Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.04.2024 11:19 | Julius Ylitalo | ||
| Toivottavasti junalla pääsee jatkossakin Repovedelle Hillosensalmelta kesäisin. | ||||
|
26.04.2024 06:44 | Ossi Rosten | ||
| Sattumakuvana ponnahti pintaan.. Tässä on kyllä kuva! Upea! | ||||
|
26.04.2024 01:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bad Tölzissä aikoinaan oli SS:n upseerikoulu. Oli siellä koulutettu suomalaisiakin vapaaehtoisia. Sodan jälkeen sinne asettui joku Ameriikan joukko-osasto: - portilla kotkankuva vaihtui toisen malliseksi. |
||||
|
26.04.2024 00:00 | Petri Nummijoki | ||
| Vr11-veturiin on julkisen selityksen mukaan menehtynyt Maanselän onnettomuudessa. Siitähän oli tosin jonkun kuvan yhteydessä pohdintaa, oliko kysymys onnettomuudesta ensinkään vai tahallisesta teosta. Moottorivaunuihin ja höyryvetureihin on myös menehtynyt mutta jätetäänkö ne pois laskuista? | ||||
|
|
25.04.2024 22:59 | Mikko Ketolainen | ||
| Taitaa olla vetureista vain Dr13 ja Sr1 joiden ohjaamoon on kuljettaja menehtynyt törmäyksessä. | ||||
|
25.04.2024 22:33 | Eljas Pölhö | ||
| Sv12 ja Sr12 olivat melkoisissa ongelmissa 1960-luvulla kun moottorit ja telit eivät kestäneet. Kaikki moottorit ja telit oli vaihdettu tai vahvistettu noin 1970-luvun alkupuolelle mennessä, minkä jälkeen ei yhtä vakavia ongelmia enää ilmaantunut ja kaikkiaan Sv12/Dv12 on dieselhydraulisena veturisarjana ollut maailman pitkäikäsin. Jos dieselsähköiset veturit otetaan mukaan, niin Nohabit (se malli jota Suomessakin kokeiltiin) on pitkäikäisyydessään samaa tasoa. | ||||
|
|
25.04.2024 22:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä tulee kilometritietojen salaamiseen muka "yrityssalaisuutena", oliko kyseessä todellinen, muista alan firmoista kopioitu käytäntö vaiko pelkästään jonkun tympäisevän ja paskantärkeän pikkunilkin patsastelu...? Mitenkäs muutoin joku turhapuro omaa "tarpeellista" suojatyöpaikkaansa puolustaisi...? Niin, ja milloin 2501 ja 2502 valmistuivatkaan koeajoja ja muuta viilailua varten? VR:hän otti nämä yleiseen liikenteeseen keväällä 1964, joten itse ainakin uskoisin kummankin keränneen kilsoja ja tiimaa vaikka kuinka raakasti...? Ja pitäähän sitä kokeiluja tehdäkin, jotta nähtäisiin sekin puoli, kuinka suunnittelupuoli ja pajan puoli ovat pelanneet yhteen ja kuinka hyvin. Ja kuinka tehtävänmäärittelyssä annettu tehtävä onnistui? Menikö ns. putkeen? Sama vanha vaiva aina vähänkin teknisemmissä vehkeissä: - piru piilee aina pikku yksityiskohdissa. Uutta laitetta koottaessa ei aina heti selviä sekään, että missä kulumista tapahtuu. Siinä mielessä nämäkin 2501 ja 2502 ovat vissiin käyneet verstaalla monta kertaa, ennenkuin ne päästettiin tyyppikoulutettujen kuljettajien ohjastamana normaaliin tapaan Pohjois-Suomen malmijunia vetämään. |
||||
|
25.04.2024 21:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sieltä on päästetty liian kalliiksi osoittautunut lemmikkieläin pois kyydistä karkuun! Esim. kissa, sheefferi (kouluttamaton!), boa, aviopuoliso tai avokki (samoin kouluttamaton!), sijoituslapsi, anoppi, appiukkokin. Kaikilla oletettavasti tuntomerkkinä: pahasti puutteellinen ja/tai tyystin epäonnistunut sisäsiisteyskasvatus...? Raitiotien raideleveys? 1435 mm? |
||||
|
25.04.2024 21:30 | Jaakko Pehkonen | ||
| Mistä ja minne tämä komea Lokomo mahtaa olla matkalla? Etupuskulevyn maali näyttää kuluneelta joten en usko että tämä olisi Lokomon tehtaalta tulossa. Käsittääkseni AH 160 valmistus on päättynyt ennen vuotta 1976 joten siirto työmaalta toiselle taitaa olla meneillään. | ||||
