Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.03.2024 19:00 | Markku Naskali | ||
| Kovin mutkaisia ja mäkisiä ovat Suomen radat täällä julkaistujen kuvien mukaan, mutta tässä ilmeisesti on kohtuullinen kurvi. | ||||
|
15.03.2024 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kuvauspäivämäärä tosissaankin just tänään? Po 9842 seisoi talvella 1984 Ilmalassa lähellä postikeskusta, emalinumerot poistettuina. Onko taustan autovanhukset tosiaankin vielä ajossa? Yksi niistä on jaappanialainen, jonka luulisi jo murentuneen olemattomiin. |
||||
|
15.03.2024 18:36 | Raimo Harju | ||
| Tämä syttyi romutusvaiheessa palamaan Porin Ruosniemessä. | ||||
|
15.03.2024 18:26 | Samuel Pajunen | ||
| Vaunu siirtyi tänään Hyvinkäälle, kun Sinisten vaunujen ystävät ry hankki sen Loimaalta. | ||||
|
|
15.03.2024 17:33 | Markku Naskali | ||
| Onpa lumiauran ulkonäkö muuttunut siitä mitä vanhemmissa kuvissa on ollut. | ||||
|
|
15.03.2024 17:07 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ainakin varmasti tuo oven avauskahva pitäisi saada tuplattuna alemmas kuten Sr2:ssa on. | ||||
|
15.03.2024 16:45 | Juha Kutvonen | ||
| Uutinen Resiina 4/2009:n Tasoristeys-palstalta: "Seinäjoki–Vaasa-radan sähköistystyöt alkavat kesällä 2010 ja valmistunevat vuoden 2011 lopulla. Sähköistyksen rakennuttaa Liikennevirasto, vaikka kustannukset maksavat Vaasan kaupunki sekä Mustasaaren ja Laihian (!) kunnat. Rataan ei tehdä samassa yhteydessä muita muutoksia. Lukuisten tasoristeysten takia suurimpana sallittuna nopeutena säilyy 120 km/t." | ||||
|
|
15.03.2024 16:17 | Petri Nummijoki | ||
| Vaasan radalle ei tehty sähköistyksen yhteydessä muuta perusparannusta, joten junien huippunopeus ei noussut. Pysähdyspaikkojen vähentäminen tietysti nopeutti aikatauluja ja suorissa yhteyksissä veturinvaihdon poistuminen Seinäjoelta. | ||||
|
|
15.03.2024 16:06 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta dieselvetoinen matkustajaliikenne ei päättynyt Vaasan radallakaan heti sähköistyksen valmistuessa 2011 vaan vasta noin neljä vuotta myöhemmin https://vaunut.org/kuva/106010. Kyllä kuitenkin jo 2008 on ollut suunnitelmissa, että Seinäjoen ja Jyväskylän välisen radan tarjontaa supistetaan Vaasan radan sähköistyksen valmistuessa. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78293/Julkaisuja_01-2009.pdf?sequence=1&isAllowed=y Lainaus: "Kun Seinäjoki–Vaasa-radan sähköistys valmistuu, Seinäjoen ja Jyväskylän välinen henkilöraideliikenne tulee muuttaa kiskobusseilla ajettavaksi. Yksi poistuva junavuoro korvataan bussiliikenteen lisäostoilla ja kohdistetaan erityisesti Seinäjoki–Ähtäri-välin työmatkaliikenteeseen." Mutta ennen muuta kysymys on siitä, että Vaasa-Jyväskylä ja jatko Pieksämäeltä Joensuuhun oli viimeinen sellainen kokonaisuus, johon olisi voinut vielä investoida sähköistämättömällä radalla liikennöintiin kykenevään matkustajakalustoon. Jos ei uusin hankinnoin niin ainakin vanhaa kunnostamalla. Kun siihen ei ryhdytty niin suuri ennustaja ei tarvinnut olla, ettei VR:ltä tule löytymään enää mitään mielenkiintoa sähköistämättömien ratojen matkustajaliikenteeseen ja jatko on tätä: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11997.0 |
||||
|
|
15.03.2024 15:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Muuttuivatko aikataulut Vaasan radalla nopeammiksi sähköjen ja välipysähdyksten vähentämisen myötä? | ||||
|
|
15.03.2024 15:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Tyylikäs mutkakuva! | ||||
