![]() |
17.05.2024 15:02 | Kurt Ristniemi | ||
No niin. Tuossa 'kuvasarja'määreessä ' https://vaunut.org/kuvat/?kd=15.5.1976' ei ole määritetty kuvaajaa, vaan ainoastaan päivämäärä. Se on tavallinen päivämäärähaku. | ||||
![]() |
17.05.2024 13:43 | Kimmo Huhta | ||
Kirja 'Ruoste ei vaivaa kuumasinkittyä teräspintaa - AURAJOKI OY 1967-2007' kertoo: "Pistoraiteen avausseremoniaa juhlistettiin 1. syyskuuta 1974 arvovaltaisilla vierailla maaherra Viljo Virtasen vihkiessä käyttöön 1 300 metrin pituisen rautatien. Myös VR:n rataosaston johtaja Herbert Römer ja teknillinen ylijohtaja Eero Lamminpää sekä Imatran Voiman edustaja olivat saapuneet juhlistamaan pistoraiteen avaamista.". Kirjan sivulla 11 on valokuva, jossa näkyy viistokeulainen Tve3 tuomassa vaunuja tehtaan pihalle. Kuvatekstin mukaan kuva on ajoitettu 70-luvulle. | ||||
![]() |
17.05.2024 13:39 | Raimo Hämäläinen | ||
Kyllä nyt jo pitäis alkaa kellot soimaan :), etenkin kun monien kuva-arvoitusten selvittämiseen menee muutama minuutti :) | ||||
![]() |
17.05.2024 13:37 | Raimo Hämäläinen | ||
Kyllä nyt jo pitäis alkaa kellot soimaan :) | ||||
![]() |
17.05.2024 13:37 | Raimo Hämäläinen | ||
Annetaan nyt armoa hieman eli ei olla valtavan kaukana Hyvinkää - Hanko radasta | ||||
![]() |
17.05.2024 13:09 | Jouni Halinen | ||
No nyt huomasin, että ko. kuvasarjassa on myös Jorma Rauhalan kuvia, mutta eihän sen pitäisi olla mahdollista jos hakuehdoksi asettaa "kuvaaja Tapio Keränen"?. Loppu tulemana ei taida kovin usein käydä, niin että Tapsan -60 -70 luvun kuville löytyy samana päivänä muiden ottamia kuvia, jotka jostain syystä lipsahtavat Kurtin sanoin ”moiseen kuvasarjaan”. Mutta odotetaan vielä Tapsan mielipidettä ja toimitaan sen mukaan. Mutta ei mitään laitoinkin tämän asian yleiseen pohdintaan, keskustelu jatkukoon. | ||||
![]() |
17.05.2024 12:53 | Kurt Ristniemi | ||
Ottamatta kantaa moisten 'kuvasarjojen' luvallisuuteen tai sääntöjenmukaisuuteen, niin tässä esitetty tapa ei tuota tietyn kuvaajan tietyn päivän kuvia, vaan tietyn päivän kuvia. Niinpä tuossa esimerkkinä esitetyssä 'sarjassa' on myös yksi muun kuvaajan ottama kuva. Kyseessähän on tavallinen päivämäärähaku. |
||||
![]() |
17.05.2024 11:33 | Jouni Halinen | ||
Jos Tapsalle ja ylläpidolle sopii, niin tätä käytäntöä voisi vielä jatkojalostaa, Tapsahan on lisännyt tänne paljon kuvia jo ”vanhan Vorgin” aikana jolloin kuvasarjojen teko ei ollut edes mahdollista. Tapsan kuvia on täällä kuitenkin aivan tolkuton määrä (xxxx tuhansia?), joten perinteisten kuvasarjojen teko vaatisi äärimmäisen suuren työpanoksen Tapsalta. Asianhan voisi hoitaa helposti yllä olevalla tavalla, eli kuka tahansa voisi luoda kuvasarjoja Tapsan kuvista, ja lisätä ne keskustelun kääntöpöydälle ”Tapio Keräsen kuvasarjoja” keskusteluun. Yllä olevaan kuvasarjaan voisi laittaa saatetekstiksi ”Ruotsalaisten rautatieharrastajien Suomen vierailu 17.5.1969” Tämän kuvasarjan kuvat ovat myös samalta päivältä (15.5.1976) ja muodostavat jonkinlaisen kokonaisuuden paikkojen x ja y välillä eli saateteksti voisi olla vaikka ”kuvasarja x ja y välillä 15.5.1976” https://vaunut.org/kuvat/?kd=15.5.1976 Eli aina kun törmäät Tapsan kuvaan niin haet hänen kuviaan samalta päivältä ja katsot voiko niistä muodostaa säällisen kuvasarjan. Eli mitä mieltä asiasta ollaan, sopiiko tämä kaikille? |
