Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.05.2024 21:14 | Rasmus Viirre | ||
| Aasialaiset nyt jää taakse vaikka ilman turboja. Saksalainen se tuo ”ajamisen iloa”. ;) | ||||
|
06.05.2024 21:02 | Eljas Pölhö | ||
| Tarkalleen ottaen kuten Mika kirjoittaa. Evrykhou oli Kyproksen valtionrautateiden (Cyprus Government Railway) etäisin piste. Rata tänne valmistui 14.6.1915 ja vuoden 1931 lopussa valtion rata suljettiin Nicosian länsipuoliselta osuudeltaan. Siitä Nicosia-Kalokhorio avattiin 1932 uudelleen tavaraliikenteelle, mutta Kalokhorio-Evryhkhou purettiin. CMR käytti samaa ratapohjaa Evrykhoun lähelle, tarkempi kaivospaikka on Skouriotissa. Kaivosyhtiön rata kaartoi siis itään ennen saapumistaan tälle paikalle. Vielä 1970-luvulla Evrykhoun asemarakennus oli pelkästään ilman kattoa oleva sivuseinät käsittävä raunio. Vanhan asema-alueen kunnostus aloitettiin joskus 2000-luvun puolella. | ||||
|
|
06.05.2024 20:59 | Mikko Mäntymäki | ||
| Volvo 850 koneella T5, corollat jää eikä tarvitse käyttää ahtopaineita, Ilman ahtoja tuo japsiromu häviää, mahtaako kulkea edes 140km/h alamäkeen... Toyota corollan kuskilla paskat housuun pärähtää kun T5 jyrähtää... | ||||
|
06.05.2024 20:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Keisarin juna -kirjassa tosiaan esitetään, että keittiövaunun savutorvea voitiin käännellä vedon parantamiseksi. Kuten kuvasta näkyy, torvi on kuitenkin tukevasti kiinnitetty kattokorokkeeseen kahdella kiinnikkeellä. Eikä kääntelystä olisi edes ollut mitään etua. Suunnitelmapiirustuksen mukaan torvi alunperin päättyi kattokorokkeen päällä olevaan vaakasuoraan osaan, jonka päässä oli mahdollisesti jonkin sortin imuri. Valokuvassa torvea on siitä jatkettu: Mitä korkeampi torvi, sitä parempi veto. Ja torven päässä näkyy olevan imuri. Imuri poistaa viimeisekin tarpeen torven kääntelyyn. Se huolehtii vedosta ihan riippumatta siitä, kumpaan suuntaan vaunu kulkee. Ja tuonne kattokorokkeen päälle torvi on vedetty tietenkin siksi, että se on korkein kohta, johon torvi on saatu tukevasti kiinnitetyksi. Kovin pitkää savutorvea ei vaunun katolle ilman haruksia olisi muuten voitu asentaa. |
||||
|
|
06.05.2024 20:21 | Mika Hakala | ||
| "... läntinen päätepiste 14. kesäkuuta 1915. Sitä palveli 31. joulukuuta 1931 asti, jolloin rautatien viimeiset viisi mailia hylättiin." Italiankielinen wikipedia Everychou-sivusto. Siis suljettu jo 1931. |
||||
|
06.05.2024 20:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Simo tuossa edellä totesi, että Mankala-yhtiöiden yhtiöjärjestyksessä yhtiön tarkoitukselle asetetaan osakeyhtiölaista poikkeava tarkoitus. Ei aseteta: Kuten edellä jo totesin, osakeyhtiölain mukaan yhtiön tarkoituksen ensisijainen määrittäjä on yhtiöjärjestys. Ja vasta jos yhtiöjärjestyksessä ei tarkoitusta esitetä, osakeyhtiölaki määrää - ikäänkuin hätäkeinona - tarkoitukseksi voiton tuottamisen. Joku tarkoitushan yhtiöllä pitää olla. Ellei muuta, niin olkoon sitten edes voiton tuottaminen. Mankala-peraatteen nimi on peräisin Oy Mankala Ab:n ratkaisusta, jonka korkein hallinto-oikeus hyväksyi. Ja tottahan toki Mankala-yhtiöiden lisäksi mikä hyvänsä yhtiö voi olla voittoa tavoittelematon. Ks. https://lakitilitoimisto.fi/mika-on-osakeyhtion-toiminnan-tarkoitus/ |
||||
|
06.05.2024 19:11 | Julius Viherranta | ||
| Alstikkaisuus. | ||||
|
|
06.05.2024 18:36 | Eljas Pölhö | ||
