Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.03.2024 09:32 | Erkki Nuutio | ||
| Täydennyksenä Petrin kommenttiin viittaan hänen kirjoitukseensa Pienoismalli -lehdessä 6/2014 sekä Suomen Teollisuuslehti / Koneteollisuus -lehden maaliskuun 1912 numeroon: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119021?page=43 ja siitä eteenpäin. Piirustetussa vaunussa on avosilta, mutta umpieteisiä tehtiin jo peltiverhoiltuihin lanternikattoisiin telivaunuihinkin. Vanhimmat telivaunut tehtiin Helsingin konepajassa, siis niillä tienoilla jonne tuotiin peltihalli rappiotaiteen esittelyä varten. Myöhemmät näistä telivaunuista sekä kaikki puuverhoillut istuma-, makuu- ja postivaunut tehtiin Pasilan konepajassa. |
||||
|
|
24.03.2024 09:01 | Petri Sallinen | ||
| Ensimmäiset uudella korimallilla varutetut E(i)-vaunut valmistuivat vuonna 1913. Tosin tuolloin lauta ei vielä ollut haapaa, vaan poppelia. Sarjan ensimmäinen vaunu oli 2844, joka vuoden 1931 numeromuutoksessa sai pitkän numeron 22028. Kuvan tekstiasettelu ei vastaa telivaunuissa käytössä ollutta tekstiasettelua. Tosin ei vaunu muiltakaan osin sovellu 1910-luvun vaunuksi. Silloin ei ollut käytössä esim. terveysikkunoita eikä sähkövalaistusta. Elokuvantekijöille ei kuitenkaan kannata olla liian ankara. Vaikka tietoa ajan vaunujen olemuksesta olisi ollut, ei ajanmukaisia vaunuja olisi ollut kuitenkaan saatavilla. Tietokonegrafiikka todennäköisesti korvaa yhä useammin autenttiset lavasteet. Näyttelijät palloilevat jossain autiossa teollisuushallissa ja tausta — esim. asemanseutu ja junat väännetään jälkikäteen tietokoneella. Silloin voidaan päästä jopa autenttisuuteen, jos tietokonelavasteiden suunnittelijoilla on riittävästi tietoa käytettävissään. |
||||
|
24.03.2024 08:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaununkorjauspäiväkirja 1889-1900 kertoo: "1893 December 15: Inredning af 100 st öppna gods vagnar till ved vagnar genom anbringande af ved korgar" Valitettavasti kirja ei kerro, olivatko vaunut korkea- vai matalalaitaisia. |
||||
|
24.03.2024 08:18 | Jari Välimaa | ||
| Nyt samanlaista suunnitellaan Sorin lähelle. | ||||
|
23.03.2024 21:40 | Miitre Timonen | ||
| Simo, yllätyin samoin, tosin itse luulin että tämä suunnitelma oli jo kokonaan kuopattu. | ||||
|
|
23.03.2024 20:31 | Arto Papunen | ||
| Jimi: T7337 suunta on Hangonsaari-Kouvola, niin kyllä se silloin on menossa pois Uudestakaupungista eikä menossa sinne.. | ||||
|
23.03.2024 19:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1906 vuosikertomuksen taulukon N:o 5 mukaan kuvan vaunun oli rakentanut Porin konepaja vuodeksi 1869. Sarjan alkuperäinen numerointi oli 411-435, 466-470. Vuoden 1887 numeroinnissa 3971, 4052-4080. Vuoden 1897 numeroinnissa 9701-9730. Vuoden 1906 taulukossa vaunusarjan littera on Gt, joka yleensä on katetun kalkinkuljetukseen siirretyn tavaravaunun littera. Vuoden 1885 vuosikertomuksen taulukon N:o 15 mukaan numerot 411-435 ja 466-470 olivat Ha-vaunuja, eli korkealaitaisia avonaisia tavaravaunuja. Paitsi nro 423, jonka littera oli Gl, eli kalkinkuljetukseen siirretty vaunu. Vaunuissa oli tuolloin käsijarru. Vuoden 1885 taulukon N:o 19 mukaan vaunuissa oli rautainen aluskehys ja puinen vaununkori. Kalkinkuljetukseen siirretyn vaunun 423 littera tässä taulukossa on Gl. Sen oli kalkinkuljetukseen muuntanut rautatien Helsingin konepaja vuonna 1880. Vuoden 1871 kalustoluettelossa Porin konepajan rakentamia avonaisia tavaravaunuja on 70 kpl, nrot 401-470. Numerosarjaan kuuluu sekä korkealaitaisia Ha-vaunuja (411-435) että matalalaitaisia Hb-vaunuja. |
