Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.04.2024 11:04 | Lari Åhman | ||
| Taitaa olla kaksiakselisten vaunujen ominaisuus tuo vatkaaminen. | ||||
|
17.04.2024 10:38 | Jouni Halinen | ||
| Kyseesä on ns. "tähtiperä" eli Ford (Consul) Cortina https://www.iltalehti.fi/autoklassikot/a/2014052318335361 Näitä näkyy olevan Nettiautossa myynnissä 2000-7500 euron hintaan. Onko tämä yksilö ihan Karin "ikkari" ja mahdollisesti museorekisterissä?. Hienosti maali kiiltää ja se varustettu asian mukaisilla mustilla kilvillä. Se tuli mieleen museoautoista, että alkaako niillä kilpi aina M kirjaimella?. | ||||
|
17.04.2024 09:11 | Jari Välimaa | ||
| Melkein sama paikka 2018 https://vaunut.org/kuva/126347 |
||||
|
17.04.2024 09:09 | Eljas Pölhö | ||
| Valmet maksoi matkasta kiinteää päivämaksua VR:lle ja sen määrä sovittiin aika ajoin. Työntekijät maksoivat VR:lle itse oman kuukausilippunsa Turkuun ja Valmet peri Valmetin junaa käyttäviltä työntekijöiltä palkan yhteydessä jonkun summan. Esimerkiksi joulukuun 1963 neuvottelussa Valmetin vaihtoehdot olivat viisi linja-autoa 5x31 mk tai yksi juna 160 mk. Juna tuli valituksi sillä kertaa. Silloin 1963 lopulla aikataulut olivat: H 372 tulo 6:27 Turku 6:33- Keula 6:46 / 7:00-Turku 7:13 iltapäivällä: Turku 15:35- Keula 15:48 /16:08 - Turku 16:20 /H373 lähtö 16:25 Määräysten mukaan höyryveturi ei saanut mennä Keulaan siellä olleiden bensiinisäiliöiden takia. Silloin, kun Loimaan juna ajettiin höyryveturilla, Turussa vaihdettiin Keulan junaan dieselveturi ja sama päinvastoin iltapäivällä. Silloin kun Loimaan junat ajettiin Vv15:llä veturivaihtoa ei tarvittu. Aamulla Keulan junan veturi palattuaan Turkuun vei laivapikajunien vaunustot Turun satamaan ja sen jälkeen jatkoi tavarajunassa 3005 Naantaliin. Iltapäivällä, milloin Loimaan juna ajettiin Hv1:llä, Keulan junan veturi jatkoi Turussa päivystäjänä (Pv 5i) Nämä olivat siis joulukuussa 1963 voimassa olleet liikennöintitavat. |
||||
|
17.04.2024 09:01 | Mikko Mäntymäki | ||
| Nykyisten raiteiden "eteläpuolelle" tulee toinen tunneli. | ||||
|
|
17.04.2024 08:27 | Petri Nummijoki | ||
| Nummelinin kirjan mukaan Pansion liikenne pyrittiin jo 1950-luvulla hoitamaan moottorikalustolla tiukkojen palomääräysten vuoksi mutta kai Turku-Loimaa-väli hoidettiin kuitenkin Hv1:llä lähemmäs 1960-luvun puoliväliä? Vaihdettiinko siis Valmetille menevään junaan veturi Turun asemalla? | ||||
|
17.04.2024 08:08 | Timo Haapanen | ||
| On tuo Dr21 muuten valtava. | ||||
|
17.04.2024 07:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuskin tässä maisemassa kauheasti on mikään muuttunut kahdeksassa vuodessa, ehkä pusikot kasvaneet? Mutta niitäkin niitetään aina uudelleen. Kiinnitin vain huomion tuohon "vanhempi" -sanaan, ovathan nuo samat vaunut edelleen kovassa käytössä :) Vanhoiksi kutsuisin ruskeita Shmmn / Shmmn-t -vaunuja: https://vaunut.org/kuva/7328 | ||||
|
|
17.04.2024 07:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Maksoiko Valmet lipun vain Turun asemalle, vai saiko matkustaa tarvittaessa Loimaalle saakka? Vai pitikö matkustajan ostaaa itse lippu välille Turku–Loimaa (tai mihin sitten menikään?) | ||||
