Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.05.2025 03:04 | Lasse Holopainen | ||
| Eräs ammattimainen mittayksikkö on vielä "kahvinmittanen". Se havainnollistaa siis ajan pituutta ja sitä käytetään erityisesti taukojen määrittelyssä. | ||||
|
|
09.05.2025 00:07 | Juhani Pirttilahti | ||
| Minä olen aina ostanut mustaa menopaluuna tai mutkan. | ||||
|
|
08.05.2025 23:25 | Jorma Rauhala | ||
| Kun edellä erkaannuttiin jo kaliipereihin, gallonoihin ja linjoihin, niin jatketaan vielä himpun verran. Tuli tuosta linja-mittayksiköstä mieleen, että 1970-luvulla ostaessani ns. öljylamppuun (eli valopetroli) uutta lasia, lampunlasin mittayksikkö oli linja. Siis määräävä mitta oli lasin alaosan halkaisija. En nyt muista monenko LINJAN lasi se oli, mutta sentti- tai millimetritiedoilla sitä ei ostettu. Niillä kun pyrin lasia ostamaan, myyjä muunsi mittayksikön linjaksi. Toinen, erikoinen esimerkki epätyypillisen yksikön käytöstä on ollut mustanmakkaran osto, torimyyjältä. Sitähän ei osteta painon mukaan, vaan rahayksikön mukaan. Siis ostaja ilmoittaa vaikkapa että "mustaa kahdella eurolla". Toki voihan mustaa ostaa myös sanattomasti näyttämällä kädellä vaikka vaaksaa... |
||||
|
08.05.2025 22:50 | Petri Nummijoki | ||
| Hr11-veturit olivat alun perin Tampereen varikolle sijoitettuja ja silloin niillä ajettiin myös Helsingin ja Tampereen välillä. Turkuun ne siirrettiin maalis-toukokuun 1961 välisenä aikana. Kuvan https://vaunut.org/kuva/41935 yhteydessä ovat tarkat päivätkin, jolloin ne saapuivat Turkuun. Veturin 1953 saapumuspäivä Turkuun on kylläkin vasta heinäkuussa 1961 mutta se oli jo kesäaikataulun alussa Turun varikon kirjoissa, joten luultavasti veturi vietti alkukesän konepajalla. Hr11-vetureiden säännöllinen käyttö Helsingin ja Tampereen välillä lienee kuitenkin päättynyt jo noin vuotta aikaisemmin eli suunnilleen kesäaikataulun 1960 alkuun. Vuoden 1960 aikataulussa ne oli merkitty vielä junapariin P91/68 Helsingin ja Tampereen välille mutta olisiko kuitenkin Hr1 ollut ko. junaparissa pääasiallinen vetovoima, ennen kuin Hr12-vetureita riitti siihenkin? Sv12/Sr12/Dv12-vetureita käytettiin hitaampien aikataulujen aikaan noin 10-vaunuisissakin pikajunissa yksinään (esim. https://vaunut.org/kuva/19433, https://vaunut.org/kuva/62894, https://vaunut.org/kuva/91721) mutta yhdellä Hr11-veturilla ei käsittääkseni ole näin pitkiä junia yleisesti vedetty. Tyypillisin Hr11-vetoinen pikajuna oli varmaankin 4 vaunua ja tavanomainen vaihteluväli 3-6-vaunua mutta tätä pidemmät pikajunat yhden Hr11-veturin vetämänä lienevät olleen ruuhkapäivien satunnaisia ilmestyksiä tai Rantaradalla laivajunassa P31/32 esiintyneitä niiden melko lyhyiden jaksojen aikana, kun tämäkin juna oli Hr11-vetoinen. |
||||
|
Kuvasarja: Hevossaaren radan nykytila |
08.05.2025 22:34 | Reijo Salminen | ||
| Taitaa käyttö ollut perin vähäistä, heinolalaiset tietänevät paremmin. Pari-kolmekymmentä vuotta sitten oli jotain juttua että jokin metallialan yritys olisi aloittamassa tai fundeerailemassa aloittaa toiminnan alueella ja rata olisi kunnostettu, no eipä se kortti vetänyt. 70-luvulla oli tolppamainoksissa "Saa Koskea!", kyseinen panimohan oli tuolla, käyttikö rataa en tiedä. | ||||
|
08.05.2025 22:30 | Simo Virtanen | ||
| Kyllä, tai ainakin suht normaalisti. Matkustajalaitureiden luona koukkaa ratapihan puolelle. | ||||
|
|
08.05.2025 22:04 | John Lindroth | ||
