Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.07.2024 00:06 | John Lindroth | ||
| Lähijuna ja kuunari samassa kuvassa ,onnistunut otos! | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmi on dehiivatisoitu |
12.07.2024 00:00 | Niila Heikkilä | ||
| Omalla tavallaan tekisi mieli sanoa että ränsistyneen ja sitä kautta sulkemisuhan alla sinnitelleen rataosan täydellinen peruskorjaus ei ole negatiivista vaan positiivinen uuden aikakauden alku. mm. Hyrynsalmen ja Pesiökylän vuosikymmeniä käytöstä poissa olleet opastinpisteet ja junakohtausmahdollisuus herää jälleen henkiin, uusien releasetinlaitteiden myötä. Lisänä Ristijärven uudet välisuojastusopastimet. Asia, jota ei olisi voinut muutamia vuosia sitten mitenkään kuvitella. Ymmärrän toki mitä dehiivatisoinnilla tarkoitetaan. Mieltäisin tässä nimenomaisessa tapauksessa sen kohdistuvan kuitenkin vain Ämmänsaareen, jonka liikenne lakkaa ja rata jää ränsistymään niille sijoilleen muistojen joukkoon. | ||||
|
11.07.2024 23:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Maksumuurin? Täytyykö siitä maksaa että julkaisisit kuvat? | ||||
|
|
11.07.2024 22:42 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Valitettavasti ovat, vahvan maksumuurin takana. | ||||
|
11.07.2024 21:38 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä vapaastiengittäväkin voi rynnätä, mutta moottorin on oltava todella väljä tai muuten viallinen, männänrenkaat poikki jostain sylinteristä tai vastaavaa. Moottorin täytyy huohottaa todella reilusti. Muutaman kerran olen vierestä nähnyt, kun näin käy. Silloin ysärillä kun alkoi diesel henkilöautojen savutusmittaukset ryntäyttämällä, niin joskus lähti öljyllä vaparikin käymään, kun työkaveri noita mittasi. | ||||
|
|
11.07.2024 21:27 | Lasse Reunanen | ||
| Eikös tuo ole Anny von Hamburg? https://svenska.yle.fi/a/7-10058415 | ||||
|
|
11.07.2024 19:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Saitko ylös mikä tuo purjelaiva on? | ||||
|
11.07.2024 17:57 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kapsukuva! | ||||
|
11.07.2024 17:55 | John Lindroth | ||
| Elävän oloinen hyvä maisemointi! | ||||
|
11.07.2024 17:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Sivuraiteella GRK:n molemmat Tte-koneet :) | ||||
|
|
11.07.2024 17:12 | Antti Ojala | ||
| M-öljy pääsee imuilman joukkoon tyypillisesti turbon laakerin välistä. Sekä ahtimen jäähdytys että voitelu perustuvat riittävään öljynpaineeseen. Toisinaan ahtimelle on järjestetty erilliskierto vahinkojen rajaamiseksi. Tilanteen vaarallisuuden vuoksi ainakin kaikissa US-vetureissa ahtimien vaihto kuuluu huolto-ohjelmaan, oli vanhan kunto mikä hyvänsä. Erilaisissa harrastemoottoreissa ainakin laakereiden säännöllinen vaihto on enemmän kuin suositeltavaa. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Taalainmaalta |
11.07.2024 16:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Yli kymmenen vuotta tästäkin. Aiotko Jouni myöhemmin käydä Ruotsissa uudelleen? | ||||
|
|
11.07.2024 16:53 | Rainer Silfverberg | ||
| En muista nyt tarkkaan oliko kyseisessä pakettiautossa turboa, en ollut mukana, appiukko vain kertoi että noin oli tapahtunut joskus 80-luvulla. | ||||
|
