1292-61824 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 21.11.2024 21:34 Jyrki Talvi  
  Vihertyminen enemmistönä.
kuva 21.11.2024 20:50 Hannu Peltola  
  Ford on vuosikymmenien mittaan tehnyt monia legendaarisen maineen saavuttaneita V8:ja. Esan mainitsema lättäpää oli ja on klassikko, kuten oli myös todella legendaarinen pikkulohko vuodelta 1962. Nykyinen Coyote vuodelta 2011 jatkaa ylpeänä tätä hienoa perinnettä!
kuva 21.11.2024 18:46 Juhana Nordlund  
  Mukava kuva reilun vuosikymmenen takaa.

Tällä hetkellä tunnisteissa on mukana pari vaunusarjaa, jotka käsittääkseni eivät kuvassa ole edustettuina. Kuvan kokoonpanossa en näe ERd:tä ja palveluvaunukin näyttäisi olevan Edfs eikä siis Eds.
kuva 21.11.2024 18:06 Mika Hakala  
  Olisivatko nämä huhut jotain Facebookin suljetun ryhmän sisäisiä huhuja, vai esim. Metsä-Fibren Lappeenrannan Sahan tulevaisuuden huhuja (Tosin sulkeminen on nyt runsaassa kuukaudessa epätodennäköisempää)?
kuva 21.11.2024 17:25 John Lindroth  
  "Tunnelmallinen kuva!
kuva 21.11.2024 17:09 Vertti Kontinen  
  En yhtään epäile, etteikö olisi
kuva 21.11.2024 16:53 Rainer Silfverberg  
  Voiko sellaista porukkaa olla?
kuva 21.11.2024 16:48 Esa J. Rintamäki  
  Fordin omatekemä sivuventtiili-V-8 ("lättäpää") on vieläkin suuressa suosiossa rodinrakentajien keskuudessa. Ja mikä ettei, hyvin yksinkertainen (idioottivarma?) konstruktio, johon saa virityspalikoita aika helposti ja hyvin. Kerrotaanpa joidenkuiden pellepelottomien kutitelleen sitä ahtimillakin!

Mitäs se nyt oli, etwa 1934 tuli myyntiin ja kansa osteli riemusta kiljuen! Huonosta maineestaan kuulu Clyde Barrowkin suosi V-8 Hoppaa pakomatkoillaan. Sellaisen ratissa hän kohtasi elämänsä lopun, poliisien konepistoolikunnialaukauksiin, jotka oli tähdätty kohti.

Lättäpäätä oi myös "Möökjureissa" eli siis Mercuryissakin.

Eikä Fordilla tuotantoon 1953 - 54 otettu Y-block V-8 syrjäyttänyt lättäpäätä mihinkään.

Mäntän yhteiskoulun poikain liikunnanopettaja A. Elorannan legendaarinen 1950-luvun alkupuolen tummanvihreä Ford Vedette on vieläkin muistijäljessä löplöpttävän käyntiäänensä vuoksi. Vedettehän oli "pesussa hiukan kutistunut sämpylä-Ford"!

Aaron Vedette on tiämmä lahjoitettu automuseolle...
kuva 21.11.2024 16:04 Heikki Jalonen  
  Tuosta autosta enemmän kuvan https://vaunut.org/kuva/171828?s=1 yhteydessä.
kuva 21.11.2024 16:02 Lasse Holopainen  
  No on, vielä kun on mukana EFs/EFits. Se piristää muuten tylsänkin kokoonpanon. Mutta kuvana kokonaisuus on muutenkin upea.
kuva 21.11.2024 16:01 Heikki Jalonen  
  Purkutyössä mukana myös aikanaan niin yleinen jokapaikan kuorma-auto, Fordson Thames ET-sarjaa. Melkoisen varmasti ET-6 jolloin moottori oli Fordin 3,6 L sivuventtiili V-8. 85 hevosvoimaa ja bensaa paloi vaikeuksitta. Yleensä Suomeen tulleet olivat kokonaispainoltaan 7,5 tonnia eli tehtaan kokoluokkana 4½-tonnari. Kantavuutta päällirakenteista riippuen noin 4...4,5 tonnia. Tuon näköisenä sitä valmistettiin Dagenhamissa 1949...57. Mene ja tiedä, josko jossain Pakistanin perävuorilla yhä edelleenkin...