|
|
15.03.2024 14:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »If only I could turn back time...» | ||||
|
|
15.03.2024 14:47 | Jukka Viitala | ||
| Nykypäivän työturvallisuuspell... korjaan insinööri saisi mukavia tykytyksiä ohjaamon portaista ja vaatisi varmaan tilalle hissin. | ||||
|
|
15.03.2024 14:09 | Tommi Koskinen | ||
| Esitän vielä vastaväitettä johtopäätökselle, että Vaasan radan sähköistys --> Haapamäen suunnan palvelutason romahdus. Veturivetoiset junat poistuivat Seinäjoen ja Jyväskylän väliltä lokakuussa 2015, mutta ostoliikenteen vuorojen karsinta tapahtui maaliskuussa 2016. Siinä välissä oli viiden kuukauden pätkä, kun käytettiin kahta kiskobussikokoonpanoa ilman yhteiskäyttöä Vaasan suuntaan. Maaliskuun 2016 muutoksessa oli muutenkin kyse laajamittaisemmasta säästämisestä ja tarjonnan karsimisesta muillakin rataosilla. Ja tuskin kovinkaan moni on sitä mieltä, että yhdistelmällä Dv12+siniset oltaisiin kuitenkaan menty pitkälle tulevaisuuteen? | ||||
|
|
15.03.2024 13:37 | Petri Nummijoki | ||
| Vaasan radan tapauksessa palveluiden karsinta on kodistunut välipysähdyksiin sekä aikaisemmin samassa kalustokierrossa olleisiin Haapamäen suunnan vuoroihin. Jos tilastoja vääristellään niin tuskin virhe on kuitenkaan niin päin, että karsittujen palveluiden merkitystä liioiteltaisiin. | ||||
|
15.03.2024 12:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://yle.fi/a/74-20078828 | ||||
|
15.03.2024 09:15 | Markku Pulkkinen | ||
| Kannuksen asemalla en muista puutavaran kuormausta nähneeni, asuin asemaa vastapäätä kymmenkunta vuotta 90-luvulla ja senkin jälkeen seurasin tiiviisti tapahtumia asemalla. Kannuksen alueella oli puutavaran lastausalue Eskolan asemalta länteen "metsän siimeksessä", jonne erkani pistoraide ykkösraiteelta. Paikan etäisyys Eskolasta taisi olla pari kilometriä. Se on purettu jo vuosia sitten. | ||||
|
15.03.2024 06:44 | Otto Tuomainen | ||
| Jindřichův Hradecin ratapihalla on nyt tällä viikolla harrastettu valitettavasti törkeää ilkivaltaa. Uutiskuvien perusteella ainakin nämä kaksi moottorivaunua on sotkettu pahasti. | ||||
|
15.03.2024 03:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3516 valmistui vuonna 1942 ja hylättiin vuonna 1973. F 3876 valmistui vuonna 1948 ja hylättiin vuonna 1972. F 3935 valmistui vuonna 1938 vaunun E 604 aluskehykselle ja hylättiin vuonna 1980. |
||||
|
14.03.2024 23:01 | Timo Haapanen | ||
| Näinhän siinä sanottiin, oli meikäläisellä ilmeinen lukihäiriö. | ||||
|
14.03.2024 22:31 | Ilkka Hovi | ||
| Onkohan tuossa vasemmassa laidassa korkealaitainen Ha vaunu ? | ||||
|
|
14.03.2024 22:29 | Matti Melamies | ||
| Resiinan 1/24 Tasoristeys-osiosta selviää, että 3359 ja 3360 siirtyivät Suomessa 23.1.2024 Hangosta Ilmalaan. Ne ovat viimeisimmät Suomeen asti saapuneet. 22.3.2024 oli ilmeisesti tarkoitus siirtää seuraava erä Hangosta Ilmalaan, mutta se ei taida tuolloin toteutua satamalakon vuoksi. | ||||
|
14.03.2024 21:34 | Timo Haapanen | ||
| Videolla T5601 KLI-KEM, Dr19 2839 ja 27 Snps/Snpss-vaunua https://www.youtube.com/watch?v=YC8gsZpthWQ (junapaino 2430 t) | ||||
|
14.03.2024 21:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Suomalaista litteraa ei ole (paitsi suomalaistetuilla versioilla Etv-w https://vaunut.org/kuva/146705 ), mutta vaunun sarjatunnus on 20-Х351, eli latinalaisilla aakkosilla 20-H351. | ||||
|