|
17.04.2024 06:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyt on jatkettu viereistä raidetta. | ||||
|
17.04.2024 06:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Työn raskaan raatajien kohtaus arkisessa harmaudessa. Mainio kuva! | ||||
|
|
17.04.2024 03:15 | Leevi Halonen | ||
| Nopeaa toimintaa. Onko raidetta rakennettu lisää nyt viimeisen 7 päivän aikana? | ||||
|
|
17.04.2024 00:14 | Eljas Pölhö | ||
| VR teki Valmetin kanssa sopimuksen työläisten kuljettamisesta 1959, jolloin matkustajia oli 500 ja junarunkona oli 5 Ei-vaunua+F. Valmetin pysäkistä käytettiin nimeä Keula ja nimi Keula oli käytössä edelleen sopimuksen viimeisessä päivityksessä 1.9.1967. Silloin matkustajat mahtuivat kolmeen Ei-vaunuun. Juna oli Loimaalta saapunut H372. Tulo Turkuun klo 6:27 ja jatkoi Keulaan (Valmetille) muutaman minuutin pysähdyksen jälkeen. 1967 junan kokoonpano oli Vv15+3 Ei+1 F. Paluumatkaa varten sama runko haki matkustajat Keulasta ja jatkoi Turusta Loimaalle Ma-Pe H373 (la H379). Matkustajalaskennassa 3.5.1967 junassa oli 292 henkeä, joista 40 oli kuukausilippulaisia ja 252 Valmetin maksamia (ilman VR lippua). | ||||
|
16.04.2024 23:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan "divetymonoksidinkuljetusvaunu" näyttää hiukan samantyyliseltä kuin Valtionrautateiden 100-vuotisjuhlakuvakirjan sivulla 60 oleva ylemmän kuvan vaunu nro 9611. Kuvan vaunussa tosin on tekstinä: "RIIHIMÄKI KÄLLVATTEN TELEFON 4122". Kuvateksti: "Vaunu, jolla kuljetettiin Riihimäeltä lähdevettä Helsinkiin myytäväksi." |
||||
|
16.04.2024 23:39 | Jorma Toivonen | ||
| Jotain "pientä" ongelmaa taisi Tk3:ssa olleen, koska siirto v12925 (Tpe-Hpk) 14.04.2024. sujui nopeustietojen mukaan n.35km/h. | ||||
|
16.04.2024 23:34 | Eemil Liukkonen | ||
| Kiitos kehuista ja näköjään lopputulos oli 40 km:n pyöräilyretken arvoinen. Tohon iltaan olisi vaikuttanut moni muu asia, jolloin en sinne asti olisi lähtenyt pyöräilemään, vaikka vastaavan pituiset matka pyörällä naurettavan helppoja suorittaa oman kunnon suhteen. Onneksi sattuman kaupalla sitten päädyinkin Kurkimäelle ihan vaan haukkaamaan raitista ilmaa. | ||||
|
16.04.2024 23:04 | Jorma Rauhala | ||
| Paljon on muuttunut, mutta kääntösillan lava ja oikealla oleva talo ovat yhä. Kääntösillassa on nykyään muistokilpi, tosin tiedoiltaan päin honkia. https://www.google.com/maps/@60.1630116,24.9264148,3a,28.4y,318.79h,92.92t/data=!3m8!1e1!3m6!1sAF1QipNGFv3Cm_MppnHhfQIzyTNw8FktFEJ7zR6ieYGc!2e10!3e11!6shttps:%2F%2Flh5.googleusercontent.com%2Fp%2FAF1QipNGFv3Cm_MppnHhfQIzyTNw8FktFEJ7zR6ieYGc%3Dw203-h100-k-no-pi-0-ya249.80164-ro0-fo100!7i8704!8i4352?authuser=0&coh=205409&entry=ttu | ||||
|
16.04.2024 22:59 | Tero Korkeakoski | ||
| Vaikka tämä onkin lähtenyt kromikaivoksesta tunnetusta Kemistä niin tämä kuljettaa silti kuparirikastetta Kevitsasta Harjavaltaan. En kyllä ymmärrä miksi kontteja voi lastata junaan lähempänä Sodankylää vai siirtokuormataanko niitä jotenkin? | ||||
|
16.04.2024 22:43 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ratapihan varsikin taitaa saada uuden aidan, koska vanha "keihäänkärkiaita" on paloiteltuna - toki jo ihan työkoneiden vapaamman liikkumisen takiakin. | ||||
