Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.02.2024 01:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Raimo, talvessa on se "hyvä" puoli, että ellei sitä olisi, emme kesän loisteliaisuudesta mitään tietäisi... Toisekseen, nyt on meidän talon nurmikko yhtä siisti kuin naapurillakin, hah hah! Kuva on mahtavan hyvä! Ja tästä tulee mieleen, että ei luultavasti kovin pitkään mene, kun kuvan veturi vetää pikajunaa. Sitä odotellessa. |
||||
|
04.02.2024 21:33 | Otto Tuomainen | ||
| Tuli tämä mielenkiintoinen vanha kuva vastaan sattumalta. Tuo veturin perässä oleva sinikeltainen vaunu voisi olla akkuvaunu. České Budějovicen ympäristössä käytetään jonkin verran akkuvaunuja mahdollistamaan 210-sarjan veturien vaihtotyöt sähköistämättömillä sivuraiteilla. | ||||
|
04.02.2024 20:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Hyvin samankaltaisen kuvan on vuonna 1952 ottanut Börje Dilén. 15 vuodessa ei ihmeempiä mutoksia näy tapahtuneen: Tivolintien katulamput ovat eri mallia ja ratavalliin on ilmestynyt (tuki?)rakenteita. https://www.finna.fi/Record/hkm.270CC31C-9DE8-4F02-A398-203CD3430A64 Ja jos mennään vielä kauemmas menneisyyteen, vuoteen 1933, niin siihenkin verrattuna muutokset ovat vähäisiä. https://vaunut.org/kuva/117272 |
||||
|
|
04.02.2024 19:29 | Jukka Eklund | ||
| Eemil, kiitos tiedoista. | ||||
|
04.02.2024 19:29 | Tero Korkeakoski | ||
| Ok, uskotaan. Vanhojen karttojen palvelusta ei sopivia vuosia löydy (tosin ihan 1:1 en noihin usko, kun vuonna 1977 valmistunutta lapsuuden kotitaloakaan ei 1978 kartasta vielä löydy). | ||||
|
04.02.2024 18:58 | Teppo Niemi | ||
| Vastaus Raineri kysymykseen löytyypi https://vaunut.org/kuva/165208 | ||||
|
|
04.02.2024 18:57 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvasta https://vaunut.org/kuva/125734 näkyy varmaan raidejärjestys paremmin. Tosiaan kuvateksti lienee täysin oikeassa junien tunnistuksessa sillä tarkennuksella, että raiteella 4 oleva juna jatkaa vielä Karjaalta Riihimäelle. Tai ainakin kuvateksti vastaa sitä, miten ko. junat 1980-luvun alkupuolella ratapihalle otettiin. |
||||
|
|
04.02.2024 18:54 | Teppo Niemi | ||
| Kiitokset SKSlle tarkoista tiedoista.:) ja kuvatekstin oikeellisuuden varmistuksesta. | ||||
|
|
04.02.2024 18:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko raiteella 5 ja 6 omat laiturit vai oliko ne jotain haararaiteita raiteista 2 ja 3? | ||||
|
|
04.02.2024 18:28 | Jorma Toivonen | ||
| Jos sais arvuutella, niin (raiteet vasemmalta oikealle – numerot asiakkaan silmin): - raide 4: H 425 Hnk–Kr 10.12/10.30–Ri - raide 1: P 128 Tus–Kr 10.24/10.27–Hki - raide 2: odotetaan P 123 Hki–Kr 10.26/10.30–Tku - raide 3: H 393 Kkn–Kr 9.49/H 394 Kr 11.15–Kkn - raide 6: H 426 Ri–Kr 10.08/10.35–Hnk SKS |
||||
|
|
04.02.2024 17:19 | Teppo Niemi | ||
| Oikeallq puolella olevan lätän vieressä olevassa kilvesä kerrotaan, että Hankoon Till Hangö. Vasemmalla oleva on tullut Hangosta ja Jatkamassa Riihimäen suuntaan. Kuvan otosta Salon lätän lähtöön olisi noin 5 tuntia. Saloon meni vain yksi juna päivässä ja sen kokoonpano oli vain V+L. Ei siis V+V+F+V kuten kuvassa. Eli juurikin niin kuin kuvatekstissä kirjoitetaan. |
