Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.11.2024 12:49 | Heikki Jalonen | ||
| Toki. Sisukaan ei ole mahdoton vaihtoehto. Niissä 1950-lukulaisissa ei vielä ollut edes niitä kromiripoja nokassa kimmeltämässä. Piiput ovat harventuneet tehdasalueen suurissa uudistuksissa vuosina 1946...48. On mahtanut Sokeritehtaan äänellä olla painoa ja voimaa, kun ovat rakennustarvikkeiden ja tuontituotteiden lisenssejä projektiinsa saaneet. Aikana, jolloin jokainen naula ja tiili oli tiukassa. Mutta, sokerin tuotanto taisikin olla tärkeä huoltovarmuus-asia. |
||||
|
|
06.11.2024 12:08 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä minäkin traktorin suhteen Nuhvin kannalle käännyn. Ja rekanvetäjistä on mahdoton sanoa mitään. Voi yhtä hyvin olla myös Sisuja. | ||||
|
|
06.11.2024 11:59 | Heikki Jalonen | ||
| Epailen kyllä, että tuo tumma henkiklövaunu ei ole Johtajan auto (tai kosto), näyttää kovasti likitihruisine lyhtyineen Austin A40 Somerset-mallilta. Tuskin se myöskään on (pää)johtajan - vuorineuvos Gunnar Hernberg - vaunu, turhan vaatimatonta tasoa siihen. Traktori vaikuttaa enemmänkin Nuffield Universal M4/DM4-mallilta. Katsokaapa takapyörän napoja, niissä on liukuakseli. Nuffissa sellainen oli noin vuoteen 1957 saakka. Majureissa ei koskaan, ainakaan meillä. Lähempänä oleva puolikkaan vetäjä lienee Vanaja. Muista onkin sitten paha sanoa mitää. |
||||
|
06.11.2024 10:43 | Jukka Martio | ||
| Upea kuva minulle mieluisasta erämaisesta kuvauspaikasta, jossa luonto on vuosikymmenien aikana muuttanut maisemaa. Yksi vanhimmista siellä kuvaamistani otoksista löytyy näiltä sivuilta: https://vaunut.org/kuva/142246 Tuon kuvan vasemmassa yläkulmassa erottuu yllä olevan kuvan kuvauspaikka. | ||||
|
|
06.11.2024 10:11 | Petri Nummijoki | ||
| 1940-luvun jälkipuoliskon ja 1950-luvun alkupuolen yleisin traktori Suomessa oli Fordson Major E27N, joten se on aika turvallinen veikkaus etenkin, kun etukuormaimesta päätellen traktori on tarkoitettu vähän kovempaan käyttöön eikä mikä tahansa malli olisi kelvannut. Tämmöisellä tehtaalla ei varmastikaan ollut ongelmia saada viranomaisten ostolupaa (vaadittiin loppukesään 1949 asti) tai myöhemmällä ajalla maksaa itseään jonotuslistan kärkeen. Traktorin piirteetkin sopisivat Mörkö-Majuriin aika hyvin, joskin vähän mietityttää, miten etukuormain on saatu sovitettua niin, että ajovalot ovat ilmeisesti paikoillaan? | ||||
|
|
06.11.2024 09:34 | Kari Haapakangas | ||
| Ajoneuvojen tunnistuskuva. Traktorin ja "johtajan auton" tunnistus pitäisi olla helppoa, eikä säiliörekkojen vetäjienkään tunnistus liian vaikeaa liene. Varjoisalla seinustalla lienee jo enemmän haastetta. | ||||
|
06.11.2024 00:52 | John Lindroth | ||
| Tuolta Historia Helsinki sivustolta loytyy myös osasto "Satamat ja Meriliikenne "siinä alussa on myös Kana vr1 satamaroikan kanssa menossa Katajanokalle suurentelin kuvaa ja näyttäisi siltä että sen numero voisi olla 787?(Kuvaaja Aarne Pietinen) Saisikohan Jouni laitettua sen tänne Kanakuvien joukkoon? |
||||
|
