Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.02.2024 20:18 | Tapio Keränen | ||
| Lisäsin muutaman kuvan Uimaharjusta vuosilta 1971 ja 1977. | ||||
|
23.02.2024 20:18 | Markku Heikkilä | ||
| Karvoskylän malmijunaa vedettiin pitkään deeverillä. Juna tuli aamulla lauantaisin n.6.00. Nivalan KTK hoiti pitkään kuljetukset Hituran kaivokselta, myöhemmin Maanrakennus Mäntylä Nivalasta. Lastaus kaivoksella, junan täytön valvonta, laputus ja pressutus oli KTK:n aikaan Nivalan Maanrakennus Oy:n urakka. Juna pääsi usein lähtemään vasta iltapäivällä n.15 aikaan. Pitkä päivä keitellä kahvia ja siirtää ome lastauslaiturin kohdalle aina vaunun täytyttyä. Myöhemmin junaa siirrettiin Maanrakennuksen louhoslavallisella Mersu V10 kuorma-autolla jossa oli rikastekuorma päällä. Veturit jättivät ome roikan päiväksi lastaukseen ja hakivat puutavarajunan Haapajärveltä tai Nivalasta Ylivieskaan ja palasivat lastauksen jälkeen hakemaan vaunut pois. Malmiringissä oli tuohon aikaan parhaimmillaan n.15 kuorma-autoa. Viikon rikastetuotanto ajettiin aina lauantaipäivän aikana. Monet lauantait ajoin autoilija Kauko Parviaisen Volvo N 1225 autolla malmiringissä ja Kake Randelin soi mankassa. |
||||
|
23.02.2024 20:16 | Lari Åhman | ||
| Jukka: Ei, kyllä se aina miellettiin hernekeitoksi muidenkin toimesta. | ||||
|
23.02.2024 19:54 | Antti Havukainen | ||
| Nyt seitsemän vuotta myöhemmin mitään kuvassa esiintyvistä vesi- ja kiskokulkuneuvoista ei enää ole mahdollista nähdä Helsingissä ainakaan säännöllisesti. Yksi esimerkki siitä, kuinka eilispäivän tylsyys on tämän päivän historiaa. | ||||
|
|
23.02.2024 19:40 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Eikö Larin nokkaan haissutkaan kananmuna? Itse muistan H702:n lähteneen aina 2-raiteelta. Tilanne ei siis aina olekaan ollut niin. | ||||
|
23.02.2024 18:37 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva ja hieno muistomerkki. Opastinkeltaisella maalattu penkki uhmaa aikaa. | ||||
|
23.02.2024 18:34 | Jarno Piltti | ||
| Erityisen hieno kuva ja kuvaaja ollut esimerkillisesti hereillä. Hyvämaalinen turvateipitön yksilö tuo 2545. | ||||
|
23.02.2024 18:27 | Jarno Piltti | ||
| Kiinnostava kuva. Veturi on esikuvansa näköinen. | ||||
|
23.02.2024 18:15 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| O.t. Ns. Neilikkavallankumous tapahtui Portugalissa 25.4.1974. | ||||
|
|
23.02.2024 17:34 | Erkki Nuutio | ||
| Pönttöauto vaikuttaa vahvasti Jyry-Sisu R-142:lta (1970-1979, näöltään vähän uusittuna 1979-1983). Ikkuna-aukossa lepäävä kuljettajan käsi peittää vaaka-asentoista ikkunan alareunaa. Vanajan liittämisen jälkeen R-sarja korvasi Sisun K-sarjan ja oli periaatteessa Teli-Vanaja, jossa Karjaan ohjaamo Vanajan Kiitokori-ohjaamon sijasta. Kolumbiaa lukuunottamatta Sisun vakiokuorma-autojen vienti rajoittui tuolloin satunnaisiin eriin. |
||||
|
|
23.02.2024 16:09 | Nikolas Peippo | ||
| Kiitos kuvasta! Löytyykö sinulta enempää vanhoja kuvia Uimaharjun asemalta? Omistin kiinteistön ja asuin siinä jokunen vuosi sitten, siksi kiinnostaa kovasti. | ||||
|
23.02.2024 15:53 | Tuomas Pätäri | ||
| Juurikin tuo tässä etenkin miellyttää, että näin hyvin kaikki VR:n sähköveturityypit esillä. Ja kohtauspaikan kapasiteetin täyskäyttö. Hieno on kuva. | ||||
|
23.02.2024 15:47 | Tuomas Pätäri | ||
| On todella asiallinen, kun vaihde tuo tukkien järeyden hyvin esiin. Auringovalo meinaa oikein hyökätä näistä kuvista ruudun läpi tupaan, on nähtävästi ollut kirkasta talvipäivä! | ||||