| Evrykhou-Xeros (Cyprus Mines Corporationin rata, avattu n. 1920) käytti aluksi aika näyttäviä Baldwinin höyryjä, mutta vähitellen siirtyi moottorivetureihin. Kalavasos-Vasilikos oli Hellenic Mining Co:n rata (avattu n. 1938), vain dieseleitä. | ||||
|
|
06.05.2024 18:21 | Hannu Peltola | ||
| Jukka, kohta tulee kuva tästä junasta! | ||||
|
|
06.05.2024 18:07 | Jukka Viitala | ||
| Kalavasosin eteläpuolella on/oli? sillalla veturi ja 5 kaivosvaunua, muistona kaivosradasta. Ilmeisesti maan viimeinen toiminnassa ollut rautatie. Malmi kuljetettiin Vassilikon satamaan, pohjoisin pää oli jossain Kalavasosin tekoaltaan vaiheilla, etäisyys linnuntietä n. 11 km satamasta. Kuparimalmia. Ilmeisesti myös läheiseltä kalkkilouhokselta on ollut yhteys sataman sementtitehtaalle. | ||||
|
06.05.2024 17:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Antin mainitsema vaunu: https://tinyurl.com/4enr3959 | ||||
|
06.05.2024 17:31 | Ilmari Tommola | ||
| Tämä tapaus näyttää surullisella tavalla, miten välinpitämätöntä yhtiöitetyn liikennelaitoksen kikkailu voi olla. Jos kaupunkihistoriasta lähdetään leikkaamaan, niin korvaavaa historiaa ei saa, vaikka päättäjät tulisivat katumapäälle. Onneksi turmio voidaan vielä välttää: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010407648.html, kiitos siitä Otso Kivekkäälle ja kaikille muille raitioliikenneharrastajille! | ||||
|
|
06.05.2024 17:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Toki näin on, mutta olen ollut käsityksessä, että käsite Mankala-periaate on keksitty vasta Mankalan vesivoimalan rakennuksen yhteydessä. | ||||
|
|
06.05.2024 16:50 | Simo Virtanen | ||
| Varmasti on, mutta mistä Mankalan vesivoimalaitos on nimensä saanut? Varmaankin sen läheisyydessä olevasta, rautatien halkomasta, Mankalan kylästä. Mankalan voimalaitos on valmistunut vasta 1950 ja on siten aivan eri aikakauden asia kuin Mankalan läpi kulkeva Pietarin rata. |
||||
|
06.05.2024 16:49 | Hannu Peltola | ||
| Hieno keväinen iltakuva! | ||||
|
06.05.2024 16:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Yleisimmät myöhästymissyyt tällä junavuorolla ovat junakohtaus ja pitkäaikaiset nopeusrajoitukset. | ||||
|
06.05.2024 16:03 | Pasi Seppälä | ||
| Komeita tunnelmapaloja tosiaankin kaikki neljä. Tällaiset "junan valot horisontissa" kuvat ovat kyllä erityisen hienoja. Tässäkin homma toimii täydellisesti. Kiskot kiiltelevät veturin valoissa ja taivaalla vähenevä valo näyttäytyy kauniisti. | ||||
|
06.05.2024 16:01 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Vertailun vuoksi: https://vaunut.org/kuva/150962?tag0=0%7CHv3%7C995 | ||||
|
|
06.05.2024 15:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikös nimi kuitenkin ole peräisin Mankalan vesivoimalasta? | ||||
|
06.05.2024 15:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Katsoin ensin, että tässä ollaan työntöpuuhissa :) | ||||
|
06.05.2024 15:00 | Leevi Halonen | ||
| Tästä veturista olisi mukavaa saada lisää kuvia tänne vorgiin. | ||||
|
06.05.2024 14:53 | Jarno Piltti | ||
| On todella upea kapsukuva! Ihmiset antaa tässä hienosti mittakaavaa. | ||||
|
|
06.05.2024 14:28 | Simo Virtanen | ||
| Esalle vastauksena, että on niitä aika paljonkin. Epävirallisesti niitä kutsutaan mankala-yhtiöiksi. Mankala-periaatteella toimivilla osakeyhtiöillä ei ole tarkoitus tehdä voittoa vaan palvella sen omistajien muita etuja. Yleensä se on halpa ja varmasti saatava sähköenergia, jota mankala-yhtiöiden generaattorit kehräävät. Juridisesti mankala-yhtiöt ovat tavallisia osakeyhtiöitä, mutta niiden yhtiöjärjestyksessä yhtiön tarkoitukselle asetetaan osakeyhtiölaista poikkeava tarkoitus. Mankala tarkoittaa siis muutakin kuin haastavasta noususta tunnettua liikennepaikkaa. |
