Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.01.2025 17:51 | Jarno Piltti | ||
| Talven ihmemaa. Ulkokaarteen puoleinen laippa kiinni kiskossa ja sisäkaarteen ei. | ||||
|
05.01.2025 17:44 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa on hyinen talvinen tunnelma. Hieno kuva! | ||||
|
05.01.2025 17:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mykket kraatsia, herra Alvin "Stardust" Koistinen. | ||||
|
05.01.2025 17:15 | Markku Naskali | ||
| Tosi mielenkiitoinen tuo Akaan seudun juttu. Kiitos siitä! |
||||
|
05.01.2025 16:59 | Markus Selin | ||
| Sm6:ia on kaikkiaan neljä (4) seitsemänvaunuista yksikköä | ||||
|
05.01.2025 16:18 | Juha Toivonen | ||
| Hyvin näyttää Siemensin Vectron myyneen. Lienee ollut todellinen myyntimenestys valmistajalleen. Ympäri Eurooppaa näitä on havaittavissa ja todella monen operaattorin liikenteessä. Ilmeisesti myös likipitäen vastaava, eli Siemensin Smartron on ottanut sijaa markkinoilla? | ||||
|
|
05.01.2025 16:12 | Juha Toivonen | ||
| Jimiltä kysyn: - Kuinka monta on "kaikki"? En ole seurannut Allegro-junaliikennettä, joten minulla ei ole käsitystä, kuinka monta Allegroa Suomi-venäjä liikenteessä on ollut. | ||||
|
|
05.01.2025 16:03 | Alvin Koistinen | ||
| Kyllä | ||||
|
05.01.2025 14:23 | Tauno Hermola | ||
| Huomaako matkustaja jotain eroa, esim. kallistuksen toiminnassa? Sm3:ssa se on/oli minusta aika tökkivää. | ||||
|
|
05.01.2025 13:14 | Rasmus Viirre | ||
| Niin, Pendolino (Sm3) on italialaisen Fiat Ferroviarin valmistama, ETR 460 malliin perustuva suurnopeusjuna, Suomen yksilöt vuosilta 1994-2006. Ranskalainen Alstom osti reilut puolet Ferroviarin osuuksista vuonna 2000, ja sitten tuli New Pendolino. Sm6:n valmistajaksi onkin merkitty Alstom. Onhan nuilla speksit aivan erit. | ||||
|
05.01.2025 12:58 | Sami Perälä | ||
| Tässä kuvauspaikalla olis tänäpäinänä portaikko ylös Hansatielle. | ||||
|
05.01.2025 12:56 | Sami Perälä | ||
| pikku update, katos on siirretty tuohon vähän taakseppäin, ja puinen laituri purettu kokoonaan, alue on aidattu. ei mennä yli enään, | ||||
|
|
05.01.2025 12:27 | Jaakko Pehkonen | ||
| Oulussa ei taida olla hallitilaa kuin yhdelle rungolle kerrallaan. Toisaalta pihalla nuo taitaa Ilmalassa olla joten siinä mielessä ei olisi väliä vaikka toinen runko seisoisi Oulussa pihalla. Entä rajoittaako hinaus adapteri runkojen määrää? | ||||
|
|
05.01.2025 12:22 | Jouni Hytönen | ||
| Muistaakseni Allegro mainittiin ”New Pendolinoksi” silloin kun ne tulivat. Ja oliko vieläpä niin, että näihin varta vasten tilattiin sama vanhempi keula kuin muissakin Suomen Pendolinoissa? New Pendolino: https://en.wikipedia.org/wiki/New_Pendolino | ||||
|
|
05.01.2025 11:58 | Janne Karresuo | ||
| Markku :). No minä en ainakaan pahoita :). Antaa mennä vaan, kunhan aiheessa pysytään :) | ||||
|
05.01.2025 11:54 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko peräti tässäkin kuvassa toinen runko Pieksämäelle illalla tulleesta P 105:stä ja toinen Jyväskylästä mukaan liitetty, mahdollisesti koko viikon siellä seissyt maanantaiaamun runko? P 94:n aikaan en itse asemalle koskaan osunut. | ||||
|
|
05.01.2025 11:50 | Jouni Hytönen | ||