Mutta, tuossapa autossa tuota merkittävää hyötykantavuutta osaltaan alentaa peräti moderni keksintö: Naru-Hiioppi. Nosturin malli on todennäköisimmin HIAB 190, suurin nostokyky 1000 kg, valmistuksessa 1948...54. Koko laitos oli hydrauliikan puolesta hyvin pelkistetty, ohjausventtiilissä oli vain 2 karaa (1-toiminen nosto ja 2-toiminen kääntö). Systeemiin kuului taljamekanismi, jolla saatiin aikaan nostovaijerin vetoliike päänostosylinterin käyttämänä. Rakenne ei siis ollut nykyisen kaltainen taittuva ja koukku puomin päässä-tyyppinen. Nosturin omapaino oli noin 450 kg, joten Hopan koppaan jäi laillista kuormavaraa sellaiset 3500 kg.

Todellinen kuorman paino oli sitten ehkä jotain muuta ja paljolti riippuvainen kuskin selittelykyvyistä. Ratsiavaakojahan ei vielä tuohon aikaan ollut olemassakaan.
kuva 21.11.2024 16:00 Lasse Holopainen  
  Porukka kattoo pimeellä, että ne on auki aina.
kuva 21.11.2024 14:10 Pasi Seppälä  
  Lottokone arpoi melkoisen täysosuman. Tämän kuvan nimittäin...on hieno.
kuva 21.11.2024 14:08 Petri Sallinen  
  Ensimmäinen leveäraiteinen sähköveturi oli Saksalan sahan AEG.

https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2022/05/Mestarimallit-Uutiskirje-5.5.2022.pdf
kuva 21.11.2024 13:30 Rasmus Viirre  
  Näinkin uudet ja värilliset kuvat Keräseltä yhtäkkiä saavat melkein hämmentymään.. :)
kuva 21.11.2024 12:35 Rainer Silfverberg  
  Minkä takia näitä on poistettu?
kuva 21.11.2024 12:18 Jouni Halinen  
  Lisää puutteita/muutoksia. Stadikalla vielä enimmillä penkeillä kastuu, jos "taivaanisä" sille päälle sattuu. Työväentalon edestä puuttuu kelluva Kahvila/ravintola (ravintola Meripaviljonki). Työväentalon rakennusmateriaali on louhittu paikalla olleesta kalliosta. Talo rakennettiin ihan talkoilla (1908). Siihen aikaan (vasuri) kivimiehiä riitti. Myös "Sirppiliiteri" (Kulttis) on tehty talkoilla. 1918 kapinan/veljessodan/sisällisodan/luokkasodan… (kuka nyt miksikin sitä kutsuu) aikana Saksalaiset sotalaivat tulittivat Helsinkiä mereltä päin ja sattuneista syistä yhdeksi maaliksi valittiin juurikin työväentalo sen torni toimi oivana sihtinä (näkyy kuvassa jos tarkasti katsoo). Tällaista jälkeä saatiin (Krunikassa) aikaan sen aikaisilla laivatykeillä. http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1014195-1037.jpg

Jäähalli "kurkistaa" jo kuvan vasemmassa reunassa. Ja jos tarkkaan katsoo, niin Tervasaaren tekoallas on vielä voimissaan. Sittemmin ”puliukot" (spurkut/pultsarit) onkivat/söivät kaikki altaan kirjolohet. Netistä poimittua (1994): ”Helsingin Kruununhaan ulkoilualueella Tervasaaressa on aloitettu kunnostustyöt täydellä teholla. Maanantaina tyhjennettiin pelastuslaitoksen tehopumpulla saarelle louhittu neliskulmainen tekoallas Altaan täyttäminen louhe- ja rakennusmassoilla alkaa heti juhannuksen jälkeen” (allas siis poistui kuvioista). ”Altaaseen istutettiin kirjolohia vuonna 1967. Presidentti Urho Kekkonen kävi vihkimässä ongintapaikan. Allas oli Kruununhaan Lionsien maksullinen kalastuspaikka”.