05.11.2024 23:03 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ruosalaisia vaunuja on maalattu Pieksemäellä koska Oulussa ei ole ollut maalaamoa. Ouluun on tekeillä maalamo joka on voinut jo valmistua. Maalamosta on maininta mm:ssa tässä uutisessa https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vr-alkaa-modernisoida-ruotsalaisia-lahijunia-oulun-valtavassa-varikkohallissa-tyontekijoita-huolettaa-silla-omat-junat-jaavat-yoksi-ratapihalle/8dba3157-ac54-4db3-9447-18f376bbbc86 Osin maalaamon vaatiman tilan takia VR:n kalustoa on ruvettu säilyttämään aseman sivuraiteilla pihalla. Myös vesityksiä yms hoidetaan pihalla Isekin voimin https://vaunut.org/kuva/169415?u=4132 omien havaintojen mukaan Isekin kärry on vaihtunut toisen laiseen kuvan oton jälkeen. | ||||
|
|
05.11.2024 22:47 | Jorma Toivonen | ||
| Olen luullut, että Pieksämäki hoitelee kaluston maalaukset? Eikös siellä juuri fiksattu muutama ruotsalainen vaunu? | ||||
|
05.11.2024 22:03 | Jouni Halinen | ||
| No ei ollut allejäänti tässäkään kaukana. Olis tullut vielä tuplajättipotti. Tämä tapahtui Helsingin Hietalahdessa 70-luvulla. Nyt on ihan hullua katso kohta 2.13 min https://www.youtube.com/watch?v=p3yHEzAyoT8 | ||||
|
05.11.2024 21:30 | Jouni Halinen | ||
| Muuri jatkuu tästä jonkin matkaa vasemmalle ja kääntyi sitten 90 astetta oikealle. Siinä oli melkein heti aukko muurissa, josta junat menivät tehdasalueelle. Rata ja nykyinen kevyeen liikenteen väylä yhtyivät samalle penkalle noin 50 metriä kuvaajan selän takana. | ||||
|
|
05.11.2024 21:12 | Tuomas Pätäri | ||
| Maasto on tässä melko vaivalloista ja raivaustähteet vielä nostavat kerrointa, joten kuuma tuli myös ilman motovehkeitä syyssäällä - takki ja pitkähihainen siirtyivät vähäksi aikaa reppuun. Radan toiselta puoleltakin näkee. Nyt en saanut sieltä erikoisempaa kuvaa, mutta ennen raivauksia 2022 olen ottanut sieltä tuollaisen: https://vaunut.org/kuva/154814 (laitetila nähtävissä siinäkin kuvassa). Aikamoista koivua on penkoilla kasvanut siihen nähden, että katselin vielä vanhempia kuvia jolloin tuolla olen käynyt (2008 ja 2012) ja silloin penger on ollut kuvattavissa myös "maantasolta". |
||||
|
05.11.2024 20:39 | Noah Nieminen | ||
| On tuo nyt paljon parempaa verrattuna siihen, mitä 5.11.2024 oli VET 11860:sessa, jossa oli 2 Sr2-veturia. Aikamoista roskaa Kouvolasta oli kyllä se vetti. Vähän harmitti. | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
05.11.2024 20:28 | Jouni Halinen | ||
| Töölön sokeritehtaan historiikki, lisää valokuvia. Julkaisu: Helsingin kaupunki. Kumma väittämä tehtaan kiskoista ja Oodi kirjastosta. ”Nykyisin tehtaan paikalla Töölössä sijaitsee Suomen kansallisooppera ja -baletti, joka valmistui vuonna 1993. Osittain tehtaaseen kulkeneiden rautatiekiskojen paikalle avattiin vuonna 2018 keskuskirjasto Oodi”. https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/kaupunki-on-kauppapaikka/toolon-sokeritehdas Sokeritoppien valmistusta Suomen Sokerin Töölön tehtaalla. Suomen Sokerin historiaa. Video kuvattu Töölön sokeritehtaalla todennäköisesti 1940-luvun alkupuolella. Videon loppupuolella sokeria lastataan junan vaunuun. https://www.youtube.com/watch?v=iwTPCAAY0xw&t=156s Nyt on varmaan kirjoitettu kaikki mitä jokaisen nykyihmisen on pakko tietää Töölön sokeritehtaasta. |
