Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.11.2024 13:31 | Rasmus Viirre | ||
| Hullu näky.. Ohi mennen junien ikkunoista aina Oulussa näitä Sr2:sia katsellut |
||||
|
07.11.2024 13:25 | Jouni Halinen | ||
| Itse asiassa Töölönlahdella on paljonkin (lähes) orginaali rantaviivaa. Asiaa voi tarkastella kun ”napsuttelee” vuoden 1932 ilmakuvan päällä vuoden 2023 ilmakuvaa. https://kartta.hel.fi/link/es5vnZ (1932) https://kartta.hel.fi/link/es628N (2023) |
||||
|
07.11.2024 13:14 | Jouni Halinen | ||
| Asuin pikkupoikana 60-luvulla Konalassa, Kolsarintiellä. Noin vuonna 1965 talon talkkarilla oli (aika harvinaista varmaan silloin) käytössään traktori (merkkiä en muista). Siinä oli etukuormaaja joka lukittautui vaaka-asentoon kun kauhaa painoi maata vasten ja kauha laukesi kun vetäisi laukaisukahvasta (vaijerikäyttöinen) eli kyseessä oli ko. vaijeriviritys. Näitä lumitöitä seurasi aina lauma pikkukloppeja, minäkin (7 v). Taloon oli rakennettu (vielä?) 1964 roskanpolttouuni, ja sekös jaksoi kiinnostaa meitä poikia, luukku auki ja jollain kepillä hämmentämään palavia roskia. No hetken päästä oli talkkari paikalla, ja ei kun juostiin pakoon ja sama uudelleen. |
||||
|
|
07.11.2024 13:02 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä etupyörän yläpuolella selvästi näkyy nostosylinteri. | ||||
|
|
07.11.2024 12:36 | Jorma Rauhala | ||
| Tämän kuvan näkymäalueella on kahdessa paikassa vielä alkuperäistä merenrantaa jäljellä. Eläintarhan huviloiden kallioinen ranta sekä Siltasaaressa pieni pätkä Siltasaarenkärkeä. | ||||
|
07.11.2024 12:36 | Lari Åhman | ||
| Jäiköhän se nyt Kontiomäelle jumiin, kun Joensuusta pääsi pois? Onhan tästäkin näemmä kohta viikko aikaa, tilanne on voinut toki muuttua. | ||||
|
07.11.2024 12:31 | Jouni Halinen | ||
| Laila Kinnunen (1930–2000) ja Maria Lessig? Töölönlahden kahvilassa 60-luvulla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Laila-Kinnunen-Maria-Lessig-1960.jpg Tämäkin olisi R-kuva jos tuo onneton kallio ei olisi edessä. Itse asiassa tämä olisi voinut hyvinkin toteutua, asia eli ”märkänä unelmana” erinäisissä piireissä. Tätä herkkua meille oli siis tarjolla https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009376841.html ”Esimerkiksi Yrjö Lindegrenin ja Erik Kråkströmin vuonna 1954 laatiman asemakaavaehdotuksen mukaan Vapaudenkatu olisi kulkenut moottoritiemäisenä rautatien vieressä. Alvar Aallon vuonna 1964 laatiman keskustasuunnitelman mukaan tie olisi sijoitettu pilarien varaan rautatien yläpuolelle, jossa autoliikennettä ei olisi hidastanut yksikään risteys tai jalankulkija, ja jossa Helsinkiin saapuville olisi avautunut komea näköala”. Että oikein komea näköala! https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaudenkatu_(Helsinki) |
||||
|
|
07.11.2024 12:18 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko traktorin etukuormain peräti vaijeriviritys, kun aika erikoisia rakenteita näyttäisi olevan traktorin päällä vai ovatko nekin heijastumia? Majuriin vaijerikuormaimia on ollut saatavilla jo 1940-luvun puolella mutta ehtikö niitä olla Suomessa myös Nuffield-traktoreissa? Ensimmäinen Nuffield-tuonti on kai vuoden 1952 pari esittelykappaletta ja sitten 1953-1954 niitä tuli yhteensä reilut 200 kpl. Vasta 1955 heltisi tuontilisenssejä useille sadoille yksilöille ja siinä vaiheessa tunnettiin jo hydraulinenkin etukuormain. | ||||