||||
|
|
04.02.2024 17:16 | Raimo Harju | ||
| Vaikka en talvesta pidäkkään, niin täytyy todeta että tämä kuva on loistava. | ||||
|
|
04.02.2024 17:12 | Eemil Liukkonen | ||
| No minäpä paljastan! Elikkäs siis 1/500 s, f/7.1, ISO 400 ja 24 mm. Ja linssi on vastahankittu Canon 24-70 mm F/4.0 L IS USM ja runko Canon EOS 90D. | ||||
|
|
04.02.2024 16:59 | Jukka Eklund | ||
| Hieno kuva! Tästä olisi mukava saada kuvaustietoja, aukkoa, aikaa, polttoväliä yms. | ||||
|
04.02.2024 16:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Erkki on jo vuosia sitten johtopäätöstellyt sarvrautojen puutumisen perusteella aivan oikein, että kuvan vaunu on telivaunu. Samaan tulemaan pääsee kuitenkin helpomminkin: Litteran pikku-o merkitsi noihin aikoihin boggie/bogie/trukki- eli telivaunua. | ||||
|
|
04.02.2024 16:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo etualan Tivolintie katoaa Helsingin opaskartalta viimeistään vuonna 1999 kun rautatiealue nielaisee sen. Se nousee kuvan esittämällä tavalla Helsinginkadulta vielä vuoden 1971 opaskartassa, mutta ilmeisesti jo kavennettuna. Vuoden 1975 kartassa se ei enää nouse Hesarilta, vaan näkyy olevan muutettu ylittämään kadun sillalla. Vuosilta 1992-1998 opaskarttaa ei ole, joten Tivolintien tämän osuuden lopullisen katoamisen ajankohtaa ei näistä kartoista saa selville. Helsingin karttapalvelu: Historialliset aineistot/Opaskartat https://kartta.hel.fi/?setlanguage=fi# |
||||
|
04.02.2024 14:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, luetun ymmärtämisessä pahoja vaikeuksia, kiitos Antti ;) | ||||
|
|
04.02.2024 14:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva! :) | ||||
|
|
04.02.2024 13:43 | Eljas Pölhö | ||
| Rh päätti 27.8.1942, että Pasilan konepaja muuttaa 30 pidempää mallia olevaa 4-akselista VGk vaunua tilapäisiksi matkustajavaunuiksi. Niihin tehtiin 2 ovea kummallekin sivulle sekä ovet päätyihin. Vaunuille annettiin sarjamerkki To ja numerot 1801-1830. Sisustussuunnitelmia olen kuvannut kolme erilaista, 1 poikittaisistuimin ja 2 versiota pitkittäisistuimin. En tiedä mikä niistä toteutui. Talvella 1943/44 päätettiin VGk vaunuja muuttaa vielä 8 lisää (To 1831-1838). Samalla To vaunujen enempää lisäämistä ei suositeltu, koska niiden kolisevasta kulusta valitettiin ja pyrittiin käyttämään osa tavaravaunujen Okk määrärahoista Ek vaunujen lisäämiseeen. Sitten 1944/45 tuli kiire valmistaa lisää Ek vaunuja, kun nämä To vaunut piti luovuttaa Neuvostoliittoon. | ||||
|
|
04.02.2024 13:42 | Jukka Voudinmäki | ||
| Seikkuun pääsi Aittaluodon suunnalta jo 1929. | ||||
|
04.02.2024 13:14 | Marko Jokela | ||
| Purettu ja tänä päivänä tontilla toimii ammattikoulu makasiinin takana olevan kadun molemmin puolin. Kadun yli menee lasinen kävelysilta joka yhdistää koulurakennukset. | ||||
|
04.02.2024 12:49 | Marko Jokela | ||
| Minulla pitäisi löytyä ihan itse ottamia kuvia tässä onnettomuudesta jos vaan löydän ne. | ||||
|
|
04.02.2024 12:42 | Marko Jokela | ||