| Dm8/9:t normaaliliikenteessä jäivät omalta osalta melko lyhytaikaiseksi nautinnoksi. Näin yleensä junan P 105 Turku-Pieksämäki. Siinä oli hyvin usein runko 5101+5601+5102. Muistikuvat sijoittuvat kaukoliikennekäytön viimeisille vuosille 1985 ja 1986, valtaosin jälkimmäiselle. Kierrossa oli vielä mahdollisesti talvella 1985/86 sellainen erikoisuus, että maanantaiaamuisin Tampereelta Jyväskylään ajetussa junassa (P 99?) saapunut runko jäi koko viikoksi Jyväskylän tallille. Ehkä tämä oli suunniteltu Jyväskylän vararunko koko viikon ajan. Se lähti vasta viikonloppuna takaisin Helsinkiin. | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
05.01.2025 11:39 | Jouni Hytönen | ||
| Usein koko perheellä tullessa muut priorisoivat raitioliikennemuseon kohdelistan häntäpäähän, joten se on jäänyt vielä odottamaan. :) Vanhassa sijainnissa käytiin, kun lapset olivat pieniä. | ||||
|
05.01.2025 11:30 | Veeti Pietilä | ||
| Taisi Edb-vaunut muuttua CEd-vaunuiksi 2019-2022 | ||||
|
|
05.01.2025 11:25 | Veeti Pietilä | ||
| Minkä takia nämä viedään yksi kerrallaan maalaukseen eikä esimerkiksi kaksi? | ||||
|
|
05.01.2025 11:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulee kyllä paljon muistoja mieleen 1970-luvulta, kun itsekin Porkkanoissa matkustin. Keuruulaisen tytön hajuveden tuoksu, jota hän oli sipaissut kaulalleen treffien kunniaksi. Ja se Bredan jyrinä tupakkaosaston lattian alla, nykäisyt ja lievät muksahdukset kun Wilson-SCG-automaattivaihteistot reagoivat nopeuteen ja kuljettajan tehonsäätöratin eri asentoihin. Kouvolassa asuvan tätini ja hänen miehensä Kumputiellä olevan kodin sympaattinen ilmapiirikin, kun heidän luokseen kitara mukana matkustin. Tädin miehen äänilevyltä kappale: "Heut' geht's an", sen perään "Klarinettenmuckl". Mukavaa!!!... Sekä sekin, kuinka junasuorittajien vihreän levyn liike aikaan sai sen, kun näissä junissa meni juuri ennen lähtöä kolmosvaihde automaattisesti päälle pysäyttäen vaihteiston pyörivät osat ennenkuin momentinmuunnin nappasi kiinni ja Dm8 - tai 9 - juna aloitti taas mat-kan-tek-kkoon - mat-kan-tek-koon. Junan kärrymyyjättären "Liikenneravintolat"-pinssissä ollut henkilönumero "178" jäi sekin muistiin. (Missähän sekin mimmi nykyään elelee?) Kuulutukset rauhallisella äänellä: "Ja seuraavana Hämeenlinna, laituri on kulkusuunnassa oikealla puolella", Hasler - nopeusmittarin nakutuksen kuuluessa taustalla. Ja joskus: - napsahdus - "Ovivalo". Toinen napsahdus: - "Sammui". Dm8:n välivaunun litteramerkintä, kun sen ensi kerran näin: "CEidkvsg", eikun - äsh - "CEikv". Ja mainittakoon vielä aina läsnä ollut dieselvetovaunun hienoinen "tekninen" tuoksu vaunun ilmatilassa. Sir John on oikeassa: kuva on mestariotos. |
||||
|
05.01.2025 09:30 | Jari Välimaa | ||
| Kyllä tässä juhlan vastuullinen aliarvioi juhlan suosion. | ||||
|
|
05.01.2025 09:08 | Markku Naskali | ||
| Onhan noihin vapautuneisiin tiloihin onneksi uusia yrittäjiä tullut. Aikoinaan asemaravintolat palvelivat nimen omaan matkalaisia. Taisivat jotkut junat jopa pysähtyä ruokataukoa varten, mutta usein aikaa jäi junan vaihtoa odotellessa. Nyt taas jotkut pahoittavat mielensä kun kommentit eivät liity kuvaan, mutta ainakaan minua ei häiritse jos viriää keskustelua joka kuitenkin sivuaa rautateitä. |
||||
|
05.01.2025 06:18 | John Lindroth | ||
| Pekka tulee tyylikkäästi! | ||||
|
|
05.01.2025 04:54 | Roope Prusila | ||
| Poistuminen Santalahdessa juurikin siksi, että myös sieltä kyytiin haluavilla olisi mahdollisuus. Ei se nyt voi kenenkään elämää kaataa jos joutuu 20min odottamaan paluumatkaa ja sillä saisi sujuvoitettua meininkiä. Kyllä tuo meininki aiheutti siellä ihmettelyä ihan riittävästi. | ||||
