Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.01.2024 15:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksi noissa 60-luvun laitekaapeissa on tuo torvi? | ||||
|
27.01.2024 15:35 | Simo Virtanen | ||
| Tuota punaista nollaa en tiennytkään. Olen joskus ajatellut olleen kuskin omaa tuunausta ja makuasioita. Nämä lyhyet ohjaamot ovat sitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Vähänkin pidemmällä kuskilla hinkkaa istuin takaseinää, eikä sinne saa edes takkia naulaan. En ihmettele, että tarjolle tuli vähän pitempi lyhyt ohjaamo. |
||||
|
27.01.2024 14:13 | Mikko Ketolainen | ||
| Nytkö kulki T7145/7146 sähkövedolla? | ||||
|
27.01.2024 13:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Konkari Muurinen ei valitettavasti tätä kommenttia ole enää lukemassa, mutta esimerkiksi Pätäri on. En tiedä kuka tuo montusta kysynyt käyttäjä on ollut. Mutta, tuo kuoppa ei olekaan kääntöpöydän monttu. Kääntöpöytä oli tuosta kohdasta noin 110 metriä eteläkaakkoon. Mitattuna Paikkatietoikkunan työkaluilla. | ||||
|
27.01.2024 13:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Samaan tyyliin kuin Dr13 2325:een? https://vaunut.org/kuva/65710 | ||||
|
27.01.2024 13:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Rahkolan pieni toimistokoppi ( https://vaunut.org/kuva/36799 ) on tietysti purettu, mutta nykyään on olemassa uusi Rahkolan liikennepaikka. | ||||
|
|
27.01.2024 13:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Kouran kumpaakaan asemarakenusta, ei vanhaa eikä uutta, ole varsinaisesti lopullisesti purettu. Vanha: https://vaunut.org/kuva/102412 ja uusi: https://vaunut.org/kuva/9592 (molemmat tosin eri näköisiä kuin asemana ollessaan.) | ||||
|
|
27.01.2024 12:44 | Toni Puolatie | ||
| Ryhdikkään näköinen autokin, vaikka kuvanottohetkellä on vähintään nelisen vuotta vanha. Päällä oleva kontti sen sijaan näyttää melko tuoreelta. HPI-moottorilla näyttäis olevan (kun on tuo punanen 0 tehomerkinnässä), melko loppupään nelosia siis kuitenkin. |
||||
|
|
27.01.2024 12:16 | Teemu Saukkonen | ||
| Yhteen näistä on näköjään laitettu pakoputkiin kunnon tötteröt. | ||||
|
|
27.01.2024 12:07 | Lari Åhman | ||
| Ovat varsin koomisen näköisiä kyseisellä P-ohjaamolla ja vailla kattoilmanohjainta varustetut autot. Kontin ollessa kyydissä on varmasti ilmanvastuksella tuhlattu useampi litra dieseliä. Tuo 4-sarjan ns. korkea ohjaamo vastaa PGR-sarjassa G-ohjaamoa mm. lattiakorkeutensa osalta. | ||||
|
27.01.2024 12:03 | Teemu Saukkonen | ||
| Enpä ole huomannut tuota kysymystä, nyt en enää muista missä se sanottiin. Jokatapauksessa normaalit junat peruttiin ja korvattiin tällä aamupäivällä, kun olin vasta tulossa Kouvolaan. | ||||
|
27.01.2024 11:41 | Timo Salo | ||
| Kummasti nuo Deeverit kulkee myös hangessa! Sattumana kerrassaan mainio kuva...! | ||||
|
26.01.2024 22:04 | Otto Tuomainen | ||
| Tšekin rautatiehallinnolla (Správa železnic) on käytössään kolme VT-72B evakuointipanssarivaunua. Niiden sijoituspaikat ovat Praha, České Budějovice ja Přerov. Vaunuja käytetään mm. rautatieonnemuuksien raivaustöissä. | ||||
|
|
26.01.2024 21:37 | Simo Virtanen | ||
