Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.03.2024 16:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuli sattumakuvana ja katsoin että olipas samaa näköä kuin Move51:ssä: https://vaunut.org/kuva/95905 | ||||
|
25.03.2024 15:51 | Petri Nummijoki | ||
| P71/72 oli kai Hv2-3-vetoinen Kuopion ja Kontiomäen välillä noin kesäaikataulun 1966 alkuun asti ja ainakin Turistissa mainitaan siinä olleen 1965-1966 teräsvaunuja. Pieksämäen 600-sarjan Hv3-vetureita ei ollut 1966 enää liikenteessä mutta jossain Katajiston kirjassa oli havainto, että Seinäjoen 900-sarjan Hv3-veturi olisi ollut lainassa tuolla suunnalla. Sikäli Hv3-veturikin olisi vielä vuoden 1966 puolella mahdollinen. | ||||
|
25.03.2024 15:48 | Markku Naskali | ||
| Legoveturi on melko näppärä kuvaus. Siltähän se näyttää. Ei ole turhia muotoiluja ulkonäön vuoksi tehty. Ei ole tarpeenkaan, mutta tosiaan palikoista kootulta näyttää. | ||||
|
|
25.03.2024 14:55 | Teppo Niemi | ||
| Ja taitaapi tuo P63/64 Haaparantaan/Tornioon/Kemijärvelle ainoa juna Hv-sarjan veturilla vedetty juna, jossa useampi teräsvaunu, vai löytyykö tuohon kategoriaan muita junia. (Juhani Katajisto yms ovat kuvanneet kyllä Hv-vetoista Parikkala -Savonlinna yöjunaa jonka kokoonpanoon kuului yksi Eit-vaunu. Muiden vaunujen ollessa CEm ja EFi). | ||||
|
|
25.03.2024 14:52 | Petri Nummijoki | ||
| Helsingin ja Kouvolan välisellä osuudella SNTL:n vaunut kuljettavat junat olivat pääsääntöisesti dieselvetoisia jo kesäaikataulusta 1959 alkaen. Oli siinä joitain poikkeuksia. Kesät 1960, 1961 sekä aikataulukauden 1962-1963 ajan kulkivat SNTL:n vaunut idän suuntaan erillisellä junalla (P9), joka oli höyryvetoinen. Sen jälkeen Helsingin suuntaan tultaessa siirrettiin SNTL:n vaunut P2:sta P10:een, joista jälkimmäinen taisi olla vuoden verran höyryvetoinen SNTL:n vaunujen kanssa ja sen jälkeen vielä pari vuotta sunnuntaisin höyryvetoinen. | ||||
|
25.03.2024 14:40 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Mikä on hurun tilanne nyt. Onko edelleen akut rikki ja onko ne mahdollista saada vielä kuntoon. | ||||
|
25.03.2024 13:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Babylon Berlin -sarjan junassa oli olevinaan yksi säiliövaunu täynnä kultaharkkoja ja yhdessä ainakin fosgeeni-myrkkykaasua. Ei ollut oikein realistisia junia kun säiliövaunut oli 4-akselisia ja saman näköisiä kuin VR:n "Sob"- vaunut, ja Br 50 sarjaa ei ollut käytössä vielä 1920-luvulla. Lisäksi varikolla/tavara-asemalla oli vaihtotöitä varten Köf -dieselveturi. Jostain museosta olisi voitu kaivaa vanhempi tavarajunaveturi ja 2-akselisia säiliövaunuja ja maalata ne asianmukaisilla väreillä. Venäjän ja Preussin välillä oli yhdysliikennettä aikoinaan ja vaunujen akseleita vaihdettiin rajalla mutta vaunut olivat siis 2-akselisia. |
||||
|
|
25.03.2024 13:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos käsitettä "teräsvaunu" laajennetaan koskemaan SNTL:n teräskorisia matkustajavaunuja niin silloin pitää lisätä Helsinki-Vainikkala -junia aika monen vuoden ajalta. | ||||
|
|
25.03.2024 13:19 | Petri Nummijoki | ||
