Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.07.2024 21:11 | Jyrki Talvi | ||
| On. | ||||
|
04.07.2024 20:58 | Ida Puolakanaho | ||
| Vielä kun siperiansusi olisi punavalkonen ja siniset vaunut. | ||||
|
04.07.2024 20:49 | Ida Puolakanaho | ||
| Aivan älyttömän upea kuva! | ||||
|
04.07.2024 20:26 | Laura Jänis | ||
| Tuskin, olisihan siinä silloin erilaiset kulkuominaisuudet normaaleihin verrattuna, eikä näin ollen palvelisi tarkoitustaan testijunassa. Luumäki-Imatra-ratahankkeen uutiskirjeessä (nro 44) kerrotaan seuraavaa: ”Koeajon suorittavaan kalustoon laitettaan mittapyöräkerta, joka mittaa raiteeseen kohdistuvia voimia. Samalla mitataan junan virrottimesta* ajolankaan kohdistuvat voimat, jotta varmistutaan, että virrotin pysyy tarpeeksi hanakasti ajolangassa kiinni”, Esa selittää. |
||||
|
04.07.2024 20:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko Kiimasuolla vanhalla ratalinjalla? | ||||
|
04.07.2024 19:21 | Antti Castrén | ||
| Timon arvauksessa kyllä logiikkaa, mutta kyseessä ei ole Taavetti eikä Tiina. | ||||
|
|
04.07.2024 18:54 | Timo Salo | ||
| Taavetti? | ||||
|
04.07.2024 17:53 | Kari Kuusela | ||
| Tänään 4.7.24 junassa T53662 veturit 2529 ja 2558. | ||||
|
04.07.2024 17:15 | Matti Melamies | ||
| Alumeetti ja alumiitti. Jälkimmäistä sanaa käytti kuulemma Someron Linjan omistanut Martti Koski Taivalkoreista puhuttaessa. Siinäkin muuten yksi lopettanut korinvalmistaja. Lahden Autokori vaihtoi alumiinista ruostumattomaan teräkseen, kun uusi Jokimaan tehdas Lahdessa uusine korimalleineen aloitti. Scaniaa ei siis tainnut kiinnostaa tässä tapauksessa alumiinosaaminen, vaan osaaminen korien suunnittelussa ja valmistamisessa. |
||||
|
|
04.07.2024 17:08 | Matti Melamies | ||
| Onko ensimmäinen vaunu Railshipin? | ||||
|
04.07.2024 15:25 | Laura Jänis | ||
| Virroitinta on mitattu kahdella eri veturilla ja erilaisilla junan kokoonpanoilla. Kait se toinen veturi on vaan sitten haluttu sinne väliin laittaa vain mittaamista, eikä ajoa varten, kun toisella on ajettu. Mäne ja tiedä, tuo on pelkkä arvaus. | ||||
|
04.07.2024 14:45 | Kari Haapakangas | ||
| Jaa että voortin, massikan ja zetkan omistajille omansa vai? | ||||
|
|
04.07.2024 14:19 | Leevi Halonen | ||
| Fiskarsin museossa luki esitteessä että on ollut myös punaisia ja vihreitä auroja. Siniset olivat yleisimpiä. | ||||
|
|
04.07.2024 14:11 | Ossi Rosten | ||
| Miksi kaksi veturia jos kerran Edoa tuupitaan? | ||||
|
04.07.2024 14:09 | Ossi Rosten | ||
| Edolla silmä pipinä.. :( | ||||
|
|
04.07.2024 13:50 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko tuossa normaalia pienemmät pyörät? | ||||
|
04.07.2024 10:01 | Eljas Pölhö | ||