| Harvinaisia tällaiset R-ohjaamoiset Scaniat Transpointilla. R-ohjaamo on korkeammalla kuin toisten kuvien P-ohjaamo. Yleensä kuljetusyritykset ovat suosineet korkeammalla olevia ohjaamoja tällaisissa runkolinjoja ajavissa autoissa, mutta Transpoint oli varmasti suurin poikkeus. Samoin vieressä oleva maisteri-Volvo on matalalle sijoitettu FM-ohjaamoa. |
||||
|
26.01.2024 19:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Lival? | ||||
|
26.01.2024 11:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ahaa, äffä mukana tässä Tapsan tavarajunassa, joten mm. jarrujen tarkastukseen oli pätevä "konehtööri" mukana. F 3706 oli vuodelta 1938 ja hylättiin vuonna 1976. |
||||
|
|
26.01.2024 11:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vahvana oletuksena: - kappaletavaraa. Muutahan "isoa" teollisuutta Nikkilässä ei tainnut ollakaan, lukuunottamatta paikkakunnan tunnettua "järkilataamoa"...? |
||||
|
|
26.01.2024 10:24 | Jouni Hytönen | ||
| Yllättävän paljon vaunuja on ollut matkalla Porvooseen, varmaan toki nämä Nikkilän vaunut ovat oikeasti matkalla jonnekin muualle päin Suomea. | ||||
|
Kuvasarja: Tavarajuna T 1658 Porvooseen |
26.01.2024 10:17 | Hannu Peltola | ||
| Hauskaa, että koostit nämä kuvasarjaksi! On aina mukavaa katsella kuvasarjaa yksittäisen junan etenemisestä linjallaan, se on melkein kuin virtuaalimatkailua. | ||||
|
26.01.2024 09:58 | Hannu Peltola | ||
| Oho, satunnaiskuvina tulee aina yllätyksiä! Tätä upeata Pertun kuvaa en ollut nähnytkään. Hieno otos! | ||||
|
26.01.2024 09:45 | Jouni Hytönen | ||
| Jos kuvausvuosi on 1968, auton vuosimalli ei ehkä ole 70-luvun puolelta. Vai jatkaako tämä sujuvasti teknisten vitsien sarjaa: vuonna 1968 oli tehty jo valmiiksi varastoon vuosimallit 1969, 1970 ja 1971, koska tiedettiin, ettei isoja teknisiä muutoksia kuitenkaan ole luvassa. :) | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
26.01.2024 01:36 | Eljas Pölhö | ||
| T3-sarjan vetureista vain neljään (72-75) asennettiin SRM-vaihteisto, mutta se oli niin ongelmallinen, että nro 76 toimitettiin Voith-vaihteistoisena ja 73 & 74 saivat Voithin jo 1959. | ||||
|
25.01.2024 23:17 | Arto Papunen | ||
| Nyt osaa näistä C36:ista on ruvettu purkamaan.. | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
25.01.2024 22:38 | Hannu Peltola | ||
| Ruotsalaisvetureista T3-sarjassa oli SRM:n vaihteisto: https://www.svenska-lok.se/motor.php?s=22&litra=T3&typenr= Näitä ei ole säilynyt jälkipolville. | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
25.01.2024 22:03 | Erkki Nuutio | ||
| Vaikka Vv15/16:t ja niiden Voithit ovatkin olleet toimivampia, ovat Vr11:t ja niiden SRM-vaihteistot olleet ammattilaiskäytössä pitkään. Ensimmäisenä vakavasti otettavana dieselveturisarjanamme niillä on liikennekuntoisena museoyksilöllä erityisarvo. Tämä koskee myös tämän SRM-vaihteistoa. Olihan alkuaan tarkoitus valuuttapulassamme tehdä melkein kaikki kotimaassa: suunnittelu Valmet-Lokomo, moottorit ja vaihteistot lisensseillä Tampella ja loput Valmet-Lokomo. Linnavuoren 309D -dieselmoottori, joka tuli vuoden 1957 Valmet 33D -traktoriin ei ehtinyt Vr11:n apumoottoriksi. Valitettavasti olin lapsi isäni kuollessa, enkä tiennyt kysellä. Isän jäljiltä on vain veturisuunnittelun tutustumismatkalla otettu kuva Ruotsin vempusta. Näistä kaiketi ainakin osassa oli SRM-vaihteisto. Onko näitä tai näiden vaihteistoja varaosineen mahdollisesti tallentunut museotarkoituksiin? |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
