Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.01.2024 21:19 | Erkki Nuutio | ||
| Eikö perusoletus ole, että mainitut kesävaunut olivat mahdollisesti jo alunperin kamiinattomia ja yksinkertaistettuja III luokan E-vaunuja, joita kamiinattomuuden vuoksi alettiin kutsua kesävaunuiksi. Joka tapauksessa musta kirja vuodelta 1911 näyttää tämän numeroisten vaunujen olleen kamiinattomia (ei tainnut Moringin kamiinakaan olla vaunujen lattioiden alla). Lämpeneehän työläisvaunun sisäilma jokaisella työläisen uloskengähdyksellä 0.001 astetta, eli 30 työläisen uloshengähdyksellä 0.03 astetta. Se on jo vartin matkalla pari astetta. |
||||
|
|
29.01.2024 20:03 | Petri Sallinen | ||
| Kesäkuun 3. päivä 1913 konekonttoriin saapui seuraavanlainen kirje nro 964/5178: ”Samalla kun Rautatiehallitus on Keisarilliselle Senaatille esittänyt, että rataosalla Helsinki-Kerava käytännössä olevia n.k. työläiskortteja saataisiin käytäntöön ottaa myöskin rataosalla Helsinki-Köklaks, saa rautatiehallitus antaa Konekonttorin toimeksi hankkia selvitys siitä, onko ja milloin mahdollista saada tätä tarkoitusta varten käytettäväksi tarpeellinen määrä n.k. työläisvaunuja, ollen tuloksesta Rautatiehallitukselle ilmoitettava”. Ilmeisesti Konekonttori lähetti aiheesta kirjeen Pasilan konepajalle (en löytänyt sitä), koska Pasilan konepajan vastaus viittaa Konekonttorin lähettämään kirjeeseen kesäkuun 26. päivä 1913 kirjeellä nro 181 seuraavasti: ”Palauttamalla lähetepäätöksen N:o 146 saan kunnioittaen ilmoittaa, että jos muutetaan n.k. kesävaunuja työläisvaunuiksi ja sisustus jätettäisiin sellaiseksi kuin se on, mutta jos vaunut varustettaisiin konduktöörivaunun kamiinoilla, niin konepaja voi 3 kuukauden kuluessa suorittaa mainitun muutostyön. Jos tahdotaan aivan samanlaisia vaunuja kuin nykyiset T-vaunut (t.s. muutettuja II luokan vaunuja), niin kestää muutostyö noin 4 kuukautta. Laskelmassa on otaksuttu, että tarvitaan noin 10 vaunua.” Sanamuoto on sellainen, että T-sarjan vaunuja olisi jo ollut käytössä ja että ne on muutettu toisen luokan vaunuista. Rautatiehallituksen kirje 964/10381 lokakuun 28. päivä 1913 käsittelee asiaa. ”Sitten kun Keisarillinen Senaatti viime kesäkuun 27. päivänä oli suostunut Rautatiehallituksen esitykseen, että Helsingin-Köklaksin rataosalla saataisiin työläisten matkojen helpottamiseksi ottaa käyttöön n.k. työläiskortteja, on Keisarillinen Senaatti, Kulkulaitostoimituskunnan kirjelmän mukaan 15. päivältä kuluvaa lokakuuta N:o 1731, n.k. kesävaunujen N:ris 604-610 ja 616-624 muuttamiseksi tällaisessa liikenteessä käytettäväksi työläisvaunuiksi, myöntänyt Rautatiehallitukseen käytettäväksi 5000 markan suuruisen määrärahan valtionrautateiden kuluvan vuoden menosäästöön merkityistä Keisarillisen Senaatin käyttövaroista; joka Konekonttorille tiedoksi ja noudatettavaksi sekä tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi ilmoitetaan. Rautatiehallitukselle on ilmoitettava, milloin vaunut ovat valmiit.” En ole tutkinut sitä, minkälaisia olivat kesävaunut 604-610 ja 616-624. |
||||
|
29.01.2024 19:19 | Tero Korkeakoski | ||
| Ja itse näköjään olin tuohon kuvaan kommentoinutkin 2007 että nosturi oli kadonnut. Ei noin vanhoja asioita enää muista. | ||||
|