Urkki muuten nimesi Sateenkaariraudun uudelleen Kirjoloheksi. Hänhän oli piinkova kalamies, ja hänen piti saada aina suurimmat kalat, muuten iski suuttumus. Täysin vahvistamaton huhu kertoo, että jollain valtion vierailulla sukeltaja olisi jopa kiinnittänyt suuria kaloja hänen vieheeseensä. Voihan tämä olla vitsikin, ken sen tietää?. Eläimiä hän ei oikein hennonnut ampua (muuta kun vähän pakosta itäblokin valtiovierailuilla ja silloinkin hän ampui mieluummin ohi). Hänellä kun oli vielä syvällä muistissa 1918 tapahtumat Haminan valleilla, jolloin hän oli vasta 17 vuotias, mutta se on sitten ihan oma tarinansa.
kuva 21.11.2024 09:31 Jouni Hytönen  
  Tuo tieto olisi hienosti synkronissa sen kanssa, että Satamatien tasoristeys on viimein saamassa puomilaitoksen. Onko tuo tieto vai huhu?
kuva 21.11.2024 08:21 Joonas Leinonen  
  Tämä liikenne muuten taitaa loppua vuodenvaihteessa...
kuva 21.11.2024 07:53 Jari Välimaa  
  Jos käytetään vedyn polttamisessa puhdasta happea niin typen oksideja ei synny mutta jos käytetään ilmaa, joka on seoskaasu niin saadaan typen oksideja.

Suomeen jo rakenteilla elektrolyylaitteistoja https://h2cluster.fi/projects/case-examples/

Vetyyn siirtyminen on menossa oleva prosessi, Suomeen rakennetaan vetyputkisto jota voidaan käyttää varastona. https://gasgrid.fi/2024/11/04/nordic-hydrogen-route-vetyinfrastruktuurihanke-etenee-suunnitteluvaiheeseen/
kuva 21.11.2024 02:15 Mikko Ketolainen  
  Tästä vaunusta löytyi juttu Helsingin Sanomien arkistosta 21.2.1985 olevasta lehdestä. Jutussa on epäselvä valokuva, jossa trukki lastaa paperirullia tähän kyseiseen vaunuun. Vaunun ulkonäöstä ei tuossa lehtikuvassa saa selvää. Suunnitelmissa oli aloittaa tuotanto ensi vuonna, eli 1986, jolloin vaunuja valmistuu 40 kappaletta. Myöhemmin näitä tehdään 50:n kappaleen vuosivauhdilla. Jutussa mainitaan, että toisena vaihtoehtona olleen siirtokorivaunun karsinee pois rakenteiden harvuus. Vaunuun pääsee pölyä ja hienoa pulverilunta. Taisi kuitenkin Simn, Simn-t, Simns, Sim, ja Sim-u siirtokatevaunut viedä voiton.
kuva 20.11.2024 21:14 Simo Virtanen  
  Pari viikkoa sitten ihmettelin tätä Tallinnassa. Ei taida montaa vuotta jäädä 40 vuoden iästä tämäkään Scania. BHA-tunnuksia jaettiin Hesassa vuonna 1987 ja samaisena vuonna Scania esitteli 3-sarjan. Tämä lienee aivan viimeisiä 2-sarjalaisia.