||||
|
|
05.11.2024 20:23 | Pasi Seppälä | ||
| Elokuun lopulla katselin näitä samoja kallioita kartalta ja ajattelin käydä Mäntyharjun reissulla katsomassa, josko näistä näkisi radalle kuinka hyvin. Päivä oli lämmin ja kulkuvälineenä moottoripyörä ja varusteina lämpöiset Coretexit. Etelästä tullessa pysähdyin kuitenkin ennen näitä kallioita Pentinlammen kohdalla olevalle autiotalolle, jonka eteläpuolen mäeltä oli jonkinlainen näkymä pohjoiseen ja radan kaarteeseen. Mäellä ollessa oli ajokamppeiden kanssa jo sen verran lämmin, että ajattelin kiipeilyn olevan sillä kerralla riittävää ja jäin siihen kuvaamaan. Ajatuksena oli kuitenkin, että käyn joskus myöhemmin varsinaisenkin kohteen katsomassa. Nyt kun katson tätä hienoa kuvaa ja näkymää, niin se seuraava käynti saattaakin tulla jo ensi keväänä. Talvella haasteena voi olla pikkuteiden auraus ja auton saaminen parkkiin johonkin. Komean kuvauspaikan olet löytänyt ja varmaankin myös radan toisen puolen kalliokin voisi toimia hyvänä kuvauspaikkana. |
||||
|
05.11.2024 20:22 | Panu Breilin | ||
| Pot-vaunu se on. Nom-vaunuissa on enemmän ikkunoita (sellien pienet ikkunat) eikä Nom-vaunuja myöskään ole museoituina. | ||||
|
|
05.11.2024 20:20 | Panu Breilin | ||
| Taitaa olla vanhan 1960-luvun alussa valmistuneen Kouvola–Pieksämäki-välin turvalaitejärjestelmän laitetila. Samanlaisia on myös Mikkelin ja Pieksämäen välillä. | ||||
|
|
05.11.2024 19:22 | Pasi Seppälä | ||
| Olisko koppi jokin vanha Vr:n sähkökoppi tai puhelinlinjakoppi? Noita on eteläisellä savonradalla ainakin Multamäen pohjoispuolella, Hillosensalmella vanhalla ratalinjalla Loikanlahden pohjoispuolella ja Kinnin eteläpuolella. Nämä nyt heti tulivat mieleen, voi olla muuallakin. Nykyisin ovat tyhjiä ja haisevat homeelle. | ||||
|
|
05.11.2024 19:17 | Rasmus Viirre | ||
| Nokelassa harrastetaan myös kaluston aitoa maalaamista, mutta jommin kummin. | ||||
|
|
05.11.2024 19:14 | Rasmus Viirre | ||
| Mikä lie noin pienen ja radan tykönä olevan puuvajan tarkoitus. Ovessa keltainen varoitus- tai kieltokyltti | ||||
|
|
05.11.2024 19:07 | John Lindroth | ||
| Komea syksyinen kuva! | ||||
|
05.11.2024 18:43 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos hyvästä palautteesta kaikille. Juna kyllä seisoi pelkillä puskinvaloilla pitkään, muuta hieman ennen pikajunan tuloa kuljettaja sammutti valot kokonaan ja hieman kuvanoton jälkeen, muutama sekunti ennen junien kohtausta, sytytti ne takaisin. Tosin kaikki kolme valoa. Itsekin samaa ihmettelin ja mielessä kävi, että olisiko kuljettaja mahdollisesti resetoinut jotain tms? | ||||
|
|
05.11.2024 18:38 | Pasi Seppälä | ||
| Onpas komeita kuvauspaikkoja löytynyt savonradalta. Tämä varsinkin oikein näyttävä avarine maisemineen ja vesistöineen. Huippujälkeä jälleen kerran. | ||||
|
05.11.2024 18:33 | Jouni Halinen | ||