|
07.11.2024 11:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| A = 1. luokka, R = ravinteli, m = pitempi kuin 24 m ja z = virransyöttö (bus-bar), ei siis telissä oleva generaattori. | ||||
|
07.11.2024 11:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuparitulipesäkö 1802:ssa oli? | ||||
|
07.11.2024 10:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä, herra Kari. Kierrättäisivät vaikka. Ovat kuitenkin änkkäämässä kiskojen talteen ottamisen olevan niiiin va-ai-ikea-a ja kallista työtä. Voisin vaikka veikata, että merten pohjissa olevien laivanraatojen nostamista joku vielä miettiikin teräspulan takia. Siinähän menisi vaikka saattue PQ 17, Tsushiman salmen pohjassa lojuvat paatit, Pallada, Graf Spee, Wilhelm Gustloff ja monet muutkin "taitaniikit" hyötykäyttöön...! |
||||
|
07.11.2024 10:25 | Lari Åhman | ||
| Hienoja on kyllä kaikki ja jos pelkillä märillä sukilla on selvitty, niin sehän on torjuntavoitto :) Eteläinen Savon rata tarjoaa kyllä hienoja näkymiä kallioineen ja vesistöineen. Osan niistä päästäkseen vaatinee toki viitseliäisyyttä, mutta onneksi tässä tapauksessa siitä ei ole puutetta. | ||||
|
07.11.2024 10:16 | Lari Åhman | ||
| Hyvän kokoinen juna on tuo 27 vaunua yhdelle veturille. Jos käytetään Snps-vaunujen suurinta massaa kuormattuna eli 90 t, on tuon junarungon paino noin 2400 t. Se on sitten toinen asia, miten tuosta kuitupuusta on saatu painoa käytännössä. | ||||
|
|
07.11.2024 09:50 | Kari Haapakangas | ||
| Jos raiteet olisi tehty kuparista ei niitä löytyisi näin hyljättyinä pisin mettiä. | ||||
|
|
07.11.2024 08:54 | Kari Haapakangas | ||
| Helsinginniemellä ei juuri ole jäljellä alkuperäistä 1700-luvun rantaviivaa. Piskuinen vaikutus on maankohoamisella, jopa Helsingissä, mutta pääsyynä toki erilaiset maantäytöt. Eipä silti, alkuperäisestä maantasostakin on jäljellä vain jokunen rakentamiselta säästynyt kallio. | ||||
|
|
07.11.2024 08:50 | Kari Haapakangas | ||
| Makasiineja ja muita varastorakennuksia, paitsi tuo keskimmäinen, joka on voinut olla kahdenkin perheen asuintalo. | ||||
|
|
07.11.2024 03:01 | Jouni Halinen | ||
| Sokeritehtaan aluetta supistettiin 40-luvulla, jonka johdosta aivan kuvan oikeassa reunassa olevat rakennukset purettiin pois. 60-luvun alkuvuosina paikalle rakennettiin Kahvila/ravintola Töölönranta joka oli erittäin suosittu kesäkahvila. Iltaisin Töölönranta oli suosittu tanssiravintola. Ravintola oli auki vain keväästä syksyyn, muina aikoina se oli kylmillään. Vuonna 1988 rakennus paloi maan tasalle, syynä oli mitä ilmeisimmin tuhopoltto. https://kartta.hel.fi/link/erXkxR (1969). Paikalle on rakennettu 90-luvulla uusi ravintolarakennus joka kantaa myös nimeä Töölönranta. | ||||
|
|
07.11.2024 02:34 | Jouni Halinen | ||
| Töölönlahti on rehevöitynyt 1700-luvulta alkaen veden vähäisen vaihtuvuuden seurauksena. Töölönlahden eteläpäästä jatkui Esplanadin tienoille vielä 1800-luvun alussa pitkä ja kapea Kluuvinlahti. 