Hyvää keskustelua tällainen tässäkin "langassa" sanoa jotain aina kymmenen vuoden välein.
kuva 20.11.2024 21:13 Rasmus Viirre  
  Herranen aika mikä letka! Lasken 42 vaunua nopsaa pixeleitä tirkistellen..
Meniköhän loputkin liikenteessä olleet Uacit nyt pois..? Hetkeen ei ole tullut havaintoja..
kuva 20.11.2024 20:30 Jorma Rauhala  
  RHK:n turvallisuusjohtaja Kari Alppivuoren "keksintö". Jokseenkin vaarallinen konstruktio pimeässä.
kuva 20.11.2024 20:10 Lari Åhman  
  Ei tarvitsekaan, mutta paluukuorma tarvitsee kun täysi selluvaunuroikka otetaan perään. Kyllä tässä kaikki oli vedossa mukana.
kuva 20.11.2024 20:08 Lari Åhman  
  Ainakin 2019 meni Imatrankoskelle romuvaunuja: https://vaunut.org/kuva/134181
kuva 20.11.2024 19:45 Noah Nieminen  
  Entisessä Tuomaalan tasoristeyksessä (Mikkeli - Hiirola-välillä) oli myös tällainen portaali.
kuva 20.11.2024 19:36 Juha-Pekka Marttila  
  Tuo vaunumäärä, ei riitä tarvitsemaan kolmea deeveetä. Varmaan 2-3 tullut siirtona.
kuva 20.11.2024 19:35 Teemu Saukkonen  
  Obrk, Hkba, Occ, Soek, Taimn-u, Hbi, Simns, Uac, Taimn, ja Za näkyi olevan.
kuva 20.11.2024 17:56 Perttu Karttunen  
  Onpas hyvin sattunut yksilöt päättymään samaan numeroon
kuva 20.11.2024 17:49 Noah Nieminen  
  Nyt kyllä pöllyää!
kuva 20.11.2024 16:47 Noah Nieminen  
  Kyllä ;)
kuva 20.11.2024 14:49 Mikko Mäntymäki  
  Susilauma pitää yhtä...
kuva 20.11.2024 14:34 Riku Outinen  
  Paljon olikaan suurin junapaino vapitilla ja ruuvikytkimillä. Määrävä nousuhan siihen vaikuttaa, en nyt löydä taulukkoa mistään.
kuva 20.11.2024 14:22 Lasse Holopainen  
  On muuten erityisen tyylekäs kuva. Jalkaanmenevyys.
kuva 20.11.2024 13:53 Joel Kuikka  
  Viime syksyn ja talven aikana meni Pieksämäeltä Imatralle myös tavaravaunuja seisotukseen. Silloin aattelin, että olivat matkalla romuttamolle, koska mukana oli aika paljon sellaista kalustoa jota ei kulje melkeinpä ikinä Etelä-Karjalassa, mutta siellä (Imatrankoskella) ne edelleen on.
kuva 20.11.2024 12:09 Asmo Rasinen  
  Mitäs tuossa nyt on... Obrk, joku avovaunu, Soek?, Uad ja jotain muuta joka on niin kaukana ettei kuvasta näy
kuva 20.11.2024 11:25 Samuli Rinne  
  Vetyä voidaan käyttää teknisesti helpohkosti (varastointia ja muita Petrin mainitsemia hankaluuksia lukuunottamatta), mutta se hinta on ongelma. Elektrolyyseri on sen verran kallis laite, ettei sitä kannata hankkia vain piikkien hyödyntämisen. Sanotaan tähän nyt luokkaa 1500 e/kW sisäänsyötettyä sähkötehoa kohden ja H2-tuotantohyötysuhde 70%. Lopusta suuri osa saadaan esim. 70-asteisena lämpönä talteen vaikkapa kaukolämmöksi. Hinta ei ole toki aivan mahdoton, mutta sen verran paljon kuitenkin ettei ihan pieniä tuntimääriä kannata ajaa. Omien kalkyylieni mukaan 4000...5000 tuntia vuodessa voisi olla optimaalinen kompromissi eli sallitaan välillä kalliimpikin sähkö, mutta kalleimmat tunnit pudotetaan pois. Tuotetun vedyn hinta on tällöin suuruusluokassa 100 e/MWh tai jonkin verran alle.

Biomassan (kuori, puru, hakkuutähde...) hinta on luokkaa 30 e/MWh, mutta saatavuus on tietty rajallinen jopa täällä metsien keskellä. Energiatarpeemme on vain niin suuri. Puulla tuotetaan nyt noin neljännes primäärienergiasta. En nyt mene syvemmälle tässä kestävyysasioihin, mutta totean vain että sivutuotteilla ja oikein toteutetulla, maltillisella erilaisten tähteiden korjuulla haitalliset monimuotoisuusvaikutukset ovat varsin pieniä. Suuren kokoluokan polton päästöistä en olisi huolissani. Sen sijaan pienpolton hiukkas- ym. päästöt ovat energiayksikköä kohden aivan toista kertaluokkaa. Hiilidioksidin kuittaan tässä vain sillä, että tähteiden hiili vapautuisi joka tapauksessa melko lyhyen ajan kuluessa. Pidemmät pohdinnat jätän ehkä toisiin keskusteluihin...

