Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 29.04.2024 09:07 Jimi Lappalainen  
  Ah joo, katsopas vain :)
kuva 29.04.2024 09:05 Vertti Kontinen  
  Joo ei sepeliraide, mutta tässä Väylän julkaisussa sen ja 671:n välistä jatkui raidevaraus Parkanon suuntaan

https://vayla.fi/documents/25230764/58864260/01_Yleis%C3%B6tilaisuus_Sein%C3%A4joen_rapu_RaS_20211012.pdf/ba782f54-d840-31ac-22d2-e794d9257868/01_Yleis%C3%B6tilaisuus_Sein%C3%A4joen_rapu_RaS_20211012.pdf?t=1634043981685
kuva 29.04.2024 09:04 Heikki Jalonen  
  Laitokselle on varmasti mennyt aikanaan rautatie, mitenkäs muuten kuljetukset olisi hoidettu. Siten voidaan varmaan katsoa, että tällä laitoksella on perusteltu rautatiehistoriallinen tausta,
kuva 29.04.2024 08:48 Jimi Lappalainen  
  Ehdotan ettet poista, tämä pienoinen kuva vie niin vähän levytilaa että itse antaisin sen mieluummin olla, täällä on paljon turhempiakin kuvia kuin tämä :)
kuva 29.04.2024 08:41 Ilkka Hovi  
  Voih ja mie seurasin junasta vanhaa ratalinjaa ja oletin rakennusten perusteella siinä olleen varikon, vaikka kääntöpöytä oli noin kilometrin päässä Frankfurttiin päin.
Eipä siinä muuuta kuin ehdotan poistettavaksi. Teen poiston vapun jälkeen.
kuva 29.04.2024 07:30 Jimi Lappalainen  
  Juu, se on 1 435 mm.
kuva 29.04.2024 07:25 Jimi Lappalainen  
  Kuvan https://junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?pid=3170 kommenteissa sanotaan, ettei sepelinkuormausraide olisikaan raidevaraus toiselle yhteydelle.
kuva 29.04.2024 06:18 Ossi Rosten  
  Toisesta perspektiivistä vain hetkeä aikaisemmin: https://vaunut.org/kuva/167790 :D
kuva 29.04.2024 01:32 John Lindroth  
  Veturissa on oikein itävaltalaisen insinööri Dr Adolph-Gieslingen vuonna 1951 suunnittelema Giesl skorsteeni muina nimiä Ejektor,Flachschornstein tai Quetschesse.
kuva 29.04.2024 00:46 John Lindroth  
  Tunnelmallinen kuva kevätmaisemissa!
kuva 29.04.2024 00:42 John Lindroth  
  Itse olen aikanani ollut Hurun kyydissä 120 km/h nopeudella ja kyllä se oli niinkuin Ari-Pekka jo mainitsi laajaa ja avaraa lisäisin vielä siihen liikkeiden pehmeyden ,äkkinäisiä liikkeitä ei juuri muistu, Olisiko niinkuin ranskalainen auto ja olihan siinä Peugeotin ratti.Muistaakseni noista Hurukyydeistä mittari ei juuri koskaan noussut yli tuon 120 Km/h.
kuva 28.04.2024 23:31 Heikki Jalonen  
  Tuo ei ole oikeastaan suoraan rautateihin liittyvä rakennelma, vaan entisen teurastamon vesitorni ja siihen liittyvä savupiippu.

Valmistunut 1902, arkkitehti oli Felix Genzmer. Rakennus on suojelukohde ja nykyään siinä toimii monipuolinen kulttuurikeskus. https://schlachthof-wiesbaden.de

