Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.07.2025 00:33 | John Lindroth | ||
| Tässä on lähimenneisyyden nostalgiaa! | ||||
|
18.07.2025 23:42 | Reijo Salminen | ||
| Volkkari, volkkari, volkkari, ISI! Näin meni muistaakseni vanha mainos tuosta kuplasta (Käfer). EDIT: löytyihän se https://www.facebook.com/atoyautohuolto/videos/469137127256726/ |
||||
|
18.07.2025 19:11 | Teemu Saukkonen | ||
| Puhas Oy laskuttaa sen verran runsaasti roskiksesta (ja etenkin liian tyhjästä sellaisesta), että voidaan päätellä talon olevan asuttu, tai edes jossain käytössä... | ||||
|
18.07.2025 16:53 | Matias Rahko | ||
| Hienoa että sr1 vetureita käytetään vielä. | ||||
|
18.07.2025 16:19 | Markku Naskali | ||
| Sama on vaivannut muitakin sarjan kuvia. | ||||
|
18.07.2025 15:30 | Vertti Kontinen | ||
| Onpas kaunista! | ||||
|
|
18.07.2025 15:18 | Jukka Martio | ||
| Huurteinen maa paljastaa tämän talvikuvaksi, vaikka lehdet ovat vielä puissa säilyneet. | ||||
|
|
18.07.2025 15:18 | Leevi Heino | ||
| Uudenmallinen aurausmerkki paljastaa.. | ||||
|
18.07.2025 14:37 | Janne Karresuo | ||
| Kiitoksia kommenteista molemmille! | ||||
|
|
18.07.2025 14:06 | Ilari Inkiläinen | ||
| Onpas hieno kuva ja hieno maisema! | ||||
|
18.07.2025 12:47 | Veeti Saukkonen | ||
| ㅤhieno kuva | ||||
|
18.07.2025 12:46 | Veeti Saukkonen | ||
| Juhon kanssa olen täysin samaa mieltä. Hyvin sommiteltu kuva. | ||||
|
18.07.2025 10:39 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos :) Huomasin muuten jännän jutun, tässä kuvassa etuluukku ei ole auki, mutta tässä 15 sekuntia aiemmin otetussa kuvassa on: https://vaunut.org/kuva/175603?u=2739 | ||||
|
18.07.2025 10:22 | Noah Nieminen | ||
| 29008:n nimi on Juha. | ||||
|
18.07.2025 09:46 | Petri Nummijoki | ||
| Vielä 1960-luvun alkuvuosina oli kiitotavarajunillakin suurin sallittu nopeus enintään 85 km/h ja sellaisiakin oli vain pari eli Helsinki-Kokkola-juna TK1055 ja Helsinki-Kuopio-juna TK1075. Oulun- ja Imatran kiitotavarajunilla (TK1057, TK1077) oli sallittu nopeus vain tavallisten tavarajunien mukainen 75 km/h, joskin perusnopeus tavallista tavarajunaa korkeampi. Ensimmäinen sn100 km/h kiitotavarajuna oli 1964 kulkuun tullut TK1065/1066 Helsingin ja Oulun välillä ja siinä käytettiin alkuaikoina lähinnä vain Ggk- ja Ggv-vaunuja, koska Gbk-vaunuja tuli vasta vuodesta 1965 lähtien eli vain lämminvaunuista (ja paperikuljetuksiin tarkoitetusta Gks-sarjasta) löytyi uuden sukupolven umpivaunuja ennen 1960-luvun puoliväliä. | ||||
|
|
18.07.2025 09:38 | Petri Nummijoki | ||
| 1990-2010-lukujen rekkajunien kalusto kai salli 120 km/h mutta hyödynnettiinkö sitä yli 100 km/h rajaan asti muuta kuin niissä tilanteissa, joissa yksittäisiä busseja laitettiin rekkavaunussa tavallisen yöpikajunan kyytiin? Varsinaisten rekkajunien sallittu nopeus oli käsittääkseni tuolloinkin "vain" 100 km/h. Yritin katsella sivuston kuvistakin, muistanko jotenkin väärin mutta niissäkin tuli vastaan nopeutta 100 km/h, kuten https://vaunut.org/kuva/9358. Voi olla, että nopeuden olisi saanut nostaa arvoon 120 km/h, jos kaikki vaunut olivat ilman kuormaa eli kysymyksessä olisi ollut pelkkä rekkavaunujen palautus tyhjinä. | ||||
|