CHP-tuotannon vähentyminen on järjestelmän kannalta harmillista, osaoptimointia joka tosin voi olla ymmärrettävää yksittäisen toimijan näkökulmasta. Silti simuloinnissa melko selvästi tulee esiin, että kaikki jäljelle jäävä minkään polttaminen kannattaisi olla CHP-tuotantoa, hiukan yksinkertaistaen. Erillinen lämmöntuotanto lisää koko systeemin tasolla kulutusta ja jos jotain pitäisi rajoittaa, niin ensin sitä. Tai posin kautta, kehittää CHP-tuotantoa vastaamaan nykytarpeita eli melko taajaa ylös-alasajoa ja "huonolaatuisia" polttoaineita, kuten on kyllä tehtykin.
kuva 20.11.2024 11:11 Eljas Pölhö  
  Koulutuntien havaintojen perusteella ei voi tietää missä veturi yöpyi. Esimerkiksi 1961 graafinen aikataulu ei vielä tunne siirtoajoa Riihimäeltä, mutta se voisi kuitenkin näkyä aikataulukirjassa. Minulta meni kaikki 60-lukuiset kellarin viemäriputken hajotessa varastoni päällä, mutta jos jollain muulla olisi tallella esim 1960-65 väliltä, niin niistä voisi kurkkia (muistaakseni numero olisi 1100-sarjaa Pasilan junien jälkeen ja junatyyppi ehkä J).
kuva 20.11.2024 11:05 Rainer Silfverberg  
  Onko niin että junia kasaantuu tänne myöhään illalla iso pino ja että joku juna siirretään jopa yöksi Saloon MV-junana?
Poikani meni kerran väärään junarunkoon kun oli tulossa Turusta pois myöhäisellä vuorolla kun niitä oli monta peräkkäin. Onneksi siinä junassa oli vielä konnari joka sai hänet ohjattua oikeaan junaan.
kuva 20.11.2024 09:56 Petri Nummijoki  
  Tuliko Hyvinkään päivystysveturi Riihimäeltä jo heti 1960-luvun alussa vai vakiintuiko käytäntö vuosikymmenen mittaan? Minullakin olisi mielikuva kalustohavainnosta, että Vr1 olisi ollut Hyvinkään tallissa ja vielä ehkä 1960-luvun alkuvuosiin ajoitettuna. Tietysti onhan Hyvinkään tallissa voinut olla Vr1 vain säilytyksessäkin, jos tavaraliikenne on ollut hiljaisempaa esim. kesäaikana eikä kaikkia Riihimäen vaihtovetureita ole tarvittu.

Olisiko filmin https://www.youtube.com/watch?v=p3yHEzAyoT8 kohdassa 3:45 Vr1 töissä Hyvinkäällä (ilmeisesti toukokuussa 1962). Tosin ei kerro mitään siitä, onko työvuoro alkanut Riihimäeltä vai Hyvinkäältä.
kuva 20.11.2024 09:27 Eljas Pölhö  
  En tiedä milloin Hyvinkään tallin käyttö vaihtoveturin sijoittamiseen päättyi, mutta ainakin 1960-luvulla veturi tuli aamulla Riihimäeltä ja palasi sinne illalla. 1960-luvun alussa tyypilliset vaihtoehdot olivat Vr1, Vv13 ja joskus Tv1, puolivälissä Vr5 ja Vv15 tulivat mukaan ja Tv1 poistui. 1960-luvun lopulla yleisimmät olivat Pr1 ja Vv15, joskus Vr5. Havainnot tehty oppikoululuokan ikkunasta 1960-1967.
kuva 20.11.2024 09:25 Petri Sallinen  
  Kyllä — lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitoksessa (CHP) voidaan polttaa vetyä puhtaassa hapessa. Kysyin asiaa polttotekniikan asiantuntijoilta. Tämä prosessi tunnetaan nimellä vedyn polttaminen hapessa (oxy-fuel combustion). Vedyn polttaminen hapessa tuottaa vain vettä (H₂O) sivutuotteena, mikä tekee siitä erittäin puhtaan polttoaineen. Tämä voi auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamaan energiatehokkuutta.

Vedyn polttamisessa sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitoksessa (CHP) on kuitenkin useita teknisiä haasteita, jotka on otettava huomioon:

• Korkeat lämpötilat: Vedyn polttaminen puhtaassa hapessa tuottaa erittäin korkeita lämpötiloja, mikä voi aiheuttaa haasteita materiaalien kestävyyden suhteen. Tämä vaatii erityisiä materiaaleja ja jäähdytysratkaisuja.
• Typpioksidien muodostuminen: Vaikka vedyn polttaminen ei tuota hiilidioksidipäästöjä, se voi tuottaa typpioksideja (NOx), jotka ovat haitallisia ympäristölle. Typpioksidien muodostumisen hallinta ja vähentäminen vaatii erityisiä teknologioita ja puhdistusjärjestelmiä.
• Turvallisuus: Vety on erittäin reaktiivinen ja helposti syttyvä kaasu, mikä tekee sen käsittelystä ja varastoinnista haastavaa. Vedyn turvallinen varastointi ja kuljetus vaativat erityisiä ratkaisuja, kuten paineistettuja säiliöitä ja tiukkoja turvallisuusprotokollia.
• Polttotekniikka: Vedyn polttaminen vaatii erityisiä polttotekniikoita ja -laitteita, jotka eroavat perinteisistä polttoaineista. Tämä voi vaatia merkittäviä investointeja ja teknistä osaamista.
• Energiatehokkuus: Vedyn tuotanto, erityisesti elektrolyysin kautta, on energiatehokkuuden kannalta haastavaa. Vedyn tuotantoon kuluu paljon energiaa, mikä voi vaikuttaa koko prosessin tehokkuuteen ja taloudellisuuteen.