Hauska detalji on rakennuksen nykyinen osoite, Murnaustrasse 1. Liekö kunnianosoitus Friedrich Wilhelmille vaikka hän ei Wiesbadenissa vaikuttanutkaan...
kuva 28.04.2024 22:19 Leevi Halonen  
  Oletko tuolla sillan oikealla puolella?
kuva 28.04.2024 22:14 Petri Nummijoki  
  Ilmeisesti äkkinäiset nykäykset ovat terveyden kannalta haitallisempia, kuin liikkeen määrä sinänsä.
kuva 28.04.2024 21:59 Petri Nummijoki  
  En tiedä miten kuljettaja koki asian mutta Työterveyslaitoksen 1970-luvun puolivälissä tekemissä mittauksissa Dr12 ja Dm7 olivat silloisesta vetokalustosta ainoat, joissa ei ylitetty 8 tunnin altistumista vastaavaa riskirajaa missään mittauksissa sen paremmin sivuttaisen, pystysuuntaisen kuin raiteen suuntaisenkaan tärinän osalta. Mittauksia tehtiin Dr12-vetureilla myös 115-120 km/h nopeudella. Dv12-veturitkin pysyivät rajojen sisällä noin puolessa mittauksista mutta Dr13- ja Sr1-vetureissa sekä Porkkanajunissa ja Sm1:ssä tehdyissä mittauksissa meni yleensä ainakin joku tärinäarvoista riskirajan yli.
kuva 28.04.2024 19:27 Jaakko Tuominen  
  Jorma, Eikös tuo kytkin ole pelkkä kumivaimennettu tappikytkin ja tanssivatrenkaat on kerrosta alempana vaihteiston ja pyörän välissä?
kuva 28.04.2024 18:53 Kari Aho  
  Löydän itseni kuvasta :)
kuva 28.04.2024 15:33 Arto Papunen  
  Onkohan nämä kaikki kolme Dr21:stä nyt Kotkassa?
kuva 28.04.2024 15:09 Esa J. Rintamäki  
  Tai "Joe - poika" Singaporesta. Vihje: ikivanha Aku Ankka, piirtänyt Karl Marksch, eiku Carl Barks!
kuva 28.04.2024 14:17 Jimi Lappalainen  
  Se on Joe-sedän oma liikennepaikka :)
kuva 28.04.2024 13:21 Ari-Pekka Lanne  
  Iskareiden kunto vaikuttaa. Samoin pyörien profiili. Puhutaan »kartiokkuudesta». Mutta ylipäätään vetureiden matkustusmukavuus on kaukana matkustajavaunujen tasosta. Ja Sr2 on pahimmasta päästä.

Mitä Timo Huruun tulee, muistelen jonkun vanhemman kaartin veturinkuljettajan kuvanneen täällä joskus sen liikkeitä »laajoiksi ja avariksi». Nythän Hurun käyttäytymistä pääsee tunnustelemaan vain kahdeksankympin vauhteihin asti.
kuva 28.04.2024 13:05 Esa J. Rintamäki  
  Autopuolella ripustusten loppuunkuluneet kumipuslat aiheuttavat yleensä vaihtotarpeen (kumisiin tai uretaanisiin). Tarpeen havaitsee kyllä käytön aikana.

Kevennetty huolto vetureiden telien tarkastusten kanssa, niin...? Pääasiahan on kvartaalien positiivinen tulos, joten miten se nyt meneekään?
kuva 28.04.2024 12:59 Timo Salo  
  Alkaa tuntumaan hiukan kyseenalaiselta tuo sanonta: kulkee kuin juna... Nopeudet nousee ja repiminen sinne/sun tänne suuntaan moninkertaistuu! Ainakin Dr12:sta osalta kuitenkin vielä tuo sanonta pitää täysin paikkansa, uskomattoman "sileää" kyytiä alle satasen nopeuksissa! Miten lie, jos mennään toiselle sadalle epämääräinen vaunusto väljien kytkimien kanssa perässä...?
kuva 28.04.2024 11:41 Esa J. Rintamäki  
  Kuutamosonaattihan ei nyt niin kovin rautatiepitoinen ollut, ennemminkin opetuselokuva siitä, kuinka kaunotarta yksityisomaisuudekseen luuleva harhainen erektiotaan jumaloiva pöpi pysäytetään teknisellä näppäryydellä ja riittävän suurella annoksella sähköä.