| Helsinkiin lähti raiteelta 2 ja Turkuun raiteelta 3. Saloon meni myös paikallisjuna joka oli lättähattu. Ehkä se on juuri tuo joka lähtee raiteelta 6. Hankoon tuli ja meni raiteelta 1. | ||||
|
|
04.02.2024 12:38 | Tero Korkeakoski | ||
| Ei ole ollut, se oli vain vetopätkän raide joka tuota siltaa käytti. Se loppui pusikkoon raviradan tallialueelle (tosin ravirata tuohon tuli vasta sodan jälkeen joten teoriassa rata olisi voinut mennä siitäkin jokusen vuoden, mutta en usko. Mutta menikö Aittaluodosta Seikkuun jo tuolloin raide? Eikös se rakennettu vasta silloin kun tuota keskustan läpi kulkennutta raidetta alettiin poistaa. |
||||
|
04.02.2024 12:38 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 1927 varikkojaksojaossa Pieksämäkeen kuuluivat mm. Jyväskylä ja Suolahti. Seinäjokeen kuului mm. Haapamäki. Pori-Haapamäki radan valmistuessa sen koko väli laskettiin kuuluvaksi Tampereen varikkojaksoon lukuunottamatta Haapamäkeä. *Muistin* mukaan Haapamäki olisi siirretty Tampereen alavarikoksi joko 1940 tai 1942 muutoksissa. (en yrittänyt etsiä lähdettä eli vahvistusta) Vuonna 1948 Haapamäki kuului Tampereen varikkopiiriin. Jyväskylä, Suolahti ja Äänekoski kuuluivat Pieksämäen varikkopiiriin. |
||||
|
04.02.2024 12:29 | Marko Jokela | ||
| Paljon on muuttunut. Taustalla oleva kioski oli Karjaan Rautatie urheilijoiden ( KRU) kioski. Paikailliset kutsui tuota kioskia "Nakkimuijaksi" | ||||
|
04.02.2024 03:38 | Ida Puolakanaho | ||
| Kiitos Jimi. | ||||
|
|
04.02.2024 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joka päivä kulki myös juna 901: Elisenvaara - Pieksämäki, vet. H7 ja sekajuna Pieksämäki - Haapamäki, vet. H9. Junapainot vastaavasti 145 (275) / 145 (390) tonnia. Junassa oli II ja III luokka, sekä makuuvaunu I, II ja III Wpi - Pm. Lähtö Evr klo 3.08 yöllä. Makuuvaunu siihen tuli ilmeisesti junassa 861. Tämäkin oli rauhallinen kiskonnielijä. Savonlinna tulo/lähtö: klo 5.23 ja 5.39. Huutokoskella 10 min pysähdys (kohdattavia junia 1902, 922 ja 921). Pieksämäki tulo klo 8.27. Lähtöhetki klo 9.20. Leppälahden kääntösillalla piti kulkea hiljaisella vauhdilla (V max 25) kuten edellä mainitut 891 ja 892. Jyväskylään tuloaika klo 11.51 ja 204 min luppoajan jälkeen lähtö kohti Haapamäkeä klo 15.15 oli kohdannut sillaikaa junat 1922, 1923 ja 1901. Keuruulla sentään 901 kohtasi tavarajunan 1924 klo 17.19 - 17.20. Haapamäelle tuloaika klo 17.49 (kohtasi: 910, 462, 53 ja 61). Tämän 901:n pari, juna 902 kulki myös joka päivä: henkilöjunana Hpk - Jy ja Pm - Evr. Sekajunana se taivalsi Jy - Pm. Veturina Hpk - Jy - Pm: H9 ja loppumatkasta H7. Lähtö Hpk klo 11.20. Tulo Jy klo 13.12. Ja lähti klo 16.16 (tauko kesti 184 min.!). Verkkaista menoa: välillä Metsolahti - Lievestuore oli kirjoitettu ajoajaksi 12 min, 5,6 km matkalla. Tulo Pm: klo 19.10 ja lähtö klo 20.40. Kohdattavia: 1706, 891, 72, 1901, 1703 ja 701. Tulo Evr klo 2.02 yöllä. Sekajuna 909, Pm - Hpk, joka päivä. Vet. Pm - Jy H9 ja Jy - Hpk Pikku-Jumbo K5. Sille määrätty junapaino oli (440) tonnia, ohjenopeus 44 km/t. Pm lähtö klo 5.20, ja tulo Jy klo 7.50. Vaunuluokat II ja III. Joka ikinen pikkiriikkinen laiturivaihdekin piti koluta! Jyväskylästä lähtö klo 8.10 (kohtaus: 915). Kintaudella sille oli merkitty kohtaus junan 1902 kanssa (klo 9.02 ja 9.03). Tulo Haapamäelle klo 10.43. 