||||
|
|
06.05.2024 14:19 | Eljas Pölhö | ||
| Kolkontaipaleen kylätoimikunta on 1996 julkaissut erinomaisen "Kolkontaipaleen kylähistoria"-teoksen. Mikäli moinen aktiivinen perinnetyö on saanut jatkajia, niin kaikki moraalinenkin tuki lienee tervetullutta. Minä voin avittaa junien aikataululehdillä tai Liikenneosaston matkustaja-/tavaramäärä laskelmilla, jos tarvitaan rekvisiittaa seinille. | ||||
|
|
06.05.2024 13:25 | Markku Naskali | ||
| Öljylamppuhan se siellä valonheittimessä on. Paljonkohan näyttää tietä pimeällä? | ||||
|
|
06.05.2024 12:47 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! Tässä on jotenkin vauhdin hurmaa! | ||||
|
|
06.05.2024 12:17 | Hannu Peltola | ||
| Kymmenen pistettä Samuel, kuva on Evrychoun asemalta Kyproksen rautatiemuseosta. | ||||
|
|
06.05.2024 12:01 | Samuel Pajunen | ||
| Itse veikkaan Kyproksen museorautatietä. | ||||
|
|
06.05.2024 11:57 | Hannu Peltola | ||
| Varjot ovat lyhyet, Suomea etelämpänä selvästi ollaan, mutta Ecuador on kuitenkin väärä arvaus. | ||||
|
|
06.05.2024 11:53 | Reijo Salminen | ||
| Koska varjot perin lyhkäiset niin heitetään Ecuador! | ||||
|
06.05.2024 11:17 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa on erinomaisen hauska idea! Tosiaan tulee mieleen ruotsalaiset lättien liitevaunut. | ||||
|
|
06.05.2024 11:06 | Kari Haapakangas | ||
| Jotenkin tulee mieleen jokin väli-Amerikan valtio, mutta en kyllä tiedä onko kyseisellä alueella lainkaan toimivaa rautatiestöä. | ||||
|
|
06.05.2024 11:02 | Hannu Peltola | ||
| Huom. Zimbabwe ei ole oikea valtio, listalta pitää valita jokin valtio ja valitsin aakkosissa viimeisen. | ||||
|
|
06.05.2024 10:56 | Markku Liira | ||
| Kiitos tiedoista. Pitääpä etsiä tuo kirja käsiini. | ||||
|
|
06.05.2024 10:51 | Erkki Nuutio | ||
| Rautatiemuseon julkaisema Keisarin juna -kirja (1998) kuvaa laajasti tätä keisaripariskunnan aurinkoiseksi koettua Lappeenranan vierailua sekä keisarin junan vaunustoa. Viime elinvuosinaankin leskikeisarinna muisteli "silloin olimme onnellisia". Raamikas voimamies Aleksanteri III erottuu hyvin osasuurennuksessa. Etualan keittiövaunu palveli ajoittaisessa tehtävässään maailmansadan alkamisvuoteen asti. Neliömäinen kattokoroke tuuletti keittiökäryt ja torvisysteemi vei liesien palokaasut. Torvea sai käänneltyä hyvän vedon tuovaan suuntaan. Lienee keittiö- ja sitä seuraavan ruokasalivaunun kulkusuuntaa muutettu edeltävään ja seuraavaan vaunuun nähden, koska sigaalinaru on jouduttu heittämään puolelta toiselle. Signaalinarun koukkuja ei ole keittiövaunussa eikä ruokasalivaunussa kuvassa näkyvällä puolella. Aleksanteri III:n viimeisinä vuosina tehtiin ensitoimia autonomiaamme vastaan. Eräät ylpeät ja pätemishaluiset Suomen eliitin henkilöt eivät olleet ymmärtäneet Euroopan santarmin, mutta Suomen lakeja ja hallintoa moitteettomasti noudattaneen Nikolai I:n jo varhaista neuvoa: Mitä vähemmän Suomesta kuuluu Pietarissa ja Venäjällä, sitä parempi. ' Keisarit tunsivat venäläispirunsa (slavofiilit ja muut) ja siksi pyrkivät ja pitkään onnistuivatkin pitämään nämä tietämättöminä ja erillään suuriruhtinaskunnan asioista. Mutta Aleksanteri III:n kaudella se ei enää aina onnistunut. Keisari/suuriruhtinas joutui jopa kysymään kuuluuko Venäjä Suomeen vai Suomi Venäjään? Mm. Mechelinin ja kumppanien kiihkovenäläisiä provosoineella euroopanlaajuisella juristerialla saatiin slavofiilit hereille, loukatuiksi ja suuriruhtinaskunnan kimppuun. Kerran loukattuina näistä ei pääse eroon, kuten hyökkäyksessä Ukrainaankin näemme. |