29.01.2024 19:04 | Panu Breilin | ||
| Olisiko lähinnä terästehtaiden välistä tuo romuvaunuliikenne? Romuttamojen liikenne loppui pääosin jo 2012 mennessä, ja Airakselastakaan ei ole lähtenyt mitään enää 2021 jälkeen. | ||||
|
29.01.2024 18:24 | Tommi Koskinen | ||
| Tuo tosin ei suoraan tarkoita, että sama vaunusto kulkisi Äänekoskelta Ylivieskaan saakka. Voi tapahtua niinkin, että Haapajärvelle jätetään Äänekoskelta tuotu tyhjä runko ja aamulla Ylivieskaan otetaan lastattu vaunusto, joka on tänään tuotu Haapajärvelle 5662:ssa. Näin saadaan suoritettua ilman VET-ajelua sekä tyhjien tuonti Äänekoskelta että täysien vienti Ylivieskan suuntaan. | ||||
|
|
29.01.2024 17:41 | Mikko Ketolainen | ||
| Tänään näkyy menevän juna Ylivieskaan saakka, eli T58345 starttaa Äänekoskelta kello 21.21. Tosin tuloaika Ylivieskaan on poikkeuksellinen, sillä aikataulun mukaan T58345 jää Haapajärvelle "nukkumaan" reilun viiden tunnin ajaksi ja jatkaa sitten ennen puolta kahdeksaa eteenpäin ja on hieman yli aamukahdeksan perillä. | ||||
|
29.01.2024 16:38 | Timo Salo | ||
| No on kyllä hyvä ja mielenkiintoinen kuva. Muut touhuaa aurinkosähköllä ja yksi separatisti on linnottautunut halkopinojen taakse ja lämmittää parhaillaankin puulla! Ihan kivaa hommaa ympäri vuoden. Kohta alkaa taas korjuukausi ja sitten kuivataan jne... Ruumiinkulttuuri ja hyöty samasta asiasta. | ||||
|
|
29.01.2024 16:31 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Vasemmassa reunassa näkyy puu, jos nosturi olisi ollut paikalla, sen pitäisi näkyä perävaunujen kohdalla. 2007 nosturi on ollut vielä pystyssä: https://vaunut.org/kuva/34414?u=220&paik=pori |
||||
|
|
29.01.2024 16:09 | Pasi Seppälä | ||
| Samaa mieltä. Erinomainen kuva pirteine väreineen. | ||||
|
29.01.2024 16:08 | Pasi Seppälä | ||
| Silmää miellyttävä hämäräotos. Tykkään kyllä täyden kympin edestä. | ||||
|
29.01.2024 16:06 | Pasi Seppälä | ||
| Onpa mainio kuvauspaikka, josta on saaliina komea junakuva. Sähköradan pylväätkin kerrankin kuvauksen kannalta oikealla puolella. | ||||
|
|
29.01.2024 16:00 | Juha Kutvonen | ||
| Komea kuva hienosta paikasta, vrt. Miba-Spezial 23 s. 38/39 :) Markersbachin vuonna 1888 valmistuneella 9-jänteisellä sillalla on pituutta 237 metriä. Juna on hetkeä aikaisemmin ohittanut Markersbachin aseman kuvaajan edestä ja 180 asteen käännöksen jälkeen noussut sillalle. Matkaa asemalta sillalle on vain n. 1,5 kilometriä. |
||||
|
29.01.2024 15:25 | Hannu Peltola | ||
| Sag-vaunuja näki Pasilassa usein, mutta en ole tainnut koskaan nähdä neljää peräkkäin. Olisikohan nämä joko menossa tai juuri tulossa Kerasta? | ||||
|
29.01.2024 15:18 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Oispa hienoa, jos joku päivä toteutuisi kytkintankovetureiden kokoontumisajot Vr11, Dv15 ja Dv16 -sarjoista. | ||||
|
|
29.01.2024 14:56 | Timo Haapanen | ||
| Hyvältä näyttää! | ||||
|
|
29.01.2024 13:19 | Markku Naskali | ||
| Hieno homma! | ||||
|