|
Kuvasarja: CP - Portugali |
23.02.2024 15:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika aikaisessa vaiheessa Portugal on alkanut sähköistää. Olisi kuvitellut että höyry ja diesel olisivat olleet valtionradoilla ainoat vetovoimatavat pitkälle 1960-lukua (kuten Suomessa). | ||||
|
23.02.2024 14:47 | Eljas Pölhö | ||
| Näissä junissa kuljettajalla oli oma pieni ohjaamo vaunun kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella (kuvassa näkyy tuulilasinpyyhkijä) sekä vetovaunussa että ohjausvaunussa. Kuljettajan kopin vieressä oli n. 1 1/2 istuimen levyinen penkki selkä menosuuntaan (jokuistuu siinä) ja sitä vastapäätä 2 paikan penkki katse menosuuntaan. Suurimmassa osassa päätyvaunuja oli vastakkain istuttavat 2+3 penkit. Keskimmäinen vaunu oli 1. luokkaa ja siinä oli vastakkain istuttavat 2+2 nojatuolit. | ||||
|
23.02.2024 14:34 | Eljas Pölhö | ||
| Sorefame valmisti tätä mallia olevia 2000-sarjan sähköjunia vuodesta 1957 alkaen. Ensimmäinen sarja käsitti 25 3-vaunuista junaa. Myöhemmin numeroihin liitettiin etuliite 14 (1971 toimitettuihin 17). Junien pyörästö oli Bo'Bo'+2'2'+2'2', niiden teho 1108 kW, nopeus 90 km/h, rungon pituus 71600 mm, vetopyörät ø 970 mm, työpaino 157 t, istumapaikkoja 248 ja seisomapaikkoja 202. Junien toimitus: 1957 = 19 kpl (junaa) 1958 = 6 kpl 1962 = 13 kpl 1963 = 11 kpl 1966 = 10 kpl Kaikkiaan 1974 oli 59 vanhempaa 3-vaunuista junaa ja 22 uudempaa mallia. Edit. poistin numerot, kun sähläsin niissä. Korjatut ovat piirroskuvassa. |
||||
|
23.02.2024 13:51 | Lari Åhman | ||
| Vaikka näkymä onkin melko urbaani ja teletötterön takia mittasuhteet vääristyvät, tykkään tällaisista otoksista. Näissä on usein paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. | ||||
|
|
23.02.2024 13:37 | Tapio Keränen | ||
| Kuvissa raideopastinten punainen valo näkyy huonosti. | ||||
|
|
23.02.2024 12:41 | Lari Åhman | ||
| Asiallista! Tämä on se Kuopio, jonka muistan lapsuuden reissuista kaupunkiin tuoksuja myöten. Iisalmesta on tunnin verran matkattu pehmeillä nojatuoleilla istuen ja kuunneltu telien narinaa vaihteissa. Kallansilloilla avoimesta tuuletusikkunasta vyöryi nenään ”hernekeiton” tuoksu - silloin tiesi, että kohta ollan perillä. | ||||
|
23.02.2024 10:52 | Timo Haapanen | ||
| Tässä Nurmon kohdassa Deeverien jyrinää kuulee enää valitettavan harvoin. Kyse ei liene kuuloni heikentymisestä :), koska talokin tärisee, kun veteraanit, yleensä parina, ohittavat rapuvaunuletkan kanssa. | ||||
|
|
23.02.2024 10:42 | Timo Haapanen | ||
| Asiallinen kuva, junan numeron voisi hakua silmällä pitäen korjata, kuvatekstissä on oikea. | ||||
|
|
23.02.2024 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirjelakkaa on muuten vieläkin saatavilla. Helsingissä ollessa postimuseosta saattoi ostaa myös kirjainleimasimen lakkasinetin merkkaamiseksi. | ||||
|
|
23.02.2024 05:54 | Ossi Rosten | ||
| ...vielä, alkaa ne olla vähissä sielläkin jo pikku hiljaa. Mutta komea kuva kuitenkin jottei ihan eksy sivuraiteelle ihan kaikki tässä.. :) | ||||
|
|
22.02.2024 22:49 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoisia pöllejä näyttäisi Karjalasta löytyvän... | ||||
|
22.02.2024 22:12 | Hannu Peltola | ||
| Hieno talvinen kuva! | ||||
|
22.02.2024 20:53 | John Lindroth | ||
| Hannu,kiitos kuvatoivomuksesta,veturi täytyy saada lopulliseen kuntoon vielä ennen kuvauksia,niin eiköhän tästäkin kalustosta tule jonkin ajan kuluttua fotoja. | ||||
|