|
|
05.01.2025 03:34 | John Lindroth | ||
| Kertakaikkiaan upea Dm8 kuva Jukalta tämä on "Masterpiece"! | ||||
|
05.01.2025 01:19 | Mikko Mäntymäki | ||
| Vieläkö on tehonkäyttö rajoitukset, kun 3xSr2 saa 1x25kV polvilleen? | ||||
|
|
05.01.2025 01:00 | Rasmus Viirre | ||
| Ohhoh! Mahtaisiko sitten olla jonkin sortin vakio kaava kyseessä? Tosin aika usein on vaunuja vähemmän, määrät seilaten siinä 25 ja 45 välillä. | ||||
|
|
05.01.2025 00:35 | Petteri Kumpulainen | ||
| Rasmus: Jos oikein laskin niin tässäkin taisi olla perässä 52 vaunua, kuten myös linkkaamassasi otoksessasi. :) Kiitoksia! | ||||
|
|
05.01.2025 00:07 | Rasmus Viirre | ||
| Hieman vajaa 13 kuukautta sitten meni sama juna juuri samanlaisella kokoonpanolla :) https://vaunut.org/kuva/166771 Tripla kolmoset eivät ole mitään jokapäiväistä näissä! Hyvä pöllykuva |
||||
|
04.01.2025 23:14 | John Lindroth | ||
| Laiturissa oleva laiva lienee ruotsalainen Brorström varustamon rahti-alus Ms Traneland 1957-1976. | ||||
|
04.01.2025 23:02 | Erkki Nuutio | ||
| Mutta kuvaa taidokkaasti ja tunteikkaasti. | ||||
|
04.01.2025 22:59 | Erkki Nuutio | ||
| Aikanansa tunnetun ja arvostetun työväenpoliitikon Martta Salmela-Järvisen muistelmateoksessa Alas lyötiin vanha maailma - Muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1906-1918 (WSOY, 1966) on eräs selitys (ei varmaankaan ainoa)haukkumanimitykselle "punikki". Selityksen mukaan nimitys lähti rautatieläispiireistä (s. 166) : Yhdysliikenteessä oli ensimmäisen maailmansodan aikana käytössä venäläisiä [umpi]tavaravaunuja. Ne olivat punaisiksi maalattuja ja harmittavan huonokuntoisia. Siksi niitä erotukseksi omista vaunuista sanottiin punikeiksi. Taistelun alettua vuonna 1918 oli jollakin rautatieasemalla yhteenotto punaisten ja valkoisten välillä. Edelliset vetäytyivät tulisuojaan rautatievaunujen taakse ja ampuivat sieltä. Harmistuneet valkoiset, joista kai joku oli rautatieläinen, kiukuttelivat "perkeleen punikit", tarkoittaen tällä esteenä olleita [punaisia] rautatievaunuja. Näin sana siirtyi punaisten haukkumanimeksi. Salmela-Järvisen muistelukirja on kiinnostava ja rankka. Etenkin kuvaus molemminpuolisen vihan ja koston - kapinan ja sen kukistamisen ajalta on rankka. Myöhemmin on julkaistu monia rankkoja kuvauksia vuodesta 1918. Kiivailun jatkamiseen toistasataa vuotta sitten tapahtuneesta katastrofista ei ole tarvetta. |
||||
|
|
04.01.2025 22:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Kaikki. | ||||
|
|
04.01.2025 22:38 | Aapo Oikarinen | ||
| Tämä mies kuuluu parhaaseen A-ryhmään, hän ei turhia jaarittele! | ||||
|
|
04.01.2025 22:30 | Panu Breilin | ||
| Toijalan asemarakennuksessa on kiinalainen ravintola. | ||||
|
04.01.2025 22:02 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko siinä vain, että talvella kaluston pitää päästä välillä sulamaan ja voidaan tarvita enemmän vetureita, jolloin Sr1 kannattaa laittaa ennemmin yöjuniin, kun näihin sen huippunopeus on riittävä? | ||||
|
|
04.01.2025 21:55 | Simo Virtanen | ||
| Miksi olisivat poistuneetkaan jos tarkoitus oli jatkaa matkaa takaisin? Enemmän hämminkiä aiheutti se, että laiturilta tunkettiin kyytiin päästämättä ensin poistuvia ulos. | ||||
|
04.01.2025 21:28 | Hannu Peltola | ||