|
|
25.04.2024 20:05 | Erkki Nuutio | ||
| Insinööri Kunto Elonen oli monien Lokomo-maarakennuskoneiden, kuten varmaan tämänkin tiehöylän suunnittelun vetäjä (katso T. Könönen Lokomo 70vuotta 1915-1985 s.155). Uudehkolta näyttävä kone on tehty 1968 valmistuneessa ja 1974 laajennetussa kokoonpanotehtaassa Hatanpään Karjusuolla. Lokomon tiehöylät olivat pitkään nimensä mukaisesti Teräskarhuja. Terän liikkeet ja etupyörien kallistamiset toteutettiin täysmekaanisesti vivuilla hallittavia sakarakytkimiä, kartiovaihteita, kääntövipuja ja nivelakseleita käyttäen. Terää alettiin liikutella hydraulisylintereillä vuoden 1966 vaiheilla. Silloin Lokomo perusti Helsinkiin hydrauliikkatehtaan, vuodesta 1967 nimeltään Hydrauli Oy. Osaamista ja laatua oli huippuluokkaisesti. Mutta se volyymi. Vaikka viennin osuus Lokomon maarakennuskoneissa ja mobiilinostureissa oli suuri, tuotteet olivat hyvin nykaikaisia ja laatumaine oli huippuluokkaa, ei volyymiä saatu riittäväksi suursarjavalmistajia vastaan. Sekatuotantoyritystä, vaikka sitä tehostettiin tuotetehtailla ja muilla toimilla, ei saatu pysymään kannattavana. Tiehöylä -tuotteet myytiin Vammas Oy:lle vuoden 1985 vaiheilla. |
||||
|
25.04.2024 19:49 | Rasmus Viirre | ||
| Noin pahasti joskus osunut peura, hirvi, kurki tai joku muu eläin Edon turpaan kun mustan silmän antanut! | ||||
|
|
25.04.2024 19:47 | Eljas Pölhö | ||
| 2512 ja 2548 ikäero on niin pieni, että millä tahansa niistä voi olla suurin kilometriluku. Eivätkä 1853, 1867, 3022, 3049 tai 3051 varmaan kaukana ole. Ajokilometrit muuttuivat liikesalaisuuksiksi kun VR muuttui oy:ksi eikä niitä enää annettu (ainakaan ulkopuoliselle). Muualla Itä- tai Länsi-Euroopassa näin ei ollut, joten melkein maasta kuin maasta saa kilometritiedot helpommin kuin Suomesta, useimmista maista lukemalla kyseisten maiden rautatielehtiä (Ranskassa kilometritietojen julkaiseminen on ollut kaikkein yleisintä ja melkein vastaavaa huvia kuin Englannissa junien todellisten ajonopeuksien seuranta). | ||||
|
|
25.04.2024 19:42 | Mikko Mäntymäki | ||
| Uudet kuljettajat pitäkää huoli ettei Dv12:n maine saa tahroja. | ||||
|
|
25.04.2024 19:30 | Mikko Mäntymäki | ||
| Onneksi veturi oli Dv12, sen ohjaamoon ei ole kuollut yhtään kuljettajaa? | ||||
|
25.04.2024 19:00 | Timo Haapanen | ||
| PAR-SL Vankka pysähtyy näköjään Punkaharjun ja Kerimäen välillä Luston asemalla ja Retretin kohdassa. | ||||
|
|
25.04.2024 18:44 | Timo Haapanen | ||
| Tietäjät tietää, mutta maallikkona voisi olettaa, että eniten kilometrejä/tunteja allaan on vanhimmalla veturilla eli numerolla 2512 (valmistusvuosi 1964). | ||||
|
|
25.04.2024 17:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksi kuvan keskellä oleva punainen auto ajaa takaluukku avoinna? | ||||
|
|
25.04.2024 16:34 | Jussi Laukkanen | ||
| Saahan asioista puhua suoraan. Ei siinä mitään pahaa. Mutta jos ajattelee ryhtyvänsä johonkin laittomuuteen ja kertoo suoraan, mitä ajattelee, kannattaa varautua siihen, että kommentti poistuu. | ||||
|
|
25.04.2024 15:13 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kokeillaan tälläistä kommenttia että. Jos kirjoittaisin näin että Ilkivalta on ok, jatkakaa samaan malliin? Taisin jo poistetussa kommentissa sanoa asiat liian suoraan? | ||||
|
|
25.04.2024 14:29 | Kari Haapakangas | ||