| Jos on sellainen käsitys, että teräsvaunu höyryvetoisessa junassa oli poikkeuksellinen tapaus niin se on tietysti väärä kuva: https://www.vaunut.org/kuva/63109, https://www.vaunut.org/kuva/102762, https://www.vaunut.org/kuva/147557. Mutta jos tarkoitetaan, että yksittäisiä teräsvaunuja on esiintynyt höyryjunien vakirungoissa mutta tämmöiset useamman teräsvaunun ryhmät ovat olleet poikkeuksia niin sitten lähestytään jo tulkintaa, mikä poikkeukseksi mielletään. Onko poikkeus sellainen, jota ei ole koskaan esiintynyt vakituisesti missään vai myös sellainen, joka on ollut arkipäivää jossain mutta marginaalia pikajunien kokonaismäärästä? Junassa P11/12 Helsinki-Imatra oli kai muutaman kuukauden teräsvaunuja vakituisesti jo 1961 ja sitten uudestaan 1964 muutaman kuukauden, ennen kuin juna siirtyi heinäkuun lopulla 1964 Hr13-vetoiseksi. Olisiko tämä ainoa 1960-luvun pikajuna, joka ehti olla koko matkaltaan höyryvetoinen teräsvaunuja sisältävän rungon kanssa? Kuvan P75/76 sai kai teräsvaunuja noin kesäaikataulukauden 1964 alusta mutta Helsinki-Kouvola-välillä tämä oli siihen mennessä ollut dieselvetoinen jo muutaman vuoden ja Savon radallakin muuttui dieselvetoiseksi vielä vuoden 1964 kuluessa. Yöjunissa P71/72 ja P81/82 ehti ilmeisesti jonkin aikaa olla teräsvaunuja silloin, kun Kuopio-Kontiomäki ja Pieksämäki-Joensuu menivät vielä höyryveturilla. Mutta onkohan P63/64 Haaparantaan/Tornioon/Kemijärvelle ainoa juna, jossa useampi teräsvaunu + höyryveturi ehti olla arkipäivää useamman vuoden ajan? Siihen teräsvaunuja tuli syksyllä 1961 ja höyryvetureiden käyttö päättyi toukokuussa 1966. Silti tälläkin jaksolla höyryveturia käytettiin 1961 vain Seinäjoen pohjoispuolella, kesästä 1962 lähtien (ainakin useimpina viikonpäivinä) enää Ylivieskan pohjoispuolella ja kesästä 1963 lähtien vain Oulun pohjoispuolella. |
||||
|
|
25.03.2024 13:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On meidänkin rautateillämme tänä päivänäkin ainakin yksi ylikonduktööri. Vastaisiko tuo saksalaisten yliveturinkuljettaja meidän silloista matkaneuvojaa eli nykyistä vetopalveluasiantuntijaa (VEP)? | ||||
|
|
25.03.2024 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku P.: - ensimmäinen BR 50 valmistui huhtikuussa 1939 Henscheliltä ja ensimmäinen BR 52 "Kriegslok" syyskuussa 1942 Borsigilta. Sitä ennen sakujen piti puuhastella "ylimenosotavetureilla" 44 ÜK, 50 ÜK ja 86 ÜK. Ensimmäisenä sotatalvena (1941-42) itärintamalla tuli kovasti KYLMÄ! Olisihan sakut aloittaneet operaatio Barbarossansa jo aiemmin, mutta heidän piti välillä paikkailla "Sirkus-Mussolinin" sekoilua Kreikassa. Herra Hannu P.: minulta löytyy myös kirjoja natsi-Saksan univormuista. Olen niitä hankkinut sen takia, että pääsen nauraa räkättämään huutonaurua amerikkalaisten elokuvien nuorille puvustajille/puvustajattarille! Eräässäkin natsileffassa oli roolitettuna aivan helvetin "Paha Natsi-Kenraali". Univormu SS:n mallinen ja koppalakki ILMAVOIMISTA (kunhan oli hänessä: kotka,akaristi ja jonkinmoinen kokardi). Sitä vaan jaksan ihmetellä, että mikähän se oli se "Oberlokführer" eli yliveturinkuljettaja? Millainen oli sitten "yliveturi"? Toinen mitä jaksan ihmetellä: - on jenkkien omituinen fiksoituminen natsiroinaan. Lienevätkö "sosiaalisesti läheisiä"...? Republikaanien puheet kuulostavat ainakin kovin goebbelsmäisiltä. Mutta se on kokonaan toinen juttu. |