||||
![]() |
17.05.2024 11:29 | Markus Selin | ||
Sm6:t eivät näytä liikkuneen Ilmalassa sen jälkeen, kun niiden liikenteeseen palauttamisesta 2025 ilmoitettiin viime joulukuussa. Onkohan niin, että niiden kunnostamisen kanssa ei olisi ehditty tämän kesän sesonkiin, eli ne korjataan vasta ensi vuodelle? | ||||
![]() |
17.05.2024 09:40 | Juha Kutvonen | ||
Ja edelleen Tornioon: https://vaunut.org/kuva/79285 | ||||
![]() |
17.05.2024 09:27 | Jouni Halinen | ||
Testailen tällaista ”kuvasarjaa”, jossa haen Tapsan kaikki samana päivänä (17.5.1969) otetut valokuvat, ja kas kas lopputulemana on 11 kuvan kuvasarja Svedujen vierailusta Forssa/Humppilassa. https://vaunut.org/kuvat/?kd=17.5.1969 | ||||
![]() |
17.05.2024 07:32 | Jari Välimaa | ||
2025 | ||||
![]() |
17.05.2024 07:20 | Keijo Loisti | ||
Lastauslaiturille ulottui Sahan sisäinen kapearaiteinen "rataverkko", jolla puutavaraa siirrettiin työntövaunuissa paikasta toiseen. Tästä Sahan lastauslaiturista vajaa 100 m pohjoiseen päin oli toinen lastauslaituri, jota käyttivät ainakin Tuusulan varuskunta lähtiessään harjoituksiin Rovajärvelle ja/tai Lohtajalle sekä Lintulan Romuliike. Myöhemmin makasiinin eteläpäädyn kohdalle tuli lastauslaituri, jolta mm. romut ja sokerijuurikkaat päästiin kippaamaan auton/traktorin lavalta suoraan vaunuun. |
||||
![]() |
17.05.2024 05:19 | John Lindroth | ||
Miksiköhän meillä juuri Suomessa on vimma päästä kaikesta vanhasta eroon? En ole havainnut missään muussa Pohjoismaassa vastaavaa kehitystä! meidän kulttuurihistoriallienen arvoasteikon taso lienee muita Pohjoismaita selvästi alemmalla tasolla!Se joka luulee että tuhoamisvimma on keskittynyt vain olemassaolevaan konkreettiseen materiaaliin on pahasti erehtynyt! | ||||
![]() |
16.05.2024 21:04 | Timo Haapanen | ||
Saapui Kemijärvelle 4 minuuttia etuajassa. Julian mukaan Sudet ovat antaneet kyytiä kaikkiaan 62 matkustajajunalle viimeisten 30 päivän aikana, ja vain yhdessä tapauksessa susiparina https://juliadata.fi/timetables?s=233&d=6.5.2024. Edoja ja Sr kakkosia on ollut muutamien susivetoisten junien kokoonpanoissa. | ||||
![]() |
16.05.2024 19:40 | Raimo Hämäläinen | ||
Olet oikeassa, kuvan vasemmalla sivustalla on ollut tosiaan raide joka on ollut ohitusraiteena ko rakennukselle ja rakennuksen läpi on mennyt myös raide. Mutta kyseessä ei ole veturitalli. | ||||
![]() |
16.05.2024 17:29 | Jaakko Aumala | ||
Mahtaako merkkaamani kuvan lisätiedoista kaivettu aikakaan pitää paikkaansa, kun katsoo kuvassa näkyviä kelloja. Pendoliinojen keulat olivat aika näyttävän näköisiä ennen niitä ihmeellisiä mustia mötiköitä. | ||||
![]() |
16.05.2024 16:43 | Hannu Peltola | ||
Olet Jarno vokannut kasaan kunnon Vok-keitoksen! | ||||
![]() |
16.05.2024 16:38 | Jimi Lappalainen | ||