| Hr11 Veturien junat lienevät olleen samaa luokkaa junanpainoltaan kuin Deevereiden Sr12/Sv12/Dv12. | ||||
|
Kuvasarja: Electroluxin/Rosenlewin hylätyllä teollisuusraiteella |
08.05.2025 21:41 | Veeti Saukkonen | ||
| Komea kuvasarja Jopon ja sinun seikkailusta! | ||||
|
08.05.2025 20:27 | Matti Melamies | ||
| Kyllä. Putin Oilin vuokrasopimuksia on jätetty uusimatta ilahduttavan paljon. | ||||
|
08.05.2025 19:13 | Riku Outinen | ||
| Niitä kokovirheitä pressuja ei ole ollut miesmuistiin, äkkiä kuvista katsottuna 2010-luvun alussa vielä näkyi aivan yksittäisiä. Tuon tekstin näin oheisesta videosta. | ||||
|
|
08.05.2025 19:00 | Markku Naskali | ||
| Hauska "sekasikiö". En muista kulkeneeni kiitojunalla koskaan, mutta Dm-nelosella kyllä. Niillähän vedettiin muitakin vaunuja tai ajeltiin ihan yksikseen. Hr11:n vetämässä junassa en kai myöskään ole ollut. Oliko niitä Tampere-Helsinki-välillä? | ||||
|
|
08.05.2025 18:46 | Markku Naskali | ||
| Aina sitä vanhakin oppii uusia asioita. Paremmin aiheeseen syventymättä olen joskus miettinyt mistä se kolmen linjan kiväärin nimitys tulee. No kaliiberistahan siinä onkin kysymys! |
||||
|
Kuvasarja: Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus |
08.05.2025 18:16 | Erkki Nuutio | ||
| Valaiseva piirustuskooste. Kelpaa pysäkinhoitajan perheineen köllötellä korkeissa kamareissaan raikasta kaivovettä juoden ja kruunun puita poltellen tai saunassa löylyä heitellen vähintään 2000 m2 tontillaan. Emäntä lypsää lehmän ja hoitaa kasvimaata. Komentoäänen käyttöä voi harjoittaa palveluskuntaan (ainakin ratavartijat) Matkat kaupunkiin käyvät aina suoraan omalta laiturilta ja hankinnat kulkevat konduktöörivaunussa. Venelaiturikin varmaankin löytyy. Toista on nyt. Elämänmittaisilla säästöillä heltiää vain talonen 500 m2 vuokratonttisella. Luontaisetuna on vain hulevesimaksu. |
||||
|
08.05.2025 18:00 | John Lindroth | ||
| Kiva kapsufilmi 500mm radalta Itävallasta! | ||||
|
Kuvasarja: Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus |
08.05.2025 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, Metsäkylässä ainakaan ei näemmä laitettu ikkunoiden alapuolisia koristepeilejä. | ||||
|
|
08.05.2025 17:46 | Erkki Nuutio | ||
| Metrijärjestelmä vahvistettiin Suomessa asetuksella 16.7.1886. Vuoden 1887 alusta lähtien sitä käytettiin posti- ja tullilaitoksessa, rautateillä ja apteekeissa, vuoden 1890 alusta kaikessa kruunun (esivallan) ylöskannossa ja vuoden 1892 alusta yleisessä liikkeessä. Aikaisemmin suuriruhtinaskunnassa oli käytössä osin venäläisiä mittoja kuten virsta, mutta esimerkiksi tuuma ja jalka (0,2969 m) näyttää olleen Ruotsin peruja. Venäjän tuuma oli 25,4 mm = 10 linjaa. Sen mukaisesti ns. kolmen linjan kiväärin kaliiberi on 3 x 2,54 mm = 7,62 mm. Eräs kooste erityisesti ruotsinajan mittayksiköihin on näyttelyjulkaisu Tiima, tiu, tynnyri - Miten ennen mitattiin (Turun maakuntamuseo 2004, 132 s.) |
||||
|
|
08.05.2025 17:18 | Panu Breilin | ||
| Tämä sairaala-alueen 500-millinen rataverkosto oli käytössä vuosina 1904–2011. Loppuvuosina junia käytettiin apuna ruokakärryjen jakelussa laajan alueen eri rakennuksiin, mutta alun perin junilla oli kuljetettu ainakin myös tekstiileitä/pyykkiä ja polttoaineita. Youtubesta löytyy vuonna 2009 kuvattu video missä näkyy radan liikennöintiä, mm. sitä kun ruokakärryillä lastattuja vaunuja jaellaan eri rakennusten pistoraiteille: https://www.youtube.com/watch?v=gcCybrLDA20 |
||||
|