||||
|
|
25.03.2024 11:42 | Kari Haapakangas | ||
| Hyvin on vielä pysynyt legoveturi puhtaana, toisin kuin keväinen lumihanki. | ||||
|
|
25.03.2024 10:42 | Hannu Peltola | ||
| Myös Jenkeissä on tämä sama ongelma, useissa Hollywood-leffoissa höyryveturiotokset on kuvattu Hollywoodia lähimpänä olevalla nostalgiaradalla Virginia & Truckee Railroadilla ( https://en.wikipedia.org/wiki/Virginia_and_Truckee_Railroad ). V&T:n höyryt ovat joutuneet taipumaan vaikka minkälaisiin esikuviin! | ||||
|
25.03.2024 10:39 | Petri Nummijoki | ||
| Tämä lieneekin aivan viimeisiä aikoja, kun saneeraamattomia Dr13-vetureita on käytetty vielä säännöllisesti matkustajaliikenteessä. Tai no Pieksämäki-Joensuu-liikenteestä en mene takuuseen mutta Turku-Tampere-välillä en ainakaan itse onnistunut kevään 1996 jälkeen näkemään enää kertaakaan saneeraamatonta Dr13-veturia pikajunan edessä. Näissähän asia oli sikäli merkityksellinen, että vain saneeratut kelpuutettiin yhden kuskin ajoon, joten yksinajoon siirtymisen myötä saneeratut ja saneeraamattomat yksilöt eivät voineet olla enää samoissa kierroissa. | ||||
|
|
25.03.2024 10:06 | Esko Maasalo | ||
| Katolta ei oikein näy oliko vain toinen moottori käynnissä, mutta tällaisessa tapauksessa melko varmasti. | ||||
|
|
25.03.2024 09:36 | Markku Pulkkinen | ||
| Osataan sitä muuallakin väärinkäyttää junakalustoa filminteossa. Hyvä esimerkki on meilläkin TV:sä pyörinyt saksalainen Babylon Berlin -sarja, Saksan kaikkien aikojen kalleimmaksi mainostettu. Sarjan tapahtumat sijoittuvat 20-luvun loppuun ja 30-luvun alkuun. Yhdessä jaksossa salakuljetettiin tavaraa (en muista mitä, liekö aseita?) Venäjältä Berliiniin. Veturina oli vasta myöhemmin liikenteeseen tullut 50 -sarjainen (tai 52?) kone, vaunusto oli oman aikamme neliakselisia säiliövaunuja. Sama veturi ja miehistö ajoi junan Venäjältä Saksaan! Eräässä uudemmassa jaksossa kuvattiin gangsterien toimipistettä kalustovarikolla. Taustalla oli tunnistettavissa kovasti DDR:n "Regierungszugia" muistuttava kokoonpano, ehtaa 60-lukua. Yleensä vaatetus, autot ja miljööt yleensäkin ovat kovin autetnttisia, nykyään myös digitaalisesti tehtyjä, mutta jostain syystä tämä pedanttisuus ei yllä rautatiekalustoon. Ja näitä esimerkkejä piisaa. | ||||
|
25.03.2024 07:12 | Jari Välimaa | ||
| taitaa virallinen kartta olla https://transport.tallinn.ee/#tram/5/a-b/09005-1/map/fi mutta miksiköhän wikipediaa ei kukaan päivitä ? | ||||
|
25.03.2024 07:01 | Jukka Voudinmäki | ||
| Facebookin ryhmässä, jossa on vanhoja kuvia ja juttuja Petäjävedeltä, on pari kuvaa, joissa teräspalkkisilta on olemassa kivisillan edustalla. Toinen kuva on vuodelta 1968 ja toinen ilmeisesti sitäkin uudempi. | ||||
|
|
25.03.2024 06:50 | Petri Sallinen | ||
