Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.03.2024 21:36 | Jorma Toivonen | ||
| On netissä sellainenkin linjakartta, missä ajankohtaiset raitiotielinjat (myös linja 5) näkyvät: https://moovitapp.com/index/et/%C3%BChistransport-line-5-Estonia-1673-775120-172006649-0 . Linja kerrallaan. SKS |
||||
|
Kuvasarja: Česká republika 2024 |
24.03.2024 21:06 | Hannu Peltola | ||
| Aina yllättyy, miten monipuolista kalustoa Tsekissä liikkuu! Oletko Otto matkustanut Tsekissä jo jokaisella henkilöliikenteen reitillä? | ||||
|
24.03.2024 21:04 | Hannu Peltola | ||
| Upea talvinen kuva! | ||||
|
24.03.2024 21:01 | Hannu Peltola | ||
| Totta, Jimi! Tämähän on käynyt mm. Kirkkonummella: https://vaunut.org/kuva/146701?u=2938&paik=Kirkkonummi | ||||
|
24.03.2024 20:56 | Hannu Peltola | ||
| Tsekeissä on jo keväisen näköistä! | ||||
|
24.03.2024 20:43 | Teppo Niemi | ||
| Ja oikeastaan tuon Rautatiehallituksen lisäksi hyvinkin todennäköinen arkistoija olisi myös Tie- ja vesirakennusten ylihallitus riippuen tuon kivisilla rakentamisen ajankohdasta. Onkohan tuosta holvisillasta julkaistu juttua Rautatietekniikka -lehdessä? Jos on niin siitäkin voisi löytyä lisävinkkejä. |
||||
|
|
24.03.2024 20:26 | Teppo Niemi | ||
| Suosittelen, että Jimille perehtymistä ensiksi Valtionrsutariet 1912 - 1937 teoksen II osaan ja sieltä löytyneillä tiedoilla suuntaamaan Kansallisarkistoon tutkimaan sopivan Ratajakson papereita sekä Rautatiehallituksen rateosaton sillanrakennusosaston papereita. Veikkaan vahvasti, että tuo on ainoa vaihtoehto selvittää noin 100 vuotta vanhoja tapahtumia. | ||||
|
|
24.03.2024 20:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Purettiinko alkuperäinen silta heti pois uuden valmistuttua? Oliko tässä terässiltarunko? | ||||
|
24.03.2024 20:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Sininen on sen verran tehokas ja läpitunkeva väri, että sinisen värisistä mainoskirjaimista ei meinaa saada selvää, vaikka muun värisistä saa. | ||||
|
|
24.03.2024 20:08 | Jarno Piltti | ||
| Öljylyhtyjen aikaan sininen oli huonoiten näkyvä väri, kelpasi hyvin pelkästään vaihtotyötä koskevaan opastimeen. Sähkövalona sininen on varmaankin se tehokkaimmin näkyvä väri. | ||||
|
24.03.2024 19:11 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, kuva voisi hyvin olla vaikka Michiganin keväästä! | ||||
|
24.03.2024 19:08 | Arto Papunen | ||
| Ja saatetaanko koko firman myydä ja tulla vetureihin uudet värit. | ||||
|
|
24.03.2024 18:55 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva ja tämä voisi hyvin olla jostainpäin Mid-Westiä jonkin Short Linen varralta! C36:a kannattaa nyt kuvata, nämä alkavat muuttua uhanalaiseksi! | ||||
|
24.03.2024 18:51 | Jari Välimaa | ||
| Mitähän diesel-Flirtille tapahtuu radan sähköistämisen jälkeen ? https://openrailwaymap.org/?style=electrified&lang=fi&lat=58.36913697954832&lon=26.694374084472656&zoom=11 | ||||
|
24.03.2024 18:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tuossa vaihdepiirin raja? | ||||
|
|
24.03.2024 18:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva, kuin suoraan rapakon takaa :) | ||||
|
|
24.03.2024 18:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Kappas, Suomen-vierailija :) | ||||
|
24.03.2024 17:52 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuva on myös yksi osoitus siitä, httä höyryveturit vetivät myös teräskorisia vaunuja sisältäneitä matkustajajunia. Olen ymmärtänyt, että etenkin ulkomaisille harrastajille että myös nuoremmille kotimaisillekin on syntynyt mielikuva, että teräsnoriset vaunut ovat yksittäisiä vaunuja lukuunottamatta poikkeuksia. |