08.05.2025 17:03 | Panu Breilin | ||
| Olettaisin, että myös Sps-vaunuissa taarapainoon vaikuttaa se, että minkä tyypin vaunu kukin vaunu on ollut ennen muutostyötä raakapuuvaunuksi. Alustat eivät ole identtisiä. Spar- ja Spa-vaunuissa toki myös automaattikytkin/-kytkimet tuovat lisäpainoa. |
||||
|
08.05.2025 16:58 | Tero Korkeakoski | ||
| Tämmöinen osui sattumakuvana... Mitä toimintaa täällä nykyään on? Tuoreen näköisiä nostureita ja osia kuitenkin kuvassa eli ei taida olla hylätty. | ||||
|
08.05.2025 16:52 | Panu Breilin | ||
| Hieno juttu, että radan liikenne monipuolistuu eikä myöskään enää ole vain yhden tehtaan varassa. | ||||
|
|
08.05.2025 16:50 | Tero Korkeakoski | ||
| Tai teksti taitaa olla tolpan takana piilossa(?) Ittehän ymmärrän vanhalla pressulla vihreän pressun. | ||||
|
|
08.05.2025 16:50 | Panu Breilin | ||
| Öljyvaraston purkamisen taustalla on vuodenvaihteessa päättynyt vuokrasopimus. Ennen vuokrasopimuksen päättymistä varasto ilmeisesti ehti olla 13 vuotta vailla käyttöä. https://yle.fi/a/74-20107965 | ||||
|
|
08.05.2025 16:43 | Tero Korkeakoski | ||
| Pääseekö tuosta muuten autolla ajamaan normaalisti? | ||||
|
08.05.2025 16:38 | Panu Breilin | ||
| Nämäkin veturit ovat nykyään kaikki kolme hylättyjä. | ||||
|
Kuvasarja: Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus |
08.05.2025 16:37 | Panu Breilin | ||
| Ainakin Radan varrella -kirjan mukaan sekä Metsäkylä että Liikkala olivat Knut Nylanderin piirustuksilla (eli käytännössä tämän piirustuksen pohjalta) tehtyjä. Ja myös Liikkala oli laajentamaton. Korjasin tekstin. | ||||
|
|
08.05.2025 16:31 | Markku Naskali | ||
| Tuskin olisi katastrofia syntynyt jos olisi käytetty vieraan maan tuumia. Timpuri olisi käyttänyt ns. maalaisjärkeä. Mutta ihan lähimenneisyydestä kerrotaan vakaviin tilanteisiin johtaneita sekaannuksia litrojen ja gallonien kanssa. Ja niitä jälkimmäisiäkin on useampia erivetoisia... |
||||
|
08.05.2025 15:49 | Eemil Liukkonen | ||
| Hyvä kuva ja hyvällä valaistuksella! Mukavaa historian havinaa Sm1- ja Sm2-liikenteen monipuolisuudesta. | ||||
|
Kuvasarja: Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus |
08.05.2025 15:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Myös Metsäkylä on laajentamaton. Myös takaa. Vai onko se joillain poikkeavilla piirustuksilla? Ainakin se näyttää tältä samalta. | ||||
|
08.05.2025 14:19 | Jouni Hytönen | ||
| Löytyi jonkun skannaamia 80-luvun tasoristeysluetteloita, mutta niissäkin tieto katkeaa Tampereen rautatiepiirin rajalle juuri Madesjärvelle ja viimeinen listalla on Kruununmaa km 287+761. | ||||
|
08.05.2025 14:13 | Jouni Hytönen | ||
| Mitä tarkalleen on venäläinen sähkö? Siellä on laajalti käytössä 3 kV:n tasajännitesähköistystä (esim. Suomen rajalta Pietariin ja Pietarin ympäristö, Pietari-Moskova ja Moskovan ympäristö). Itään ja Murmanskin suuntaan lähdettäessä virtajärjestelmä vaihtuu 25 kV vaihtosähköksi. Olisikohan ollut mitään teknistä estettä ajaa Allegrolla Murmanskiin? Onko venäläinen 25 kV 50 Hz AC kaikilta parametreiltään sama kuin suomalainen? | ||||
|
08.05.2025 12:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, jos sallit, niin vielä yksi historiallinen knoppi: Niinisalon varuskunnassa aikoinaan oli legendaarinen maailman suurin puucee. Oliko reikiä peräti 16, en nyt muista näin äkkiseltään... | ||||
|
|