25.01.2024 18:48 | Simo Tuominen | ||
| Olemme museolla keskustelleet vaihteiston vaihdostakin, jos jostain saisimme Voithin -vaihteiston vielä tänä päivänä, niin voisimme sellaisen varastoida kuitenkin varalle. Asennukseen löytyvät tarvittavat piirrustukset myös. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että kun tämä SRM-vaihteisto kuitenkin on tässä, niin tutkimme mahdollisuutta ottaa se uudelleen käyttöön. Olisihan se museaalinenkin. Tämän hetken tietojen mukaan, ei ole ollut tiedossa että vaihteisto olisi ollut vaurioitunut. Mikäli vaurio olisi esivaihteessa, tämän korjaus/pois ottaminen ei olisi niin iso töinen kuin itse vaihteiston. Esivaihteen pois nostaminen onnistuu jopa ilman hytin ottamista pois. Toinen heikko lenkki on joidenkin tietojen mukaan ollut planeettavaihteiston jarruvanteet, joita olisi korjausissa vaihdeltu kuitenkin kestävimpiin. Muutenhan tämä vaihteisto olisi aika yleistä ja hyväksi todettua tekniikkaa esivaihdetta lukuunottamatta. Se minkä takia veturin n:o 1805 hytti ja konepeitot vaihdettiin n:o 1818 veturiin, oli näiden parempi kunto. Alunperin museoitavaksi yksilöksi tuli 28.6.1985 n:o1812 jossa oli myös SRM-vaihteisto ja alkuperäiset pyöräkerrät. 1805 hylättiin 3.7.1986. Sittemmin suoritetuista teknillisissä tarkastuksissa ja Toijalassa 19.8.1986 käydyissä neuvottelussa todettu sopivammaksi museointitarkoituksiin. Museoveturiseura ry pyysi kirjeellään 8.2.1990 maalaustarjousta veturiin Kuopion konepajalta. Maalaus ja näyttelykuntoon saattaminen onnistui veloituksetta veturin vaihdolla. Kirjeiden mukaan 1805:ssa oli kevennetyt pyöräkerrat joita voitiin käyttää raidejarrujen kanssa, näistä oli pula Kuopion konepajalla, eikä ollut laitteita ja resursseja teettää näitä. |
||||
|
25.01.2024 16:29 | Hannu Peltola | ||
| Ison veden takana vastaava kapeaaraiteisen radan moottorivaunu oli vähän suurempi. Iso maa, isot vaunut! https://www.trains.com/ctr/photos-videos/photo-of-the-day/king-of-the-maine-two-footers/ Kuvassa on 610 mm raideleveyksisen Sandy River & Rangeley Lakes -rautatien moottorivaunu Strongin asemalla 1934. |
||||
|
|
25.01.2024 16:14 | Hannu Peltola | ||
| Wau! RLR:n moottorivaunusta en ole koskaan nähnyt valokuvaa. Aivan uskomaton hyrysysy! Mitähän mahtaisi Traficomin tarkastaja sanoa, jos tänä päivänä yrittäisi saada tuollaiselle liikennöintiluvan? | ||||
|
25.01.2024 15:25 | Tapio Keränen | ||
| Olisiko kaide vaihtunut Dm7 4176:sta https://vaunut.org/kuva/47008?tag0=3%7CDm7%7C4176? | ||||
|
|
25.01.2024 15:24 | Jussi Tepponen | ||
| Ja tässä kuva vaunusta RLR:n moottorivaunun perässä 1930-luvulta: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/116 |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
25.01.2024 15:11 | Petri Nummijoki | ||
| Kaippa tämä on haluttu säilyttää nomenomaan SRM-vaihteistolla, jos moiseen vaivaan ryhdyttiin, että veturiin 1818 siirrettiin konesuojat ja hytti veturista 1805. 1804 ja 1805 olisivat olleet jo valmiiksi Voith-vaihteistolla. Tosin kuvan https://www.vaunut.org/kuva/115547 yhteydessä kerrottiin, että vetureissa 1804 ja 1805 oli Voith-muutoksen jälkeen ongelmana lämmönvaihdin, vaikka Vv15/Dv15-sarjassa moista vikaa ei ollut, joten ilmeisesti Vr11- ja Vv15-vetureiden välillä oli muutakin eroa kuin vaihteisto. | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