|
|
16.04.2024 22:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Laivastoasemalla oli vielä matkustajalaituri paikallaan 1981 kun olin suorittamassa asevelvollisuutta siellä. Matkustajajunia ei liikkunut mutta muutaman kerran toi päivystäjä venäläisiä tavaravaunuja sataman ratapihalle, lastina joko ammuksia tai dieselmoottoreiden varaosia, en muista tarkkaan. | ||||
|
|
16.04.2024 22:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Lastenvaunumies on ilmeisesti käyttänyt siltaa oikopolkuna, ettei tarvitse kiertää koko satama-allas. Yksi veikkaus on että lastenvaunuissa ei ole edes vauvaa vaan voi olla ostokset (nestemäiset?). |
||||
|
|
16.04.2024 22:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Kummalle puolelle se toinen tunneli oikein tulee? Minne tulisivat "Tunnin junan" erkaantumisraide, jos on tullakseen? | ||||
|
|
16.04.2024 21:58 | Erkki Nuutio | ||
| Nyt saatiin satamaradan maantieteellisesti ensimmäinen kääntösilta esillä. Toinen lienee tässä https://www.vaunut.org/kuva/126356?kv=1930&kv2=1939&paik=Helsinki . Taustarakennukset osin samoja. Kolmannestakin löytyy kuva täältä. Lastenvaunun työntäjä / vetäjä on vaikuttaa epäilyttävältä. Onhan raiteen toisella puolella on vain pienehkö uloke. Lastenvaunulla ei liene ymmärrettävää syytä mennä sille. Oliko vauva vaarassa (veteen kippaus tai kiskoille jättö) ? |
||||
|
|
16.04.2024 21:46 | Tuomas Pätäri | ||
| Vanhempi teräskelajuna tuli arvonnassa vastaan, vallitsevalle vuodenajalle sopivassa maisemassa. Tyylikäs kuvauspaikka johon juna nätisti asettuu. | ||||
|
|
16.04.2024 21:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Pansion laivastoaseman ja VR:n välillä tehtiin sopimus henkilöliikenteestä 28.10.1943. Aluksi liikennettä oli laivastoasemalle saakka. Aamulla Pansioon ja iltapäivällä takaisin. Vuodesta 1949 liikennettä rajoitettiin vain Pansion telakalle (Valmet / Laivateollisuus) saakka. Liikennettä Laivateollisuudelle kesti vuoteen 1967 saakka. Liikennettä ei esitetty yleisissä aikatauluissa. Lisää tietoa on Nummelinin kirjassa Turun–Naantalin–Uudenkaupungin rautatie. | ||||
|
16.04.2024 21:42 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä on komea juna, vaikka vetäjä hieman rappiolle on päässytkin... Mutta onpahan ilman ylimääräisiä viherryksiä. | ||||
|
|
16.04.2024 19:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä mä sekoitan Pernon ja Pansion? Pansioon on ollut tosin 1950-luvulla työläisjunaliikennettä. |
||||
|
|
16.04.2024 18:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Säiliövaunu on vedenkuljetusvaunu, littera Gv. Sillä tuotiin lähdevettä Helsinkiin. Vuonna 1908 Gv-vaunuja oli kaksi. Vuonna 1916 Gv-vaunujen numeroalue oli 30,861-30,875. |
||||
|
|
16.04.2024 17:49 | Petri Kiviniemi | ||
| Aika ajoin tulee esiin 1980-luvun lähijunaliikenne Pansioon. Onko tästä liikenteestä lisätietoa löydettävissä? Pernon telakalle kyllä kulki 1980-luvulla lähijunia. | ||||
|
16.04.2024 17:09 | Teemu Saukkonen | ||
| Nämä kun eivät oikein taustasta erotu kesällä eikä talvella... | ||||
|
16.04.2024 17:06 | Toni Lassila | ||