11.07.2024 16:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ratatyöt eivät useinkaan kovin suurieleisesti näy. Punoituksen syynä voi joskus myös olla inhimillisesti kauko-ohjaajan unohdus. | ||||
|
11.07.2024 16:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse oletan nimenmuutostarpeen syntyneen siitä, että omistajanvaihdos tulisi "ilmi" ihan riittävän selvästi. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa nyt Suomemme puolisotilaallisen pursiseuran - eikun anteeksi, - ööö - merivoimien menettely Matti Kurki - taistelualuksen kanssa, heko heko...! |
||||
|
|
11.07.2024 16:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Rainer: Eikös se aiheudu lähinnä turboviasta, jolloin moottori tekee juuri kuten sanoit? En oikein usko että voisi mennä niin väljäksi, vaan miksei? 2T detroit oli herkkä tälle, Tuossa jopa pari näkyy loppuun asti: https://www.youtube.com/watch?v=IZHn4IOERSY Alkupuolella oleva 50-luvun GMC lie juuri 2T. |
||||
|
|
11.07.2024 16:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko sinulla, Jarmo, Kantolanniemen seisakkeesta kuvaa? | ||||
|
|
11.07.2024 16:02 | Teemu Saukkonen | ||
| Mihin se perustuu, että nimi muuttuu jos omistaja vaihtuu? Ei taida olla aina kuitenkaan niin. | ||||
|
|
11.07.2024 15:47 | Teemu Saukkonen | ||
| Jos lie ollut tuolla välillä mutta itse asemalla ei ollut mitään aktiviteettiä. Laiturikatoksen kuorma-auton lavalle nosto ratapihan reunalla ainoastaan. | ||||
|
11.07.2024 15:44 | Teemu Saukkonen | ||
| No olisinpa tiennyt tästä... Oliko vaunusto vain tavan Sp/Sps? Tai ei se tässä tavallinen ole. EDIT: olihan tuosta lisääkin kuvia. |
||||
|
11.07.2024 15:22 | Elias Murto | ||
| Linna näyttää olevan remontissa... | ||||
|
|
11.07.2024 15:19 | Elias Murto | ||
| Nyt oli kyllä ennennäkemätön yhdistelmä! | ||||
|
11.07.2024 15:18 | Ossi Rosten | ||
| Oks, eipä menny hukkaan tämäkään päivä :) | ||||
|
11.07.2024 14:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Auton esittely: https://www.curbsideclassic.com/curbside-classics-american/curbside-classic-roads-not-taken-1937-lincoln-zephyr-v-12/ | ||||
|
|
11.07.2024 11:56 | Erkki Nuutio | ||
| Gilesin kirjan Mekydro-piirustuksen mukaan momentinmuunnin on muuten tavanomainen: pumppupyörä, reaktiopyörä ja turbiinipyörä. Kuitenkin eteenajolle on oma reaktiopyöränsä virtausta ohjaavine siipineen. Peruutuksessa tämä reaktiopyörä kuitenkin työnnetään sivuun. Tilalle tulee peruutuksen reaktiopyörä toisin suunnattuine siipineen. Muuten öljyn kiertää mainittujen kiinteäsiipisten pyörien kautta. Voith-muuntimet mm. vetureissa poikkeavat kovasti tästä ja ajoneuvoissa hallitsevasta Trilok-muuntimesta : Trilok-muuntimessa on kiinteäsiipinen pumppu-, reaktio- ja turbiinipyörä. Kun nopeussuhde pumppu- ja turbiinipyörän välillä pienentyy kohti 1.00 ja (momentin)muuntosuhde vastaavasti pienentyy kohti 1.00, suuntautuu nestevirtaus reaktiopyörän siipien takapuolelle. Tällöin reaktiopyörä pääsee pyörimään vastakkaissuuntaan vapaasti suuntakytkimensä ansiosta. Momentinmuuntimesta on siten tullut nestekytkin: momentin)muuntosuhde on tasan 1.0 . |
||||
|
|
11.07.2024 09:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Julian junanjäljistä näkee lähes (alimmillaan 3 km/h) pysähtymisen ajoittuneen Siilin tulotolpan P671 eteen samaan aikaan, kun junalle on muodostettu (klo 15:59:12) viimeinen kulkutie Siiliin. Eli juna on odottanut parempia värejä. Siilissä on saattanut olla vaikkapa vaihto- tai ratatöitä kesken. | ||||