Mukava päivä näyttäisi olleen: https://vaunut.org/kuvat/?u=701&kd=15.5.1976 | ||||
![]() |
16.05.2024 16:38 | Rasmus Viirre | ||
Noinko paljon Ed:n teipit eroavat sävyltään VR:n alkuperäisestä vihreästä vai onko aurinko haalistuttanut noin pahasti värit? | ||||
![]() |
16.05.2024 16:27 | Jimi Lappalainen | ||
Tuollahan näkyisi olevan kiskoakin näkyvillä. Luulisi tuon olleen jokin veturitalli. | ||||
![]() |
16.05.2024 16:24 | Pasi Seppälä | ||
Loistava kuva tutusta paikasta. Taustalla näkyvä tulo-opastimen tynkä näkyy muistaakseni vielä penkalla. Nykyinen tulo-opastin sijaitsee hieman täällenpänä. | ||||
![]() |
16.05.2024 16:16 | Pasi Seppälä | ||
Mulla on rakennettuna muutama tällainen vaunu N-skaalassa ja niihin dekaaleja suunitellessa huomasin aivan saman ilmiön. Esikuvien kuvia katsellessa variaatioita tuntui olevan loputtomiin. Jossain merkinnät samoissa kohdissa (suunnilleen) ja joissain sitten ei. Ja vinoonkin jos sattuu liimaamaan niin ei haittaa :) Niitäkin näkyi olevan. Hyviä kuvia ja mukavia kuvatekstejä vaunuista, jotka hetki sitten olivat vielä tavanomaisia. Nyt on toisin. |
||||
![]() |
16.05.2024 14:16 | Mikko Ketolainen | ||
Joo, oli se tämä Ttk2 joka meni ohitse. | ||||
![]() |
16.05.2024 11:46 | Jukka Martio | ||
Harvinainen kuva. Tuo kaarisilta ei kuitenkaan ollut alkuperäinen rautatiesilta, vertaa kuvaa: https://vaunut.org/kuva/62429?liikp1=226 | ||||
![]() |
16.05.2024 09:24 | Samuel Pajunen | ||
On, UTtk 26 0221 002 https://vaunut.org/kuvat/?tt=18&i1=UTtk&i2=99260221002 | ||||
![]() |
16.05.2024 06:43 | Tapio Keränen | ||
Pasi on oikeassa. Tie etelästä pysäkille kulki Vuohijärven ja rakennusten välistä. Vaatimaton tie päättyi pysäkin alueelle. | ||||
![]() |
16.05.2024 00:03 | Lasse Reunanen | ||
Tämä Romu-Keinänen pompsahtaa tämän tästä erilaisten historiallisten laitteiden romuttajana. Vasta taannoin näin tubessakin videon, kun entisöidyn käyttökuntoisen pienen pyöräkuormaimen lastasivat romuautoon. Ja kuormatessa oikein tarkoituksella murjoivat ja särkivät, ettei kukaan voisi pelastaa. Eri harrastepiureistä olen kuullut monia hienoja koneita menneen nimenomaan Keinäselle. | ||||
![]() |
15.05.2024 23:41 | Mikko Ketolainen | ||
Onko Proradalla muita Ttk2 työkoneita kuin tämä? Meinaan vain sitä, että tunnuksella TYO 79970 ollut Prodan työkone meni tuosta ohitse reilu tunti sitten kohti Pihtipudasta ja olin sitä kuvaamassa Hämeentien sillalla ja ylhäältä päin ei tunnuksia näkynyt. Hieman aiemmin meni T53345 Jyväskylästä Haapajärvelle ja kuvasin myös sen samasta paikasta. Vetureina Dv12 2739 ja 2609. | ||||
![]() |
15.05.2024 23:03 | Uwe Geuder | ||
Ja kilpailua käydään myös vähintäänkin kyseenalaisella tempuilla niin kuin aikaisemmin keskusteltu kuvan https://vaunut.org/kuva/165257 alla. | ||||
![]() |
15.05.2024 22:56 | Ilkka Hovi | ||
Entä jos raide on poistettu ja sen tilalla tie. Silloin olisi Hillosensalmen vanhan sillan pohjoispuolella. Siellä on vieläkin ratavartijan (nykyinen) huvila. | ||||
![]() |
15.05.2024 22:41 | Jorma Toivonen | ||