| Toukokuussa on näillä näkymin kulussa junia myös Patokankaalta ja Rovaniemeltä Ylivieskaan, jotka kaiketi sitten jatkavat toisella numerolla sieltä Alholmaan tai johonkin etelämmäs. Liittynee Kemin sellutehtaalla muutama viikko sitten tapahtuneen räjähdyksen aiheuttamaan huoltokatkoon, jonka ennustettiin jatkuvan touko-kesäkuulle asti. | ||||
|
16.04.2024 17:06 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa on tosiaan myös mainosratikka. Virroitintanko osoittaa vasemmalle ylös. Kuvassa on myös Ford Capri Mk. 1. |
||||
|
16.04.2024 16:57 | Mikko Mäntymäki | ||
| Nyt tässä kulkee huoltotie vanha ojarumpu on varmaan kaivettu pois ja tehty huoltotie sen päälle. | ||||
|
|
16.04.2024 16:18 | Oula Ahlholm | ||
| Veeti, se on turvateippaus joka auttaa parantamaan näkyvyyttä. | ||||
|
16.04.2024 15:38 | Veeti Saukkonen | ||
| Ihana huru! | ||||
|
16.04.2024 15:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Tästä vaunusta muistui mieleen Paraisten Kalkkivuoren 1920-luvun vaunut 60906, 60936, 60954, 60983, 60993, 61001, 61043 ja 61044, joissa avonainen tavaravaunu oli varustettu väliaikaisin seinin ja katoin. Täysin samasta konseptistahan ei ole kyse, mutta muistuipa vain mieleen. Kuvia en vaunuista ole nähnyt, ainoastaan kirjeen, jossa kehotetaan tuomaan vaunut lähimmälle verstaalle virheellisen kantavuusmerkinnän korjaamiseksi. 1920-luvulla oli huutava pula vaunuista. Paraisten Kalkkivuori ilmeisesti tarvitsi kalkinkuljetukseen säältä suojattuja vaunuja, kalkkia kun ei passaa päästää kastumaan. Nähtävästi se ei voinut saada VR:ltä katettuja vaunuja, vaan ainoastaan avonaisia, ja joutui itse rakentamaan vaunuihin seinät ja katon. |
||||
|
|
16.04.2024 15:27 | Veeti Saukkonen | ||
| Mitäs nämä vihreät viivat oikein merkkaavat Dv12 vetureissa? En ole ikinä saanut selville. | ||||
|
16.04.2024 15:27 | Veeti Saukkonen | ||
| Samaa mieltä! | ||||
|
|
16.04.2024 11:25 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Nappilaukaus! | ||||
|
16.04.2024 11:17 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Hyvää taltiointia! | ||||
|
16.04.2024 11:16 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Oispa tuo nätti kuisti saanut säilyä, mutta toisaalta edessä on korkea matkustajalaituri ja juna saattaa sillä tänäkin kesänä taas pysähtyä. | ||||
|
16.04.2024 11:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Alun perin tässä on ollut kiviholvisilta. Myöhemmin se korvattiin terässillalla. https://vaunut.org/kuva/22974 | ||||
|
16.04.2024 10:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Neukkulan aseteollisuudessa oli se pohjavire, jonka vuoksi mittaustekniikka laitteineen ja mittareineen piti olla kunnollista. Ladojen nopeusmittarit olivat tietenkin eri asia. Käsieni kautta on kulkenut "miljoonia" Stankolta ostettuja, konepajalla tarvittavia mittausvälineitä (tein niihin vastaanottotarkastuksia). Hylkäyksiä ei ollut tarvis tehdä kuin vain 1 - 2 kpl (vuosina 1988 - 1995, kun olin Pikkalassa Alumiinilla mittalaitetarkastajana). Mittapalatkin, vaikka niitä piti käyttää VTT:llä, ei mitään huomautettavaa, tarkkuusluokat OK. Mittakellotkin, sama juttu, lievästä karkeatekoisuudestaan huolimatta. Työntömittoja ei tarvinnut kertaakaan romuttaa. Mikrometrit (sauvamikro 150 ... 2500 mm) ei häikkää. Vinkkelit samoin. Stankolla eivät pitäneet "nylkyrihintoja"... |