25.01.2024 14:58 | Hannu Peltola | ||
| Onko ollut mietinnässä vaihtaa tähän Voithin vaihteisto? Se tekisi koneesta ilmeisesti käyttökelpoisemman. | ||||
|
|
25.01.2024 14:54 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on vielä Ilkan kuva LRJ:n ajoilta: https://vaunut.org/kuva/77987?t=lrj | ||||
|
|
25.01.2024 14:53 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia tiedosta! Muistelin, että LRJ:n vaunu olisi ollut replika, mutta kyseessä oli tosiaan juuri tämä sama vaunu. | ||||
|
|
25.01.2024 14:47 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä vaunu oli LRJ:llä käytössä vuosina 1974-1989. Vuodesta 1989 se on ollut NJ:llä. | ||||
|
|
25.01.2024 14:24 | Hannu Peltola | ||
| Lahnuksen rautatiellä oli ilmeisesti replika juuri tästä vaunusta? | ||||
|
|
25.01.2024 13:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Entä jos se onkin vaihettu ruotsalaisesta Y7:stä ? :D | ||||
|
|
25.01.2024 11:15 | Jorma Rauhala | ||
| Lienee moottorivaunun vaihto-osa. | ||||
|
|
25.01.2024 10:30 | Juha Kutvonen | ||
| Siltajänteiden vaihto ei riittänyt Nikkilänjoen sillan kantavuuden parantamiseksi, vaan se korvattiin kokonaan uudella sillalla. Sekin on jo purettu ja korvattu nykyisellä sillalla. | ||||
|
25.01.2024 10:20 | Juha Kutvonen | ||
| Enpä tiedä kuinka yleistä on ollut, mutta itse en ainakaan ole ennen nähnyt tällaista yhdistelmää, jossa Vv15/16-pari on pitkät päät yhdessä ja vielä eri liikennepiirien koneet (Hki/Tpe). | ||||
|
25.01.2024 10:10 | Juha Kutvonen | ||
| Näitä siltajänteitä oli Nikkilässä jäljellä vielä kaksi kpl v. 1990, jolloin niitä käytettiin kuormauslaiturin osina: https://www.vaunut.org/kuva/150700 | ||||
|
|
25.01.2024 09:26 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Polttoainetankin sijainti keulassa oli myös aikamoinen riskitekijä nokkakolaritilanteissa. | ||||
|
24.01.2024 23:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minusta Lätän postiliite on aina ollut hyvin kiehtovan oloinen vaunu. | ||||
|
|
24.01.2024 23:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olihan "Hitlerin Kosto" tai "Pyörillä kulkeva kaasukammio" varsin kiva auto, mutta tosiasiahan on, että se perustui 1930-luvun suunnitteluun. Siten esimerkiksi kolaritilastojen perusteella oli selvää että alaraajojen pahan tasoinen vaurioituminen tai loukkautuminen oli Kuplassa keskimääräistä pahempaa. Samaa tilastollisesti "valehdeltiin" Sätkäkoneestä, eli Rätti-Sitikasta. Toisekseen, Pikkalassa olleen autokorjaamon omistaja modifioi Kuplan moottorin omaan Rans S3 Coyote - ultrakevytlentokoneeseensa. Oli kuulemma 1300 - kuutioinen. Se osoittautui lentelemisessä huomattavasti paremmaksi kuin Coyoten alkuperäinen Rotax-moottori. Yleensäkin ultrakevytpilotit muistelevat 2-tahti-Rotaxia pitkillä ja ärräpääpitoisilla kirolitanioilla. |
||||
|
24.01.2024 23:18 | Rasmus Viirre | ||
| Julian kalustotietojen mukaan Uakk-vaunuja olisi 22 kpl, joista tämän sn on 5 km/h. Muut 21 omaavat oman numerosarjan ja ovat annetusta pituudesta päätellen erilaisia kuin tämä Transtechin yksilö? Sn kuormassa noilla olisi 15 km/h. | ||||
|