| Näin näkyy olevan ja nätti on tosiaan ollut http://bot.fi/3ys8 Mulla on sen verran kosketuspintaa Tabeen, että oltiin kavereiden kanssa viikonloppu reissulla Tabelassa syyskuussa 1976. Paikka on Tammelassa 20 minuutin automatkan päässä (nopeus 120 km/h) Forssan viinakaupasta. Tabe oli saanut tilukset lahjaksi Erik von Frenckeliltä, ja kaverin sukulainen katsoi vähän tilusten perään, se on jäänyt mieleen, että sauna oli niin "horo" että kiuasta piti hehkuttaa punaisena koko ajan. Tabe oli vielä silloin Jenkeissä. Tabe palasi takaisin Suomeen vuonna X?. Muutti sitten Tabelaan, aitasi tontin parimetrisellä aidalla, hankki 2 Dobermannia, alkoi nähdä pikku-ukkoja ja soitteli vähän väliä Forssan poliisiasemalle, että taas on pikku ukkoja tulossa aidan yli. Forssan nimismies valitteli lehdessä, että heidän bensabudjetistaan menee leijonan osa Tabelan reissuihin. Tabe vähän itsekkin levitti tietoa, että hänen isänsä on tosiasiassa joku Iranilainen Shaasi tai vastaava ja hän on sitten prinsessa tai mikä kunikaalinen nyt onkin. Ja sehän meni osittain läpikin. Hän muutti sitten Turkuun ja kuoli sielä 2006 ja haudattiin tosiaan Malmille. |
||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
05.11.2024 17:59 | Jussi Tepponen | ||
| Ja muutaman Töölön sokeritehtaan kapsukuvan löytää myös MRY:n arkistosta: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/list/14?resetfilters=1&clearordering=1&clearfilters=0&mry_kuvatietokanta___rautatie=69 |
||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
05.11.2024 17:56 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
05.11.2024 17:33 | Jouni Halinen | ||
| Testailen tässä vähän uutta tapaa luoda ”köyhän miehen kuvasarjaa”. Onko jollain jotain tätä vastaan. ??.??.1925 Vaunuja siirtoalustalla Töölön sokeritehtaalla. Kuvan lisääjä Pave Saarinen https://vaunut.org/kuva/123335?kv=1873&kv2=1970&paik=t%C3%B6%C3%B6l%C3%B6 ??..1898 näyttää siltä, että vuonna 1898 Töölön sokeritehtaalle suunniteltiin leveäraiteista raidetta suoraan Töölön vallilta Töölönlahden pohjukan yli. Kuvan lisääjä: Kurt Ristiniemi. https://vaunut.org/kuva/132069?kv=1873&kv2=1970&paik=t%C3%B6%C3%B6l%C3%B6 Reino Kalliomäen 5 kuvan kuvasarja Töölön sokeritehtaasta löytyy tästä: https://vaunut.org/sarja/4579 Näin toimien saatiin 18 kuvan sarja tehtaaasta ja sen rautatiestä, ihan hyvä saalis näin vanhasta kohteesta. |
||||
|
|
05.11.2024 17:29 | Lasse Holopainen | ||
| Onko tuo teräskorinen Nom vai Pot vai joku muu? | ||||
|
05.11.2024 17:26 | Ilkka Hovi | ||
| arvelisin vuodeksi 1955. Todennäköisesti ei 1956 ja sen jälkeen muutimme pois Töölöstä. Varmaan 1955 sillä muistan topparoikan purkaneen rataa ja olin hämmästynyt uudesta kirskotuksesta joka oli tullut tilalle. | ||||
|
|
05.11.2024 16:54 | Veeti Pietilä | ||
| Laitetaanko tähän Sm6:seen teipit Nokelassa? | ||||
|
|
05.11.2024 16:31 | Vertti Kontinen | ||
| Onneksi ei. Kyllähän se harmitti herätä keskellä yötä, mutta onneksi saavuin paikalle sopivaan aikaan ja odottelin lämpimässä autossa tietoa meneekö juna tavararatapihan, vai aseman läpi. Odotellessani siirron ilmestymistä suoran päähän, samaan aikaan yöjunan 274 seisoessa asemalla, päätti joku ajella autollaan viereisellä parkkipaikalla torvi pohjassa herättelemässä nukkuvia matkustajia. | ||||
|
05.11.2024 16:05 | Jouni Halinen | ||