909:n pari, sekajuna 910, Hpk - Pm. Veturina K5 -> Jy, ja Pieksämäelle rautajalkaa väänsi H9. Haapamäeltä lähtö klo 18.28, joka päivä. Kohtaus: Petäjävedellä, tavarajuna 1901:n kanssa. 910 jatkoi matkaansa klo 19.50. Tulo Jyväskylään klo 20.52 ja "yömaja", kuten aikataulukirjaan oli merkitty. Lähtö seuraavana päivänä Jykylästä klo 13.30. Tulo Pm klo 15.55. Muiden junien aikatauluista sen, verran että kopsasin Xerox:lla kuuden junan taulut välille Jy - Suo. Näissä kaikissa vetotehtävä oli uskottu Pikku-Jumboille. Mitäpä Höyryveturit valtionrautateillä kertoo ajankohdan (1933) vetokaluston sijoituksista: [eipä oikeastaan, 1931 on melko lähellä] H2: kirja kertoo ajankohdasta tammikuu 1931: Wiipurissa: 291, 300 - 333. H5: (sama ajankohta) wiipurilaisia: 480 - 486. Nämä muuten levisivät neuvostoanastajien myötä kauas Bolsulan aroille, joutuipa pari konetta myös saaliina natsi-Reichsbahnin kirjoille, itävetureiksi "Ostlok". H7: (edelleen tammikuu 1931) Tpe, Sk, Ol ja Pm. Elokuussa 1939: H7 516 - 519 ja 751 Elisenvaarassa. H9: kolmiakselisella tenderilla ei ollut Pieksämäellä. Tammikuussa 1931: Pieksämäellä: 638, 639, 640, 641 ja 642 neliakselisilla tendereillä. Elokuussa 1939 samat koneet olivat edelleenkin Pm:ssä. K5: (elokuu 1939): 835 - 848 Pieksämäellä. 869 - 881, 885 - 888 ja 899 Tampereella. Historiikkitiiliskivi 1937 ei suoraan sano, että oliko Haapamäki Tampereen alavarikkona. Vaiko Seinäjoen? Radan varrella-kirja ei puhu organisaatioista, mutta se ei kirjan tarkoitus ollutkaan. |
||||
|
04.02.2024 00:13 | Eljas Pölhö | ||
| Vuosina 1950-1951 otettiin käyttöön seuraavat uudet Gg-vaunut: Gg 33076-33085 otettiin käyttöön marraskuussa 1950 Gg 33086-33102 otettiin käyttöön joulukuussa 1950 Gg 33103-33115 otettiin käyttöön tammikuussa 1951 Gg 33141-33150 otettiin käyttöön helmikuussa 1951 Samaan aikaan 1950-1951 hylättiin: 3/1950 Gga 32102 4/1950 Gg 32291 6/1950 Gga 32046, Gg 32734 8/1950 Gga 32013, Gg 32755 10/1950 Gg 32234, Gg 32625 11/1950 Gg 32215, Gg 32288, Gg 32604 12/1950 Gg 32008, Gg 32219, Gg 32300, Gg 32614, Gg 32644, Gg 32705, Gg 32813 1/1951 Gg 32714, Gg 32720 2/1951 Gga 32052, Gg 32785, Gg 32812 3/1951 Gga 32107 4/1951 Gg 32757 5/1951 Gg 32255, Gg 32601, Gg 32609, Gg 32718, Gg 32762, Gg 32797 6/1951 Gga 32011, Gg 32227, Gg 32306 9/1951 Gg 32029, Gg 32034, Gg 32230, Gg 32242, Gg 32246, Gg 32263 10/1951 Gg 32302, Gg 32606 11/1951 Gg 32346, Gg 32716 12/1951 Gga 32020, Gga 32023, Gg 32624, Gg 32796 |
||||
|
03.02.2024 22:54 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ole ollut museoaikana vielä käynnissä. Vaatii runsaasti huoltoa osakseen mm. moottori + apulaitteet, liikkumisen esteenä sähkölaitteiden tarkastus ja huolto (puhdistus) - osaavan henk.kunnan vajaus (periaatteessa 1:n heniklön voimin) ja puuttuvien tilojen olemattomuus. | ||||