||||
|
|
06.05.2024 10:09 | Samuli Rinne | ||
| Kyllähän tuossa voisi olla poliisin tutkintapyynnön paikka. Jospa vaikka voisi toimia ennakkotapauksena. Riskinä tietty se, että jotenkin käännellään sallituksi toiminnaksi. Sinänsä en tätä määräänsä enempää ihmettele, sen verran junttimaista puhetta kuulee siellä täällä siitä miten kaikki vanha tai ylipäätään kaikki sellainen, mitä MINÄ en juuri nyt koe tarvitsevani, on turhaa. Mutta tällaisten puheiden ei pitäisi riittää perusteeksi vimmaiseen tuhoamiseen. Kansakunta ilman historiaa ei ole kansakunta. |
||||
|
|
06.05.2024 09:56 | Erkki Nuutio | ||
| Jos Helsingin kaupunginjohto ei välittömästi määrää tutkimusta tästä törkeästä kaupungin käytännössä hallitsevan oy:n henkilöiden salaten tekemästä törkeydestä, tulee kaupunginjohdon päättää myös Kaupunginmuseonsa lopettamisesta. Samalle romulavalle vaan. Mielestäni kaupunginjohdon (kh) tulisi heti kutsuttaa mainitun yhtiön yhtiökokous ja vapauttaa yhtiökokouksessa mainittuihin päätöksiin (erityisesti harkittuun ja moraalittomaan salailuun) osallistuneet henkilöt tehtävistään ja tarvittaessa työsuhteestaan ilman korvauksia, koska heidän tekemisensä on paljastunut vahingolliseksi, sekä paljastanut sopimattomuuden johtotehtäviin. Käsitykseni mukaan hävittämistä ja hävittämisen salaamista koskevissa päätöksissä on myös rikottu lakeja ja kaupungin määräyksiä. Moraalimääräykset ulottuvat kyllä kyseisen osakeyhtiönkin hallintotoimiin. Yhtiön liikennöinnistä ja käyttöomaisuudesta päättävillä henkilöillä ei ole ollut pätevyyttä eikä siten valtuuksiakaan tehdä museoesineistä salattuja hävittämisspäätöksiä. Toisin sanoen nämä henkilöt ovat ylittäneet valtuutensa ja näi toimien aiheuttaneet peruuttamatonta vahinkoa. Yhtiön tilintarkastajat tehköön arvion vahingoista ja selvittäköön niihin vastuulliset. Museoviraston tulisi pysäyttää hävitystoimi ja selvittää perusteellisesti miten tällainen törkeys on ylipäätään voitu tehdä. |
||||
|
|
06.05.2024 09:48 | Samuli Rinne | ||
| Huh huh. Kyllähän se tiedossa on, että Suomessa ei vanhaa arvosteta, mutta silti... Sanan "kierrätys" käyttö tuossa yhteydessä on myös nätisti sanottuna irvokasta. No, voinpa sitten taas ja edelleen keskittyä sivistyneempien maiden asioihin. | ||||
|
06.05.2024 09:45 | Petri Sallinen | ||
| Kilon alkuperäistä kirjoitetaan täällä Espoossa/Kilossa seuraavasti: "Nimi Kilo pohjautunee joko suoraan tai alkutalon nimen kautta niitynnimeen Kilo äng tai Kila äng, jolla on mahdollisesti tarkoitettu kiilamaista niittyä. Nimen taustalla saattaa olla myös Huopalahdesta kohti sisämaata kurkotellut kiilamainen merenlahti. Joka tapauksessa Kil‑alkuiset paikannimet ovat yleisiä kaikilla Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Kylännimen vanhimpia kirjoitusasuja ovat Kijlaby (vuonna 1543), Kiloby (1544) ja Kilo (1547). Ei ole varmaa, ovatko alkuperäiset alueen asukkaat ja nimenkäyttäjät olleet suomen- vai ruotsinkielisiä." |
||||
|
|
06.05.2024 09:45 | Kari Haapakangas | ||
| Todellakin kummallinen torviviritelmä (ja kattokorokekin). Sitä seuraava lienee junan arvokkain vaunu (katto)koristelusta päätellen. Signaalinarukin kulkee vähän kummallisesti. | ||||
|
|
06.05.2024 09:41 | Kari Haapakangas | ||