| Kuva on nyt vaihdettu. Kiitti Jimi vihjeestä. | ||||
|
05.11.2024 15:58 | Pertti Miettinen | ||
| Tää on Suoniemessä 6.9.66 sivuun ajaneen toisen tavarajunan kanssa kolaroinut. Toisessa junassa oli Vv16 2021. Hr12 oli junassa LT 4443 ja Vv LT 4610:ssä. | ||||
|
05.11.2024 15:52 | Juha-Pekka Marttila | ||
| ..pääriepua.. Sitten on talvellakin pikkutennarit jalassaki.. Onko muoti noin hirveää..taitaa olla rahasta kiinni.. Ettei oo varaa ostaa ostaa talvikenkiä.. Kesällä tuo typerä ilmiö..,kesähelteellä piti pitää raskaita, pitkiä tennissukia..Vain ja ainoastaan, kun muoti pakottaa..Sairasta.. Kesähelteellä..pitkät raskaat sukat.. Hölmöä katseltavaa.. | ||||
|
|
05.11.2024 15:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Hyvä että sait kuvan tästä. Pitikö odottaa pitkään? | ||||
|
05.11.2024 14:21 | Jorma Rauhala | ||
| Valokuvaaja Carl Adolph Hårdh on ottanut kuvan https://finna.fi/Cover/Show?id=hkm.7B7BC047-35F3-41D6-909F-56145AF59F58&fullres=1&index=0 vuonna 1867 Kruununhaasta Tölöön. Etualla on ikiaikainen jo 1600-luvulta periytyvä ja monasti rempattu puinen Pitkäsilta vasemmalta Kruununhaasta oikealle Siltasaareen. Laaja Suomenlahden sisäpoukama, Töölönlahti, on pantu valtion ja rautateiden toimesta 1860-luvun alussa keskeltä poikki ja se on pengerretty laivaliikenteelle käyttökelvottomaksi esteeksi, rautatiepenkaksi, ja vain pieni siltapalkki on jätetty veden kuvitteellista vaihtumista ja soutuveneitä varten Linnunlaulun huvila-alueen rantaviivalle oikealle. Laajaulappaisen Töölönlahden muuttaminen umpilammeksi on sinetöity. Töölönlahden puolittamisesta seurasi ratapenkan itäpuolella Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden nimeämiset. Aiemmin 1800-luvulla liikennöitiin Suomenlahdelta Tölön kylän laitureille, Hakasalmen huvilalle ja Töölön Sokeritehtaalle (tehdas horisontissa) saakka avointa merta myöten veneitse ja höyrylaivoilla. Vain Pitkäsilta rajoitti alusten kokoa. HKM. | ||||
|
|
05.11.2024 13:09 | Jouni Halinen | ||
| Jorma: Eläintarhantietie kulki silloin ilmeisesti Linnunlaulun sillan kautta, aika kapoinen oli kulkuyhteys silloin. Mutta Hesarikin oli olemassa ja käytössä jo ainakin vuonna 1932, eli nimi kysymys on lähinnä nimellinen, mutta ihmeen myöhään asiantila korjattiin https://kartta.hel.fi/link/ermLtL Vuoden 1909 kartassa Hesaria ei ole vielä olemassa. Tässä kartassa on ”liuku nappula” jolla vanhaa karttaa voi vaihtaa nykykarttaan https://vanhatkartat.fi/#13.36/60.18584/24.94193 |
||||
|
05.11.2024 12:27 | Jouni Halinen | ||
| 80-luvulla talossa oli UM:n kehitysyhteistyö osasto, kävin siellä kopparikeikalla. Kerran tuli keikka, syynä se että koppari oli ”hukannut” yhden arkin, se löytyikin orginaalien syöttölaitteen sisältä. Ei muuten mitään, mutta kun sitä pumaskaa oli lukenut YK:sa jossain palaverissa Keijo Korhonen, meni kuulemma pasmat häneltä sekaisin ja pisti vihaksi hänellä. | ||||
|
05.11.2024 12:03 | Jouni Halinen | ||
| Juu, mulla kävi pieni kommervenkki vuosiluku oli ensin 1900 ja ratikka arvio sen mukaan ja sitten tuli ilmi vuosiluku 1925. Mutta jo 1890!, silloin ratikat varmaan kulkivat kauramoottorilla. | ||||