| Tuo 1944-1946 tapahtunut uusien Ek vaunujen rakentaminen sai alkunsa siitä, että 1941 oli myönnetty määräraha 100 Okk-vaunun rakentamiseen, mutta niitä ei oltu alettu rakentamaan muiden töiden takia. Huutavan matkustajavaunupulan takia VR ehdotti 1944 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle, että Okk -vaunujen määräraha saataisiin käyttää Ek-vaunujen rakentamiseen ja koska 13 m:n mittaisia Okk-vaunujen alustoja varten hankitut osat voisi hyvin käyttää Ek-vaunujen (13,1 m) alustoihin. Sittemmin Ek-vaunuille hankittiin lisää määrärahoja siirtämällä niitä 4-akselista vaunuilta, joita varten Pasilan konepaja ei ollut saanut hankittua materiaaleja. Lisäksi Ek-vaunujen rakentamisen ilmoitettiin olevan huomattavasti nopeampaa ja sitä kautta voitaisiin paikallisliikenteestä vapauttaa 4-akselisia vaunuja kaukoliikenteeseen. Asiaan liityviä muistioita ja asiasta käytyä kirjeenvaihtoa Pasilan konepajan, rautatiehallituksen ja ministeriön väliltä löytyy esimerkiksi kansiosta: Rautatiehallituksen II arkisto, Fb:1002 (liikkuvaa kalustoa ja sen osia koskevat asiakirjat. XXXV.1 1939-1946. (Kansallisarkisto, keskusvarasto, Mikkeli) |
||||
|
|
04.07.2024 01:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taisin hökäistä läven päähäni: Gfo:n kori oli kevytmetallinen EIKÄ lujitemuovia. Anteeksi suunnaton innostumiseni, sormet menivät kaukana ajatuksen edellä. |
||||
|
04.07.2024 01:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tv2 Wilsonin vahvempi veli. On sitten komea kone! Ihan kuin tässä koneessa olisi Baker - luistinohjaus...? Paineilmaservolla näyttäisi olevan. |
||||
|
Kuvasarja: Bangor & Aroostook Railroad - todella mielenkiintoinen vanha paikallinen rautatie Mainessa |
03.07.2024 23:52 | Hannu Peltola | ||
| Löysin eBaystä loistavan kirjan Ron Johnson 1983: Bangor & Aroostook Railroad - From Potatoes to Pulp and Paper, Portland Litho, Portland. Kirjassa oli muutamia samoja kuvia kuin tässä kuvasarjassa ja päivitin kirjan tiedoilla osaa kuvateksteistä. | ||||
|
03.07.2024 23:44 | Hannu Peltola | ||
| Junanumero ja kuvauspäivämäärä täsmennetty kuvatekstiin. | ||||
|
|
03.07.2024 23:37 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan kuvauspaikaksi selvisi Oakfield ja ajankohdaksi lokakuu 1938. | ||||
|
03.07.2024 23:26 | Hannu Peltola | ||
| Kuvatekstiin tarkennettu moottorivaunun ostovuodeksi GN:ltä vuosi 1954. Tämä moottorivaunu oli valmistunut Westinghousella vuonna 1930 ja BAR:lla se sai numeron 5. Pääkäyttökohteena vaunulla oli BAR:n sivuradat Aroostook Countyn alueella. | ||||
|
03.07.2024 21:15 | Onni Tikkala | ||
| Kuvan yksikkö on oikeasti 6316. | ||||
|
03.07.2024 18:33 | Petri Nummijoki | ||
| Kyllä nuo traktoriauroilta näyttävät ainakin lähempänä olevat. Voiko sekamelskan joukossa olla hevosaurojakin niin vaikea sanoa mutta epäilisin, kun täysin uusille hevostyökoneille ei tainnut olla 1970-luvun puolelle ehdittäessä enää juuri markkinoita. | ||||
|
|
03.07.2024 18:29 | Esko Peranto | ||
| Fiskars oy.n valmistamat traktoriaurat oli yleensä sinisiä väriltään. | ||||
|
|
03.07.2024 18:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Olivatko nuo pienet aurat tarkoitettu traktorilla vai hevosella vedettäväksi? Anteeksi tietämättömyyteni maanviljelysasioista. | ||||