||||
|
24.03.2024 17:20 | Timo Salo | ||
| Arkiston aarteita: Virheettömät värit, paikka, junan kokoonpano, telelinjat ja muutenkin HIENO kuva! | ||||
|
|
24.03.2024 17:09 | Jari Välimaa | ||
| Niin uusi linja ettei löydy edes linjakartasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Tallinnan_raitiotieliikenne#/media/Tiedosto:Tallinn_tram_map.svg | ||||
|
Kuvasarja: Viikonloppu Virossa |
24.03.2024 17:01 | Jari Välimaa | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja Virosta vuonna 0 ennen eurooppalaistumisen aloittamista, joka tulee kestämään vuosikymmeniä. | ||||
|
24.03.2024 15:25 | Antti Grönroos | ||
| Tunnistekilpiä ei ole tähän laitettu. | ||||
|
24.03.2024 15:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Piikkiön ratapiha on 5,4 metrin korkeudella merenpinnasta. Piikkiön ja Kupittaan välillä käydään korkeimmillaan 34 metrissä sijainnilla 191+390, jossa mäki alkaa vihdoin taittua. | ||||
|
|
24.03.2024 15:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu tuo vanha nimi oli kyllä mainio, toisaalta en ihmettele että vaihtoivat sen. https://vaunut.org/kuva/37738 | ||||
|
24.03.2024 14:50 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Hfors-Thus-St Pburg jernwäg wagns-inventarium' -kirja vuodelta 1879 kertoo vähän enemmän näistä Porin mekaanisen konepajan rakentamista vuosina 1869-70 liikenteeseen otetuista avonaisista tavaravaunuista: Sekä matalilla (1'6") että korkeilla (3') vaunuilla on kirjassa sama littera Gb. Matalia ovat 1869:401-410, 1870:436-465 Korkeita 1869:411-435, 1870:466-470. Vaunun 423 kohdalla on merkintä (ilmeisesti) 'Ombygd 80'. Muilla vaunuilla ei merkintöjä ole. 423 muunnettiin siis tämänkin kirjan mukaan vuonna 1880 (kalkinkuljetukseen). |
||||
|
24.03.2024 14:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Aika selkeä FLIRT-kopio :) | ||||
|
24.03.2024 14:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin tämä äffä paljasti listoissani olevan kirjoitusvirheen tai tulkinnanvaraisuuden: muistiinpanojeni mukaan tämä olisi vuonna 1944 muutettu vaunuksi F 3538, ja utelumerkki perässä. Vai äkkiseltäänkö oli nelonen näyttänyt seiskalta, F 3614 puuttuu listastani. Hylkäymerkintä: helmikuu 1977. Hyvin tehty, Tapsa - veliseni, ilman sarvia ja hampaita. (Tädilläni oli tapana sanoa: - vain Luojan työ on täydellistä.) |
||||
|
24.03.2024 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lanterniinivaunuista: - umpieteisiä rakennettiin pääasiassa I & II luokan Cm-sarjan makuuvaunuihin (nrosarja 2101 - 2137). Eikä niihinkään ihan kaikkiin. |
||||
|
|
24.03.2024 11:45 | Jouni Halinen | ||
| Tässä vielä kaksi pahasti "väärennettyä" filminpätkää. Kolmas ja neljäs ylhäältä. https://areena.yle.fi/1-3765595 | ||||
|
|
24.03.2024 10:11 | Petri Sallinen | ||