22.02.2024 20:48 | Hannu Peltola | ||
| Rainer, onhan radan historia yksityisenä ratana jäänyt historiaan. Vähän kuin katselisi kuvia Raumalta yksityisradan ajalta, ei niitä voi verrata tähän päivään... | ||||
|
|
22.02.2024 20:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Historiaan jäänyt? Kyllähän tämä rautatie toimii vielä, samalla periaatteella kuin ennen, vaikka omistaja on vaihtunut. On irrallaan muusta rataverkosta toimiva paikallisrata. Tässä google street view kuva Lissabonin Cais do sodre pääteasemalta: https://www.google.com/maps/@38.7062763,-9.1469614,3a,75y,148.8h,84.16t/data=!3m6!1e1!3m4!1s8dBRQd8CsS4-WcSTITERuw!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu | ||||
|
|
22.02.2024 20:17 | Hannu Peltola | ||
| Laita John A5:n kuvia jakoon! Voisin lähiaikoina koostaa kuvasarjan Tukholman kaasutehtaan radasta, se on ollut aikanaan todella mielenkiintoinen. | ||||
|
|
22.02.2024 20:16 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva ja koko kuvasarja ovat huippumielenkiintoiset! Ainakin minulle tämä on kokonaan uutta tietoa mielenkiintoisesta jo historiaan jääneestä paikallisradasta. Budd Companyn vaikutus on kyllä nähtävissä tässäkin junassa. | ||||
|
22.02.2024 20:04 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoisia linkkejä, Miro! Tällä radalla oleva 70-Tonner on myös poikkeus, veturi on säilynyt kotiradallaan aina vuodesta 1946! Jenkeissä törmää kyllä yllättävän vanhaan kalustoon yllättävissä paikoissa. Minulle on jäänyt mieleen tämä yllättävä kohtaaminen ex-Great Northern SD9:n kanssa: https://vaunut.org/kuva/135965?s=1 Tämä on ollut puolestaan vanhin kaupallisessa liikenteessä näkemäni kone: https://vaunut.org/kuva/127884?s=1 | ||||
|
22.02.2024 20:03 | Rasmus Viirre | ||
| Kerralla tilanne selväksi. Kiitän. Samoin kiitos Jarnolle |
||||
|
22.02.2024 19:56 | Simo Virtanen | ||
| Tavarajunille voi olla haastava paikka kun välittömästi sillan jälkeen alkaa pitkä nousu. Aika pitkälle pitää kymppiä kivuta kunnes viimeinenkin vaunu on turvallisesti sillan ylitse. | ||||
|
|
22.02.2024 19:50 | Eljas Pölhö | ||
| Rainer on oikeassa. CP:n linjoilla oli matalat laiturit ja vaunuissa se näkyi siten, että korin alareuna oli lähempänä kiskoa. Ilman vertailua sitä ei helposti huomaa, koska myös CP:n vaunuissa oviaukko (ovet) oli korien alalaitaan saakka. CP:n vaunuissa oli matkustajille vain kaksi sivuovea kummallakin puolella ja ne olivat telien välissä. | ||||
|
|
22.02.2024 18:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö Lissabonin muualle kuin Estoriliin kulkevissa lähijunareiteillä ollut matalat laiturit ja siksi vaunuihin noustiin portaiden kautta, toisin kuin tässä jossa vaunun lattia on laiturin tasolla kuten metroissa? | ||||
|
22.02.2024 18:13 | Timo Haapanen | ||
| Mikon laskelma perustuu näemmä Sps-vaunuihin. | ||||
|
|
22.02.2024 18:08 | Eljas Pölhö | ||
| CP:n lähiliikennejunat olivat hivenen kulmikkaampia, mutta eron huomaa oikeastaan vain vertaamalla vaunuja keskenään. Toki CP:n vaunuissa oli iso CP-logo keulalla. Sisätiloiltaan matkustettaessa nämä Estorilin vaunut vaikuttivat varsin kevytrakenteisilta silloisiin VR:n Sm1-juniin verrattuna. Menosuuntaan etummaisilta penkkiriveiltä oli hyvä lähes esteetön näkymä eteenpäin, mikä oli hyvin ilahduttava piirre, jos halusi nähdä mahdollisimman paljon. | ||||
|
22.02.2024 16:57 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Onpa upea kuva! | ||||
|