1800-luvun aikana matala ja mutainen Kluuvinlahti kuitenkin täytettiin ja otettiin rakennuskäyttöön. Töölönlahden pohjoispuolella Keski-Pasilan ratapihan paikalla oli Töölönjärvi, joka sai vetensä Ilmalan soilta ja joka laski Töölönjokea pitkin Töölönlahteen. Pasilan Töölönjärvi kuivattiin 1870-luvulla, jolloin myös Töölönjoen virtaus ehtyi. Alppipuistossa vanha jokijuoma on paikoitellen padottu lammiksi. Kesäisin keskellä Töölönlahtea toimi suihkulähde vuoteen 2011 saakka, jolloin se säästösyistä suljettiin. Töölönlahti rantoineen on myös monipuolinen luontokohde. Töölönlahdella pesi vuonna 2020 muun muassa erittäin uhanalainen nokikana, jolla oli kahdeksan pesää. Samoin lahdella pesi silmälläpidettävä silkkiuikku, jolla oli 8 pesää. Kaksi kyhmyjoutsenparia pesi lahdella. Toiselle kyhmyjoutsenperheelle kuoriutui seitsemän poikasta lahden eteläosassa, mutta pohjoisosan kyhmyjoutsenperheen pesintä epäonnistui. Munia oli ilmestynyt pesään, mutta poikasia ei näkynyt. Telkkä on pesinyt lahden rannalla olevassa pöntössä. Lahdella on pesinyt myös sinisorsia ja vaarantuneita haapanoita. Harmaahaikara kalastaa usein lahdella ja pikku-uikkua on nähty useampana vuotena. Töölönlahti kerää syksyisin runsaasti sorsalintuja, kuten haapanoita, tukkasotkia, harmaasorsia ja myös uiveloita näkyi vuonna 2020. |
||||
|
07.11.2024 01:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Panu, silimäänni - sanoi Päätalo! Siis EFit ja aavistus CEmt:iä. | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
07.11.2024 01:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, älä missään tapauksessa vaivu murheen alhoon, syrjäraiteille eksyttyäsi. Olen itsekin samanlainen "harhailija", haahuilija ja kapinallinen. Kyllä tänne juttuja mahtuu, pelko pois! Minullekin on jo ehditty sälyttää punikin maine - joka itse asiassa osuukin kohdalleen ja on totta. Eikä se sen kummempaa ole, kuin että haluaisin auringon paistavan joka ikiseen risukasaan, joka ikisen ojan pohjalle ja joka ikisen tuvan ikkunasta sisään. Ilman, että joka käänteessä olisi joku "don Sico del Ihro" käsi ojossa vaatimassa maksua! Jees. Jos naisista tässä yhteydessä pitäisi mainita, niin mieluummin valitsisin - Evita Peronin kuin Melania Trumpin kahvipöytäkeskustelukumppaniksi. Tai mieluummin vieläpä Ulrike Meinhof kuin Marie Le Pen! |
||||
|
07.11.2024 00:26 | Jouni Halinen | ||
| On täällä ollut aikoinaan vilinää, kun 160 asuntoa on sijoiteltu ympäri aidalla rajattua tehdasaluetta. Asukasluku oli wanhaan aikaan yli kuudensadan eli aikamoinen lapsikatras on mennä vilistänyt rakennusten lomassa. Jos jollekin työntekijälle ei järjestynyt työsuhdeasuntoa tehtaan puolesta, niin tehdas tuki rahallisesti muualta hankitussa asunnossa asumista. Luulisi, että tehtaalla on ollut myös oma kauppansa, koska lähimmät kaupat olivat aika pitkällä, varmaankin lähempänä kauppatoria?. Ja luulisi että olisi ollut myös jonkinmoista kouluopetustakin lapsille, eli vaikka perinteinen tehtaankoulu. Vielä 10/20-luvun paikkeilla tehdasalueesta pohjoiseen avautui neitseellinen metsäalue (näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/169440?s=1 ). Myös vettä on ollut ihan vieressä, mutta kuinka uimakelpoista Töölönlahden vesi on ollut on sitten ihan oma kysymyksensä. Eli uimaan/kalaan kannatti lähteä vaikka Siltasaaren suuntaan, ainakin ratapenkereen toiselle puolelle. Joten kyllä pojankoltiaisille riitti erilaisia kiinnostuksen kohteita ihan lähialueella. Tytöt ovat varmaan hyppänneet ruutua hiljaisella Läntisellä viertotiellä (Mannerheimintie). Yhdessä asiassa tehtaan lapset ovat olleet täysin ylivertaisessa asemassa verrattuna Suomen muihin lapsiin. Makeaa on heillä riittänyt, eli "karkkipäivä" joka päivä, joten tehtaalla on ollut varmaan oma hammaslääkärikin. |