|
|
03.02.2024 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jälleen aikatauluntonkimista: Aikataulukaudella 102, voimassa 15.5.1933 lähtien, koskien rataosaa Haapamäki - Jyväskylä, erityiseen: Valokopioistani ensimmäisenä on henkilöjuna 891, Viipuri - Elisenvaara - Haapamäki. Se kulki joka päivä. Lähtöaika Viipurista klo 10.36. Veturiksi Wpi - Evr oli määrätty H2 tai H5. Junapano oli 125 tonnia ja suluissa 220 t. Eli suluissa annettu junapaino oli mahdollista kasvattaa täksi ja veturi pystyi vielä vetämään sitä aikataulussa olleiden ajoaikojen mukaisesti. Ohjenopeus 891:lle oli mainitulla välillä 56 km/t. Elisenvaaraan 891 saapui klo 13.56 (matkaa 113,2 km). Juna noukki joka marjapaikalta matkustavaisia (7 kpl ässänä ja 10 kpl pys. aina, 1 minuutti). Antreassa 10 min (kohtasi junat 804 ja 812) ja Hiitolassa 2 min (kohtasi 1822 ja 837). Elisenvaaran seisaus kesti 24 min, Evr - Pm tuli veturiksi H7, junapaino suunnilleen samana. (Kohtaus: 892 ja 1824.) Elisenvaarasta lähtö klo 14.20. Tuloaika Savonlinnaan klo 16.37 (tehnyt matkaa 81,4 km). Savonlinnassa tuli vastaan juna 904 ja lähtö koitti klo 16.55. Ja seisahtumisia riitti. 891 tuli Huutokoskelle klo 18.45: 74,6 km taipaleen kuljettuaan. Hko jäi taakse klo 18.55. Tulo Pieksämäelle klo 19.40. (Matkaa takana Hko:sta 30,8 km.) Pm:ssä 891 seisoi varsin kauan: veturiksi vaihtui nyt H9, junapaino 200 (300) tonnia, ohjenopeutena 64 km/t. Lähtöaika klo 20.30. Tulo Jyväskylään klo 22.22, matkaa tehty nyt 79,9 km. Pysähdyksiä oli runsaasti Pm - Jy, 1 min tai kolmiona (= juna pys. aina, aika alle minuutin). Suomen Ateena jäi taakse klo 22.42, kohdattavia junia olivat 916 ja 913 Jy:ssä. 891 saapui Haapamäelle klo 0.38. Matkaa 77,3 km. Jy - Hpk välillä 10 pysähdystä, ei turvalaitteita eikä merkintöjä kohdattavista junista. Miehitys: Vn, Kin, Pvi, Asn, Keu ja Hpk. Haapamäellä sentään oli idän suunnalta varmuuslukituksesta riippumaton tulosemafori, ilman etusignaalia. Tässä junassa olivat vaunuluokat II, III sekä makuuvaunu I, II ja III luokat Pm ja Jy - Hki, sekä Pm - Vs makuuvaunut. Ja Pm - Hki makuuvaunu ( kesäaikana kesäkuusta syyskuun puoliväliin). Kaikkiaan juna 891 kulki 377,3 km, ajassa 14 tuntia 2 min. 891:n pari kulki suunnilleen samoilla tavoin, samoilla junapainoilla ja vetokalustokin natsasi 891:n kanssa. Haapamäeltä 892 (Hpk - Evr - Wpi) lähti klo 4.20 yöllä. Jyväskylässä oli vaihde- ja opastinturvalaitos etusigaaleineen varmuuslukituksineen kaikkineen. Pm tulo ja lähtö, veturin vaihdon jälkeen: klo 8.18 ja 9.10, vet. H7. Savonlinna: klo 11.42 ja 11.58. Elisenvaarassa tuloaika 14.12 ja lähtö klo 14.28,( jossa se kohtasi parinsa 891:n). Iellee jällee Wiipuriin, karjalaisten kaupunkiin tulo klo 17.37, veturina joko H2 tai H5, junapainot suunnilleen samoin kuin 891:llä, päinvastaisessa järjestyksessä vain. Vaunusto: II, III, sekä makuuvaunu I, II ja III Hki - Jy (tuli Haapamäelle junassa 51) ja Pm sekä Vs - Pm, tullut Haapamäelle junassa 54. Verkkaista oli meno... |
||||
|
|
03.02.2024 21:18 | Petri Nummijoki | ||