| Norsujen hautausmaa | ||||
|
|
25.04.2024 14:27 | Teppo Niemi | ||
| Siipiopastimet näyttävät kohta poistumassa käytöstä. Vielä on valo-opastimissa pätemättömyysmerkit. | ||||
|
25.04.2024 13:41 | Mikko Mäntymäki | ||
| Liitetään tämä https://vanhatkartat.fi/#13.45/60.20475/24.64749 kuvan alle. | ||||
|
25.04.2024 12:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| No mutta, Cor-Ten - teräksen toivottu ruostuminen maalipinnan "kustannustehokkaana" korvikkeena on jo vanhaa legendaa! Viitaten Fat - turvevaunuihin ajalta ennen Kristusta, siis 1970-luvun lopulta. |
||||
|
|
25.04.2024 11:18 | Mikko Mäntymäki | ||
| Mille koneelle on kertynyt eniten ajokilometrejä tai tunteja? | ||||
|
25.04.2024 09:48 | Erkki Nuutio | ||
| 9.6.44 Kannaksella Valkeasaaressa alkoi ennakkotuhoamistulitus ja suurhyökkäys alkoi sieltä 10.6.44 . Tämä vaikutti heti Aunuksen kannaksen joukkoihin. Päämaja käski 10.6.44 keskeyttämään 4D:n siirtymisen Maaselän kannakselta Aunuksen kannakselle (7.D:n tilalle) ja käski 4D:tä sensijaan siirtymään heti vahvennukseksi Karjalan kannakselle. Päämaja (Mannerheim) määräsi 14.6.44 Aunuksen ryhmän komentajan, kenraaliluutnantti Lennart Oeschin kaikkien Karjalan kannaksen joukkojen komentajaksi. Ehkä kuva esittää kohta keskeytyvää 4D:n siirtymistä Maaselän kannakselta Aunuksen kannakselle |
||||
|
|
25.04.2024 08:04 | Kari Haapakangas | ||
| Tämähän on uuden rosteripinnan kokeilua! Tulevissa vaunuissa käytetään erikoisterästä missä pintaruoste muodostaa suojaavan pinnan (esimerkkinä Oulun "ruostekuutio", so ympäristötalo aseman lähellä). (lol) |
||||
|
25.04.2024 00:00 | Oliver Laaksonen | ||
| Tietääkö kukaan tämän Rk 27810:n tulevaisuudesta? | ||||
|
|
24.04.2024 23:52 | Panu Breilin | ||
| Olisiko ensin meinattu kunnostaa, mutta sitten todettu, että ei kannatakaan? Muuten tuota maalipinnan poistoa lie vaikea selittää. | ||||
|
|
24.04.2024 23:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| On näköjään maalipintaakin käytetty varaosiksi...? Vai onko sittenkään? | ||||
|
24.04.2024 23:27 | Mikko Mäntymäki | ||
| Esa kiitos että kerroit että minua tarvitaan, se auttaa jatkamaan projektia. | ||||
|
24.04.2024 23:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alumiinin hitsaaminen ei ole koskaan helppoa, lämmön siirtymisen ennakointi on hankalahkoa...! Sen näkee vetelemisen aiheuttamasta kupruilemisesta. |
||||
|
24.04.2024 19:57 | Jani Tuominen | ||
| Edellinen teollisuusrakennus oli Otavan kirjapaino, joka purettiin vuonna 1984. Siitä löytyy kuvakin vuotta ennen purkua: https://www.finna.fi/Record/hkm.95513BC6-1F61-4F10-845F-8ED1ABFDBE60?sid=4689943574 | ||||
|
24.04.2024 11:50 | Martti Vuorikoski | ||
| ja joulukuussa-83, pakkasta 43, oltiin autoissa kemistä saakka ja autot käynnissä koko matkan. | ||||
|
24.04.2024 11:30 | Vertti Kontinen | ||
| Ylimpänä pysähtymismerkki | ||||
|
24.04.2024 11:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen elänyt siinä uskossa että Moskova-Nizza olisi ollut EN eli "EuroNight". Ehkä se piti paikkansa vain Moskova-Pariisi ja Moskova-Berliini junille. Tolstoi (Hki-Moskova) ei muuten saanut koskaan EN -statusta vaikka taso olisi kyllä riittänyt ainakin loppuvuosina uusien RIC-vaunujen myötä. | ||||
|
24.04.2024 10:38 | Kari Haapakangas | ||
| Ei todellakaan suorin mahdollinen reitti... | ||||
|
|
24.04.2024 10:35 | Kari Haapakangas | ||