29.01.2024 13:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei varmaan kaukana ole sekään siinä mielessä, kun kyllähän liikenteenohjauksessa on nykyään enemmän tietotekniikkaa, kuin aikanaan, jolloin olivat käytössä liput, junanlähetyslevyt ja semaforit sekä mekaaniset asetinlaitteet ja lyhdyin koristellulta vaihteelta toiselle juoksevat vaihdemiehet. Mutta siinä mielessä toki ei, että kyllä siellä salamyhkäisten ohjauskeskusten uumenissa edelleen työskentelee Dicora-puhelimiensa äärellä ihan oikeita miehiä, naisia ja henkilöitä, jotka pitävät lankoja tiukasti käsissään. Tästä tulee mieleen eräs hauska tapaus ehkä kolme vuotta sitten. Ajoin seutuliikenteen linja-autovuoroa Raumalta Poriin, kun eräs vuorossa usein kulkenut daami lyöttäytyi juttusille. En tuntenut häntä mitenkään, ja tietenkin luulin ettei hänkään minua, mutta jostain hänen korviinsa oli mennyt, että olen myös ratapihapalveluksessa. Hän sen sijaan kertoi olevansa eläkkeellä oleva liikenneohjaaja. Monenlaista vanhaa rautatieläisjuttua hän siinä matkan aikana muisteli menneiltä vuosikymmeniltä. Sanoi alkaneensa aikanaan Valtionrautateitten töihin Porin kappaletavaratoimistossa, jonka lippaa ja lastauslaituria kuvassa näkyy. Siitä sitten oli aikanaan ura edennyt liikenneohjaajaksi, mitä työtä hän oli tehnyt ymmärtääkseni enimmäkseen Porissa ja Mäntyluodossa, mutta monilla muillakin paikkakunnilla. Näiltä kaikilta on nykyään liikenteenohjaus keskitetty harvoihin ohjauskeskuksiin. |
||||
|
|
29.01.2024 12:29 | Timo Salo | ||
| Onko liikenteenohjaukseenkin valjastettu betavaiheessa oleva keinoäly....? | ||||
|
29.01.2024 10:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Laitlan Telkkari julkaisi maaliskuussa 2012 mainion kaksiosaisen tuuttidokkarin Uudenkaupungin rautatiestä. Osa 1 laitettiin keskiviikkona 14/3-2012 osoitteeseen https://www.youtube.com/watch?v=ZLCA4bDzr5g sekä osa 2 torstaina 15/3-2012 osoitteeseen https://www.youtube.com/watch?v=biuiGEwnpUk . Keskiviikkona 9/11-2011 kuvatuissa pläjäyksissä näytetään mm., kuinka veturinkuljettaja Tero Haring ajaa veturisiirron VET 11850 (Dv12 2719 + 2632) Uudestakaupungista Turkuun sekä miten liikenneohjaajat Matti Niittyvaara ja Kari Simola ohjailevat Turun tienoon rautatieliikennettä vielä tuolloin Turun päärautiksen yläkerrassa olleesta ohjaushuoneesta käsin. En ollut katsonut dokumenttia yli kymmeneen vuoteen. Melkein säpsähdin, kun huomasin dokkarissa kerrotun liikenneohjaajien edustavan VR:ää. Kyseessä olisikin muuten voinut olla Laitlan Telkkarin virhe, mutta kun sen lisäksi kuvamateriaalissa näkyy heidän ilmoitustaulullaankin eSälliin eli Valtionrautateitten elektroniseen tuntikorttiin viittaava paperituloste. Havahduttuani siihen, että liikenneohjaajat olivat ainakin vielä loppuvuonna 2011 Valtionrautateitten palkkalistoilla, piti oikein kysyä G:ltä tarkempaa tietoa asiasta. Ja jo vain, W:n kautta ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Fintraffic_Raide ) löytyy Valtioneuvoston viestintäosaston maanantaina 22/12-2014 julkaisema asiapaperi ( https://web.archive.org/web/20150110182632/http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=435446 ), jossa kerrotaan VR-Yhtymä Oy:stä eriytyneen, junaliikenteen ohjaus-, matkustajainformaatio- ja suunnittelupalveluita tarjoavan Finrail Oy:n [nyk. Fintraffic Raide Oy] aloittaneen torstaina 1/1-2015. Siihen saakka Liikennevirasto osti liikenteenohjauspalvelut Valtionrautateiltä. |
||||
|
29.01.2024 09:34 | Markus Selin | ||