| Riippuu varmaan korjauksen syystä mutta jos vaunulla sattuisi olemaan alennettu huippunopeus niin taajamajuna sopisi oikein hyvin, kun näillä muistaakseni oli suurin sallittu 120 km/h vielä tuohon aikaan. | ||||
|
|
03.02.2024 19:40 | Antti Havukainen | ||
| Kuvatekstin ja junanumeron perusteella juna on kyllä menossa Tampereelle. Perjantaisin kyseinen vuoro jatkoi Seinäjoelle asti ja junarunko palasi sunnuntai-iltana takaisin Tampereelle numerolla H430. | ||||
|
03.02.2024 19:14 | Jarno Piltti | ||
| Ai että, eri operaattoreiden edustajat samassa kuvassa, hieno kuva rautateidemme nykytilasta! Ja mitä tulee Niilan muistoon, olen kuullut maallikkojen puhuvan viherdeevereistä vr:n uusina vetureina. | ||||
|
|
03.02.2024 18:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Omituista, että Eds-vaunu on päätetty laittaa nimenomaan vain Riihimäelle saakka menevän paikallisjunan perään keikkumaan. Tuossahan joutuu tekemään vaihtotöitäkin Riihimäellä. Olisihan tuon saanut jonkun pohjoisen junankin perään, ja vain irrotus Tampereella. Vieläköhän vastaavaa silti tapahtuu? | ||||
|
03.02.2024 17:01 | Antti Grönroos | ||
| Historiallinen kuva. | ||||
|
03.02.2024 16:54 | Antti Grönroos | ||
| Viime syksynä kun kävin tuolla, niin tasoristeyksestä ent. veturitallin suuntaan rata on purettu. Veturitallia ei enää ole mutta taustalla oleva aurausmerkki oli silloin pystyssä ja on varmaan edelleen. | ||||
|
03.02.2024 16:52 | Antti Grönroos | ||
| Tuli mieleen, että tässä ollaan ent. Oulunkylä-Herttoniemi radalla. | ||||
|
|
03.02.2024 10:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko 2241 ollut vielä käynnissä? Tai onko se liikkunut omin konein? | ||||
|
|
03.02.2024 09:46 | Ilkka Hovi | ||
| 1950-luvun alussa on ilmeisesti hylätty useita vanhanmallisia lämmin- ja jäähdytysvaunuja. 1950-luvun lopulla oli useita "valkoisen vaunun" koreja Pohjois-Haagan - Kaarelan metsissä ja pellon pientareilla. Ne oli ilmeisesti ostettu asunnoiksi. Hieman nykyisen kehätien pohjoispuolella, hieman marketin ja kehä I:n välissä oli ns tykkitien päässä yksi kiva vaunu, jota ihmettelin koska siinä oli kiva tasanne ja ovi oli päätyseinässä. Yleensä vaunuissa asuvat olivat kärkkäitä häätämään vaunukorin lähistöllä käyviä nuoria. Mutta tuota vaununkoria pystyin tutkimaan. olisikohan littera ollut Gg. Näin myöhemmin ajatellen yksi vaunutyyppi oli lastaussilla ja päätyovella varustettu "maitovaunu". Nuo korit olivat käteviä koska ne oli eristetty ja varustettu kamiinalla. Sodasta oli noin 10 vuotta ja asuntopula Helsingissä oli suuri. | ||||
|
03.02.2024 05:04 | Lari Nylund | ||
| Historian kirjoihin merkittäköön muistiin junan aikataulu avoimesta datasta: https://juliadata.fi/timetables?s=1076&d=2.2.2024 PYO276 aikataulu on varsin leppoisa, joten kiertoreitistä huolimatta juna saapui Helsinkiin "vain" 150 minuuttia eli 2,5 tuntia myöhässä kiertoradalla ;) käymisestä huolimatta. https://juliadata.fi/timetables?s=276&d=1.2.2024 . Jos huomioidaan junan lähteneen Oulusta 00:57 -> 03:09 eli 2h12min myöhässä alkuperäisestä aikataulusta, niin tästähän saisi mielenkiintoisen vaihtoehdon yöjunatarjontaan... Yksi yksityiskohta, Tampereella rungon käyttäminen kolmioraiteen kauttakaan tuskin voisi olla ongelma, kun onnistui tälläkin kertaa. Se on sitten eri asia, että löytyisikö käyttäviä asiakkaita tarpeeksi reitille..? |