||||
|
23.03.2024 19:17 | Teppo Niemi | ||
| Zirndorfin eteläpuolelta reilun kilometrin päästä (Zirndorf-Altenberg) on kulkenut Nürnberg-Steinistä lähtenyt ja Unternbibert-Rüglandiin päättynyt 32,8 km pitkä rata (rataosano 5905), joka on nykyisin pyöräilyreittinä. Toinen Nürnbergin lähiympäristöstä kadonnut rata on Nürnberg Grossmark - Nürnberg-Ost (rataosano 5923) josta on purettu Nürnberg Nordost - Nürnberg Ost välinen noin 3,5 km osuus sekä radan toisessa päässä Fürth Hbf:lle johtavan Nürnberg kolmioraiteen (rataosano 5912) erkanimskohdan Nürnberg Grossmarktin välinen osuus, pituudeltaan noin 1,6 km Eli rataa voi edelleen liikennöidä Fürth Hbf:ltä Nürnberg Nordostille. Radalla näyttäisi olevan pari syrjäraidetta ija yksi, vain tavaraliikenteelle avattu liikennepaikka Nürnberg Nord. Jotenkin muistelen, että vielä 1990-luvun puolivälissä Gräfenbergin junien lähtöpaikka olisi juurikin Nürnberg Nord. Myös läheltä Nürnberg Ostia erkaantunut nelisen km pitkä kolmioraide Eichelbergiin ( rataosalla Nürnberg Hbf - Hersbruck (rechts Pegnitz). Ainakin museojunalla tuon henkilöliikenteeltä puuttuvan välin Fürth Hbf:lle pystyi matkustamaan https://vaunut.org/kuva/75895?s=1 |
||||
|
23.03.2024 19:15 | Teemu Halttunen | ||
| Mutta eipä ole enää Ericssoneita valoyksikköinä, kun laitos uuusittiin viime vuonna. Ainoa asia vanhasta laitoksesta muistona todennäköisesti on LME:n kellot. | ||||
|
23.03.2024 18:25 | Teemu Lokka | ||
| Ei näyttänyt siltä ajoi viissiin koko savon radan aika hitaasti Kouvolaan. | ||||
|
|
23.03.2024 16:45 | Sauli Vähäkoski | ||
| Kuvan juna on siis tulossa Uudenkaupungin suunnasta ja peräpää on jossain siinä kohdin, josta Pansion/tavarasataman suuntaan rata haarautuu. Sieltä jostain joskus vuosien kuluttua uusi yhteys matkustajasatamaan tulee kulkemaan. | ||||
|
|
23.03.2024 15:57 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos linkistä, mielenkiintoista tietoa ja mielenkiintoisia kuvia. Toivottavasti DB ei huomaa karttaa, sen jakelu on toisille kielletty. Tuossa ajankohtainen versio https://kursbuch.bahn.de/hafas/kbview.exe/dn?rt=1&mainframe=IK_kachel&tocinfo=IK_strecken&datei=sk-n&x0=0&y0=0&imgX=3&imgY=7#map Nopealla silmäyksellä kaikki pienet sivuradat ovat jäljellä. Erittäin mielenkiintoinen tapaus on Nürnberg Nordost - Gräfenberg. Rata ei ole yhteydessä mihinkään muun rautatiehenkilöliikenteeseen. Sinne pitää matkustaa metrolla, niin kuin Pariisissakin :) |
||||
|
|
23.03.2024 15:45 | Mikko Herpman | ||
| Onkohan ollut pidon kanssa haasteita, ainakin Joensuu-Nurmeksen välillä näytti olevan jo raiteilla pintaruostetta kiskon pinnalla. | ||||
|
|