| Tilaan kansallisarkiston aineistot Mikkelistä Helsinkiin lukusaliin, jossa ne ovat käytettävissä kuukauden. Jos kuukausi ei riitä, niin ilmoitus henkilökunnalle, niin saat samantien lisäaikaa tilaamallesi aineistolle. Tilaamisella on hintansa. Kuljetukset laskutetaan painon mukaan. Neljän mapin tilaus maksaa keskimäärin 40 euroa — tosin maksaa matkustaminen ja yöpymiset Mikkelissäkin jotain. Rautatieaineiston käyttöaste kansallisarkistossa on niin alhainen, että aineiston laajamittaista digitalisoimista on turha odottaa pariin sukupolveen. On siis jalkauduttava, mutta myös tutustuttava rautatielaitoksen hallinnolliseen himmeliin ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Ne ovat arkistoinnin — ja aineiston etsimisen — perusteina. Muistaakseni ratojen rakentaminen siirtyi tie- ja vesirakennusten ylihallitukselta rautatiehallitukselle vuosien 1922-24 paikkeilla (tästä löytyy tarkka vuosi, jota tosin en ulkoa muista). Aikaikkunan perusteella voi valita sen, minkä asianomaisen tahon arkistoja tässä tapauksessa ryhtyy penkolmaan. |
||||
|
25.03.2024 05:59 | Tapio Keränen | ||
| Ggk lämminvaunu. | ||||
|
|
24.03.2024 23:58 | Eljas Pölhö | ||
| Rautatiehallituksen Haapamäen-Jyväskylän radan muutostöiden arkisto on Mikkelissä, paitsi kartat ja piirustukset Jyväskylässä (ainakin aineiston sijaintiluettelon mukaan). Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka on avoinna to ja pe klo 9-16. Keskusarkiston aineisto on tilattava viimeistään edellisenä päivänä, joten ei kannata tulla paikalle, jos ei ole tehnyt tilausta. Toinen tapa on tilata haluttujen Mikkelissä olevien mappien kuvaus EPöltä (n. 5€/ mappi), ohjeet keskustelupuolen ostetaan/myydään osastossa. | ||||
|
Kuvasarja: Česká republika 2024 |
24.03.2024 23:02 | Jarno Piltti | ||
| On kyllä pakko ihailla sekä Tsekin junien värikkyyttä että Oton loputtoman laajaa dokumentaatiota! | ||||
|
|
24.03.2024 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotus: - viitaten herra Tepon kommenttiin, olisi ehkä paikallaan, että vorgin jollekin sopivalle "kohdalle" laitettaisiin: 1) arkistojen osoite- ja yhteystiedot. 2) miten arkistosta mitäkin tilataan? 3) paljonko kopioinnit maksavat? Hinnat "elävät" mitenkuten, mutta suuntaa-antavakin tieto on parempi kuin kommenttipalstalla nopeasti kommenttitulvaan katoava tieto. Me vanhat laiskistuneet harmaapäiset jäärät oikeastaan ollaan mitenkuten selvillä näistä, mutta jonakin päivänä "superrautatieharrastajalle" edes hyvät (huonotkin?) vinkit ja neuvot ovat kullan arvoisia. Vaikka se merkitsisikin tuntikausia vanhojen, vielä digitoimattomien hehtaarinkokoisten sanomalehtien (ysk, ysk, köh, hatshii!) tutkimista sivu sivulta. Olemmehan oikeastaan jossain määrin yhtä "historiallisia" kuin "karjalanpiirakkahistoriallisen seuran jäsenet". Näiden ponnisteluja nyt mitenkään väheksymättä! |
||||
|
Kuvasarja: Česká republika 2024 |
24.03.2024 22:08 | Otto Tuomainen | ||