Kuninkahan pendot ovat pärjänneet näissä "pitkänmatkanjunissa" - ravintolapalveluiden riittävyys, WC:den täyttyvyys ? | ||||
![]() |
15.05.2024 21:15 | Pasi Seppälä | ||
Vuohijärvi näkyy taustalla. Tämä on tainnut sijaita nykyisen aseman eteläpuolella. Ehkä nykyisen laitetilan paikkeilla? Tapiolle taas kiitokset kun julkaiset hienoja kuviasi. |
||||
![]() |
15.05.2024 20:56 | Jimi Lappalainen | ||
Oho, onpas Inkeroisiin tullut nätti asetinlaitehuone :) | ||||
![]() |
15.05.2024 18:42 | Teppo Niemi | ||
Pitää myöa muistaa, että ajoneuvojen kuljetus mantereen ja Syltin saaren välillä ei ole DBn yksinoikeus. Myös Autozug Sylt palvelee. https://vaunut.org/kuva/168042 Kilpailu pitää todenäköisesti hinnat kohtuullisina. Taajamajunaliikenne on kilpailutettu ja käsittääkseni DB on voittanut myös seuraavan kauden operoinnin. |
||||
![]() |
15.05.2024 18:40 | Juha Toivonen | ||
Mainio kuva - kerta kaikkiaan! 218:t tekevät töitä ilmeisen voimakkaasti. Riittävästi "räppänöitä" auki johtoveturissa. | ||||
![]() |
15.05.2024 18:33 | Kari Juntunen | ||
Hämeentiellä ollaan, päättäriltä juuri lähdetty ja keskustaan päin mennään, Floorantien katukilpi näkyy kauempana edessäpäin. | ||||
![]() |
15.05.2024 18:27 | Rainer Silfverberg | ||
Kuvassahan raitiovaunu ajaa kuvaajasta katsottuna poispäin eli jos risteys on tasa-arvoinen niin raitiovaunuun olisi pitänyt väistää. Epäilen että tämä risteys ei ole tasa-arvoinen. | ||||
![]() |
15.05.2024 18:10 | Leevi Halonen | ||
Kieltämättä olisi ollut hienoa nähdä Jimin mainitsema tilanne jossa raitiovaunu päästää savijunan menemään ensin. :) | ||||
![]() |
15.05.2024 17:41 | Juha-Pekka Marttila | ||
Toni: Niin se varmaan on, näitä kuvia tässä pyöritelly, niin tullu väärät numerot. Miepä korjaan. | ||||
![]() |
15.05.2024 17:35 | Toni Lassila | ||
Taitaa olla kyseessä IC 266, kun vaunut näyttäisi olevan Edm-vaunuja ja kuva otettu valosta päätellen illalla. | ||||
![]() |
15.05.2024 12:41 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Kari, pienoismallia rakennettaessa epookin eli aikakauden valinta on oma iso kysymyksensä. Väännän rautalangasta: Ilmarinen silloin, kun sen rakentamista varten alettiin laatia piirustussarjaa. Sitten malmin louhinta. Edelleen tykkitehtaalla tykkisorvien laulu, ynnä muuta ja ynnä muuta. Lasi- ja spriitehtaalle tilaus laivan ristimistä varten. Upseerimessin matotkin. Keittiölle 10 litran kattiloita jne. Ilmarinen merikoeajoilla, talvisodassa naamioituna it-pesäkkeenä ja viimein siinä kuuluisassa ja turhassa saksalaisten tilaamassa operaatiossa syyskuussa 1941 (pul pul pul!). Niin ja kertomassasi nykytilanteessa myös. Kummempiakin maailmalla ovat ihmispolot tehneet. |
||||
![]() |
15.05.2024 09:40 | Erkki Nuutio | ||