23.03.2024 14:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asia johtuu tasan näistä: (plus loppukaneetistani kommenttiritirimpsuni jäljessä) 1) Maassamme ei ole säilynyt eikä säilytettykään "liiallisessa" määrin tuon ikäistä junakalustoa. Turhaa mennä tämänkin elokuvan III luokan vaunuksi tarjoamaan museon pihalla lojunutta B 38:aa (nykyisin: D 242). Etenkin, kun museo hävitti rapsakasti BE 0652:n! Mitenkähän maatunut XXXXE 0665:kin nyt on? 2) Elokuvantekijöiltä puuttuu riittävä tieto elokuviinsa sopivasta junakalustosta. Autoja, busseja, panssareita kyllä on, mutta... Aika paljon siilti jää lavastajien päänsäryksi: (Veijo Meren Manillaköyden filmatisoinnissa näkyvä junanvaunu sisäkohtauksissa oli kerrassaan etevää työtä.) Eikös Gb:n alustakin kelpaisi jonkin wahna-E:n pohjaksi? 3) Joskus esteeksi nousee kalustonomistajien rahanhimo. 4) Joskus luin, kuinka nuori naisohjaaja halusi kohtauksen, jossa pieteetillä entisöity ("autonromu") 1920-luvun lopun ksnttikupee laitettaisiin kierimään katon kautta ympäri ympäri jyrkästä penkasta ja leimahtaen lopukisi tuleen. Tämän tietäen en itse menisi lainaamaan mihinkään leffaan palkittua vuoden 1948 mallista Splotzmobile Roadswallower Convertible 500SEL:ääni mistään hinnasta. 5) Ihmiset eivät enää näytä puhuvan toisilleen, etenkin oman kuplan ulkopuolella oleville. Jos puhutaan, niin puhutaan sitten ohi. [Kurjaa myöntää mutta olen itsekin fakki-idiotiaa (sic!) harrastanut. Ja vieläkin: kuka vi**u on Teemu Pukki?] |
||||
|
|
23.03.2024 14:46 | Teemu Lokka | ||
| Aika verkkaisesti meni tästä Tokeron ohi. Julian mukaan vahtia olisi ollut huimat 40 km/h | ||||
|
|
23.03.2024 14:37 | Simo Virtanen | ||
| Oho! Turku Sataman uusi yhteys on siis jo rakenteilla. Jotenkin luulin sen kulkevan olemassa olevaa satamaan ja toisesta haarasta Pansioon kulkevaa rataa pitkin, mutta ilmeisestikään ei. Onko Väylän projektikorttia saatavilla tuosta hankkeesta? | ||||
|
23.03.2024 14:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Ohtaansalmen vanhasta sillasta luoteeseen löytyy vielä vanhan lossiyhteyden tielinjaus. | ||||
|
|
23.03.2024 14:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Oliko Dr21 käynyt jossain huollossa, kun tässä sitä nyt viedään takaisin Uuteenkaupunkiin? | ||||
|
|
23.03.2024 11:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Minkä nimistä elokuvaa kuvattiin tätä junaa käyttäen? Oliko haapalaudoitettuja Ei -vaunuja jo 1910-luvulla? Tk3 veturi on sen verran vanhanaikaisen näköinen että vaikka niitä ei ollut vielä tuolloin niin niiden design muistuttaa niin paljon H-sarjoja muun kuin pyörien osalta että ymmärrän ihan hyvin miksi niitä on käytetty 1900-luvun alkua esittävien elokuvien rekvisiittana. |
||||
|
|
23.03.2024 11:18 | Timo Salo | ||
| Lyömätön yhdistelmä liikenteessä... Lippalakki, Lada ja molemmat ovet rakosellaan, vai onko kysymys ison maan isoista toleransseista? | ||||
|
23.03.2024 11:06 | Jouni Hytönen | ||
| K30-kiskotusta ei ymmärtääkseni Äänekosken ja Haapajärven väliseltä linjaraiteelta viime kesän työmaiden jälkeen löydy. Tulevalle kesälle jäi vielä Saarijärven pohjoispuolinen K43-osuus. | ||||
|
23.03.2024 11:01 | Timo Salo | ||