08.05.2025 12:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Kari. Yksinkertaistin tosiaankin, mutta 1887 Suomemme oli Venäjän alamainen suuriruhtinaanmaana ollut jo vuodesta 1809. Ja yleisesti sodan voittaja määrittää oman rahansa, mitat ja painot voittamalleen alueelle. Yhtenä esimerkkinä venäläisvalmisteinen, täällä hyvinkin kuuluisa "kolmen linjan kivääri" Moshin-Nagant m/1891. Sen kaliiperi 7,62 mm ei millään käy yhteen ruotsalaisen tuuman kanssa...? Vaikka kuinka tekisi mieli...? |
||||
|
|
08.05.2025 12:43 | Jari Välimaa | ||
| Susiparkin tilalle tulee vaunuhuolto. | ||||
|
|
08.05.2025 11:04 | Kari Haapakangas | ||
| Esa, nyt yksinkertaistat liikaa. Tokihan ilmoittamasi muuntokertoimet sopivat imperiaalisiin tuumiin ja jalkoihin (so. englantilaisiin), mutta eihän Suomessa 1887 suinkaan nuo ollut käytössä, vaan ruotsalaiset mitat, jossa tuuma olikin vain 24,7 mm ja jalka 0,2969 m. Toisaalta kakkosnelosen mitat -vientikaupan takiakin- perustuvat hyvinkin imperiaalisiin mittoihin. |
||||
|
|
08.05.2025 10:52 | Simo Virtanen | ||
| Kuvassa näkyvä Erkkilän siltakin on noussut sijoiltaan jo metrin verran. Odottaa kuljetusta uuteen käyttöön. | ||||
|
|
08.05.2025 10:51 | Simo Virtanen | ||
| Kaikki on väliaikaista vain. Niin susiparkki kuin sen purkaminenkin. Rautatie siis palaa tuohon viimeistään ratapiharemontin valmistuessa. Mahtaako susia riittää sinne asti? | ||||
|
|
08.05.2025 10:04 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko Parkanon radan sähköistystöihin liittyviä tarvikkeita tuotu junalla? Vaikea keksiä muuta liikennetarvetta. Maatalouden tarvitsemia lannoitteita saatettiin kuljettaa vielä tuohon aikaan junalla mutta tuskin tässä tapauksessa, kun ei noilla liikennepaikoilla ollut mitään maatalouskaupan keskusliikettä, joka olisi rautatiemittakaavan kuljetuksia tarvinnut. | ||||
|
|
08.05.2025 06:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yleisesti rakennussuunnittelussa ja myös koneteknisessäkin suositaan mitoittamisia tehtävän ylöspäin pyöristetyillä mittaluvuilla lähimpään sopivaan tasalukuun. Kuvan mittaluvut on laskettu näemmä metrijärjestelmään alkuperäisistä tuuma - ja jalkamitoista. Suomessa metrijärjestelmään siirryttiin vuonna 1887. Tässä kuvattu pysäkkitalon piirustus ei ole se kaikkein alkuperäisin versio, ennemminkin modernisoituna piirretty toisinto. Nuoremmille harrastajille tiedoksi: yksi tuuma (in tai ") on 25,4 mm. Jalka on 12 tuumaa eli 304,8 mm. Tuuman osia ilmaistiin yleensä murtolukuina: esimerkiksi 5/8". Nimitys "kakkosnelonen" on kätevää perinnettä tuuma-ajoilta eli 2" x 4" -poikkileikkauksella (eli noin 5 x 10 cm) olevaa sahattua lautaa. |
||||
|
08.05.2025 06:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suinula ja Perkjärvi luettelossa herättävät kysymyksiä: Vaasan radalla ollut pysäkkitalotyyppi poikkesi Oulun rautatien tyypistä oikeastaan vain "förstugan" osalta. Toisin sanoen: Oulun rautatien tyyppi oli kokenut hieman piirustuslaudan ääressä fundeeraamista tai "tuotekehittelyä". Perkjärvi: - avattu liikenteelle 1870; oli Pietarin radan tyyppiä, siis alunperin samanlainen kuin esim. Hikiä ja Kymi - Kymmene (= Koria) alunperin olivat olleet (siis ennen ensimmäistäkään laajennusta). Listassa Perkjärven kohdalla lukeekin: vain päätyjen (päätykolmioiden?) osalta. Tämä Oulun rautatien pysäkki oli varsin käyttökelpoinen yksityisradoillakin: - sovellettuna Loviisan kapearaiteisella ja Haminan radan osalta Metsäkylä (karumman näköinen, sillä kaikkea koristelua ei oltu Metsäkylässä toistettu). |