| Julian mukaan 6419 näyttää tulleen takaisin Helsinkiin R-junan 9686 kolmantena yksikkönä ja sama kokoonpano on käynyt sunnuntain aikana vielä uudemman kerran Tampereella junina 9705 ja 9726. | ||||
|
|
29.01.2024 09:22 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on todella hieno! | ||||
|
|
29.01.2024 09:11 | Vertti Kontinen | ||
| Kertakaikkiaan kaunis otos! | ||||
|
29.01.2024 08:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta herra Esa, kuvatekstissähän sanotaan vaunun olleen ilmeisesti italialainen. On kaiketi päätelty, että makaronit ovat siksi kevyttä tavaraa, että niiden vaunun muotoa muuttamaan pyrkivä vaikutus on suhteellisen vähäinen. Sen sijaan on keskitytty hillitsemään vaunun nuljumista antamalla vaunun kiertymistä edistäville voimille mahdollisimman vähän vartta. Jo ja erityisesti vanhat valtatiemiehet tiesivät, että pidempi akseliväli tekee kulkulaitoksen ohjautumisesta vakaampaa, saa sen menemään eteenpäin kuin juna. | ||||
|
Kuvasarja: Bord na Mona, Blackwater |
29.01.2024 08:47 | Hannu Peltola | ||
| Nämä ovat kyllä mielenkiintoisia kuvasarjoja radoista, joista en ole koskaan kuullutkaan! | ||||
|
|
29.01.2024 04:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suorien sauvojen mittauksissa tunnetaan ns. Besselin pisteet, jotka lasketaan olevan 0,22 kertaa mitattavan esineen pituus. Mitta tarkoittaa tukiprisman etäisyyttä kappaleen PÄÄSTÄ. Esimerkiksi 1 metrin pituisella sauvalla tukien keskinäinen etäisyys olisi näin ollen 560 mm. Besselin pistekohtiin sijoitetaan tukiprismat, ja nämä pisteet ovat sitä varten että sauvan omasta painosta johtuva taipuma olisi niin vähäinen kuin mahdollista. Tällainen käytäntö tarvitaan, koska puhutaan 0,01 mm tai myös 0,001 mm mittaustarkkuuksista. Jos tässä vaunussa onkin sovellettu aivan omia tukireaktiolaskusääntöjä...? |
||||
|
29.01.2024 00:55 | Uwe Geuder | ||
| Mekaaninen asetinlaite S-Bahnilla käy kuntoiluna, vaikka se olisikin vain yksi linja. Ihan uskomatonta, vaikka tiedän hyvin, että mekaanisia asetinlaiteita löytyy Saksasta. Stuttgartissa siirrettiin elektronisen keskusasetinlaitteen aikakauteen vuonna 1977 tai 1978, ennen kuin S-Bahn avattiin vuonna 1978. Vaikka se ei sinänsä vielä läheskään kattanut koko Stuttgartin S-Bahn-verkkoa, en muista, että koko verkossa olisi ollut yhtäkään mekaaninen asetinlaite. | ||||
|
28.01.2024 23:08 | Aki Karvonen | ||
| Kyllä tässä mentiin Äänekoskelle. Jos tyhjiä vaunuja on niin paljon, että ne joudutaan jakamaan kahdelle raiteelle, toimitaan edellä mainitulla tavalla. | ||||
|
28.01.2024 21:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| 5111:n tupakkaosaston ikkunoiden kohdalla oleva mainos "kehuu" vähätervaisia Form - paperosseja. Vihreä Form oli mentholisellaista. Vähätervaisia? Lienee vissiin Hiihtoliiton hyväksymiä...? Sunnuntaina 1.2.1976 kuvan runko 5111 - 5606 - 5112 oli junana P 101 / P 106 Naantalin satama - Jyväskylä - Naantalin satama - junana ja vielä Haapamäen kautta, uskokaa tai älkää! Muistan hyvin, koska itse matkustin tällä Vilppulasta Keuruulle ja tuttu kippari Erkki T. Tampereelta päästi minut tutustumaan takapään ohjaamoon. Samainen kippari aikoinaan oli ollut Mäntän - Vilppulan VR:n Veera-bussien kuljettajana. Isoisäni Reino H. (1911 - 1969) oli aikoinaan rakentanut hänelle veneen, tilauksesta. |