|
03.07.2024 16:58 | John Lindroth | ||
| Edustava tunnelmallinen kuva! | ||||
|
03.07.2024 16:55 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen kuva Korkeakosken asemasta asetinlaitteineen! | ||||
|
|
03.07.2024 15:51 | Petri Nummijoki | ||
| Ehkä tässä voi siteerata Olli Ojasen Valmet-kirjaa sivulta 81 liittyen maatalouden verouudistukseen vuodenvaihteessa 1967-1968. "Maatalouden verotus oli nyt siirtymässä hehtaaripohjalta rahatulojen verotukseen. Kiistaa aiheesta oli käyty vuosikymmenet. Aikoinaan innokkaimmin maatalouden matalaa verotusta moittineet ehtivät jo etukäteen säikähtää, että verotus muuttuukin todellisiin tuloihin perustuvaksi. Asioita tuntevat tiesivät, että rahatulot ja erityisesti nettotulot olivat vähäisemmät kuin niitä koskeneet luulot ja väitteet." | ||||
|
03.07.2024 14:54 | Teppo Niemi | ||
| Onhan tällä asemalla ollut myös kapearaiteinen Fiskarssin tehtaalle mennyt kapearaiteinen rautatie, joka ristesi valtion rataverkon kanssa. | ||||
|
03.07.2024 14:40 | Kari Haapakangas | ||
| Varmaankin jonkin asemalla työskentelevän rautatieläisen vaimo sai lisäansioita huolehtimalla mukavuuslaitoksen siisteydestä. | ||||
|
|
03.07.2024 14:29 | Kari Haapakangas | ||
| Hyi Esa, tuo on kaupunkilaispuhetta! Tiukassa oli pienviljelijän leipä 1970 ja moni noudattikin Ruotsin tehtaiden seireenikutsua leveämmän leivän perässä. Tuollaiset pikkuaurat eivät nykypäivänä taitaisi kelvata edes harrasteviljelijälle. Ison omakotitontin perunamaan noilla varmaan häthätää kyntäisi. |
||||
|
|
03.07.2024 14:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maataloustukiraha, ja vielä runsain määrin, takasi maksukyvyn! Kuvauspäivänä oli perjantai. Tve - Lko 10 sai Suomen veturit osan 2 mukaan sai myöhemmin tunnuksekseen Tve-1 410. Valmistusvuosi oli 1962. |
||||
|
|
03.07.2024 13:46 | Raimo Hämäläinen | ||
| On todella massiivinen "asematemppeli" näinkin pienellä paikkakunnalla, no onhan näitä samankokoisia rakennettu myös muualle Suomeen "ei mihinkään", ymmärrän toki sen että joskus muinoin rautatateiden henkilö + tavaraliikenne oli ainoa elämänlanka muualle | ||||
|
03.07.2024 13:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Apropos, natsi-Reichsbahnilla oli myös joitakin Ok 22-vetureita saaliina: 38 4501 - 4611, 2'Ch2', ex PKP Ok 22 (valm.vuodet 1923 - 1934), nämä liitettynä Reichsbahnille v. 1941. 38 4612 - 4630, 2'Ch2, ex PKP Ok 22 (valm.vuodet 1929 - 1933), Reichsbahnille 1944 - 1945. Ja vielä puolalaisia Ok 1:ä (ex pr. P8) Reichsbahnille oli kirjattu v. 1941 "saaliina" (tietysti) nrot 38 3876 - 3885, vuonna 1944: 38 3886 - 3898. Vuonna 1944 listoihinsa Reichsbahn liitti Liettuasta besorkatun K8:n (ent. pr. P8) numerolla 38 3899. Lisää puolalaiskoneita, vuonna 1945 (neukkuarmeija oli tullut Oder-joesta yli tammikuussa -45, "kultafasaanien" pakomatkoihin tarvittiin vetureita!): 38 3900 - 3906, siis ex PKP Ok 1. (Kultafasaani-nimitys tulee natsipuoluevirkailijoiden univormujen väreistä koristuksineen.) Ja vuonna 1941 oli Reichsbahn liittänyt listoihinsa 146 Ok 1:ää (nämäkin ex pr. P8) numeroavaruuteen 38 1005 ... 3861, käyttämällä aiemmin jo hylättyjen BR 38.10 - 40:ien numeroita. |