| Meilläkin rata kulkee n. 70 metrin päästä (Tre-Pri). Olen sanonut perheelle jo valmiiksi, että jos jotakin "lurahtaa" tuohon radalle, niin vaikka pelkät kalsarit jalassa autoon ja vastatuuleen vaikka hiukan ylinopeutta... (+ auton "tunnelikytkin" päälle!) | ||||
|
|
23.03.2024 10:57 | Erkki Nuutio | ||
| Väärennys lienee oikea muuten kuin vaununumeron suhteen, jos Vilenin matkasuuntana oli Helsingistä Pietariin, Turkuun, Tampereelle tai mahdollisesti Tornioon/Karunkiin tai takaisin santarmeja väistellen tai näitä papinasussa huijaten Ensimmäisiä tuonkaltaisia EI -päivävaunuja tuli liikenteeseen vuodesta 1912 lähtien. Vaununumero olisi kuitenkin pitänyt ottaa väliltä 2844-2869. Paremmin tämä väärenns silti on onnistunut verrattuna Edvin Laineen Pohjantähteen. Siinä punaiset alkavat hyökkäystä varten kiivetä avovaunuun, joka näkyvillä olleiden merkintöjensä mukaan kuului korjata vuonna 1972 (noin). Tk3 -veturi on sensijaan kauheasti liian nuori tyypiltään ja varsinkin numeroltaan. |
||||
|
|
23.03.2024 10:55 | Jarno Piltti | ||
| En tiedä miten laajan evakuoinnin tämmöinen juna pahimmillaan saisi aikaan, vähänkin kauempana varmaan riittää sisällä pysyttely ja ilmanvaihdon sulkeminen. Ratapihan maisemaan liittyi ennen kiinteästi tuulipussi, näkee mihin suuntaan myrkkypilvi lähtee. Kaikkien kannalta kuitenkin parempi että aine kulkee näin eikä maantiellä. | ||||
|
|
23.03.2024 09:56 | Timo Salo | ||
| Melkoinen myrkkypommi menee keskeltä Lahtea. Voisi olla huono hengitellä, vaikka vain yksi pönttö repeäisi syystä, tai toisesta keskellä kylää... (t. nimim. ammoniakkia haistellut)https://www.sss.fi/2015/04/ammoniakkivuoto-voi-olla-hengenvaarallinen/ | ||||
|
|
23.03.2024 09:17 | Eemil Liukkonen | ||
| On siellä joku niistä. Mitenkä muutenkaan North Railin vaihtotyöt Ruokosuolla onnistuisi ilman sitä. | ||||
|
23.03.2024 09:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei välttämättä. Nimitetäänhän kiskoautojakin kiskopusseiksi. Sen sijaan tämä puhekieleemme laivattu lainanimitys on kotoisin merien takaa. Ruotsissa tunnetaan pussit ja rälssipussit (rälsbuss). Manner-Euroopassa kulkee autopusseja. Saksalaiset höpöttävät myös reissupusseista (reisebus). Kaikella kunnioituksella muiden maiden (vaihteen)kieliä ja sanavarantoja kohtaan, itse olen kuitenkin jukopäisenä vekkulina koittanut tällaisissa yhteyksissä pidättäytyä pussi-nimityksen käyttämiseltä. Mulle on olemassa vain linja-autoja, kiskoautojunia ynnä muita sen sellaisia kulkulaitoksia. Pidän suorastaan näitä omintakeisuuksiamme rikkautena. | ||||
|
23.03.2024 03:36 | Jouni Halinen | ||
| Tästä olen jo aikaisemminkin kirjoittanut. Asema oli aikaisemmin hyvän ystäväni Paavo Eskolan omistuksessa. Hän kuoli 2011 ja rakennus siirtyi hänen poikansa omistukseen. Pekka on yrittänyt myydä taloa jo pidempään ja se on nytkin myynnissä Etuovi.com:sa. Hintapyynti on 69.500 eur ja neuvotteluvaraa on. Rakennuksen pinta-ala on 199 neliötä + ullakko ja siihen saa rakennettua helposti 2 asuntoa (47 ja 125 neliötä). Muitakin rakennuksia 5000 neliön tontilla on. Rakennus on valmistunut vuonna 1915 ja se on suojeltu. Loput asiat selviävät myynti-ilmoituksesta. Pekkaan voi olla yhteydessä suoraan tai minun kauttani, voin kertoa kiinnostuneelle puolueetonta faktaa rakennuksesta. https://www.etuovi.com/kohde/f43938?haku=M2089339111 |