18.07.2025 08:58 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva! Sr1:set ikään kuin uhkuvat voimaa ja junien olemusta! | ||||
|
|
18.07.2025 08:35 | Eemil Liukkonen | ||
| Pirun hieno sommitelma ja täydellisesti toteutettu! | ||||
|
|
18.07.2025 08:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olikohan se nyt 1970-luvun loppupuolella, kun Valtiorautatiet lanseerasi kehittelemäänsä tavarajunakonfiguraatiota. Siis siten, että edellisiltana lähtö - vaikkapa juuri Helsingistä - ja perillä seuraavana aamuna tai ennen puoltapäivää. Kappaletavara siinä sai vikkelyyttä. Ainakin Gb:t olivat silloin jo poissa kaupallisesta liikenteestä. Muistan maininnan 100 km/t kulkunopeudesta. Toinen maininnan arvoinen seikka on joidenkin kiitotavaravaunujen liittäminen mukaan yöjuniin. Kun makuuvaunumatkustajien kannalta katsottuna junan lähtö oli sopivaan aikaan ja perille tulo samoin sopivaan aikaan, niin kulkemiselle jäi aikaa. Eikä tarvinnut Dr12-hurulla kiskoa ratti pohjassa täysillä. |
||||
|
18.07.2025 07:31 | Jari Välimaa | ||
| Ja näin Tampereen kaupunki valtuuston päätöksestä https://www.tampere.fi/ajankohtaista/2024/10/21/valtuusto-paatti-pirkkala-linnainmaa-raitiotien-rakentamisesta |
||||
|
|
18.07.2025 07:11 | Teppo Niemi | ||
| Kun katsoo vuonna 1969 voimaantullutta JTT:tä, niin Gb:n suurin sallittu nopeus oli 75 km/h, joka tietyin edellytyksin puoleen kantavuuteensa kuormattuna voitiin nostaa 85 km/h, ja kun katsoo kiitotavarajunien vaunut.orgista löytyviä kuvia, niin niiden vakiokalistoahan näytti olleen Ggk ja Ggv -vaunut. Niiden suurin sallittu nopeus oli 100 km/h. | ||||
|
|
18.07.2025 07:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kekkulin (G) kulkuominaisuuksista saa pahan aavistuksen jo vaihtotyövauhdeissa sellaisen päätykulman astimella matkustamaan joutuessaan. Vaunu tuntuu hyppivän, nuljuvan, pomppivan, kiemurtelevan ja nyökkivän joka suuntaan. Toisin kuin vaikka uudemmat telivaunut, joissa on jämäkät telit aivan päädyissä (vrt. https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=vaunun%20kiertymist%C3%A4%20edist%C3%A4ville%20voimille%20mahdollisimman%20v%C3%A4h%C3%A4n%20vartta ). Ne menevät eteenpäin »kuin juna». Ajatuksella ajava kuljettaja saa vietyä Sn90-tavarajunan Sn80-sisarjunaansa ekologisemmin ja ekonomisemmin paikasta A paikkaan B. Se johtuu siitä, kun ei tarvitse jarruttaa tönkkiä punaisiksi joka notkonpohjalla. Toki mäenharjoilla ei siltikään ajeta Sn:ää, kaikkein korkeimmissa edelleenkin vain joitain murto-osia siitä. Luulen että suurin hyöty tavarajunan Sn:n nostosta tulee siitä. On hiukan enemmän vapautta päästää juna kulkeutumaan maastonmuodoista omalla painollaan. |
||||
|
|
18.07.2025 07:03 | Teppo Niemi | ||
| Junahan saapui sitten Ouluun 141 min myöhässä, ollen Oulussa 0.36. Eskolassa seuraava Ouluun matkalla ollut juna IC 29 ohitti tämän junan. IC 29 tuloaika Ouluun oli puolestaan 0.17. | ||||
|
|
18.07.2025 02:34 | John Lindroth | ||
| Se mitä Esa tuolla aikaisemmin toteaa on myös täyttä totta ,uudemmat vaunut pitemmällä akselivälillä käyttytyivät varrmaankin noita vanhoja vaunuja paremmin! | ||||
|
|
18.07.2025 02:25 | John Lindroth | ||