||||
|
07.11.2024 00:04 | Panu Breilin | ||
| Iso uudehko tehdas jonka halliin johtaa hyväkuntoinen raide, mutta ei vaan ole liikennettä sinnekään. | ||||
|
|
07.11.2024 00:01 | Panu Breilin | ||
| Sininen konduktöörinvaunukin näyttää pilkottavan oikealla. | ||||
|
06.11.2024 23:33 | Lasse Holopainen | ||
| Kokonaisuudessaan VR-mäisen tyylekäs alkusähläys, mutta toki on asjallinen kokoonpano. | ||||
|
06.11.2024 23:27 | John Lindroth | ||
| Upea kuva! | ||||
|
06.11.2024 23:19 | Lasse Holopainen | ||
| Se on muuten mainiota että on Pottikin saatu säilymään. Sinisiä vaunujahan on ollut niin monta sarjaa, että oksat pois. Ja jokaisessa sarjassa on se oma juttunsa, miksi juuri se on niin mahtava matkustaa (tai nyt sitten postin kuljetuksessa). | ||||
|
06.11.2024 23:15 | Lasse Holopainen | ||
| Itellä kävi tossa talvella sillee, että oli -20°C ja tulossa oli kahden Siperian Suden vetämä sininen Kolarin juna. No siellähän sitten seisoskelin kylymällä laiturilla puoli tuntia vielä siitä kun sen piti ohittaa. Sitten lähdin pois ja siitä vielä muutama minuutti, niin sieltähän se meni. Ja sen verran pitkään kun kylmässä oli, niin ei sitä dataa oikein viitsinyt/voinut katsoa. Puhelinkin hyytyi samalla. | ||||
|
06.11.2024 23:00 | Jouni Halinen | ||
| Vuoden 1969 ilmakuvassa näkyy, että kaikki piiput ja suurin osa rakennuksista ovat jo poissa. Ratojen pohjat ovat vielä näkyvissä. https://kartta.hel.fi/link/erQEgb | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
06.11.2024 22:40 | Jouni Halinen | ||
| Kiitos Hannu, niin kuin olet varmaan viimeaikaisesta keskustelusta huomannut, niin minulla on "paha Tapa" kirjoitella "sivuraide" juttuja, ja jotka ovat nyttemmin aiheuttaneet "sylttytehtaan" pojille pahoja vatsakipuja ja suurta vihan tunnetta minua kohtaan. Tämän takia otin tähänkin kuvasarjaan mukaan sen verran R-aihetta, että "sylttytehtaan" pojat eivät vain suuttuisi minulle lisää ja vaatineet minulle uudelleen potkuja Vorgistä. (Sala)nauhoite "sylttytehtaan" kahvihuoneesta. "Hänellä on niin paljon sivuraiteille meneviä kommentteja vorgissa, että parasta olisi Jounin poistuvan vorgista”. | ||||
|
|
06.11.2024 22:30 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo Binderholz muuten onkin kiinnostavasti myös rautatie-asiaan liittyvä firma. Heidän kuljetuspolitiikkansa näyttää suosivan rautatiekuljetuksia, varsinkin jalosteiden toimituksissa. Toisekseen, juuri Binderholz toimii nykyään - muiden yli kahdenkymmenen toimipaikkansa lisäksi - myös Jenbachissa, entisen Jenbacherin ja sittemmin GE Energyn kaasumoottoritehtaan nykyisenä toimijana. Halleissa toimii ainakin lami-puutehdas ja levytuotantolinja, mitä lie muutakin. Jenbachin työpaikkaravintolasta on muuten isojen maisemaikkunoiden kautta huiman hieno näkymä ylös Karwendel-vuorille. Yleensähän suomalaisessa todellisuudessa työpaikkaruokalan (pienestä likaisesta) ikkunasta näkyy vain (yhtä likainen) naapurihallin peltiseinä. Jonkinlaista kulttuurieroa olen tuntevinani... |
||||
|
|
06.11.2024 22:10 | Markku Naskali | ||
| Olin noihin aikoihin Helsingissä kesätöissä ja asustelin alivuokralaisena Töölössä. Satuin paikalle asiasta muuten tietämättömänä kun piippu kaadettiin. Mielestäni oli silloin vuosi 1966. Sattuuko joku tietämään milloin piippu kaatui? |
||||
|