Kuitenkin, ykkösosa "selittää" kakkososan olemassaolon. Minusta sympaattisin hahmo molemmissa osissa on herra Kivisen esittämä Sulo Kyyrölä.
kuva 28.04.2024 11:30 Ari-Pekka Lanne  
  Mahdoton sanoa. Kolmekymmentä vuotta sitten, kun Sr2 oli uusi, en voinut kuvitellakaan, että olisin päässyt ohjaamovierailulle veturin ollessa paikoillaan, saati sen ollessa liikkeessä. Ja kääntäen, eivät muut vetokalustot samalla tavalla hölsky, ei edes huomattavasti vanhempi Sr1.
kuva 28.04.2024 10:57 Mikko Mäntymäki  
  Museojunissa T-vaihde takaa äänimaailman kun kentänheikennys menee päälle noin 50km/h, korjatkaa jos muistin väärin.
kuva 28.04.2024 10:46 Timo Salo  
  Oletko A-P varma, ettei tuossa mainitsemassasi elimen (SA3) kolinassa ole kysymys suomalaisesta huolto-osaamisesta? Jotenkin tullut usko tuohon Sveitsiläiseen osaamiseen niin selväksi... Aikanaan TTKK:n lasermiehetkin mittasivat ko. maassa tehtyä laitetta ja vasta erotustarkkuuden menessä luokkaan 0,001 mm alkoi näkyä olemattoman kokoisia "virheitä"!
kuva 28.04.2024 10:35 Ari-Pekka Lanne  
  Esimerkkikuva nykyajan tsekkilistan käyttämisestä: https://vaunut.org/kuva/166606 . Veturinkuljettaja laittaa Iso Vaaleeta hinuukuntoon ruksaillen samalla luurissaan olevaan hinauslomakkeeseen asioita tehdyiksi.
kuva 28.04.2024 10:34 Eljas Pölhö  
  ”Kuutamosonaatti 2: Kadunlakaisijat”. Elokuva on tarkastettu helmikuussa 1991, joten oheiset kohtaukset on luultavasti otettu 1990.
Ensimmäinen junakohtaus on ”Toijalan” asemalla, jossa Kyyrölän punakaarti odottaa Helsingin junaa. Kun juna saapuu, taustalla näkyy nimikyltti Salo. (kuva 1: Dr13 2316 kohdassa 40’20”). Porukka istuu kuitenkin ”Toijalan” asemalla (kuva 2 kohdassa 40’21”). Punakaarti ei nouse tähän junaan, vaan Turun suunnan junaan (kuva 3: Dr13 2328 kohdassa 40’31”). Junan vaunussa on kuitenkin kyltti Helsinkiin (kuva 4: kohdassa 40’43”. Vaunun myyntinumero on 418; minulla ei ole tallessa vaunujen kiertoja, joten en tiedä missä junassa myyntinumero 418 on kulkenut; huom. vaunu on sininen). Porukka saapuu Helsinkiin pitkässä punaisista Eil-vaunuista koostuvassa paikallisjunassa, jota veti Sr1. Taustalla saapuu sinisistä vaunuista koostuva pikajuna veturinaan myös Sr1 (kuva 5 kohdassa 42’00”).
Muita junakohtauksia on kuvattu Linnanmäellä. Mikko Kivisen esittämä hahmo matkustaa yksikiskoisella, Kari Sorvalin esittämä hahmo jahtaa Kata Kärkkäistä (silloinen nimi) vuoristoradalla ja sitten Mikko Nousiaisen ja Vesa Vierikon esittämät hahmot matkaavat kummitusjunalla Mikko Kivisen jahdatessa. Nämä kohtaukset ovat elokuvan minuutin 63’ jälkeen seuraavan varttitunnin aikana.
Kuten oheisesta sisältöselostuksesta huomaa, kuuluu elokuva ehdottomasti rautatieharrastajan leffavalikoimaan. Se on DVD:llä kotelossa, jossa on sekä Kuutamosonaatti (v. 1988) että Kuutamosonaatti 2 (myynti ja markkinointi VLMedia Oy).
Kuvat viittaavat tarinaan rautatieharrastus FB-sivulla 19.10.2019. https://www.facebook.com/groups/805007689568130/?hoisted_section_header_type=recently_seen&multi_permalinks=2435076253227924
kuva 28.04.2024 07:36 Ari-Pekka Lanne  
  Vaikka Kolmonen onkin ottanut takapakkia Kakkoseen verrattuna kajuutan ergonomiassa ja siitä kuultaa läpi saksalainen logiikka sekä nykyajan digidigi, puhumattakaan ohjaamomeluun kuuluvista ajomoottoreiden jyristämisistään ja toosan korkeajänniteresonointipörinöistään, niin kyllä se vain Kakkosta tasaisemmin kulkeutuu eteenpäin. Havahduin Kakkosen nuljumisen määrään alkuvuodesta, kun liikenteellisten erikoisuuksien kautta sattui viikkojen ajanjakso, jolloin kohdalle ei osunut metriäkään kakkosmatkailua. Ykköstä, Kolmosta, Edoa ja Pendoa kyllä oli. Kun sitten ehkä kuukauden kakkosbreikin jälkeen kiipesin jälleen, itseni muiden laitosten vakaampiin menemisiiin totutettuani, Kakkosen kyyditettäväksi, melkein järkytyin siitä kiemurtelusta. Pahimpien vatkausten meneilläänolon tietää siitä, kun junankeulasta alkaa kuulua tuttu kolina. Se tulee siitä, kun SA3 heiluu laidasta laitaan kuin hullun mulkku.
kuva 28.04.2024 06:44 Kimmo Säteri  
  Kuin katselisi Rocon kuvastoa 80-luvulta. Eikä maisemissakaan ole valittamista.
kuva 28.04.2024 02:23 Esa J. Rintamäki  
  Herrat Jorma ja Gunnar: - käyttivätkö veturinkuljettajat erityisiä tarkistuslistoja toimenpiteitä suorittaessaan? Siis samalla tavoin kuin lentokapteenit koneissaan.