||||
|
|
23.03.2024 02:27 | John Lindroth | ||
| Hieno talvinen kuva! | ||||
|
|
23.03.2024 00:44 | Arto Papunen | ||
| Yksi Dr21 nyt vielä kaiketi Kuusankoskella ja tässä tuodaan toista Kouvolaan, lieneekö se kolmas vielä Ruokosuolla? | ||||
|
|
22.03.2024 22:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainiota, informatiivinen kuva :) | ||||
|
|
22.03.2024 22:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikös pussi ole se joka kulkee kumisilla pyörillä? Hieno kuva muuten! | ||||
|
|
22.03.2024 21:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunussa näyttää olevan puinen jarruklossi. Tammea? | ||||
|
22.03.2024 20:55 | Jarno Piltti | ||
| Mainoskuvamatskua aivan täysin, kaupunkilaisia hemmotellaan eri tasoisin palveluin. | ||||
|
22.03.2024 20:52 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva vaihtotyöäksönistä. | ||||
|
22.03.2024 20:49 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva, näitä järkäleitä ei kai yleensä näe kuin ratapihasokkeloiden kätköissä. Siisteysero niihin firman toisiin koneisiin huomattava. | ||||
|
|
22.03.2024 20:47 | Jarno Piltti | ||
| Vaunujen liitumerkinnät on oma kiinnostava aiheensa. "Ei saa ottaa" eli vaunu lienee ns vainaa? | ||||
|
|
22.03.2024 19:15 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuosta radasta löytyy Drehscheibe -lehden keskustelufoorumilta kuvasarja 1990-luvun alusta: https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?017,10746143 |
||||
|
|
22.03.2024 16:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Helsingin konepajan Vaununkorjauspäiväkirja 1889-1900 kertoo kuvan mukaisen Gl-sarjan alkuhetkistä: "1894 Huhtikuu 13: 9 avonaisen korkean tavaravaunun No 4052-4060 uudelleenrakentaminen Kalkkivaunuiksi piirustuksen mukaan. Vaunut uudelleenrakentamisen jälkeen litteroidaan G.l ja saavat numerot 3972-3980, aluksi tehdään vain yksi vaunu tarkastettavaksi." Yksi korkealaitaisesta avonaisesta G:b-tavaravaunusta muunnettu kattoluukullinen kalkkivaunu esiintyy kalustoluetteloissa jo vuodesta 1880. Vuodesta 1885 vaunun littera on Gl (Gb-vaunut saivat samalla litteran Ha). Vuonna 1894 näitä kattoluukullisia vaunuja on 2. Ja vuonna 1895 tulevat sitten nämä vaununkorjauspäiväkirjan 9 vaunua, nrot 3972-3980. Tiedossani ei ole, minkänäköisiä nuo 2 ensimmäistä kattoluukullista kalkkivaunua olivat. Vuoden 1894 kalkkivaunumalli on kuitenkin tämän valokuvan kaltainen. Vuoden 1896 uudelleenumeroinnissa nämä vaunut kuuluivat numerosarjaan 9701-9800. |
||||
|
|
22.03.2024 09:56 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Komeaa. Miehitystä oli vielä pari vuotta jäljellä, lättähattujen pysähdyksiä kahdeksan. | ||||
|
22.03.2024 05:38 | Jukka Viitala | ||
| Faijan työpöytä oli uuden aseman valmistumiseen saakka keskimmäisten ikkunoiden takana telexin rätinän ja tupakansavun seassa. Aseman muutettua rakennus oli JuHan toimistona ja tulihan tuolla kellarissa vaihdettua vaatteita muutamaan kertaan 1983-84. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6712165.572707526&e=509170.11160658865&title=Hillon%20asema&desc=&zoom=12&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z | ||||