||||
|
02.02.2024 21:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa Alavuden soraraide on hyvinkin viitteellinen. Erkanemisvaihteelta on noin kaksi kilometriä suoraa kantatie 66:n tasoristeykselle. Tasoristeyksen jälkeen suoraa riittää vielä. Tällä puolella oli aikoinaan myös sivuraide vaihteineen. Oletan sitä käytetyn kuormausten odotteluun. Parkanon tien tekohan veti soraa vielä "enemmän" kuin Nullarborin suora etelä-Australiassa, hah hah! Koko soraradan pituus on jokseenkin 3,5 kilometriä itse Hauta-ahonkankaan soramontulle. Alavuden asemalle erkanemisvaihteelta noin kaksi kilometriä. PS. Se Australialainen suora rata on noin 5 400 km, mikäli nyt näin äkisti oikein muistan? |
||||
|
02.02.2024 20:52 | Tapio Keränen | ||
| Samantapainen matkustajajunien välilaituriratkaisu oli käytössä myös Pieksämäellä. Laituri palveli neljää junaa. | ||||
|
|
02.02.2024 20:29 | Rasmus Viirre | ||
| Noh, sepä selitti.. Kiitos | ||||
|
|
02.02.2024 19:56 | Pietu Tuovinen | ||
| Kunnossapidolta kuulin että kova tuuli oli kaatanut Limingan eteläpuolella puita langoille ja tähän oli IC 274 (Sr2) ajanut ja veturin virroitin rytäkässä hajonnut. Luonnollisesti myös sähköratainfra otti osumaa melkoisesti. Vastaan tulossa ollut T 5415 (Sr3) jätti vaunut Hirvinevalle ja meni last mile dieselien avulla apuun vetäen junan Ruukkiin. Ol-Yv väli kuitenkin pysyi kylmänä aamuun asti ja 274 pääsi jatkamaan matkaansa Ruukista vasta 7:31. Etelästä tulossa olleet yöjunat odottivat Ylivieskassa (265 ja 269) ja Kokkolassa (273) radan avautumista. 276 puolestaan pääsi kiertoreitille idän kautta. Ensi yönä kulkee jälkipyykkinä 5415:n runko numerolla 58609 Hirvinevalta Kemiin. |
||||
|
02.02.2024 19:06 | Eljas Pölhö | ||
| Niinisalon kolmioraiteesta on keskustelun puolella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14207.0 |
||||
|
|
02.02.2024 17:36 | Roope Prusila | ||
| Onko jossain tietoa, millä tavoin ratainfra oli vaurioitunut? Jos esim ajolanka roikkuu kiskoilla niin ei paljoa diesel ominaisuudella juhlita. | ||||
|
02.02.2024 17:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Elämä se on kuin Silk:iä vaan? | ||||
|
|
02.02.2024 16:24 | Rasmus Viirre | ||
| Missä oli last mile -diesel kun sitä tarvittiin..? | ||||
|
02.02.2024 16:03 | Petri Sallinen | ||
| Suomen Rakennusinsinöörien Liiton julkaisema "Siltojemme historia" käsittelee myös tämän sillan rakentamista. Kirjassa on sama kuva sekä ote sillan alkuperäisestä piirustuksesta, josta selviää kivipilareiden rakenne. | ||||
|
02.02.2024 15:04 | Jukka Voudinmäki | ||
| Kotalan sivuraiteisiin en tiedä, mutta Kortesalmen jälkeen pääradan suuntaisesti erkaantunut syrjäraide (tai kuvassa raiteenalku) on paikallista sahaa varten Kotala Oy:n raide (1948-1968). Sahalta oli kapearaideyhteys valtion radan vierelle. | ||||