22.02.2024 15:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Hyvä, että aikaisemmin hiljaiseloa elänyt Poiksilta on saanut käyttöä. | ||||
|
22.02.2024 13:48 | Timo Salo | ||
| P.....stä tuo linkin sivusto! Sen mukaan ERS-2 lentää edelleen välillä jopa vain 1km:n korkeudessa n. 8km/sec... :-( Sri! | ||||
|
22.02.2024 13:24 | Jari Ahokas | ||
| Korjattu. Kiireellä lisätty, niin vähän vaiheeseen oli jäänyt. Onneksi koskaan ei ole niin kiire ettei ehtisi uudestaan samaa asiaa tekemään. | ||||
|
|
22.02.2024 11:10 | Samuel Pajunen | ||
| VET 11868 kyseessä | ||||
|
22.02.2024 11:08 | Lari Åhman | ||
| Hienosti toteutettu pannauskuva! | ||||
|
22.02.2024 11:06 | Lari Åhman | ||
| Upea kuva todellakin! Tämä Hillosensalmen ympäristö on täynnä hienoja paikkoja ja siihen yhdistettynä osaava kameratyöskentely, niin lopputulos on tässä nähtävillä. Kuten Jimikin totesi, liipasinsormi on ollut tarkkana kun veturin keula on tolppien välissä :) | ||||
|
|
22.02.2024 08:45 | Miro Salo | ||
| Mitä tulee vanhoihin EMD:n sodanjälkeisiin vetureihin vielä aktiivikäytössä, niin tämä tapaus lienee jo vähän erikoinen. Vuosimallin 1951 GP7, joka on ilman kovin merkittäviä saneerauksia yhä aktiivikäytössä, ja ostettu short line-yhtiölle aikoinaan uutena, sen 70+ vuotta sitten. http://www.trainweb.org/zeniphotos/rockfish.html |
||||
|
|
22.02.2024 08:40 | Miro Salo | ||
| Hienon palan historiaa oot päässy nappaamaan rapakon toiselta puolen. G & W joutui hankkiutumaan näistä vielä omistamistaan ekan ja tokan sukupolven vanhoista dieseleistä valitettavasti eroon erään oikeusjutun seurauksena, eikä mikään niistä tuu liioin päätymään museoitavaksi ainakaan ajokuntoisena. https://railfan.com/first-second-generation-gw-locomotives-likely-to-be-scrapped-in-deal-with-feds/ Eniten itseä ketuttaa, että tuossa taitaa mennä naulatehtaalle mm. Portland & Westernilla olleet pari Southern Pacificin peruja olevia SD7:ja, ja muutama Santa Fe:n aikoinaan rakentama CF7. Kumpaakin mallia olis suonu päätyvän museoihin vähän nykyistä enemmän. |
||||
|
22.02.2024 08:00 | Jouni Hytönen | ||
| Seppälän/Sulun raiteen varressa oli merkittävä määrä asiakkaiden syrjäraiteita, ehkä on ajateltu, ettei sieltä nyt ihan ilman mitään opastinta tulla Jyväskylän ratapihalle. Tämähän on entinen pääraide Haapajärven suuntaan. Onko peräti niin, että lyhtyraideopastin on palvellut tällä paikalla vasta pari vuotta sen jälkeen kun liikenne Haapajärven suuntaan siirtyi uudelle Kangasvuoren tunnelin kautta kulkevalle linjalle vuonna 1965. Kartoissa vanhan ja uuden ratalinjan liittymäkohtaan pohjoisessa on piirretty vaihde, mutta onko sellaista oikeasti ollut enää uuden linjan valmistuttua? | ||||
|
|
22.02.2024 07:46 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvassa näkyy myös kevään henkeä, talven kovin terä on jo taitettu. Tosi hieno kyllä! | ||||
|
|
22.02.2024 07:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Siis kyllä, ja veturin keulakin juuri ajojohtopylväiden välissä :) | ||||
|
22.02.2024 06:55 | Jari Välimaa | ||
| Näin google vastasi : Mikä on G juna? Riihimäen ja Lahden välinen lähijunaliikenne on Riihimäen seutukunnan ja Lahden seutukunnan alueella toimivaa paikallisjunaliikennettä, jota liikennöi VR. Junavuoroja ajetaan linjatunnuksella G. Vuorotarjonta on arkisin ja lauantaisin 18–19 vuoroa Lahden suuntaan ja 16 vuoroa Riihimäen suuntaan. |
||||
|
|
22.02.2024 02:21 | Mikko Mäntymäki | ||
| 33 vaunua kertaa 80 tonnia sain tulokseksi 2640 tonnia, veturin kanssa 2729 tonnia. | ||||