|
11.07.2024 02:49 | John Lindroth | ||
| Tällä hetkellä kaikki harraste rautatietoiminta tuolla lienee seisahduksissa ruotsin rautatieviranomaisen vaatimuksen takia!Uusimpia tietoja en ole saanut! | ||||
|
|
11.07.2024 02:39 | Lasse Reunanen | ||
| Pitkään tuo auto häiritsi ja teetti työtä, mutta vihdoin selvisi. Se on Lincoln Zephyr V12 -37. En jotenkin osannut noin kalliiseen luksusautoon yhdistää, mutta lopulta keksin. Nuo sotavammat häivyttää loisteliaisuuden tehokkaasti. Kapseli sentään on tallessa. Oletettavasti noin iso ja hieno auto on ollut jonkun korkeampiarvoisen upseerin käytössä. | ||||
|
|
11.07.2024 01:57 | John Lindroth | ||
| Onnistunut Dm 8 kuva!Näitähän ei koskaan ole liikaa. | ||||
|
11.07.2024 00:24 | John Lindroth | ||
| Hyvä nostalgiakuva! | ||||
|
11.07.2024 00:22 | John Lindroth | ||
| Onko kyseessä erikoisjuna kun on kuvaan päässyt? | ||||
|
|
10.07.2024 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja niitä taikauskoisia rituaalinomaisia uskomuksia riittää: - esimerkiksi nainen laivassa tuo epäonnea. Sama myös albatrossi-linnun tappaminen merellä. Yksi vielä, mikä pitää paikkansa: laivalla kuolleen vainajan säilyttäminen laivassa! Nimittäin venäl. amiraali kuoli laivassaan matkallaan Itämereltä Japaniin, kun ryssä siirrätti Itämerenlaivastonsa aluksia kauas kaukoitään Venäjän - Japanin sodassa 1904 - 1905. Kuinkas kävikään? Ryssä sai turpiinsa "keltaisilta apinoilta, jotka pötkivät pakoon, kun Venäjän sankariarmeija hätistää niitä lakeilla huitomalla!" Ja niin amiraali Heihatshiro Togo näytti ryssälle, että mitä kuuluu ja kuka käski, Tsushiman salmessa! |
||||
|
|
10.07.2024 23:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli piirre Maybach Mekydro-vaihteistoissa oli juuri tuo vipusysteemi, otsakytkimineen, kuten herra Erkki edellä kertoi. Niissä otsakytkimissä oli sakarakytkimet, mutta itse sakarat olivat erikoismuotoisia. Tavanomaisella "neliömuodolla" vauhdissa päälle kytkeminen rikkoo sakarat takuuvarmasti, joten sille muotoilulle oli tarvis olemassa. Oman muotonsa avulla Mekydron sakarat ikäänkuin "haukkasivat" tai "nappasivat" kiinni. Sakaroiden kulmamitoitus oli kuitenkin valittu sellaiseksi, että irrottaminenkin sujui vaivatta. Oliko Mekydroissa momentinmuuntimen turbiini- ja pumppupyörissä jo tuolloin siivikoiden kulmat muuttuvia, siis jo noihin aikoihin? |
||||
|
|
10.07.2024 22:58 | Lasse Reunanen | ||
| Kimmo ja Erkki, kiitos valaisevasta tekniikkapläjäyksestä. Mukava lukea asiantuntijoiden kerrontaa. Rainer, useimmiten öljyllä ryntääminen johtuu turboahtimen vauriosta, jolloin ahdin puskee moottoriöljyä imuilman sekaan niin kauan kuin sitä moottorissa riittää. Pienen moottorin saattaa jarruttamalla saada sammutettua, mutta jotain isoa kuorma-auton tai työkoneen, saati veturin moottoria ei välttämättä saa. Ainoa konsti olisi päästä tukkimaan imuilman saanti, mikä ei välttämättä ole mahdollista. Ihan jo työturvallisuudenkaan puolesta, kun iso moottori ryntää reiluilla ylikierroksilla, on todellinen moottorin räjähdysmäinen tuho lähellä, eikä silloin kannata konehuoneessa oleskella. |
||||
|
|