24.01.2024 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| En nyt sanoisi, herra Timo. Güntherin veljekset (Walter ja Siegfried) olivat perin kekseliäitä, mitä tuli aerodynamiikkaan. Tästä osoituksena oli esimerkillisen sulavalinjainen Heinkel He 70 Blitz (ensilento 1.12.1932), joka hieman BMW VI-moottorilla sentään saavutti 377 km/t nopeuden. Bimmer-mylly oli V-12, teholtaan 600 hv. Lockheedin matkustajakone "Orion" vuonna 1931 oli hiukan "ujosti" aerodynaaminen, samoin Boeingin tyyppi 247. Ja Polikarpovin I-16-hävittäjä myös, vaikka se oli Blitziä nuorempi. Tunnetusti ryssällä oli varaa kaataa määrättömästi resursseja sotavehkeisiin, muun tuotannon kustannuksella. Osaako kukaan nimetä yhtäkään neuvostovalmisteista ompelukonetta, vaikka edes Singerin kopiota? EI SELLAISTA, joka olisi Kannakselta tai Ukrainasta ryöstetty! Englantilaiset katselivat silmät tarkkana saareltaan mannermaalle, tilasivatpa yhden Blitzin, jonka nokalle heitettiin Rolls-Royce Merlin. Uskoisin tästä koneesta jotenkin syntyneen inspiraationkipinän, joka yhdessä kilpailuvesitaso Supermarine S.6:n kanssa edesauttoi kuuluisan Spitfiren ilmestymistä Englannin taivaalle. Myöhemmät Blitzit näkivät hiukan sotaakin, tiedustelupommittajina Espanjan sisällissodassa. Pääasiassa Blitzit liihottelivat Lufthansan riveissä nopeina pkamatkustajakoneina natsi-Saksan sisäisillä reiteillä. Saman muotoilukielen lapsina kunnostautui myös 2-moottorinen Heinkel He 111 ("Lapio" tai espanjaksi "Pedro") toisen maailmansodan aikana. Heinkelhän innovoi oman kaksimoottorisen suihkuhävittäjänsä, tyypin He 280. Ei sen suunnittelijaporukka nyt niin toivotonta ollut? Se vaan, että mainittu He 280 sai kenkää, kun resursseja keskitettiin Messerschmitt Me 262:een (Aatun sekoillessa siitä "salamapommittajaa"). Samalla HeS-suihkumoottoriprojektit haudattiin, Junkers Jumon hyväksi. Sanotaan, että jokaikinen niksmanni, joka tietää sen, miten päin harppia pidetään kädessä, olisi valmis tekniikan tohtori. Minun nähdäkseni em. kimalaisjuttu osoitti sen, että kukin teoria olisi oman aikansa kuva, pähkäileehän joku jossain päin maailmaa aina jotakin. Kehitys kehittyy, vaikka joskus saisi sitä vähän toppuutellakin, tottumisen aikaan saattamiseksi. Saa nähdä, mitä tekoäly tulevaisuudessa saakaan aikaiseksi, rutiinitöiden ähräämisen lisäksi. |
||||
|
24.01.2024 23:04 | Hannu Peltola | ||
| Ikävä tapahtuma! | ||||
|
|
24.01.2024 22:40 | Jyrki Talvi | ||
| 1300 Kupla meillä oli 1973 malli. | ||||
|
|
24.01.2024 21:28 | Otto Tuomainen | ||
| Sisarveturi 151 020 tuhoutui tänään vakavassa tasoristeysonnettomuudessa Dolní Lutyněn seisakkeen lähellä. IC 546 "Ostravan" törmäsi varhain aamulla kuorma-autoon joka oli ilmeisesti jäänyt jumiin tasoristeykseen. Veturinkuljettaja menehtyi onnettomuudessa. | ||||
|
|
24.01.2024 20:08 | Timo Humalisto | ||
| Näin jälkiviisaasti ajatellen oli riskaabelia pitää kyseisiä suunnittelijoita palkkalistoilla. | ||||
|
|
24.01.2024 19:26 | Timo Haapanen | ||
| Muistan vanhan mainoksen mustavalkoteeveen ajalta, jossa kupla meni lumisella tiellä aura-auton edellä. Mainokset mainoksina, mutta itse asiassa tuon takatuupparin kulkukyky olikin sen parhaita puolia, ja sitä arvostivat mm. metsäpomot käydessään talvella työmailla. Isäni aikanaan oli monellakin "kutsetilla" töissä, ja kyllä ne firmojen työnjohtajat Folkkaria suosivat. | ||||