06.11.2024 22:04 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on upea tunnelma! | ||||
|
|
06.11.2024 22:03 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hieno! | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
06.11.2024 21:52 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä loistava kuvasarja, Töölön sokeritehdas on käsitelty sarjassa todella perusteellisesti! | ||||
|
|
06.11.2024 20:19 | Pasi Seppälä | ||
| On komea kuva ja mannekiinikin punaisessa asussaan on varsin näyttävä. | ||||
|
|
06.11.2024 19:59 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Hienoa! Kannattee aina kuvata jotain, erikoisempaa! Noista Sr1/2/3 tullee tuutin täydeltä kokoajan. Tietenkin tärkeitä kuvia. Itse keskittyisin aina kuvaamaan ns erikoisempaa. Noh, tämä Dr16 2818 on sitä! Hieno kuva. | ||||
|
|
06.11.2024 18:40 | Lari Åhman | ||
| Nykyään tuntuu pelivaraa olevan usein liiankin vähän, kun tulee vain tuijotettua Julian karttaa tai lähtövalmiusilmoituksia mentaliteetilla ”vielä mie tuonne ehin”, eikä se kuvauspaikka välttämättä ole edes sopiva. Matkalle ei tarvitse silloin osua kuin yksi hidaste, esim. asfalttityömaa kesällä tai aura-auto talvella, ja peli on menetetty. Aiemmin kun luettiin vain graafisia aikatauluja, tuli ehkä varauduttua paremmin - toisaalta linjaradiota kuuntelemalla pystyi olemaan kartalla junan sijainnista. Joskus kävi tosin niinkin päin, että olin hyvissä ajoin kuvauspaikalla, mutta junaa ei kertakaikkiaan vain näy. Sillä hetkellä kun päätin luovuttaa ja lähdin pois, Deeverit raikaa pilkkanauruaan taustalla. Tähän Valakkobongaukseen varasin kyllä hyvin aikaa, kun pelkkä veturi tulee 120 km/h perässä ja itse pitäisi körötellä sn 80 maantiellä. | ||||
|
|
06.11.2024 18:04 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo pieni Belliss oli Löydössä "yökoneena". Siihen on lattahihnavälityksellä 50 kVA Stömbergin genu perään. Ennen valtakunnan verkkoa sillä ajettiin sähköt sahalle ja koko Löydön kylälle silloin kun saha seisoi. Sitten sahan lakkautuksen jälkeen isä osti koko Löydön konehuoneen meille Nurmekseen. Löydössä oli melko uusi, 50-luvulta oleva pääkone, mikä siirrettiin Nurmekseen käyttöön ja on kaiketi vieläkin Binderholtzilla konehuoneessa muistomerkkinä. Tuo pikkukone jäi sitten meille , kun saha myytiin. Isä pelasti sen, muuten olisi mennyt romuksi. | ||||
|
|
06.11.2024 17:49 | Heikki Jalonen | ||
| Höyrykone on varmaan vapautunut juuri noissa 1940-luvun uudistuksissa. Tuo höyryvoimalaitos on tietysti turbiinilla, turbiinihalli on tuo matalampi osa voima-asemaa. Ja silloin voimansiirto eri osastoille meneekin sähköllä eikä joka paikassa enää tarvita osaston paikallista konetta tai pitkiä akseli-remmisiirtoja. | ||||
|
|
06.11.2024 17:45 | Heikki Jalonen | ||
| BMW 501 olisi tosiaan oikean näköinen. Mutta, 1950-luvun todellisuudessa tosiaan lähinnä vuorineuvos-tason auto, Saksan markka oli kallis valuutta jo silloin. Mutta, kyllähän sitä (melkein samaa) herkkua työmiehellekin löytyi: EMW Saksan työkalupuolelta. Muutaman vuoden ikäisenä jo nuorisoauton kastissa. Ei aivan yleinen muttei mikään maata kaatava ihmekään. Mallin 327 keula olisi maskinsa puolesta melko samanlainen kuin kuvassa. Ropelli sinisenä (BMW) tai punaisena (EMW). EMW 340 mallissa puolestaan lyhdyt olivat normaalin kaukana toisistaan. Toisekseen, EMW-autot olivat hyvin yleisesti hienosti kaksivärisiä. Mutta, siitä huolimatta en oikein usko sitä BMW/EMW-ksi. Niissä kun kaikissa oli kerta kaikkiaan piiiiiiitkä konepelti kuutosmoottorinsa (ja runsaan tyhjän tilan) peittona. Tuossa kuvan autossa nokkapelti on melkoisen lyhyt. Edelleen Austinia veikkailen, ihan yleisyys-pohjaltakin. Lassea kadehdin: minäkin haluaisin Löytää semmoisia sahoja... |