||||
|
|
28.01.2024 20:30 | Simo Virtanen | ||
| Ei Sm4:ssa vikaa ole, jos vaan on yksiköitä tarpeeksi junassa. Tässä ei ole. | ||||
|
28.01.2024 20:21 | Petri Soronen | ||
| Valoa tunnelin päässä, mutta se onkin juna! | ||||
|
|
28.01.2024 19:52 | Tero Korkeakoski | ||
| Aika vähissä taitaa niiden liikenne ollakin. | ||||
|
|
28.01.2024 19:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Tästä tulee mieleen 6sen vanhat tunnelikuvat rantaradalta :) | ||||
|
28.01.2024 18:39 | Sami Mikkonen | ||
| Nyt vasta tajusin että Hennalankadun sillalla on kolme raidetta kun katsoin ilmakuvaa. Ihmettelin ensin miten kuva voi olla entisen tasoristeyksen kohdalta. | ||||
|
28.01.2024 18:26 | Mikko Ketolainen | ||
| Viime talvena oltiin menossa Konnevedelle ja "erehdyimme" menemään tätä kautta. Mielessä kävi kun katsoin kelloa, että onkohan Valtran risteyksessä pai-hommat menossa ja siellähän punainen valo vilkkui ja kellot "kalkattivat" tasoristeyksessä, kun vaunuja siirreltiin. Kyllästyttiin jonottamaan ja käännyttiin takaisin. Seuraavana päivänä mentiin toista kautta Konnevedelle samoihin aikoihin ja sanoin kaverille, että pitäisikö mennä varuilta toista kautta, että jos siellä on pian taas tasoristeys tukossa? Mentiin Suolahden keskustan läpi ja kun tultiin KT69:n risteykseen, vilkaisin Valtralle päin ja siellähän oli jälleen pai-hommat menossa ja tasoristeys Kbp-vaunuja "täynnä". | ||||
|
|
28.01.2024 18:18 | Mikko Ketolainen | ||
| Oisko tässä mahdollisesti kyseessä ensimmäinen keikka Valtralle, eli täysien vaunujen haku Suolahden ratapihalle odottamaan siirtoa Äänekoskelle? Toisella keikalla siirretään tyhjät vaunut tilalle Valtran raiteille. | ||||
|
28.01.2024 16:19 | Teemu Sirkiä | ||
| Yleensä opastimissa olleet puhelimet olivat veturinkuljettajia varten, jotta opastimelle pysähtymään joutunut kuljettaja sai yhteyden kauko-ohjaajaan. Ratapihoilla näillä kutsuttiin ehkä enemmän vaihtotyö- tai ratatyöporukoita, jos niitä piti ”hätistellä” pois junaliikenteen tieltä. | ||||
|
|
28.01.2024 14:05 | Otto Tuomainen | ||
| Varmaan esimerkiksi kauko-ohjaaja soitti veturinkuljettajalle jos teknisen vian vuoksi opastimella ei pysty antamaan ajon sallivaa opastetta? | ||||
|
|
28.01.2024 13:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Sattumakuva. Oliko tuosta jotain hyötyä, että pyöräkerrat olivat aivan päädyissä? Yleensä kaksiakselisissa vaunuissa ne ovat hieman keskemmällä. | ||||
|
|
28.01.2024 13:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuka opastinpuhelimeen soitti ja kuka siihen vastasi? Mitä puhuttiin? En tiedä tuosta koko prosessista mitään. | ||||
|
28.01.2024 12:48 | Sami Mikkonen | ||
| Mukkulankadullekin saatiin puomit valojen lisäksi. Nyt ei kuitenkaan liikennettä ole ollenkaan. | ||||
|
|
28.01.2024 12:11 | Tero Korkeakoski | ||
| Oliko nosturi vielä pystyssä tuolloin? Ei ihan ole kuva-alalla... | ||||
|
|
28.01.2024 11:54 | Teemu Saukkonen | ||
| Obrk-liikennettäkin vielä on. Luulin niiden tulleen roumtetuksi. | ||||
|