||||
|
|
03.07.2024 13:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö kuvassa myös Tuntemattoman sotilaan Hietasen tanssaamiskumppanina ollut "Fiskarssi kympi aura"...? Jannu kun muisteli tanssittamiaan tyttöjä Veerukan luona Petroskoissa. |
||||
|
|
03.07.2024 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko Lahden Autokorin alumeettiosaaminen liikaa jollekin "instanssille" tai kilpailijalle...? Sivuhuomautuksena: -mitä siihen peltilevyjen vetelemiseen hitsattaessa tulee, niin VR:n Sim - vaunuissa ilmiö oikein pisti silmiin. |
||||
|
03.07.2024 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuo valo-opastinvainaja olekin siksi vanhaa mallia jalustoineen, että sen voisi pelastaa museoitavaksi? | ||||
|
03.07.2024 12:15 | Teppo Niemi | ||
| Näin muistelisin, kuten muissakin vastaavissa kilvissä rantaradalla. | ||||
|
|
03.07.2024 11:38 | Eljas Pölhö | ||
| Joitain päivämääriä radan rakentamiseen ja avaamiseen liittyen: - VR ja Kymin Oy:n välinen sopimus radasta Rh 2496/8957, 28.8.1947 - Rautatiehallituksen ohje Karhunsalmen yhteisen rautatie- ja maantiesilan liikennöimisestä Rh 760/1794, 21.3.1951 - Lopputarkastus 30.3.1951 (Rt 1075/1390) [Karhunsalmen turvalaitteet eivät vielä valmiit, mutta rata voidaan avata heti Karhunsalmella erityistä varovaisuutta noudattaen] |
||||
|
|
03.07.2024 11:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko täsä oikein valaistus? | ||||
|
|
03.07.2024 10:50 | Jouni Hytönen | ||
| Oikealta pilkistää ruotsalaisen linja-autoteollisuuden kokonaistuote, varmaankin Vekka Liikenteen tehdaskorinen Scania CN113. | ||||
|
|
03.07.2024 09:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallinen nimikyltti etualalla. Taaempi lienee edelleen jäljellä. | ||||
|
03.07.2024 09:15 | Panu Breilin | ||
| Yleisradion uutisen mukaan Yara varautuu ammoniakin tuonnin riskeihin omistamalla nämä vaunut ja rakentamalla Hangonsaareen ammoniakkivaunujen lastausaseman. Jälkimmäinen mahdollistaisi sen, että ammoniakkia voitaisiin tuoda Ruokosuolle Ykspihlajan lisäksi myös Hangonsaaren kautta. Lastausaseman arvioidaan valmistuvan ensi syksynä. https://yle.fi/a/74-20096417 | ||||
|
03.07.2024 08:12 | Kari Haapakangas | ||
| On tuossa veturimallissa vähän sellainen tuntu, että on ensin suunniteltu hieno teli ynnä alusta ja ympätty siihen päälle voimalaite, jonka jälkeen joku on sitten kysynyt, että mitenkäs ohjaamo, mihin me se... | ||||
|
03.07.2024 03:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Scharfenbergihän se siinä...! | ||||
|
03.07.2024 03:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| No mutta, koska Paimenportista asema on tullut...? | ||||
|
|
03.07.2024 01:16 | Matti Melamies | ||