| Ja edelleen rivien välistä... ajokuntoisena säilyttäminen on liian vaivalloista, jonkun muun pitäisi maksaa (ja pitää kunnossa) ja tarjota tilatkin.... | ||||
|
06.05.2024 09:37 | Kari Haapakangas | ||
| Vain kahdesti? No, tietysti jäkälät ja tykistön jäkälät (tulenjohtajat) matkasivat leireille linja-autolla, koska bankkua ei ole tarkoitettu pitkänmatkanajoneuvoksi. Meille muille kuorma-auton lava oli enemmän tai vähemmän ainoa vaihtoehto. Lavamatkoja oli monentasoisia. Oma mukavin oli Kittilä-Sodankylä väli Rasin lavalla. Sain koko lavan omaan käyttöön ja alustana pehmeitä (ja kuivia) NaVeja. Nautinto. Ja päinvastainen Pudasjärvi-Sodankylä tuhdissa räntäsateessa täydenpuoleisella lavalla aivan peräluukun luona rattoisat kahdeksan tuntia sotaharjoituksen päätteeksi. Sillä lavamatkalla totisesti vilutti, väsytti ja .... no niin ;) |
||||
|
|
06.05.2024 09:31 | Petri Nummijoki | ||
| Helsingin Sanomien artikkelista voi rivien välistä lukea, että arvokkaina pidetään vain joko harvinaisia erikoisuuksia tai iältään vanhimpia. Olen asiasta eri mieltä. Ei Spårakoffilla ole mitään merkitystä pääkaupunkiseudun ihmisten liikkumisen kannalta mutta tällä 105 vetovaunua ja 30 liitevaunua käsittävällä 1950-luvun vaunusarjalla on ollut valtava merkitys. Historia vääristyy, jos ei säilytetä arkipäivän tavallista kalustoa vaan poikkeustapauksia. Käsittääkseni museovaunujen tarkoituksena olisi tarjota tuleville sukupolville mahdollisuus saada kuva siitä, minkälaista matkustaminen oli entisinä aikoina. Myöskään vaunun ikä ei Helsingin raitiovaunujen tapauksessa ole kovin hyvä mittari, koska vanhimman pään vaunut edustavat valmistuksen osalta ulkomaista teollisuushistoriaa. Nämä 1950-luvun vaunut ovat käytännössä vanhin vaunusukupolvi, joka valmistuksen osaltakin on kotimainen. Toki näitä vanhempiakin kotimaassa valmistettuja vaunuja löytyy mutta ne eivät aikanaan tuoneet mitään todellista uutta verrattuna vaikka Saksasta tai Ruotsista hankittuihin saman kaltaisiin vaunuihin. | ||||
|
|
06.05.2024 08:07 | Jari Välimaa | ||
| Hesarin juttu asiasta "”Helsingin kaupungilta ei löytynyt rahoitusta”" https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000010402243.html | ||||
|
|
06.05.2024 07:50 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Jimi ja Jaakko! :D | ||||
|
|
06.05.2024 07:45 | Reijo Salminen | ||
| Virkaperseilyä pahimmillaan! | ||||
|
|
06.05.2024 07:02 | Oula Ahlholm | ||
| Rainer, Norrtågin X52 ajavat 200km/h Haaparannan ja Bodenin välillä. :) | ||||
|
|
06.05.2024 03:30 | Lari Nylund | ||
| Pendolino S28 on erinomainen vaihtoehto Rovanimeltä Helsinkiin, mutta sen täsmällisyys on kyllä erittäin huolestuttavalla tasolla. Tämän vuoden puolella juna on saapunut Helsinkiin 23/126 kertaa täsmällisesti (korkeintaan 5 minuuttia myöhässä). Juliadatassa sen täsmällisyyshistoria on kuin ruska Lapissa - oranssia ja punaista, valitettavasti. https://juliadata.fi/timetables/history?s=28 |
||||
|
|
06.05.2024 02:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vihjaiskaapa muuten Iltasanomille tästä! Ei asia muuten yleiseen tietoisuuteen tule. Rötösherrat kuriin ja Siperiaan! Hannu Karpoa tarvittaisiin taas... |
||||
|
|
06.05.2024 00:34 | Miitre Timonen | ||
| Eikä tartte odottaa enää monta päivää :D | ||||
|
|
05.05.2024 23:56 | Nikolas Peippo | ||
| En tiedä mitä tyyppiä juna oli, enkä edes firmaa muista, mutta 200 km/h matkustin Rainerin mainitseman välin vuosi sitten. | ||||