| Vesiliikenteen liikennemerkit eivät ole erityisen tuttuja, mutta tuo keskimmäinen taitaa kieltää pysäköimisen ja alin kohtaamisen (kaksisuuntaisen liikenteen). Ylintä en osaa arvata... | ||||
|
|
23.04.2024 23:09 | Otto Tuomainen | ||
| DRV on ilmeisesti aika vähän käytetty junalaji. Wikipediasta sille löytyy selitys "Schnellzug für Reiseveranstalter". Tšekin puolella junanumero oli sama 408, mutta junalaji oli R eli pikajuna. Tämä Taurus vetää junan Břeclaviin saakka, siellä tilalle tulee tšekkiläinen 362. Seuraava veturinvaihto tapahtuu Bohumínissa, vetovastuu siirtyy puolalaiselle EP09:lle. Lähde veturitiedoille vagonweb.cz -sivusto. | ||||
|
23.04.2024 22:05 | Simo Virtanen | ||
| Onko tämä pasuteralli siirtynyt vakituisesti Kokkolasta Tahkoluotoon? | ||||
|
23.04.2024 21:38 | Simo Tuominen | ||
| Tämä on ruvennut hiukan kiinnostamaan, johtuen mahdollisesti Vr11 käyttökunnostuksesta. Onko tähän jollain tapaa kiinnittettävä huomiota. Mikäli kansia ei ota irti, niin suuttimien huollon yhteydessä nämä toki on nähtävissä. Mikähän on näitä vaurioita saanut aikaan? Löysin paperin, missä oli vuoden 1966 dieselvetureiden ongelmista. Näitä polttoainehajottajien vaurioita on toki ilmennyt ja vaurioittanut venttiileitä, mäntiä ja ahtimia. |
||||
|
23.04.2024 21:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos kuvasta :) | ||||
|
23.04.2024 20:54 | Hannu Peltola | ||
| GP9 pohjautuu vahvasti GP7:ään, joka on 1940-luvun suunnittelua ja ohjaamo on suunniteltu sen aikaisten tarpeiden mukaan. Täytyy sanoa, etten tiedä yhtään mitään samanikäisten jenkkirekkojen mittaristosta, mutta jotenkin kuvittelisin, että rahalla on tuolloin(kin) saanut kaikki mahdolliset mittarit ja jos omistaja/isäntä on ollut nuuka, mittaristo on ollut enemmän spartalainen. | ||||
|
23.04.2024 20:34 | Tero Korkeakoski | ||
| Ei kuulu kenenkään muun kuin Putinin mielestä. Kyllä se oikeasti on Ukrainaa. | ||||
|
|
23.04.2024 20:17 | Vesa Höijer | ||
| Zaporižžja kuuluu nykyään Venäjään. | ||||
|
23.04.2024 20:10 | John Lindroth | ||
| Höyryliikenne Regua-Chaves rataosalla päättyi vuonna 1977. Mielenkiintoinen kuvasarja.Nuo Malletit lienevät ainakin osittain olleet Henschel tuotantoa. Portugalissa liikkui 30 vuoden tauon jälkeen kapearaide Malletin vetämä museoojuna Vouga linjalla Avieidon ja Senenada do Vougan välillä veturina E 214 ja 3 museo matkustajavaunua.tämä tapahtui joulukuussa 2019((Lok Report). Mikäli höyryliikennettä esiintyy niin vain talvella kohonneen metsäpaloriskin takia! |
||||
|
23.04.2024 20:04 | Panu Breilin | ||
| Vahtitupa tosiaan. Se näkyy paremmin esim. tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/153901 | ||||
|
23.04.2024 20:03 | Panu Breilin | ||
| Viime vuodesta lähtien niitä on alkanut näkyä suhteellisen usein, vaikkakin vain pieni osa tavarajunista on Sr2-vedolla. Aiemminhan Sr2-vetoa ei Savon suunnan tavarajunissa ollut käytännössä koskaan. | ||||
|
|
23.04.2024 19:21 | John Lindroth | ||
| Tossa ohjaamossa on tyyliä! I like your style! | ||||
|
23.04.2024 18:50 | Rasmus Viirre | ||
| Alle kuukausi ja pitäisi näyttää tuolle? Jaa-a.. | ||||
|
|
23.04.2024 16:26 | Tapio Keränen | ||
| Juna olikin saapunut Ranskan Nizzasta (Nice) Italian kautta Innsbruckiin. | ||||
|
|
23.04.2024 14:58 | Rasmus Viirre | ||
| Havaintoja Sr2:sta puujunien keulilla nuilla main (Jyväskylä-Pieksämäki-Kontiomäki-Oulu) on ollut muutamia viime syksystä lähtien. Itse havaitsin Kajaanin asemalla T 4105 PMLA-KON Sr2 3215:n vetämänä 15.11.2023. | ||||