| Herra Esa, eräs Timo Lehtosen toinen kirja, Suomen linja-autot - koriteollisuus 2000-luvulla (Kustantaja Laaksonen) vastaa tähän heti kirjan ensimmäisillä sivuilla. Ilmari Mustonen oli etsinyt sopivaa ruostumatonta teräslaatua. Peltien lisäksi tarvittiin myös suorakaideputkea. Ratkaisu löytyi yllättävästä suunnasta, nimittäin Etelä-Afrikasta. Maa vapautui sopivasti kansainvälisestä kauppasaarrosta ja Carrus-yhtymän ensimmäinen ruostumattomasta teräksestä valmistettu bussikori valmistui huhtikuussa 1991. Ruostumaton teräs oli siitä alkaen Carrukselle menestystarina. Oli siis kulunut muutamia vuosia Kutterin tuotannon lopettamisesta. 80-luvulla ei siis näin valmistustekniikan kannalta hyvää ruostumatonta terästä ollut suomalaisten koritehtaiden ulottuvilla. | ||||
|
|
03.07.2024 00:53 | Matti Melamies | ||
| On eri asia tehdä teknisesti hyvä tuote ja sitten saada siitä riittävän hyvä hinta. Suomalaiset ovat yleensä olleet parempia tekemään hyviä tuotteita kuin myymään niitä. Jo 8-Kutterin tuotannon aikana maailma alkoi muuttumaan huonommaksi koriteollisuudelle. Kärjistetyn jälkiviisaasti voisi tietysti todeta, että Kuttereiden olisi kannattanut olla kehittämättä 9-Kutteria ja tehdä 8-Kutteria niin kauan kuin niitä olisi mennyt kaupaksi. Sen jälkeen olisi sitten voinut lopettaa yhtiön toiminnan ja myydä Vallilan tehdasrakennuksen, rahallisesti olisi jääty selkeästi plussalle. Hyppäys 8-Kutterista 9-Kutteriin oli valmistusteknisesti vielä suurempi kuin 9-Kutterista Decaan, sillä 8-Kutter oli puukehäinen korirakenne. Lisäksi tehtiin mittava satsaus uuteen tehtaaseen. Myös Boxer-korit olivat puukehäisiä ja niitä valmistanut Haldin tutki teräskoriin siirtymistä, päätyen kuitenkin sen sijaan korituotantonsa lopettamiseen. Myös Helkon omistanut Primo Oy päätyi lopettamaan Helkon korituotannon, joka oli loppuvaiheessa vain teräskoreja. Oma lukunsa on tietenkin valtion rahoilla Ajokkia paisuttanut Jorma Jerkku, mutta hän ei joutunut hoitamaan aiheuttamaansa katastrofia, sillä hän pääsi siirtymään sopivasti Ajokin toimitusjohtajan paikalta Sisu-Auton toimitusjohtajaksi. Siltä paikalta hänet savusti pois Klaus Bremer Auto, Tekniikka ja Kuljetus-lehtensä avulla. Kyllä lehdistöllä on valtaa. Tosin Sisu-Autossa Jerkku onnistui terminaalitraktoreiden eli Vetomestareiden saralla, joskin se menestys on myöhemmin muiden toimesta hukattu. |
||||
|
03.07.2024 00:35 | John Lindroth | ||
| Legendaarinen erikoisjuna jota tuolloin markkinoitiin ,se liikennöi nimellä"Pikku Jumpo". Oma rakentamani Ho TK3 895 oli pyynnöstä näytteillä tuota tukeneen yhtiön mallina markkinoimassta tuota projektia Matkailumessuilla Pasilassa 80-luvulla.Ellen väärin muista sitä markkinoi matkatoimisto AGEBA:Sama yhtiö isännöi Hr1 ,1004 vetoiset matkustajajunat välillä Hki-Psl matkailumessuille kovana pakkastalvena 1987. Muistaakseni yhtiö olisi halunnut myös oman TK3 Ho mallin tulevaisuuden markkinointia varten,mutta tuo suunnitelma ei koskaan edennyt toteutukseen asti. |
||||