|
|
05.11.2024 10:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Häikäisevän kaunis Tabe Slioor tosiaankin oli. Hän oli iranilaissyntyisen Venäjän armeijan everstin ja suomenruotsalaisen äidin nelilapsisen perheen kuopus ja ainoa tytär. Taben hauta on Malmin hautausmaalla. |
||||
|
05.11.2024 10:36 | Jorma Rauhala | ||
| Kympin rajoitus johtuu alle sadan metrin päässä olevasta ja kuvassakin näkyvästä Myllyrannantien tasoristeyksestä. Eristysosuuden erityinen lyhyys on siis syynä! Tasoristeyksen jälkeen näkyy jo nopeusmerkki 50 km/t. | ||||
|
|
05.11.2024 10:29 | Jorma Rauhala | ||
| Raitiovaunut ovat liikkuneet tällä Läntisellä Viertotiellä jo alkaen vuodesta 1890. Tuossa näkyy myös kaksoisraiteen kiskotus. Mannerheimintiellä ratikat aloittivat kulkunsa tosin vasta vuonna 1942... | ||||
|
|
05.11.2024 10:22 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo Vakuutusyhtiö Pohjan toimistotalo valmistui 1974. | ||||
|
|
05.11.2024 10:19 | Jorma Rauhala | ||
| Eläintarhantie tuo on ja tulee tähän Hakaniemestä. Helsinginkaduksi tämä tässä nimettiin vasta 1969. | ||||
|
05.11.2024 10:03 | Teuvo Piirainen | ||
| Ilkka Hoville: 1930-luvun ratapihakaavioon on merkitty itäisen tallin (uusi talli) läpimenevä raide, joka on nimetty "öljysäiliö tieksi". Tämän raiteen päässä on ollut öljysäiliö. Vuoden 1985 ratapihakaaviossa dieselpolttoaineen jakelupaikka on merkitty suunnilleen siihen kohtaan, missä se on nykyäänkin. | ||||
|
|
05.11.2024 09:53 | Petri Nummijoki | ||
| Mielenkiintoinen havainto. Jonkin verran on mietityttänyt, miten vahvaa tekoa sokeritehtaan raide mahtoi olla muutoksen jälkeen mutta ilmeisesti aika hyvä, jos siellä käytiin aikansa suurilla vaihtovetureilla eli Vv15-sarjalla (kuvan https://vaunut.org/kuva/19643 kommenteissa) tai yli 17 tonnin akselipainon omaavalla Vr5:lla. Onko arviota, miltä vuodelta Vr5-havainnot olisivat? Taka-ajatuksena on lähinnä, että Helsingin ja Pasilan välinen vetopäivystäjä oli kai viimeinen homma, jossa Vr5-vetureita Helsingissä säännöllisemmin esiintyi. Jos havaintoja on vielä aikataulukausilta 1960-1962 niin sitten ilmeisesti ko. vetopäivystäjän tehtäviin kuului myös sokeritehtaalla käynti. Mikäli mennään 1950-luvun puolelle, jolloin Vr5 vetureita oli Helsingissä runsaammin niin päivystysvuoroa ei voitane yksilöidä. |
||||
|
|
05.11.2024 09:07 | Ilkka Hovi | ||
| Ihmettelinkin miten tuo rata muuttui leveämmäksi. Siellä näin kahdesti Vr5:n hakevan vaunuja. Nyt vasta selvisi että olen nähnyt tuonkin kapearaiteisen. | ||||
|
|
05.11.2024 08:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ilmalan pendopesukoneessa Sn 2. | ||||
|
|
05.11.2024 08:08 | Teuvo Piirainen | ||
| Niin, ei taida junaa tulla koska Mäntän rata on suljettu liikennöinniltä Väylän toimesta. | ||||
|
|
05.11.2024 08:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaihda kuva johonkin toiseen, niin ei jää tyhjää rakoa. | ||||
|
|
05.11.2024 08:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Esim. kalustohallissa tai kääntöpöydällä voi olla alempi rajoitus kuin 10, esim. 7 tai 5. Sellaiselle on myös oma merkkinsä. | ||||