Esim. sodanaikaisen nelimoottorisen Lentävän linnoituksen, Boeing B-17:n tarkistuslistan ensimmäinen kohta: - Brakes: Set, eli jarrut asetettu (kiinni).

Tässä kuvasarjassa ilmeni, kuinka jo aluevaihteen asettamiseen tarvittiin "sylillinen" eri muotoista spaakeja ja vipstaakeja.
Lättähän on suht simppeli kapistus, mutta siinäkin omat toimenpiteensä piti suorittaa tietyssä järjestyksessä.
kuva 28.04.2024 02:12 Esa J. Rintamäki  
  Suuntakahvan asentojen selitys (Moottori II mukaan):

DT = dieselmoottorit tyhjäkäynnillä
TS = taakse, suurtartunta
TN = taakse, normaalitartunta
K = käynnistys
0 = kaikki virtapiirit auki
K = käynnistys
EN = eteen, normaalitartunta
ES = eteen, suurtartunta
DT = dieselmoottorit tyhjäkäynnillä. (Suurtartunta ja normaalitartunta ovat lyhyesti sanottuna eri tavoilla järjestettyä päägeneraattorin magnetointia.)

Tehonsäätöpyörän asennot:

O = kaikki virtapiirit auki
T = tyhjäkäynti
(ei nimeä) = suunnanvaihtokontaktorit sulkeutuvat
NH = nopea hidastus
- = hidastus portaittain
V = vakioteho
+ = kiihdytys portaittain
NK = nopea kiihdytys.

Tehonsäätöportaita on 29 (0 ... 26 b).
kuva 28.04.2024 01:44 Esa J. Rintamäki  
  HKE Hanasaaren ja HKE Salmisaaren voimalaitosten polttoainetyöntekijöitä kutsuttiin "hiilivuorineuvoksiksi".
kuva 28.04.2024 01:40 Esa J. Rintamäki  
  Kadunlakaisijat - leffa oli lievästi koomikolliskauhu-jatko Kuutamosonaatti - kauhuleffalle. Kadunlakaisijoissa oli muun muassa suosta herätetty Kyyrölän punakaarti, jonka "luttoonankomentajaa" esittänyt Matti Tuominen veti roolinsa erityisellä paneutuneisuudella!