| Suomen Teollisuuslehdessä julkaistu piirustus avosiltaisesta laudoitetulla korimallilla varustetusta vaunusta jäi pelkäksi ehdotukseksi. Vaunusarjaan 2844-2859 rakennettiin jo alkujaan umpieteiset umpieteisillä varustetuista makuuvaunuista (peltivuorattu/lanterniinikatto) saatujen hyvien palautteiden perusteella. Uusi korimalli viittaa tässä yhteydessä nimenomaan lanterniivaunuja seuranneeseen lautavuorattuun korimalliin. Rainerin kysymys oli ennen kaikkea: Oliko haapalaudoitettuja Ei-vaunuja jo 1910-luvulla? Vastaus tähän kysymykseen on kyllä: ensimmäiset vaunut valmistuivat vuonna 1913. Vuonna 1913 valmistunut ensimmäinen uudella korimallilla varustettu E(i)-sarja 2844-2859 on muutenkin erikoinen — laudoitettujen vaunujen "esisarjana" se eroaa muista myöhemmin rakennetuista. Alusta on mitoiltaan ja muodoltaan samanlainen kuin lanterniinikattoisten vaunusarjojen alusta — onko vaunu mahdollisesti rakennettu lanterniinikattoisten vaunujen alustalle (en tiedä)?. Porrasaskelmia on vain kaksi (kuten lanterniinikattoisissa vaunuissa). Vaunuissa on myös A3-teli. Vaunussa on "suorat" eteiset. Tätä seuranneissa sarjoissa eteisten ovet oli asennettu viistosti sivuseiniin nähden. "Suorat" eteiset otettiin käyttöön uudemman kerran vasta pitkissä olympia-sarjan vaunuissa. Vaunun kori on myös kapeampi kuin tätä vaunua seuranneissa sarjoissa. Mielenkiintoisena nippelitietona voidaan todeta, että vaunussa 2845 eli Dalenin valaistusjärjestelmä. |
||||
|
|
24.03.2024 09:44 | Erkki Nuutio | ||
| Porin konepaja ehti siis vuonna 1969 ennen vuonna 1870 tapahtunutta palamistaan valmistaa kyseisen alkuperäisvaunun. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11177.0 |
||||
|
|
24.03.2024 09:32 | Erkki Nuutio | ||
| Täydennyksenä Petrin kommenttiin viittaan hänen kirjoitukseensa Pienoismalli -lehdessä 6/2014 sekä Suomen Teollisuuslehti / Koneteollisuus -lehden maaliskuun 1912 numeroon: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119021?page=43 ja siitä eteenpäin. Piirustetussa vaunussa on avosilta, mutta umpieteisiä tehtiin jo peltiverhoiltuihin lanternikattoisiin telivaunuihinkin. Vanhimmat telivaunut tehtiin Helsingin konepajassa, siis niillä tienoilla jonne tuotiin peltihalli rappiotaiteen esittelyä varten. Myöhemmät näistä telivaunuista sekä kaikki puuverhoillut istuma-, makuu- ja postivaunut tehtiin Pasilan konepajassa. |
||||
|
|
24.03.2024 09:01 | Petri Sallinen | ||
| Ensimmäiset uudella korimallilla varutetut E(i)-vaunut valmistuivat vuonna 1913. Tosin tuolloin lauta ei vielä ollut haapaa, vaan poppelia. Sarjan ensimmäinen vaunu oli 2844, joka vuoden 1931 numeromuutoksessa sai pitkän numeron 22028. Kuvan tekstiasettelu ei vastaa telivaunuissa käytössä ollutta tekstiasettelua. Tosin ei vaunu muiltakaan osin sovellu 1910-luvun vaunuksi. Silloin ei ollut käytössä esim. terveysikkunoita eikä sähkövalaistusta. Elokuvantekijöille ei kuitenkaan kannata olla liian ankara. Vaikka tietoa ajan vaunujen olemuksesta olisi ollut, ei ajanmukaisia vaunuja olisi ollut kuitenkaan saatavilla. Tietokonegrafiikka todennäköisesti korvaa yhä useammin autenttiset lavasteet. Näyttelijät palloilevat jossain autiossa teollisuushallissa ja tausta — esim. asemanseutu ja junat väännetään jälkikäteen tietokoneella. Silloin voidaan päästä jopa autenttisuuteen, jos tietokonelavasteiden suunnittelijoilla on riittävästi tietoa käytettävissään. |
||||
|
24.03.2024 08:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaununkorjauspäiväkirja 1889-1900 kertoo: "1893 December 15: Inredning af 100 st öppna gods vagnar till ved vagnar genom anbringande af ved korgar" Valitettavasti kirja ei kerro, olivatko vaunut korkea- vai matalalaitaisia. |
||||
|
24.03.2024 08:18 | Jari Välimaa | ||
| Nyt samanlaista suunnitellaan Sorin lähelle. | ||||
|
23.03.2024 21:40 | Miitre Timonen | ||
| Simo, yllätyin samoin, tosin itse luulin että tämä suunnitelma oli jo kokonaan kuopattu. | ||||