28.01.2024 09:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Satiirisessakin kirjoituksessa (Työmies 3.12.1913) varsinaiset faktat saattavat olla pikemminkin okein kuin väärin. Oli miten oli, mutta rautateiden oman henkilökunnan kertomaa tuskin on syytä epäillä: Viipurin asemapäällikön apulaisen kirje N:o 317, 26.2.1927: "Aina siitä lähtien kun ulkoa mustaksi ja sisältä harmaaksi maalattuja To ja T vaunuja on käytetty liikenteessä, on huomattu matkustavan yleisön vierovan näitä synkän näköisiä vaunuja..." Työläisvaunut siis olivat kuin olivatkin mustia. Ja siten myös synkän näköisiä. Olikohan siinä synkkyydessä jokin tarkoituskin takana? |
||||
|
|
28.01.2024 09:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1914 Liikkuva kalusto -kirja (joka muuten on musta) kertoo: "16 kpl III l matka vaunun muuttaminen työläisvaunuiksi Nrot 1110-1125. K T kirj No 717 7/11 -13 mukaan toimitetaan työ Fredriksbergin konepajassa. Elok 20 An 16 kpl Työläisvaunua No 1110-1125. 5000" Kirja kertoo nimenomaan vaunujen muuntamisesta, ei esim. kokonaan uusien korien rakentamisesta vanhoille aluskehyksille. Muuntamisessa muutettiin lähinnä vaunujen sisustus. Vanhaksi käyneitä pieniä ja matalia III lk vaunuja muunnettiin mahdolllisimman vähin kustannuksin (5000 mk / 16 vaunua). Löytyisiköhän tuo K T kirj No 717/11-13 jostakin? Siinä ehkä kerrotaan tarkemmin tehtävästä työstä. |
||||
|
|
28.01.2024 01:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan Seinäjoella ollut ainakin Vr3 Kukossa ratapiharadio, vaikka se ei tiukasti tulkiten linjaradio ollutkaan...? | ||||
|
27.01.2024 22:46 | Stefan Baumeister | ||
| Kyllä Sr1 3105 otti tuo 58894. Mielenkiintoinen oli tänään myös että tuo Sr2 3233 jäi ensi kytketty 3403 kanssa ja odotin että se jatka 3365:lla Äänekoskelle niin kuin viime lauantaina Sr1 3072 teki mutta lopuksi veturi vaihdettiin ja Dv12 2629 jatkui rungon kanssa 3365:na lähes tunnin myöhässä Äänekoskelle. | ||||
|
27.01.2024 20:57 | Jarno Piltti | ||
| Lupaopastimet L1 ja L2 eivät olleet tarkoitettu veturinkuljettajalle. Junanlähettäjä antoi pysähtyneen junan tapauksessa konduktöörille luvan antaa opasteen "lähde", tai ohikulkujunan tai pysähtyneen konduktöörittömän junan tapauksessa asemamiehelle luvan antaa opaste "ohikulku sallittu" tai "lähde". Katso vuoden 1957 Jt 64 §. | ||||
|
|
27.01.2024 20:24 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitos, Stefan! Itsekin kuvasin 3403:n ja toivoin sen lähtevän takaisin Tampereelle 58894:n keulilla, ei lähtenyt. Sinne lähti Sr1 3105 | ||||
|
|
27.01.2024 19:59 | Stefan Baumeister | ||
| Tosi hieno kuva Vertti! Kuvasin tänään pari tuntia aikaisemmin saman veturin T3403 kanssa. On viime aikana nähnyt Sr2 sarjan enemmän tavarajunan käytössä Jyväskylässä, 9. joulukuuta T3403 kulki Sr2:lla ja myös T3451 on nykyä usein Sr2 vedolla. | ||||
|
|
27.01.2024 19:48 | Petri Nummijoki | ||
| Ei kai yhdessäkään VR:n höyryveturissa ehtinyt olla aktiivikäytön aikana linjaradiota? Höyryajan jälkeenkin taisi ainakin Lättähattuja olla vielä ilman linjaradiota. Menee siis varmaan 1980-luvun puolelle, ennen kuin linjaradion varaan on voitu laskea jotain. | ||||
|
|
27.01.2024 16:49 | Panu Breilin | ||
| Kun opastinpuhelimeen soitettiin niin tuo torvi alkoi soida ja valomajakka vilkkua. Näillä ensimmäisillä kauko-ohjatuilla rataosilla ei alkuvaiheessa vielä ollut linjaradiota käytössä ja siksi piti olla opastinpuhelinjärjestelmä. | ||||