||||
|
|
06.11.2024 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikin maininta Puukenkä-Austin A - 40 Somersetin näköisyydestä pisti omiinkin silmiini. Autokäsikirjan 3.2 (vuodelta 1955) sivulla 15 on BMW 501 sivulta kuvattuna. Se on Austinin kanssa muotoiltu näköjään samaa tuulitunnelia käyttämällä... Bemun pituus on 473 cm ja akseliväli 283,5 cm. Austin A 40:n pituus on netin mukaan 403 cm ja akseliväli 235 cm |
||||
|
|
06.11.2024 16:22 | Teppo Niemi | ||
| Ja kun suunnittelee kuvausmatkoja johonkin tapahtumaan, niin reitti ja kohteet kannattaa pohtia myös poikkeuksellisten tapahtumien varalle. Itselleni tuli tästä hyvä muistutus syyskuun alussa Ruotsissa, jossa pahimmillaan höyryjunan kuvaus olisi jäänyt todella vähiin Torupissa sattuneen lätän suistumisen johdosta. | ||||
|
|
06.11.2024 14:09 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Niin, koskaanhan ei tiedä milloin viimeinen kerta osuu kohdalle. Kannattaa aina kuvata. | ||||
|
|
06.11.2024 14:06 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Uhrautuminen kannatti: erittäin hieno kuva, johon koko juna mahtuuu. | ||||
|
|
06.11.2024 14:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Minun mielestäni se on vain heijastus vanteesta. | ||||
|
|
06.11.2024 14:02 | Petri Nummijoki | ||
| Itse olin näkevinäni, että traktorin etupyörästä paistaisi päivä läpi eli voisi olla valurautaisella puolapyörällä varustettu, joka sopisi Majuriin 1950-luvun puoliväliin asti. Takapyörä ei toki ole normaalimallinen Majurin pyörä mutta etukuormaintraktorissa voisi olla lisäpainot takapyöriin asennettuna. Nuffieldin osalta myös tuontilisenssejä alettiin saada paremmin vasta vuodesta 1955 alkaen ja sitä ennen niiden kokonaistuontimäärä oli vain reilut 200 kpl, kun pelkästään Mörkö-Majurin tuontimäärä oli noin 6500 ja uudet Majurit vuodesta 1952 alkaen päälle. Toki tämä kuva on merkitty vuodelle 1960 mutta olisiko muutamaa vuotta vanhempi oikeasti, kun ajoneuvokanta ei aivan moderneimmasta päästä olevalle vaikuta? | ||||
|
06.11.2024 13:37 | Lasse Reunanen | ||
| No, eikös tuo Allegro sopisi siihen Haaparannan liikenteeseen hyvin, kun on tottunut ulkomaille menemään? | ||||
|
|
06.11.2024 13:34 | Markku Naskali | ||
| Jos omistussuhteet on selvitetty, niin mikä estää ottamatta kalustoa käyttöön. Ei varmaan ole välttämätön tarve hirveän suurisuuntaisiin viilailuihin sillä ajettiinhan niillä aikoinaan testejä muullakin rataverkolla kuin vain Venäjän suuntaan. |
||||
|
|
06.11.2024 13:29 | Lasse Reunanen | ||
| Minulla on Suomen Sokerille uutena hankittu Belliss & Morcom -höyrykone. Se kulkeutui meille Löydön Höyrysahan lakkauttamisen kautta. Liekö olisi tuossa 1940-luvun piippujen harvennunsessa joutanut myyntiin? | ||||
|
|
06.11.2024 13:00 | Lasse Holopainen | ||
| Elikkä ne laittaa Pendon pohjoseen ja Siperian Suden keulille että kulkee.(?) Loogista ja kätevää. | ||||
|
|
06.11.2024 12:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä muutakaan sillä sitten tehtäisiin? | ||||