| Hannu, itseasiassa matkustamattomia reittejä on hyvinkin paljon jäljellä. Tšekin rataverkko on uskomattoman haaroittunut, lyhyitä paikallisratoja on valtava määrä. Osalla reiteistä liikennöidään harvemmin, esim. vain kesäviikonloppuisin. Suurin osa matkapäivistäni on sisältänyt jonkin "uuden" rataosan, mutta rataverkon matkustaminen kokonaisuudessaan mahdollisimman lyhyessä ajassa ei ole ollut mikään ensisijainen tavoite. Matkasuunnitelmiin on vaikuttanut mm. tiettyjen kalustotyyppien lähestyvä poistuminen liikenteestä ja tietyillä liikennepaikoilla olen käynyt siksi että ne ovat vielä välttyneet modernisoinnilta. | ||||
|
|
24.03.2024 21:36 | Jorma Toivonen | ||
| On netissä sellainenkin linjakartta, missä ajankohtaiset raitiotielinjat (myös linja 5) näkyvät: https://moovitapp.com/index/et/%C3%BChistransport-line-5-Estonia-1673-775120-172006649-0 . Linja kerrallaan. SKS |
||||
|
Kuvasarja: Česká republika 2024 |
24.03.2024 21:06 | Hannu Peltola | ||
| Aina yllättyy, miten monipuolista kalustoa Tsekissä liikkuu! Oletko Otto matkustanut Tsekissä jo jokaisella henkilöliikenteen reitillä? | ||||
|
24.03.2024 21:04 | Hannu Peltola | ||
| Upea talvinen kuva! | ||||
|
24.03.2024 21:01 | Hannu Peltola | ||
| Totta, Jimi! Tämähän on käynyt mm. Kirkkonummella: https://vaunut.org/kuva/146701?u=2938&paik=Kirkkonummi | ||||
|
24.03.2024 20:56 | Hannu Peltola | ||
| Tsekeissä on jo keväisen näköistä! | ||||
|
|
24.03.2024 20:43 | Teppo Niemi | ||
| Ja oikeastaan tuon Rautatiehallituksen lisäksi hyvinkin todennäköinen arkistoija olisi myös Tie- ja vesirakennusten ylihallitus riippuen tuon kivisilla rakentamisen ajankohdasta. Onkohan tuosta holvisillasta julkaistu juttua Rautatietekniikka -lehdessä? Jos on niin siitäkin voisi löytyä lisävinkkejä. |
||||
|
|
24.03.2024 20:26 | Teppo Niemi | ||
| Suosittelen, että Jimille perehtymistä ensiksi Valtionrsutariet 1912 - 1937 teoksen II osaan ja sieltä löytyneillä tiedoilla suuntaamaan Kansallisarkistoon tutkimaan sopivan Ratajakson papereita sekä Rautatiehallituksen rateosaton sillanrakennusosaston papereita. Veikkaan vahvasti, että tuo on ainoa vaihtoehto selvittää noin 100 vuotta vanhoja tapahtumia. | ||||
|
|
24.03.2024 20:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Purettiinko alkuperäinen silta heti pois uuden valmistuttua? Oliko tässä terässiltarunko? | ||||
|
24.03.2024 20:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Sininen on sen verran tehokas ja läpitunkeva väri, että sinisen värisistä mainoskirjaimista ei meinaa saada selvää, vaikka muun värisistä saa. | ||||
|
|
24.03.2024 20:08 | Jarno Piltti | ||
| Öljylyhtyjen aikaan sininen oli huonoiten näkyvä väri, kelpasi hyvin pelkästään vaihtotyötä koskevaan opastimeen. Sähkövalona sininen on varmaankin se tehokkaimmin näkyvä väri. | ||||
|
24.03.2024 19:11 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, kuva voisi hyvin olla vaikka Michiganin keväästä! | ||||
|
24.03.2024 19:08 | Arto Papunen | ||
| Ja saatetaanko koko firman myydä ja tulla vetureihin uudet värit. | ||||
|
|
24.03.2024 18:55 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva ja tämä voisi hyvin olla jostainpäin Mid-Westiä jonkin Short Linen varralta! C36:a kannattaa nyt kuvata, nämä alkavat muuttua uhanalaiseksi! | ||||
|
24.03.2024 18:51 | Jari Välimaa | ||
| Mitähän diesel-Flirtille tapahtuu radan sähköistämisen jälkeen ? https://openrailwaymap.org/?style=electrified&lang=fi&lat=58.36913697954832&lon=26.694374084472656&zoom=11 | ||||