| Itselläni on jollain tavalla muistikuva asiasta 100Km/h mutta se voi olla väärin ja toivotaan korjattavan! | ||||
|
17.07.2025 22:12 | Simo Virtanen | ||
| Minulla taitaa nyt mennä kartanot sekaisin. Tämä on Niemen kartano ja kivenheiton päässä eli varsinainen sellutehtaan alue on ollut Lielahden kartanon alueella. Von Nottbeckit olivat Lielahden kartanon isäntäväkeä. Niemen viimeinen varsinainen emäntä oli Matilda Niemi, joka myi kartanon Antti Ahlströmille. En ole hahmottanut, että tuo alue koostuu kahdesta kartanosta. |
||||
|
|
17.07.2025 21:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John ja muutkin herrat läsnä olevat: - tulee tässä ajatuksiin Valtionrautateiden 100-vuotishistoriikissa ollut esitys Gb - vaunujen huonoista kulkuominaisuuksista vähänkään nopeammin ajettaessa, liittyen koeajoihin rantaradalls. Tarkistuksen vuoksi: mikä olikaan Gbk-sarjan ensimmäisten vaunujen valmistumis- ja käyttöönottovuosi? Itseltäni olisi helppoa tarkistaa asia, mutta nuoremmille harrastajakollegoille saisi tässä tiedon näkösälle. |
||||
|
|
17.07.2025 20:20 | John Lindroth | ||
| Mikä lienee ollut kiitotavarajunien nopeus 60-luvulla?Stadistakin lähti niitä myös Pekka vedolla?Ja niissähän oli tuolloin paljon 2-akselisia vaunuja! | ||||
|
|
17.07.2025 18:46 | Rainer Silfverberg | ||
| 1990-2000-luvun taitteessa oli kiitotavarajunia jotka saivat ajaa 120 km/h, esim Ilmala-Oulu-Tornio. | ||||
|
17.07.2025 18:35 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos kommenteista :) | ||||
|
|
17.07.2025 17:03 | Timo Salminen | ||
| Ahlströmin aikana päärakennuksessa on epäilemättä asunut tilanhoitaja. | ||||
|
|
17.07.2025 17:00 | Timo Salminen | ||
| Pihapiirissä on toinenkin asuinrakennus, joka on pienempi kuin tuo. Se on ymmärtääkseni se, jota Wikipedia nimittää väentuvaksi. Niemi ei ollut koskaan aateliskartano eikä siinä mielessä "oikea" kartano lainkaan. Se oli talonpoikainen suurtila, jonka A. Ahlström osti jo 1887. Ahlströmin ostettua tilan rakennuksessa on epäilemättä asunut tilanhoitaja. Talli ja navetta on rakennettu Ahlströmin aikana. https://fi.wikipedia.org/wiki/Niemen_kartano_(Tampere) | ||||
|
|
17.07.2025 16:52 | Tuukka Varjoranta | ||
| Hieno kontrastikas kuva, Ilari! | ||||
|
17.07.2025 16:38 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kartassa näkyvät rajamerkit numerot 92-98. Rajamerkki 97 oli aivan junaradan vieressä paikassa mihin myöhemmin rakennettiin (nyt jo lakkautetun) Luoman seisakkeen laituri. Merkki lienee jäänyt laiturin alle. Luettelo rajamerkeistä (yleensä lattarautapari kallioon iskettynä, joiden välissä on ollut puinen rajatolppa) näkyy alla olevassa linkissä. Rajamerkkejä on ollut tietenkin aina kaksi, yksi sinivalkoinen Suomen tolpalle ja toinen punavihreä neuvostotolpalle. https://propatria.fi/porkkala/ Jos rajamerkki on löydetty, niin myös sen koordinaatit ovat esillä. Rajamerkki 98 on vuokra-alueen itäisin ja samalla pohjoisin rajamerkki. Rajalinja merkistä 98 eteenpäin oli merialueella. Oli ilmeisesti merkattu poijuilla? Merialueella ensimmäisestä pienestä rajaloukkauksesta (epähuomiossa) selvisi yleensä parissa päivässä takaisin koto Suomeen. Seuraavalla kerralla reissu kestikin sitten huomattavasti pidempään. On ilmeisesti 2 tapausta joissa henkilö ei enää palannut lainkaan takaisin Suomeen. Maa-alueella ei ilmeisesti rajaloukkauksia paljon tapahtunut, pysähdys kun tapahtui viimeistään piikkilanka-aitaan. Lisäksi ainakin Suomen puolella oli myös "pääsy kielletty" rajavyöhyke, jota tiukasti valvottiin. |