M. Tuominen oli kunnostautunut myös kauppaneuvos Paukkuna: " - tarjoilija, tärpättiä!"

"Toveri konduktööri, matkamme maksaa Kansanvaltuuskunta!"
kuva 28.04.2024 01:25 Mikko Ketolainen  
  Tv-vetureita, elokuva Kadunlakaisijat, 2*Dr13, numerot 2316 ja 2328, molemmilla perässään letka sinisiä vaunuja. Tv-sarjassa Raid Dv15 2007 vilahtaa tavaravaunuletkan kanssa. Lentsussa näkyvä Dr13 näyttäisi olevan numero 2344. Elokuvassa Aatamin puvussa ja vähän Eevankin näkyy Dv12 2745 vetämässä vankivaunun sisältävää matkustajajunaa. Tai eihän tuo veturi vielä tuolloin ollut Dv12. Elokuvassa Natalia, jossa kuljetetaan rajan yli tullutta lehmää junalla takaisin, näkyy useampia vetureita, Dv12 2754, Dr12 2200 ja vissiin taisi yksi Dr14 vilahtaa myös ratapihalla. Elokuvassa Liian iso keikka näkyy Dv12 2742. Tv-sarjassa Taivaan tulet näkyy ainakin Dv12 2659. Tässä oli täydennystä listaan 16 vuoden tauon jälkeen.
kuva 28.04.2024 01:17 John Lindroth  
  Kiva tunnelmallinen kuva Satamaradalta!
kuva 28.04.2024 00:52 Mika T. Polamo  
  Kaima (poislukien etunimet ja sukunimi) on kaivanut rohkeasti poikkeavan kuvan sivuraiteelta. Kuvausaikakin sattuu (auh) kipeästi (douple auh 7th hell) aikaan jolloin elämä oli sivuraiteella. Sommittelu on rohkea ja tasapainoinen. Objekti on subjektiivisesti katsoen vetäisty alavasempaan platinahintaisesta leikkauksesta. Väripaletti on listaykkönen. Färit on helppo listata: Ne ovat kuin Schindlerin listasta. Ei vastamulkoilemista. Kuvaajalla on leikannut, kun alaoikealla oleva ohjaustoosakin on täysillä mukavasti mukana. Täysi metsurin high-four tälle kaikelle. Ota leipä. .. jos vielä voit.
kuva 27.04.2024 23:24 John Lindroth  
  Edessä oleva lienee veturi mutta takana oleva koppi lumiaura tms ?X1 on siis lumiaura"Schleppschneepflug" lempinimeltään "Kratzl"vuodelta 1894.Edessä seisova veturi saattaa olla Stm L.B. 6 Thörl.(0-6-0)vuodelta 1893,se on täydessä iskussa ja vetää tänäkin päivänä museojunia.
kuva 27.04.2024 21:45 Rasmus Viirre  
  Aika kova vauhtikuva!
kuva 27.04.2024 19:40 Jaakko Tuominen  
  Ja toinen pää jätetään lattialle.
kuva 27.04.2024 19:39 Topi Lajunen  
  https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/vesiliikennemerkit_vaaka_a3.pdf
kuva 27.04.2024 19:25 Markku Naskali  
  Mikä on tuo "koppi" veturin perässä ja mikä on edessä?
kuva 27.04.2024 19:06 Timo Humalisto  
  Jaa lavvantaina vai?
Kuvasarja:
Dr13:n käyttöönoton tarkistuksia.
 
27.04.2024 19:02 Hannu Peltola  
  Mielenkiintoinen kuvasarja "konepellin alle"!
kuva 27.04.2024 18:56 Hannu Peltola  
  Kuvat E69:eistä ovat aina hauskaa katsottavaa! Tällainen olisi ollut hauskaa nähdä arkipäivän ajossa!
kuva 27.04.2024 10:18 Raimo Harju  
  Laitoin tämän Ukko-Pekan sen vuoksi, kun kyseessä oli raskas ja varsin järeä rakenteeltaan oleva veturi.
kuva 27.04.2024 10:11 Raimo Harju  
  Myös Ukko-Pekan 1005 ohjaamoon, vaikkakin on höyryveturi.
kuva 27.04.2024 09:14 Lari Åhman  
  Kuva kertoo haikeudellaan yhden aikakauden lopun alkaneen. Veturiyksilöiden kilometrien vertaaminen on mielenkiintoista, mutta kuten yllä mainittiinkin, ovat kaikki kokeneet useampia konepajareissuja matkallaan. Täten yhdessäkään veturiyksilössä ei liene alkuperäistä muuta kuin runko - moottorit, telit jne on vaihtuneet varmasti moneenkin kertaan matkan varrella. Kuuluisin on varmasti 2501, joka purettiin, rakennettiin Sv1:ksi, taas purettiin ja rakennettiin takaisin Dv12:sta tekniikkansa osalta 26-sarjaa vastaavaksi.
kuva 26.04.2024 23:35 Esa J. Rintamäki  
  Mestarillinen otos! Kyllä käyp katteeks!
kuva 26.04.2024 19:30 Pasi Seppälä  
  Säkkipimeässä kuvaaminen tarvitsee hyvää tuntumaa kuvaamiseen ja omaan kalustoon. Valotusta kun ei pääse harjoittelemaan etukäteen.
On laitettavat jonkinlaiset asetukset etukäteen ja toivottava, että veturin tullessa kennolle tarttuu valoa riittävästi eikä taas vastaavasti mikään valotu liikaa. Tarkennuksen kanssa on myös omat haasteensa. Kirkkaat valot sotkevat yleensä automaattitarkennuksen, joten käsin tarkennus johonkin sopivaan kohtaan on suotavaa. Mikään ei harmita enempää kuin epätarkka kuva. Sitä kun ei jälkikäteen saa oikein korjattua mitenkään. Valotuksen kanssa on paljon enemmän pelivaraa.
Tässä on mainio esimerkki hyvästä onnistumisesta. Pimeään ilmestyvän veturin valot on taltioitu varsin onnistuneesti ja tunnelma on hyvin aistittavissa. Mukavasti valon heijastumista löytyy kiskojen lisäksi myös ajolangoista.
Edit:pari kirotusvihrettä korjattu. Tabletin kosketusnäyttö on hanurista.