Entä taloudellinen kannattavuus? Kysymys hinnasta on suhteellinen. Normaalitilanteessa se on kannattamatonta, mutta jos vety on tuotettu tammikuun lauhoina ja tuulisina päivinä ja poltetaan seuraavalla viikolla hirmupakkasissa niin se voi olla kannattavaa. Tämä vaatii vetyputkiston ja varastoinnin, eli skenaario on pitkällä tulevaisuudessa.
kuva 20.11.2024 09:13 Lari Åhman  
  On kyllä päheä superkuukuva. Hauskasti kuu satutettu ajojohtopylvään ”kainaloon”.
kuva 20.11.2024 08:20 Lasse Holopainen  
  Vyöhykelipussa on n e ä m m ä uudemman alligaattorin littera.
kuva 20.11.2024 08:18 Jimi Lappalainen  
  Hyvä kun kuvasit, Esko! :)
kuva 20.11.2024 08:17 Teemu Halttunen  
  Tuohon Jounin kommenttiin liittyen, että kohtaustilanteessa pitää liikennepaikka ottaa erilliskäyttöön, jonka jälkeen käsin käydään kääntämässä vaihteet ja sen jälkeen käydä suorittajan työpäätteellä tekemässä tulo-/ lähtökulkutie. Joten kyllä Keuruulla saa ihan sivuraiteeltakin tehtyä tarvittaessa lähtökulkutiet, mutta se vaatii enemmän työtä mitä varmistuslukko- ja opastinturvalaitoksessa aikanaan vaadittiin. Olenkin miettinyt, että edes jollakin tapaa tehokas junakohtauksen järjestäminen Keuruulla vaatii kaksi henkilöä. Yhden suorittajan ja yhden vaihdemiehen. Ja tämän kohtausmahdollisuuden takia on Keuruun raiteella r502 on radiolähtöopastimet sekä baliisit.
kuva 20.11.2024 07:54 Teppo Niemi  
  Nyt kadonnesseessa Rautatiearkisto -sivustossa oli veturien sijoituslistoja ainkin konepiireittäin. Olikohan siellä kerrottu peräti varikkokohtainen sijoituskin. Jos oli, niin noista listoista tuo Vr1 sarjan sijoitus Hyvinkäälle voitaisiin varmistaa.
kuva 20.11.2024 03:08 John Lindroth  
  Kaikki rakkaat arvoisat Daamit ja Herrat tykkään teistä kaikistaja ja erilaisista mielipiteistä ja siitä että keskustelu säilyy aina mielenkiintoisena sekä myös toista osapuolta arvostavana , ja se että tosiasiat ehkä lopulta tulee esille pitkän keskustelun ja spekuleerauksen jälkeen on upeaa että täällä voidaan käydä nyt ja tulevaisuudessa syvällistä diskuteeraamista sekä kaikkia osapuolia huomioivaa ja mielipiteitä arvostavaa rakentavaa keskustelua johon kaikki ovat tervetulleita!
"That's The Way It Shall Be Now Until Forever"
kuva 20.11.2024 02:14 Esa J. Rintamäki  
  Aikamoinen toteutus vaihteenlyhdyn valaisemiseksi, jos johdossa kulkee 220 V!
kuva 20.11.2024 02:09 Lasse Reunanen  
  Kyllä pitää arvostaa asiaan vihkiytyneiden tietoa vanhan infrastruktuurin yksityiskohdista. Kullanarvoista tietoa tällaisten kuvien tunnistamiseen. Tämänkaltainen tietokin tulee isolta osin katoamaan, koska jonnea ei kiinnosta. Itsellä on jotain vastaavaa tietämystö laiva- ja autopuolelta, mutta melkoisen suppeasti tässäkin ketjussa ilmenneihin asioihin verrattuna.
<<   >>