10.07.2024 22:00 | Tero Korkeakoski | ||
| Ossille sen verran kommenttia että nämä ovat kyllä ihan Bolidenin sisäistä liikennettä. | ||||
|
|
10.07.2024 21:36 | Jarno Piltti | ||
| Ainahan laivojen nimet on muuttuneet uuden omistajan myötä, muistan kyllä kuulleeni puhuttavan tuosta taikauskosta. | ||||
|
10.07.2024 21:32 | Jarno Piltti | ||
| Tyylikäs kuva, susi suorastaan matkailumainosmeiningeissä. | ||||
|
|
10.07.2024 21:26 | Jarno Piltti | ||
| Viehättävä kuva ja Lahden suuntaan tosiaan menossa. Turistit löytyy Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk34300?display=THUMB&year=1891 |
||||
|
10.07.2024 21:21 | Teppo Niemi | ||
| Markulla näyttää olevan tietoa. Käskylehti / Viralliset tiedotukset ja T. Kuntosen Kuljetuskaluston tunteminen, Yleinen osa kertovat, mistä on kyse. Taitaapi vaunumiehellä olla asiaa vaunulle.... |
||||
|
|
10.07.2024 20:48 | Erkki Nuutio | ||
| Kimmo: Tosiaan sivuutin momentinmuuntimen vaikutukset. Oletan että Resiinan kirjoituksessa olevan kaavion vaihtamishetkien kierrosnopeudet vastaavat momentimenmuuntimen jotain määriteltyä toimintapistettä. Kaaviossa sitä ei kuitenkaan ole ilmoitettu.. Kirjassa J.G. Giles Automatic and fluid transmissions (Odhams Press, 1961) on kuvattu Mekydro-vaihteistoa. Välityssuhteiksi on ilmoitettu eteenpäin: 1. i = 4.18 , 2. i = 2.47 , 3. i= 1.59 , 4. i = 0.91 ja taaksepäin: 1. i = 4.31 , 2. i = 2.54 , 3. i = 1.59 , 4. i = 0.94 . Vaihdeportaat, myös kolmoselta neloselle ovat suuret, joten momentinmuuntimelle riittää työtä. Välityssuhteet ja siten nopeudetkin eteen/taakse eivät ole tasan samat. |
||||
|
|
10.07.2024 20:24 | Erkki Nuutio | ||
| Päätellen 1923 ratapihakaaviosta [ https://vaunut.org/kuva/42763?paik=J%C3%A4rvel%C3%A4&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio ] on juna menossa idän suuntaan. Vuoden 1891 Turistin mukaan (kirjassa Piletti Pietariin) lähtee Järvelästä idän suuntaan yöjuna Pietariin klo 11.21, matkustajajuna Pietariin klo 12.23 ja tavarajuna (sekajuna?) Pietariin klo 2.32 . Ehkä samaa aikataulua noudatettiin jo kuvausvuonna 1884. Tällä oletuksella olisi kyse luultavasti matkustajunasta Pietariin noin klo 12.20. Veturi kuulunee A3-sarjaan. Höyryveturit Valtionrautateillä -kirjan sivulla 57 esiintyy jokseenkin kuvaa vastaava henkilöjuna edessään A3. Jännä kuva! Antaa varmasti virikkeitä mm. vaunuja koskien |
||||
|
|
10.07.2024 20:17 | Markku Naskali | ||
| Jokin töherrys tuossa näyttää olevan, mutta ehkä vain joitain merkintöjä haluttu pois. Mutta "Ennen oli vaunut puuta..". No rautaahan tuossa paljon enemmän on, mutta puuta voisi edelleen käyttää muuhunkin kuin selluun ja polttamiseen. Rakennusteollisuudessahan on jo vähän havahduttu. |
||||
|
|
10.07.2024 19:37 | John Lindroth | ||
| Onko paikalla käynyt myös jonkinlainen Graffitien uranuurtaja? | ||||
|
|
10.07.2024 17:28 | Juhana Nordlund | ||
| https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Vanajavesi2013/DSC_0211A.jpg - m/s Silver Star. | ||||
|
|
10.07.2024 14:01 | Markku Naskali | ||
| Tuon purkin kyydissä on tullut olluksi Tampereen seudun Pyhäjärvellä muutaman kerran. Eikös ennen ollut sellainen taikausko että laivan nimen muuttaminen tuo huonoa onnea? Nykyisin nimet vaihtuvat kuin mustalaisella hevoset aikoinaan. |
||||
|
|