|
|
23.03.2024 20:31 | Arto Papunen | ||
| Jimi: T7337 suunta on Hangonsaari-Kouvola, niin kyllä se silloin on menossa pois Uudestakaupungista eikä menossa sinne.. | ||||
|
|
23.03.2024 19:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1906 vuosikertomuksen taulukon N:o 5 mukaan kuvan vaunun oli rakentanut Porin konepaja vuodeksi 1869. Sarjan alkuperäinen numerointi oli 411-435, 466-470. Vuoden 1887 numeroinnissa 3971, 4052-4080. Vuoden 1897 numeroinnissa 9701-9730. Vuoden 1906 taulukossa vaunusarjan littera on Gt, joka yleensä on katetun kalkinkuljetukseen siirretyn tavaravaunun littera. Vuoden 1885 vuosikertomuksen taulukon N:o 15 mukaan numerot 411-435 ja 466-470 olivat Ha-vaunuja, eli korkealaitaisia avonaisia tavaravaunuja. Paitsi nro 423, jonka littera oli Gl, eli kalkinkuljetukseen siirretty vaunu. Vaunuissa oli tuolloin käsijarru. Vuoden 1885 taulukon N:o 19 mukaan vaunuissa oli rautainen aluskehys ja puinen vaununkori. Kalkinkuljetukseen siirretyn vaunun 423 littera tässä taulukossa on Gl. Sen oli kalkinkuljetukseen muuntanut rautatien Helsingin konepaja vuonna 1880. Vuoden 1871 kalustoluettelossa Porin konepajan rakentamia avonaisia tavaravaunuja on 70 kpl, nrot 401-470. Numerosarjaan kuuluu sekä korkealaitaisia Ha-vaunuja (411-435) että matalalaitaisia Hb-vaunuja. |
||||
|
23.03.2024 19:17 | Teppo Niemi | ||
| Zirndorfin eteläpuolelta reilun kilometrin päästä (Zirndorf-Altenberg) on kulkenut Nürnberg-Steinistä lähtenyt ja Unternbibert-Rüglandiin päättynyt 32,8 km pitkä rata (rataosano 5905), joka on nykyisin pyöräilyreittinä. Toinen Nürnbergin lähiympäristöstä kadonnut rata on Nürnberg Grossmark - Nürnberg-Ost (rataosano 5923) josta on purettu Nürnberg Nordost - Nürnberg Ost välinen noin 3,5 km osuus sekä radan toisessa päässä Fürth Hbf:lle johtavan Nürnberg kolmioraiteen (rataosano 5912) erkanimskohdan Nürnberg Grossmarktin välinen osuus, pituudeltaan noin 1,6 km Eli rataa voi edelleen liikennöidä Fürth Hbf:ltä Nürnberg Nordostille. Radalla näyttäisi olevan pari syrjäraidetta ija yksi, vain tavaraliikenteelle avattu liikennepaikka Nürnberg Nord. Jotenkin muistelen, että vielä 1990-luvun puolivälissä Gräfenbergin junien lähtöpaikka olisi juurikin Nürnberg Nord. Myös läheltä Nürnberg Ostia erkaantunut nelisen km pitkä kolmioraide Eichelbergiin ( rataosalla Nürnberg Hbf - Hersbruck (rechts Pegnitz). Ainakin museojunalla tuon henkilöliikenteeltä puuttuvan välin Fürth Hbf:lle pystyi matkustamaan https://vaunut.org/kuva/75895?s=1 |
||||
|
23.03.2024 19:15 | Teemu Halttunen | ||
| Mutta eipä ole enää Ericssoneita valoyksikköinä, kun laitos uuusittiin viime vuonna. Ainoa asia vanhasta laitoksesta muistona todennäköisesti on LME:n kellot. | ||||
|
23.03.2024 18:25 | Teemu Lokka | ||
| Ei näyttänyt siltä ajoi viissiin koko savon radan aika hitaasti Kouvolaan. | ||||
|
|
23.03.2024 16:45 | Sauli Vähäkoski | ||
| Kuvan juna on siis tulossa Uudenkaupungin suunnasta ja peräpää on jossain siinä kohdin, josta Pansion/tavarasataman suuntaan rata haarautuu. Sieltä jostain joskus vuosien kuluttua uusi yhteys matkustajasatamaan tulee kulkemaan. | ||||
|
|