| Esa on oikeassa muovimallien hintojen hurjasta kallistumisesta! Vuoden 1966 6,50 mk vastaa nykyrahassa 13,60€. Ei paha hinta isosta muovimallista! Sama Airfixin 1:72 Liberator on edelleen myynnissä, esimerkiksi Hobbylinna myy sitä 60€:lla!!! | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
04.01.2025 20:52 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi ja Joonas. Lippujen hinta näkyy olevan 120 SEK aikuisilta: https://sparvagsmuseet.se/ Museo on helpon matkan päässä, jos tulee Siljan laivalla Tukholmaan. Silja-terminaalista on noin parin kilometrin kävely museolle. |
||||
|
|
04.01.2025 20:37 | Juha Toivonen | ||
| Ei ollenkaan huono! Vihreätä ei ole liikaa. BTW: Montako Allegroa VR lunasti? | ||||
|
|
04.01.2025 20:18 | Jorma Rauhala | ||
| Alma Geitel eli Leskirouvan historiaa: https://akaanseutu.fi/2013/11/13/alma-geitel-oli-alkuperainen-leskirouva/ ja https://www.leskirouva.fi/historia/ Nykyäänkin Toijalassa on ravintola Leskirouva, jota voi suositella. |
||||
|
04.01.2025 20:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jorma mainitsi etuvirroittimen. Sitä tosiaan siirrytään käyttämään takavirroittimen hiilen hajottua. ...Kunnes etuvirroitinkin putoaa alas. XoD | ||||
|
|
04.01.2025 20:06 | Petteri Kumpulainen | ||
| Kiitoksia paljon kehuista! | ||||
|
04.01.2025 19:59 | Uwe Geuder | ||
| Minä ole nähnyt sen ensimmäisen kerran 1970-luvulla Münchenin S-Bahnissa. Sen jälkeen välillä myös muualla, mutta kun se ei minulle ollut enää uutuus paikat eivät ole varmuudella jääneet muistiin. Kun katsoin nyt verkosta Münchenin ratkaisua, löysin, että se on kuvattu jopa omalla sivullaan: https://www.s-bahn-muenchen.de/entdeckerzone/bewegendefakten/spanische-loesung Sen nimi on jopa espanjalainen ratkaisu tai espanjalaiset laiturit. Esikuvana mainitaan juuri Barcelonaa, vaikka se ei ollutkaan ensimmäinen paikka, jossa sitä käytettiin. Artikkelin lopussa on vielä lista muista paikoista, joissa on laituri käytössä junan molemmilla sivuilla. | ||||
|
04.01.2025 19:54 | Noah Nieminen | ||
| Tai ainakin luulen niin. Eihän Vok-vaunuista koostuvia junia ole vähään aikaan näkynyt missään. | ||||
|
|
04.01.2025 19:52 | Noah Nieminen | ||
| Esko: eihän nyt hiilijunia voi ajaa, kun tuolla Venäjällä käydään sotaa. | ||||
|
|
04.01.2025 19:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Ruotsinlaivaa ei näy koska talvisin ei ajettu Helsinki-Tukholma -reittiä ennnen vuotta 1972. | ||||
|
04.01.2025 19:45 | Uwe Geuder | ||
| > Johtopäätös: mitä lyhyempi vaunu, sen leveämpi siitä voidaan tehdä, Näin on. Kun aikaisemmin Saksassa vaunut olivat yli 3 m leveitä, UIC-X:n leveys on ollut enää 2,825 m. Tapahtumien kulusta vielä sen verran, että ensimmäiset vaunut rakennettiin ihan 1950-luvun alussa ja kehitys jatkui koko vuosikymmenen aikana. UIC-X-määritelmä julkaistiin jo rakennettujen vaunujen perusteella vasta vuonna 1961. |
||||
|
04.01.2025 19:30 | Jimi Lappalainen | ||
| 50 vuotta sitten. | ||||
|
|
04.01.2025 19:16 | Roope Prusila | ||
| Tungos johtui siitä, että ratikoiden tullessa Santalahteen ihmiset eivät poistuneet kyydistä vaan jäivät paikalleen odottamaan paluumatkaa. Siinä on sitten hyvä pyrkiä muiden kyytiin. Itse odottelin santalahdessa kolmen vaunun verran ja kun sama ilmiö toistui, siirryin Lentävänniemen päähän josta pääsi ajelulle lyhyen odotuksen jälkeen. | ||||