||||
|
|
08.05.2025 05:29 | Kari Haapakangas | ||
| Louko ja Jalasjärvi ovat kuitenkin vahvasti maaseudulla verrattuna useimpiin korpi- ja neva-asemiin mitä tuolla välillä on. Jalasjärvi oli jopa vallan matkustajaliikenteen asema. | ||||
|
|
07.05.2025 23:24 | Oliver Laaksonen | ||
| Eikö tuo virroittimen korkeus johdu siitä, että tämä ”Sr1” 3000 oli NEVZillä koeveturina, ja tuossahan taisi olla venäläistä sähköä syövät laitteistot, ja venäjällä on ymmärtääkseni myös korkeampi ajolanka, joten virrotin on korkeammalle asetettu. Epäilen sen olevan näin, mutta en ole täysin varma. | ||||
|
07.05.2025 20:57 | Juha Metsäpelto | ||
| 1996 ilmakuvassa näkyy nykyisen VVR-Woodin kohdalla pitkä vaunuletka. 1999 kuvassa näkyy myös hailakasti mutta en ole varma ovatko ne junanvaunuja. | ||||
|
|
07.05.2025 20:32 | Kimmo Huhta | ||
| Kappale tai ei. Jotakin se on ollut. Mielenkiintoista on se, että Louossa ja Jalasjärvellä on ollut saapuneita vaunukuormia 1970-1975 kymmeniä vuodessa (lukuarvojen vaihteluväli 23-147). | ||||
|
|
07.05.2025 13:15 | Kari Haapakangas | ||
| Sen sijaan jumalattoman isoja soita isoine turvetuotantoalueineen riitti. Ei kait ole mahdotonta, että niille olisi tuotu koneita ja laitteita ihan valtionyhtiön kuljettamana. Ja tietysti tarpeen lakattua seuraavalle turvesuolle. | ||||
|
Kuvasarja: Hevossaaren radan nykytila |
07.05.2025 12:41 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitäs kaikkia käyttäjiä tällä radalla oli aikoinaan? | ||||
|
|
07.05.2025 12:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, niin että kappaletavaraako tarkoitat? Kun Parkanon oikoradan varressa on jumalattoman "isot" taajamat "isoine" asukasmäärineen... |
||||
|
|
07.05.2025 12:18 | Jari Välimaa | ||
| ns Maitojuna kulki Porista Haapamäelle ja takaisinpäin. Hoiti väliasemilla huoltoa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Maitojuna | ||||
|
|
07.05.2025 08:38 | Kimmo Huhta | ||
| Uskomukseni on, ettei täällä ollut mitään tavaralaituriakaan. Eli tavarankäsittely vaunusta tai vaunuun on ollut hankalaa (poislukien raakapuu). | ||||
|
06.05.2025 22:50 | Mikko Ketolainen | ||
| Aikoinaan Äänekoskellakin jaettiin koteihin toimintaohjeet kaasuvaaran sattuessa. Mummolassa oli tuollainen ohjelappu keittiön seinällä. Oltiinkohan kolmannella luokalla ja juuri kun päästiin koulusta alkoi palopilli soida. Kaveri sanoi, että lähdetään katsomaan, että mikä on. Jostain syystä päädyttiin tehtaiden lähelle, jonne ainakin yksi paloautokin saapui. Ei sitten selvinnyt, että mikä oli "homman" nimi, mutta palopillin soimisen syy selvisi kun mainitsin asiasta mummolassa ja kerroin, että olimme lähteneet katsomaan mikä on. Mummo sanoi äkäisesti tuohon - Se oli kaasuvaaran merkki! Mistäs sitä nyt osasi tuolloin päätellä, että se olisi ollut kaasuvaaran merkki. Yleensä jos palopilli alkoi soida, niin se merkitsi yleensä palohälytystä tai sitten jos oli keskiviikko ja kello oli tasan 16, niin silloin soi koemerkki. |
||||
|
06.05.2025 22:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Erittäin asiallinen ja perinteinen junakuva :) | ||||
|
|
06.05.2025 21:59 | Petri Nummijoki | ||
| Eipä kai Parkanon radan väliasemilta ole lähtenyt kuin puutavaraa https://vaunut.org/kuva/72151? Tietysti turvettakin aikanaan mutta Madesjärvi ei kuulunut turpeenkuormausasemiin. Yksittäinen vaunukuorma on voinut olla joku työkonekin. | ||||