23.03.2024 15:57 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos linkistä, mielenkiintoista tietoa ja mielenkiintoisia kuvia. Toivottavasti DB ei huomaa karttaa, sen jakelu on toisille kielletty. Tuossa ajankohtainen versio https://kursbuch.bahn.de/hafas/kbview.exe/dn?rt=1&mainframe=IK_kachel&tocinfo=IK_strecken&datei=sk-n&x0=0&y0=0&imgX=3&imgY=7#map Nopealla silmäyksellä kaikki pienet sivuradat ovat jäljellä. Erittäin mielenkiintoinen tapaus on Nürnberg Nordost - Gräfenberg. Rata ei ole yhteydessä mihinkään muun rautatiehenkilöliikenteeseen. Sinne pitää matkustaa metrolla, niin kuin Pariisissakin :) |
||||
|
|
23.03.2024 15:45 | Mikko Herpman | ||
| Onkohan ollut pidon kanssa haasteita, ainakin Joensuu-Nurmeksen välillä näytti olevan jo raiteilla pintaruostetta kiskon pinnalla. | ||||
|
|
23.03.2024 14:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asia johtuu tasan näistä: (plus loppukaneetistani kommenttiritirimpsuni jäljessä) 1) Maassamme ei ole säilynyt eikä säilytettykään "liiallisessa" määrin tuon ikäistä junakalustoa. Turhaa mennä tämänkin elokuvan III luokan vaunuksi tarjoamaan museon pihalla lojunutta B 38:aa (nykyisin: D 242). Etenkin, kun museo hävitti rapsakasti BE 0652:n! Mitenkähän maatunut XXXXE 0665:kin nyt on? 2) Elokuvantekijöiltä puuttuu riittävä tieto elokuviinsa sopivasta junakalustosta. Autoja, busseja, panssareita kyllä on, mutta... Aika paljon siilti jää lavastajien päänsäryksi: (Veijo Meren Manillaköyden filmatisoinnissa näkyvä junanvaunu sisäkohtauksissa oli kerrassaan etevää työtä.) Eikös Gb:n alustakin kelpaisi jonkin wahna-E:n pohjaksi? 3) Joskus esteeksi nousee kalustonomistajien rahanhimo. 4) Joskus luin, kuinka nuori naisohjaaja halusi kohtauksen, jossa pieteetillä entisöity ("autonromu") 1920-luvun lopun ksnttikupee laitettaisiin kierimään katon kautta ympäri ympäri jyrkästä penkasta ja leimahtaen lopukisi tuleen. Tämän tietäen en itse menisi lainaamaan mihinkään leffaan palkittua vuoden 1948 mallista Splotzmobile Roadswallower Convertible 500SEL:ääni mistään hinnasta. 5) Ihmiset eivät enää näytä puhuvan toisilleen, etenkin oman kuplan ulkopuolella oleville. Jos puhutaan, niin puhutaan sitten ohi. [Kurjaa myöntää mutta olen itsekin fakki-idiotiaa (sic!) harrastanut. Ja vieläkin: kuka vi**u on Teemu Pukki?] |
||||
|
|
23.03.2024 14:46 | Teemu Lokka | ||
| Aika verkkaisesti meni tästä Tokeron ohi. Julian mukaan vahtia olisi ollut huimat 40 km/h | ||||
|
|
23.03.2024 14:37 | Simo Virtanen | ||
| Oho! Turku Sataman uusi yhteys on siis jo rakenteilla. Jotenkin luulin sen kulkevan olemassa olevaa satamaan ja toisesta haarasta Pansioon kulkevaa rataa pitkin, mutta ilmeisestikään ei. Onko Väylän projektikorttia saatavilla tuosta hankkeesta? | ||||
|
23.03.2024 14:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Ohtaansalmen vanhasta sillasta luoteeseen löytyy vielä vanhan lossiyhteyden tielinjaus. | ||||
|
|
23.03.2024 14:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Oliko Dr21 käynyt jossain huollossa, kun tässä sitä nyt viedään takaisin Uuteenkaupunkiin? | ||||
|
|
23.03.2024 11:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Minkä nimistä elokuvaa kuvattiin tätä junaa käyttäen? Oliko haapalaudoitettuja Ei -vaunuja jo 1910-luvulla? Tk3 veturi on sen verran vanhanaikaisen näköinen että vaikka niitä ei ollut vielä tuolloin niin niiden design muistuttaa niin paljon H-sarjoja muun kuin pyörien osalta että ymmärrän ihan hyvin miksi niitä on käytetty 1900-luvun alkua esittävien elokuvien rekvisiittana. |
||||
|
|
23.03.2024 11:18 | Timo Salo | ||
| Lyömätön yhdistelmä liikenteessä... Lippalakki, Lada ja molemmat ovet rakosellaan, vai onko kysymys ison maan isoista toleransseista? | ||||