10.07.2024 13:44 | Jorma Rauhala | ||
| Emdenissä 1966 valmistunut Moby Dick, sitten Nordstrand II, ja myöhemmin Tampereella Hopealinjalla m/s Silver Star. | ||||
|
|
10.07.2024 13:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen kuullut tarinoita (autojen) dieselmoottoreista että jos ne ovat kuluneet niin väljiksi että moottoriöljyä pääsee palotilaan niin moottorin nopeutta ei voi enää kontrolloida. Appiukkoni kertoi että yksi hänen omistamistaan pakettiautoista alkoi hörpätä moottoriöljyä ja alkoi kulkea hallitsemattomasti n 150 km/h. Ei edes sytytysvirran katkaiseminen auttanut vaan piti alkaa jarruttamaan ja etsiä ylämäkeä jossa se saatiin lopulta pysäytettyä. | ||||
|
10.07.2024 12:43 | Guido Triebel | ||
| Kyllä, tämä on ihan tavallinen tehtävä, eikä koeajo. | ||||
|
|
10.07.2024 11:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Lasse: momentinmuunninta käytettäessä kokonaisvälityssuhde valitaan niin, että momentinmuunnin toimii siedettävän hyötysuhteensa alueella, esim. 30...70% toision kierrosluvusta. Kun toision kierrosluku on 100% moottorin pyörittämästä ensiöstä, on teho 0 ja hyötysuhde 0. Esim. Dv12:n ykkösvaihteen kokonaisvälityssuhde vastannee noin 60 km/h nopeutta, ja kakkosen noin 120 km/h nopeutta (T-aluevaihde); kun ykkösellä tulee noin 66% toision kierroksista täyteen, vaihdetaan kakkonen noin 40 km/h nopeudessa , jolloin kakkosen toision kierrokset ovat ehkä noin 33% maksimista ja siinä on sitten vetovaraa sinne lähemmäs kahdeksaakymppiä, jossa toision kierrosluku olisi 66% maksimista. Nopeudet vedin hatusta. Mutta siis tällä arviolla ja laskutavalla Dv kulkisi kakkosella T-aluevaihteella toistasataa, mutta onneksi ylikierrossuoja varjelee voimansiirtoa näiltä ylikierroksilta. Tarkemmat tiedot ja hyvät arvaukset ovat aina tervetulleita. Kiitos etukäteen. Erkki ei osin huomioi tekstissään momentinmuunninta, vaan Mekydrohan ei voi ylikuormittaa moottoria: päämoottori käy korkeintaan maksimikierroksilla ja käyttää momentinmuuntimen ensiön pumppupyörää ja sen jälkeen kaikki on öljyn virtausta ja toisiopuolen toimintaa. Pumppupyörä ottaa tässä päämoottorilta noin 600 hv / 1500 rpm ja tämä ei periaatteessa muutu. Mekydrossa muuten vaihtohetkelläkin päämoottori käy samalla lailla täydellä teholla, mutta Mekydron oma hieno keksintö momentinmuuntimen sisällä tekee mahdolliseksi toisiopuoleen kytketyn mekaanisen vaihteiston vaihtamisen: pumppupyörän tuottama öljyvirta ohjataan vaihtohetkellä tavallaan ohi toisiopuolen turbiinista, ja moottori käy täysillä, pumppupyörä pumppaa sen 600 hv, mutta kaikki tämä teho ohjataan turbiinin vieressä oleviin kiinteisiin "siipiin" ja veto toisioon päin katkeaa. Mekydron mekaniikka vaihtaa sakarakytkimillä KRRRROONKS ja sitten palautetaan momentinmuuntimen toiminta takaisin normaaliksi. Pienempään vaihdettaessa siinä on jokin samantapainen oivallus, joka mahdollistaa toision kierrosten nousemisen pienempään vaihtoa varten. Jos Maybach-Mekydrossa oli jokin päämoottorin ruiskutusta vaihtohetkellä säätävä säätö, niin siitä en ole tietoinen. |
||||
|
|
10.07.2024 10:40 | Erkki Nuutio | ||