||||
|
|
17.07.2025 16:07 | Linus Mansner | ||
| Jopa sotilasjunat ajaa satunnaisesti 90 km/h | ||||
|
17.07.2025 15:30 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei tuohon jätetty tukkeeksi, vaan tauko oli aseman kohdassa. Tasoristeys on 100m vaihteesta. | ||||
|
|
17.07.2025 15:10 | Simo Virtanen | ||
| Ei kai tuo kartanon päärakennus ole? Pehtoorin työsuhdeasunto voi olla tai jotain muuta sellaista. Aateliset von Nottbeckit asuivat aivan Näsijärven rannassa moninverroin loistokkaammassa punatiilisessä päärakennuksessa, joka sekin on edelleen pystyssä, mutta sisältä pilattu 70-luvun toimistorakennukseksi. |
||||
|
17.07.2025 13:51 | Jouni Halinen | ||
| juu, kuva on tosiaan kuvakaappaus yllä olevasta videosta, en huomannut laittaa sitä tietoa esille kuvanlisäksen yhteydessä. | ||||
|
|
17.07.2025 13:03 | Jari Välimaa | ||
| Näin ratikka oy kertoo "Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa -raitiotien rakentamisesta päätettiin 21. lokakuuta 2024, ja rakentaminen käynnistettiin joulukuussa 2024. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotieosuudet Sorin aukiolta Partolaan ja Kaupin kampukselta Niihamaan. Tavoitteena on aloittaa liikenne näille väliaikaisille päätepysäkeille elokuussa 2028. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan merkittäviä muutostöitä myös Hervannassa sijaitsevalla Tampereen Ratikan varikolla. Toisessa vaiheessa (2028–2032) rakennetaan osuudet Partolasta Suupalle ja Niihamasta Linnainmaalle. Liikenne Suupalle ja Linnainmaalle olisi mahdollista aloittaa alkuvuodesta 2032. Toisen vaiheen toteutus edellyttää valtiontuen varmistumista." |
||||
|
|
17.07.2025 11:31 | Leevi Heino | ||
| Kyllähän suurin osa ei-raakapuujunistakin voi ajaa 90km/h. T 3773, 3061 ja 3069 jopa 100km/h. | ||||
|
17.07.2025 11:27 | Leevi Heino | ||
| Tämä on T 7337 | ||||
|
17.07.2025 10:41 | Antti Ojala | ||
| Lätän sisustamisessa onkin iloiteltu oikein perusteellisesti. Yksi tällainen täysin siekailematta asiakkaiden houkutteluun tehty salonkilättä pöytiintarjoilulla voisi olla oikein toimiva konsepti myös museojunaliikenteeseen. Sillä maksaisi monta tärkeää hankintaa, vaikkei se harrastajille mahdollisesti kelpaisikaan. | ||||
|
|
17.07.2025 10:22 | Erkki Nuutio | ||
| Mukava on kuljettajan huristaa lähes tyhjällä vaunulla ja tehdä pakolliset pysähdykset käytännössä tyhjien pysäkkilaiturien kohdille. Eipä tuolta metsästä ihmisiä löydy ja oravia ei oteta kyytiin. On toteutettu keinottelijaveljien Valtuuston nuijattaviksi määräämät päätökset raitiotiestä kauas minne taloja ei vielä vuosiin noussut. Samalla golf/keinottelijaveljet ovat kielsivät ratikkayhteydet itä-tamperelaisilta ja kangasalalaisilta. Yhä kieltävät ainakin kymmeneksi vuodeksi. Jos yksin golfmailan heiluttelu ei riittäisi esteenä, suunniteltiin Alasjärven nurkalle ratalinjausta huonontava silta (ehkä 20 Meur). Sen