||||
|
|
16.04.2024 07:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Melko pitkälti kai samoissa määrin, kuin aikanaan laitosten putkahdellessa Novotšerkasskin veturitehtaalta. En tiedä, kuinka paljon tähän asiaintolaan vaikuttaa se, kun vetureiden mukana toimitettiin ylimäärin varaosia, joista Valtionrautatiet kokosi aikaa voittaen myös lisäveturit 3003', 3111 ja 3112. Jos istuu Kaalihäkin ajopöydän ääressä ja katsoo ajolangan jännitemittaria sekä ajomoottoreiden virtamittareita, niin jo niissä pistää silmään teksti »СДЕЛАНО В СССР». Istuin on sentään Bremsheyn valmiste. Näin satakuntalaisena ilahduttaa kieltämättä, kun ohjaamon ikkunat tuulilaseista alkaen vaikuttaisivat olevan nykyään kaikki Jaakko-Tuote Oy:n valmistetta. Tosin kulkukäytävän pyöreissä ikkunoissa en ole nähnyt »JT» -tarraa ―, olisivatko ne edelleen neuvostomatskua... Paineilmakojeista löytyy järjestään saksalaisen Knorr-Bremsen logot, ihan niinkuin niissä on alunperinkin ollut. Kuitenkin erilaisiin sinkkiämpäriä tai Sputnik-avaruusalusta muistuttaviin paineilmasäiliöihin on kiinnitetty »Made in USSR» -valmistekilvet. Suurjännitetilojen puolelta löytää kasapäin aitoa ja alkuperäistä, kyrillisin aakkosin koristeltua neukkurompetta ―, alkaen sammakkoreleistä. Sen sijaan länsiteknologiaa sisältävien elektroniikkamurikoiden retrotarroissa lukee kotoisasti »Oy Strömberg Ab». Ysärillä jälkiasennettu kulunvalvontalaitteisto on EKE-Elektroniikan haitekkiä. | ||||
|
|
16.04.2024 01:06 | Markku Naskali | ||
| Optiikka korostaa/vääristää mittasuhteita. Melkoinen mäki näyttää olevan keskustorille. Eipä tuota ylämäkeä havainnut kun aikoinaan juostiin junalta Yhteislyseolle että ehtisi ajoissa että ei taas pitäisi selittää maikalle miksi on myöhässä. | ||||
|
|
16.04.2024 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva on näemmä otettu asemalle päin. | ||||
|
16.04.2024 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö kiire johtanut A 7-telien valitsemiseen tähän vaunuun? En ihmettelisi, olihan sota-aika rikkonut vaunuja aika tavalla, joten telejä olisi kyllä saanut käyttöön ehjäämisen jälkeen. |
||||
|
15.04.2024 23:15 | Rasmus Viirre | ||
| Alkaisikohan tuossa jo keulan valonheittimet riittämään..? :D Ainakin 13 kirkasta ja 4 punaista | ||||
|
|
15.04.2024 22:34 | Toni Lassila | ||
| Kuinkas monta näitä Tekareita on vielä Ruotsissa? | ||||
|
|
15.04.2024 21:26 | Tapio Keränen | ||
| Aluskehys voisi olla kolmiakselisesta säiliövaunusta, jossa on ollut 25 m³:n säiliö, koska keskimmäisessä pyöräkerrassa ei näy jarrutönkkiä. Jos en kovin väärin näe, päädyssä näkyisi olevan myös höyrylämmityksen letku. Puskimet näyttävät tavallisilta varsipuskimilta. Ensin tuppelon alapuolelta näkyvä kytkinkoukku hiukan hämäsi. | ||||
|
|
15.04.2024 21:11 | Petri Nummijoki | ||
| Ilmeisesti aika paljon on Neuvostoliittoa jäljellä. Asiaa on käsitelty mm. kuvan https://vaunut.org/kuva/6756 kommentissa 04.12.2010 00:00. | ||||