|
22.03.2024 01:12 | Jouni Halinen | ||
| Tässä on käynyt varmaan Janne Määtällä ihan näppäilyvirhe, hän on lisännyt setin kuvia 18.1.1999 ja vain tähän kuvaan (kuva 76) on tullut lisäämispäiväksi 14.1 ja niin kuin hän toisessa kuvassa kirjoittaa asiasta (Vorgin ensimmäinen kuvanlisäys 18.1, kuva 40), niin hän ei ole itsekkään huomannut tapahtunutta. Eli Vorgin "syntymäpäivänä" voidaan pitää 18.1.1999, myöhäiset synttärionnittelut 25 vuotiaalle päivänsankarille. Viittaus digikamera aikaan siirtymisessä tarkoitti sitä, että filmikamera-aikana kuvien laatu selvisi vasta pitkän prosessin jälkeen. Ensin piti käydä ostamamassa filmirulla jostain, sitten kuvattiin filmirulla täyteen, sen jälkeen piti matkustaa lähimpään valokuvaliikkeeseen ja sitten mentiin takaisin kotiin. Viikonparin päästä piti matkustaa jälleen sinne valokuvausliikkeeseen. Kotona sitten todettiin että osa kuvista on mennyt jollain tavoin pieleen, eli niin kuin yllä olevalle kuvalle on käynyt. |
||||
|
|
22.03.2024 00:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo nimikyltti on kyllä hellyyttävä :) | ||||
|
|
21.03.2024 18:20 | Arto Papunen | ||
| Toisaalta kiinnittääkö teippauksiin kovin moni huomioita kun tämä firma ei toimi matkustajaliikenteessä.. Noh ehkä vähän kun oli uutisissa mainittuna mutta. | ||||
|
|
21.03.2024 17:56 | Sami Koistinen | ||
| Varmaankin syy miksi ajetaan toisen firman kuosissa on se ettei haluta pilata oman firman mainetta? https://yle.fi/a/74-20079903?origin=rss |
||||
|
|
21.03.2024 17:27 | Tapio Keränen | ||
| Rakennus oli ratapihan länsipuolella. Nimenä oli 30.5.1970 asti Hillo. | ||||
|
21.03.2024 16:41 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on upea kuva! Näin se vaan rautatieliikenne kehittyy Suomessakin ja palvelutaso paranee sopivan kilpailun myötä. | ||||
|
21.03.2024 15:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Porvoossa ollutkin kätkettynä jonnekin sen palaneen XT 01617:n 20,8 m aluskehys? Jos siitä on enää mihinkään, niin eikö Eim - korin ja mainitun aluskehyksen voisi naittaa keskenään? XT oli muinainen CEm m/1928, hyttivaunu sekin. Niin ja minkähänlainen piirustuskokoelma kunnostajilla on ollut? Ei silti, homman saa sujumaan kyllä jos yksikin hytti on säilynyt malliksi ja tekijät tienneet mitä tehdä ja miten. |
||||
|
|
21.03.2024 15:29 | Mikko Ketolainen | ||
| Olin tänään sopivasti Suolahdessa ja julian kartasta VET 17146:n kulkua seuraten menin sopivalle paikalle odottelemaan. Sitten ilmestyi Suolahden ratapihalle tulevan suoran päähän veturin valot. Sen lähestyessä katsoin ensin, että se on dieselveturi joka tulee, mutta veturin tultua hieman lähemmäs paljastuikin, että sehän on Fenniarailin sähköveturi Sr3 201 joka sieltä tulee hakemaan vaunuja. Nyt on sitten ensimmäinen Fenniarailin Sr3 ikuistettu. | ||||
|
|
21.03.2024 15:16 | Ari Virtanen | ||
| Hieno juttu Jorma ja laita kuvia. Kuten ylempänä totesin, on hienoa kun näitä säästyneitä vaunuja tai aihioita pompsahtelee milloin mistäkin. | ||||
|
|
21.03.2024 15:12 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä se on kunnostettu varsin upeaksi. Pitänee laittaa kuva keskustelupuolelle. | ||||