14.03.2024 20:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiasta keskustelua kuvassa https://vaunut.org/kuva/15636 | ||||
|
|
14.03.2024 19:37 | Markku Naskali | ||
| Lisäsivät ehkä havaittavuutta mutta pilasivat ulkonäköä. Pysyikö tuo väri tuossa hurussa koko käyttöajan? |
||||
|
|
14.03.2024 19:15 | Eljas Pölhö | ||
| En tiedä miten matkustajamäärät nykyisin tilastoidaan. 1965-72, jolloin paikallisliikenne pyrittiin lopettamaan Helsingin seutua lukuunottamatta, 1 kuukausilippu oli 1 lippu ja 1 konduktöörin lippuvihkon kanta (50 lippua) oli 1 lippu. Eli tilastollisesti lippuja myytiin paljon vähemmän kuin mikä oli matkustajamäärä. VR:n liiketaloudellisen tutkimuselimen tutkijat huomauttivat sisäisissä selvityksissä, että tilastointitapa antaa väärän kuvan matkustajamääristä, koska kuukausilipulla tehdään tyypillisesti 40-50 matkaa. Viimeksi tänään kuvatessani paikallisliikenteen lakkauttamisraportteja (sisäisiä ja vertailuksi julkisuuteen annettuja lausuntoja), tämä tuli esiin 1968 lakkautusten yhteydessä. Lyhyillä matkoilla kuukausiliput lienevät paljon yleisempiä kuin pitkillä matkoilla, joten tilastoissa pitäisi tietää miten ne on tehty. | ||||
|
14.03.2024 18:59 | Jan Jahkola | ||
| Muistaakseni juuri tuolla main tuli käveltyä huoltotietä peltoparkista EK:lle joitakin vuosia sitten mm-rallin aikaan. | ||||
|
|
14.03.2024 18:53 | Jan Jahkola | ||
| Eikös Kannuksessa ollutkin myös raakapuun kuormausalue/-raide? Kälviällä taisi ainakin olla. | ||||
|
|
14.03.2024 18:33 | Timo Haapanen | ||
| Tältä sivustolta näkyy ainakin, että 3359 ja 3360 on toimitettu Suomeen 13.1.2024 https://www.elektrolokarchiv.de/index.php?nav=1411281&lang=1 | ||||
|
14.03.2024 18:23 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ja videolla ohitus: https://youtu.be/gSdD5cdWANc | ||||
|
14.03.2024 18:21 | Miitre Timonen | ||
| Mäntin? | ||||
|
|
14.03.2024 17:27 | Petri Nummijoki | ||
| Vaikka Vaasan radalla matkustajamäärien kasvu on vuosien 2010 ja 2023 välillä ollut 67 % niin Pohjanmaan suunnalla muu matkustajaliikenne on kasvanut enemmän eli Seinäjoen ja Kokkolan välillä 71 % sekä Seinäjoen ja Parkanon välillä 69 %. Mitä ilmeisimmin pääasiallinen syy matkustajamäärien kasvuun myös Vaasan radalla onkin parantunut tarjonta Helsingin ja Oulun välillä. Toisaalta Seinäjoen ja Jyväskylän väliltä on kadonnut samalla 30000 matkaa vuodessa ja henkilökilometreissä tämä on vielä paljon enemmän, koska matka on pituudeltaan melkein kolminkertainen väliin Seinäjoki-Vaasa verrattuna. | ||||
|
|
14.03.2024 15:13 | Tommi Koskinen | ||
| Vaasan kohdalla kannattavuudessa ei tosiaan jälkikäteen katsoen ole ollut mitään epäselvää, matkustajamäärät ovat kasvaneet niin paljon. Etukäteen hankkeen hyöty-kustannussuhde oli 0,3. Jälkikäteen arvioidessa 1,8: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/121394/ls_2015-03_978-952-317-112-1.pdf Jälkiarvioinnissa käytetystä vuoden 2013 matkamäärästä (460 000) on vielä myöhemmin noustu yli 600 000:een, vaikka väliasemia karsittiin. | ||||
|
|
14.03.2024 15:09 | Samuel Pajunen | ||
| Instagramissa oli myös kuva 3363, joten 3361 & 3362 pitäisi olla valmiita myös tuotaviksi. | ||||
|
|
14.03.2024 14:58 | Timo Haapanen | ||
| Nähtävästi kuvassa olevien jälkeen on saapunut uusia Vectroneita, fasessa oli video numerosta 3360 (kuvaajan mukaan), mikä viittaisi siihen, että myös ainakin 3359 on maassa, jos toimitusjärjestys ei ole muuttunut. | ||||
|
14.03.2024 14:30 | Julius Viherranta | ||