|
24.03.2024 18:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tuossa vaihdepiirin raja? | ||||
|
|
24.03.2024 18:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva, kuin suoraan rapakon takaa :) | ||||
|
|
24.03.2024 18:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Kappas, Suomen-vierailija :) | ||||
|
|
24.03.2024 17:52 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuva on myös yksi osoitus siitä, httä höyryveturit vetivät myös teräskorisia vaunuja sisältäneitä matkustajajunia. Olen ymmärtänyt, että etenkin ulkomaisille harrastajille että myös nuoremmille kotimaisillekin on syntynyt mielikuva, että teräsnoriset vaunut ovat yksittäisiä vaunuja lukuunottamatta poikkeuksia. |
||||
|
24.03.2024 17:20 | Timo Salo | ||
| Arkiston aarteita: Virheettömät värit, paikka, junan kokoonpano, telelinjat ja muutenkin HIENO kuva! | ||||
|
|
24.03.2024 17:09 | Jari Välimaa | ||
| Niin uusi linja ettei löydy edes linjakartasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Tallinnan_raitiotieliikenne#/media/Tiedosto:Tallinn_tram_map.svg | ||||
|
Kuvasarja: Viikonloppu Virossa |
24.03.2024 17:01 | Jari Välimaa | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja Virosta vuonna 0 ennen eurooppalaistumisen aloittamista, joka tulee kestämään vuosikymmeniä. | ||||
|
24.03.2024 15:25 | Antti Grönroos | ||
| Tunnistekilpiä ei ole tähän laitettu. | ||||
|
24.03.2024 15:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Piikkiön ratapiha on 5,4 metrin korkeudella merenpinnasta. Piikkiön ja Kupittaan välillä käydään korkeimmillaan 34 metrissä sijainnilla 191+390, jossa mäki alkaa vihdoin taittua. | ||||
|
|
24.03.2024 15:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu tuo vanha nimi oli kyllä mainio, toisaalta en ihmettele että vaihtoivat sen. https://vaunut.org/kuva/37738 | ||||
|
24.03.2024 14:50 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Hfors-Thus-St Pburg jernwäg wagns-inventarium' -kirja vuodelta 1879 kertoo vähän enemmän näistä Porin mekaanisen konepajan rakentamista vuosina 1869-70 liikenteeseen otetuista avonaisista tavaravaunuista: Sekä matalilla (1'6") että korkeilla (3') vaunuilla on kirjassa sama littera Gb. Matalia ovat 1869:401-410, 1870:436-465 Korkeita 1869:411-435, 1870:466-470. Vaunun 423 kohdalla on merkintä (ilmeisesti) 'Ombygd 80'. Muilla vaunuilla ei merkintöjä ole. 423 muunnettiin siis tämänkin kirjan mukaan vuonna 1880 (kalkinkuljetukseen). |
||||
|
24.03.2024 14:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Aika selkeä FLIRT-kopio :) | ||||
|
24.03.2024 14:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin tämä äffä paljasti listoissani olevan kirjoitusvirheen tai tulkinnanvaraisuuden: muistiinpanojeni mukaan tämä olisi vuonna 1944 muutettu vaunuksi F 3538, ja utelumerkki perässä. Vai äkkiseltäänkö oli nelonen näyttänyt seiskalta, F 3614 puuttuu listastani. Hylkäymerkintä: helmikuu 1977. Hyvin tehty, Tapsa - veliseni, ilman sarvia ja hampaita. (Tädilläni oli tapana sanoa: - vain Luojan työ on täydellistä.) |
||||