| Resiinassa 4/92 on Timo Lehtosen 8 sivuinen kirjoitus Hr11 -veturin tekniikkaa. Siinä ei ole mainittu vaihteiston välityssuhteita. On kylläkin kaavio automatiikan virallisista vaihtamispisteistä. Ne ovat ylöspäin vaihdettaessa moottorin kierrosnopeudella 1500 rpm. Koska 1500 rpm oli moottorin uudistuksen jälkeinen suurin säädetty kierrosnopeus, lienee kyseinen kaavio uudistetusta moottorista. Kaavion mukaan Mekydron automatiikka suorittaa vaihdon kolmoselta neloselle veturin (nimellisen) nopeuden ollessa 85 km/h. Yleensä ei ylintä vaihdeporrasta valita kovin suureksi, jotta moottori ei heti ylikuormittuisi ja aiheuttaisi takaisinvaihtamista. Jos kuvitellaan, että ylin vaihdeporras olisi 41% (eli varsin suuri), tulisi huippunopeudeksi 120 km/h moottorin kierrosnopeudella 1500 rpm. Koska olen vaihteistokehittäjä/suunnittelija, löytyy mapeistani Hermann Grosin kirjoitus Motortechnische Zeitscriftissä (MTZ) Heft 7 Juli 1959 (8 s.)Die Maybach-Abweis-Klauenkupplung im Zuge der Entwicklung mechanischer Schaltgetriebe grosser Leistung . Kirjoitus liittyy vaihteiden kytkeytyniseen liittyviin ongelmiin Mekdron käyttämissä otsakytkin -tyyppisissä vaihdekytkimissä. Otsakytkimissä ei ole mitään synkronoivaa elintä, vaan kytkeytyminen edellyttää sopivan pientä kierrosnopeuseroa vaihdekytkimen puoliskojen välillä ja vääntömomentin katkaisemista moottorilta päin jonkinlaisella irroituskytkimellä. Vitsinä todettakoon, että Lontoon (Shakespearen) kielellä otsakytkin on Dog Clutch. Otsakytkien eri versioita käytetään yhä mm. erilaisissa ns. robotoiduissa kuorma-autovaihteistoissa. Nykyään niissä tehokasta apua antaa elektroniikan avulla vaihtamistilanteissa ohjailtava moottorin kierrosnopeus. Synkronoimattomien vaihdekytkimien toiminnasta on tehty tuhansittain yksistään väitöskirjoja ja tehdään yhä. Arvelen että yksistään Scania on teettänyt niitä toistasataa kappaletta. Siitä huolimatta riittää näissä ihmeteltävää, vaikka jo mm. Vanajan ja Sisun laajasti käyttämä Fuller (Eaton) Roadranger -vaihteisto toimi salamannopeasti ja kesti ikuisesti. Lökäpöksy-kuljettajat silti vaativat vielä 70- ja 80-luvuilla hitaasti toimivia ja synkronielimiltään kuluvia vierasmerkkisiä autoja. Pelkäsivät kai selkäytimen helposti oppimaa kaksoispoljentaa ylös, ja välikaasua alas vaihdettaessa. Itse opin sen nopeammin kuin pyörällä pystyssä pysymisen - johon siihenkään kuin kulunut paria minuuttia pidempään. |
||||
|
|
10.07.2024 10:28 | Jussi Tepponen | ||
| Tämmöisiä löytyy: Aitonevan kakkosesta (ja ykkönen takana) löytyy tämä: https://vaunut.org/kuva/117860 Ja kakkosesta korjattuna tämä: https://vaunut.org/kuva/70695 Kuvien perusteella yllä kuvattu ei ole kumpikaan, sillä: -n:o 2 laakeripesissä kolmion muotoiset logot, yllä "L" -vantrinkin lehtijousien tuet ovat erilaiset. N:o 2 tuet hitsattu runkoon 4 kpl kolmiolappuja (vain lehtijousein kohdalta), yllä 6 kpl kolmiolappuja (myös molemmista päistä) -kyseisten tukien etu- ja takapään kuimat on sekä n:o 1 että n:o 2 leikattu suoraan, kun yllä tuo hienosti pyöristetty Näistä yksityiskohdista näyttää, että kuvan kone on hieman enemmän viimeistelty ja ehkä sarjan alkupään koneita. Myöhemmissä on kustannuksia säästetty ja jätetty turhat asiat tekemättä. Valmistajannumerot noille Aitonevan koneille ovat: No 1 Pedershaab 382/1943 (Nykyisin varastoituna Jokioisten Museorautatiellä) No 2 Pedershaab 381/1943 (Nykyisin kunnostettuna Aitonevalla) |
||||