| Esa sen verran korjailen että siinä on kaanian suora kutonen. | ||||
|
|
14.03.2024 13:50 | Timo Salo | ||
| Digikellohan ei koskaan näytä TISMALLEEN oikeaa aikaa, mutta vaikka seisova analogiakello sentään näyttää kaksi kertaa vuorokaudessa jämptisti OIKEAA aikaa... Jos digitaalitekniikka olisi keksitty ensin, niin analogiatekniikkaan siirtyminen olisi ISO parannus!!! | ||||
|
|
14.03.2024 13:13 | Markku Pulkkinen | ||
| Kuvastaneko tuo varaus menneitä olosuhteita ennen Kokkola-Ylivieska -välin kaksoisraidetta. Kannuksessakin oli muistaakseni neljä raidetta, joista kolmella sähköt, 90-luvulla jopa neljällä. Asemamies kertoi aikoinaan neljännen raiteen sähköistyksen purkamisen syynä olleen ilmatorjunnan Lohtajan -leirin junien purut ja ja kuormaukset. No, sittenpä Lohtajan liikenne siirtyikin Kokkolaan. Vielä 90-luvun alkupuolella muistan nähneeni sitä raidetta käytetyn joskus kuormausraiteena muissakin tapauksissa, bongasin kerran jopa Raishipin vaunun sieltä. Rasmukselle peukku ahkerasta kuvaamisesta! | ||||
|
|
14.03.2024 10:12 | Petri Nummijoki | ||
| Tokihan keskustelut käydään niiden tietojen varassa, jotka keskusteluhetkellä ovat käytettävissä. Kemijärven radan sähköistämistä pohdittaessa ei Patokankaan liikennettä vielä ollut. Ilman sitä tämän radan sähköistämiselle olisi perin niukasti käyttöä tänäkään päivänä. Vaasan radan osalta on sähköistämisen jälkeen karsittu välipysähdyksiä ja Seinäjoki-Jyväskylä-välin palvelutarjonta on kärsinyt, koska kaluston yhteiskäyttö Vaasan suuntaan ei enää toimi. Riippuu matkustustarpeesta, onko siitä tullut etua vai heikennystä. | ||||
|
|
14.03.2024 10:10 | Tero Korkeakoski | ||
| Vaasan radalla ei taida edelleenkään olla mennyt yhtään sähkövetoista tavarajunaa. | ||||
|
14.03.2024 10:09 | Tero Korkeakoski | ||
| Kyllä puu kelpaisi, jos tavara lähtisi poispäinkin. | ||||
|
|
14.03.2024 09:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://youtu.be/z6LPfiz5t5A?si=D3OqGjwffgP3-i3d »Digi digi...» |
||||
|
14.03.2024 09:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei tarvinnut. | ||||
|
14.03.2024 09:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veturinkuljettaja Jari Mäkelä on kirjoittanut blogiinsa varsin hyvän kuvauksen JKV:n rakentamisesta sekä yksinajosta ennen sitä: https://veturinkuljettajat.blogspot.com/p/jkv-junien-kulunvalvonnan-rakentaminen.html | ||||
|
|
14.03.2024 06:30 | Lari Åhman | ||
| Hieno kaarrekuva! Nythän näitä joutaa ajeluttamaan vaikka puolen Suomen ympäri kun puu ei kelpaa tehtaisiin… | ||||
|
|
14.03.2024 06:30 | Lari Åhman | ||
| Hieno kaarrekuva! Nythän näitä joutaa ajeluttamaan vaikka puolen Suomen ympäri kun puu ei kelpaa tehtaisiin… | ||||
|
|
13.03.2024 23:39 | Niila Heikkilä | ||
| Muistuu mieleen tuon ajan polttavimmat keskustelunaiheet - Kemijärven ja Vaasan ratojen sähköistysten oletettu kannattamattomuus. Nykyään sen sijaan jo Hankoonkin körötellään sähköllä, Ylivieskasta Iisalmeen aloitellaan paraikaa sähköliikennettä, ja ajolangan pää saavuttaa kohta Tornion. Seuraavana vuorossa loppuosa Kolariin, eikä sen sähköistystä enää kukaan taida tosissaan kyseenalaistaa. Niin ne ajat muuttuvat vuosikymmenessä. | ||||
|
|
13.03.2024 23:16 | Reijo Salminen | ||
| Tuollaiset touhut pitäisi lopettaa välittömästi. | ||||
|
|
13.03.2024 22:39 | Jorma Toivonen | ||
| Tankkasitko? | ||||
|
|
13.03.2024 22:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||