Kiinnostavaa! Koska tämä on hallitseva kulkuväline syltiläisille ja siellä autolla lomaileville, ja koska vähäpäästöisyys epäilemättä on keskeinen (paikallis)poliittinen tavoite Syltissä, lienee Sylt Shuttle (anteeksi anglistinen nimi-irvoke) joustava (autopaikan varaukset, autojen lastausyhteydet ym) sekä hinnoittelu kohtuullista. Tästä löytynee riittävästi opastusta Googlen kautta ja DB:n sivuilta? Ilmeisesti ainakin asuntoautoissa ja asuntovaunujen vetäjissä siedetään realiteettina vielä polttomoottoria tehonlähteenä? Aika moni Syltissä lomailijoista taitaa jättää autonsa liitäntäpysäköintialueille mantereen asemilla. |
||||
![]() |
15.05.2024 08:34 | Jimi Lappalainen | ||
Molemmissa kuvissa savijuna vaikuttaisi väistävän raitiovaunua. Raitiovaunulla on sentään kuitenkin aikataulu, savijunalla tuskin oli. Ja eiköhän tuolloinkin ollut herrasmieskäyttäytymistä havaittavissa, kuten esimerkiksi joskus näkee linja-autoliikenteessä, että vilkautetaan kaukovaloja ja väistämisvelvollinen päästetäänkin menemään ensin. Haluaisin ainakn kuvitella tilanteen, jossa raitiovaunu pysähtyy savijunan nähdessään, ja päästää junan menemään ensin, kuljettajien tervehtiessä toisiaan :) | ||||
![]() |
15.05.2024 08:08 | Kari Haapakangas | ||
Ilmarisen pienoismallin voisi tehdä nopeastikin, kun tekisi sen nykytilanteen pohjalta. Kansirakenteiden takia ei tarvitsisi vaivautua. Monen muun kanssasisarensa tapaan se kun makaa pohjassa ylösalaisin. | ||||
![]() |
15.05.2024 08:04 | Kari Haapakangas | ||
Enpä tiedä Ossi, oikealta tulevalla kun on etuajo-oikeus ;) | ||||
![]() |
15.05.2024 08:02 | Kari Haapakangas | ||
Siinä on tykkejä yhden patterin tarpeiksi. Mikä tykistörykmentti (ja sen 1.ptri) sitten lieneekään ollut viimeinen käyttäjä. Lievestuore on sen verta keskellä Suomea, että kyseessä on ihan hyvin voinut olla Satakunnan, Pohjanmaan, Kainuun, Karjalan tai Jääkäritykistörykmentti. 90-luvulla Nylands Brigadilla oli oma patteristonsa, mutta en tiedä sen historiaa pitemmälle. | ||||
![]() |
15.05.2024 07:37 | Jimi Lappalainen | ||
Hieno kuva! :) | ||||
![]() |
15.05.2024 07:01 | Leevi Halonen | ||
Olin itse armeijassa 2010 ja meillä oli armeijassa joka perjantai historian tunti. Siellä sanottiin että näitä tykkejä hankittiin 166 kappaletta Saksasta ja nämä olivat sotasaalistykkejä Ranskasta. Ranskalainen Schneider yhtiö joka on myös kuuluisa veturien valmistaja on valmistanut nämä tykit. Ensimmäiset tykit toimitettiin Suomeen 15.10.1940 ja viimeiset toimitettiin vuonna 1944. Yhden tykin vetämiseen tarvittiin peräti 8 hevosta. Näillä tykeillä ammuttiin irtopanoslaukauksia ja tykin ammuksia oli 3 mallia jotka olivat srapnelli, sirpalekranaatti ja kaasukranaatti. Tykillä pystyi ampumaan 3 laukausta minuutissa ja koko sodan aikana ammuttiin näillä tykeillä yli 200 000 laukaisua. Näitä käytettiin vuoteen 1985 saakka suoratuliharjoittelua varten. |
||||
![]() |
15.05.2024 00:29 | Panu Breilin | ||
Tämä näyttäisi olevan Vuohijärveltä tulleen junan runko: https://vaunut.org/kuva/168038 | ||||
![]() |
14.05.2024 23:41 | Uwe Geuder | ||
Mitähän pääopastimelle on tapahtunut? Minusta tässä aja sn40 -asennossa molemmat siivet tulee olemaan samansuuntaisia. Muuten se näyttää vähän kehitysmaalta, jossa asiat ovat vähän sikin sokin. Mitä ikävä kyllä kuvastaa Saksan rautatieverkon nykytilaa turhaankin usein. |