toteutuksen kai pysäytti kaupungin ajautuminen talouskatastrofiin ja veronmaksajien pako naapurikuntiin. Tähänastinen kaupungin oman suoran ja epäsuoran ja tytäryhtiöidensä kautta tekemän sijoituksen suuruutta ei haluta kertoa. Haarukka on yli 500, mutta ilmeisesti alle 1000 MEur. Osinkoja investoinneista ei persnettoiselle kaupungille sen 100 Meur vuosialijäämän vähentämiseksi ole annettu. Maltillisellakin osinkotasolla se olisi noin 30 MEur vuodessa. Lisäksi Härmälän linjan teosta aiheutuu suuri lisärahoitustarve vuosiksi. Joten kuvaaja nauttikoon kuvaamisesta! Maksu seuraa aikanaan. |
||||
|
17.07.2025 10:18 | Petri Nummijoki | ||
| Viskuri on varmaankin peräisin ajalta, jolloin Hyvinkäälläkään ei ollut kaksoisraidetta? Jos vettä sai vain lähimpänä asemaa olevalta raiteelta, jota oletettavasti ajettiin kaksoisraiteen aikaan yleensä etelän suuntaan ja silloinkin juna olisi pitänyt pysäyttää vettä otettaessa ennen asemaa niin viskuri lienee ollut myöhempinä aikoina lähes käyttökelvoton. Ehkä Hyvinkään päivystäjä on tuosta voitu vesittää ja jonkinlaisena varapaikkana toimia tilanteessa, jossa Riihimäki olisi mennyt vedenottokieltoon. Jälkimmäisessä tapauksessa ehkä Tampereelta tai Kouvolasta tullut Hv- tai Pr2-vetoinen juna olisi voitu vesittää Riihimäen sijaan Hyvinkäällä, vaikka juna olisi siinä jäänytkin jonkin verran myöhään aikataulustaan. | ||||
|
17.07.2025 08:40 | Veeti Pietilä | ||
| 15:22 lähtevällä R-junalla palasin takaisin Hyvinkäälle. | ||||
|
17.07.2025 07:29 | Kari Haapakangas | ||
| Tokihan Oulusa on Toppilan voimalaitos (turve), joka käyttää nykyään enenevässä määrin haketta. Kemiran tehdasalueellakin on voimalaitos, mutta se taitaa pyöriä etupäässä jätteellä. | ||||
|
|
17.07.2025 02:18 | John Lindroth | ||
| Tuossa edellä arvuuteltiin mitä sillan takana olisikaan,ainakin HKR radan raiteistoja,tavaravaunuja ehkä päivystävä järjestelijä-veturi jono käytöstä poistettuja Hv4/Hk vetureita ainakin vuodesta 60 ,vuodesta 59 ei itselläni ole asianmukaisia tietoja ja mitähän siellä tallissa oli v.59?Voi olla että siellä näkisi myös halostus/hiilestyslaitoksen?Ja tehdä pienen kävelymatkan Rauhalan seisakkeelle ja Hkr veturitallille.Ja hyvässä lykyssä nähda Tv1 vetoisen tavarajunan odottamassa lupaa pääradalle ja Vr asetinlaitteen ym.Tämä on nostalgiaajattelua!Ja tietenkin HKR rautatieasema sillan kupeessa. | ||||
|
|
17.07.2025 01:27 | Tauno Hermola | ||
| "Salonjokilaakso" -paikallislehdessä on sivulla 4. juttu kahvilasta, jossa lätästäkin on pari kuvaa ja vähän tekstiä. Vapaasti luettava näköislehti löytyy täältä https://www.lehtiluukku.fi/lue/salonjokilaakso/16.7.2025/424952.html | ||||
|
17.07.2025 00:00 | Otto Tuomainen | ||
| Näitä on viimeaikoina korvattu ČD:ltä ČD Cargolle siirtyneillä 242-sarjalaisilla. Liikenteen vähentyessä vetokaluston tarve on myös vähentynyt. Eli välttämättä ei ole hirveästi elinaikaa jäljellä. | ||||
|
|
16.07.2025 23:41 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Tietämättä veikkaan Nuottasaarta ja Stora Ensoa, ei ainakaan tule mieleen muuta tahoa, jonne hake voisi Oulussa olla matkalla. | ||||
|
|
16.07.2025 23:33 | Vesa-Matti Turunen | ||
| Mihin hakkeet menee Oulussa? | ||||