Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.03.2024 23:36 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko tullut vasta 1970-luvun lopulla silloin sattuneiden useamman vakavan junaonnettomuuden myötä? Esim. tässä vuodelta 1974 olevassa kuvassa on vielä melko sekalainen vaunujärjestys: https://www.vaunut.org/kuva/32911 | ||||
|
|
25.03.2024 22:37 | Jorma Toivonen | ||
| Tuliko jossainvaiheessa ehdotus/määräys (?) puu-/teräsvaunujen sijoittelusta omiksi ryhmiksiin junissa? | ||||
|
25.03.2024 22:31 | Jorma Toivonen | ||
| Miksiköhän sivuikkunoiden näkyvyyttä on rajoitettu? | ||||
|
|
25.03.2024 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, parhaat onnitteluni palkinnosta, joka ilmiselvästi korosti ongelmanratkaisutaitosi merkittävyyttä. | ||||
|
25.03.2024 22:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Carolus Lindbergin "Suomen kirkot" - (julk. 1934) kirjan mukaan kuvan kirkko ei vastaa etelä-Pohjanmaan todellisuutta. Tuon tapainen kattoratsastaja on tosin Kuortaneen kirkossa, joka oli Antti Hakolan pykäämä vuonna 1777, se on siis ristikirkko. Staattisesti hyvin vaikea toteutettava pitkäkirkossa (siis pelkän kurkihirren kannattamana!). Vimpelin kirkko on pyöreä siksi, että vimpeliläiset pääsevät kuulemma konkonenineen kääntyilemään siellä... Alavuden vanha kirkko (C. Bassi ja C. L. Engel) vuodelta 1825 oli 12 - kulmainen kehän muotoinen pytinki ja se paloi vuonna 1912. |
||||
|
|
25.03.2024 22:19 | Erkki Nuutio | ||
| Itse käytän nimitystä lohkorakenne. Tavoite on muuntelukelpoisuus, eli valmiita lohkoja eri tavoin yhdistelemällä voidaan tehdä mitä moninaisempia tuoteversioita, jotka toteuttavat onnistuneesti asiakkaiden nyt ja myöhemmin haluamat mitä moninaisimmat ja tarvittaessa mitä mielettömimmät tuotetarpeet. Aikanaan vedin puolisen vuotta muuntelukelvottomuudessaan toivottoman tuotteen, Hollming (Kestotankki) -säiliöauton suunnittelun. Se oli vielä kehnompi kuin totutut mersuvolvovoscanioiden tuotteet - joita kukin näistä tekee yli 60.000 kpl vuodessa - kaikki erilaisia. Nämäkin valmistajat ovat kunnianhimoisissa kehityshankkeissaan yrittäneet löytää oleellisesti muuntelukelpoisemman toteutustavan kuorma-autoilleen. Mutta kaikki ovat hankkeissaan oleellisilta osin epäonnistuneet. Toki mm. läpimenoaikojen lyhentämisella ovat nämä voineet normaalitapauksissa luopua lopputuotteidensa valmistuksesta varastoon, jollainen väistämättä johtaisi jälkikäteisiin muutostöihin ja kustannuksiin. Vaikka mainittu säiliöauto ei ollut juuri lainkaan muuntelukelpoinen, noudatettiin kyseisen proton pikaisessa suunnittelussa lohkoperiaatteita. Tämän ansiosta tehtävään palkatut kymmenkunta taitavaa suunnittelijaa saattoivat samanaikaisesti suunnitella heille ennestään täysin tuntemattoman tuotteen vajaassa kolmessa kuukaudessa - samalla kun tehdas välittömästi teki kyseisen protoauton (1.4.-20.6.79) Siitä lähtien olen vuosikymmenten ajan pureutunut muuntelukelpoisuuden edellytysten ratkaisemiseen ja uusien ratkaisujen mahdollistamien kiinnostavien tuoteversioiden luonnosteluun. Jo vuonna 1985 Keksintösäätiö antoi siihenastisista tuloksistani 50.000 mk tunnustuspalkkion. Veturi on konepajatuotteista likimain helpoin sopivilla lohkoratkaisuilla onnistuneesti muunneltavissa oleva tuote. |
||||
|
25.03.2024 22:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Hannu. Raidetta ei tarvitsisi rekata viivotinsuoraksi.... Kertauksen vuoksi: toppaaminen = suunta suoraksi pystysuunnassa, rekkaaminen sama vaakasuunnassa (näin pikaisesti). Uskon että tiedät tämän toki, mutta tulevaisuuden uusia vorgaajia ajatellen nyt piti tämäkin laittaa. |
||||
|
|
25.03.2024 21:55 | Petri Nummijoki | ||
| Kirkon keskellä olevalla tornilla ja erillisellä kellotapulilla varustetut kirkot taitavat olla Etelä-Pohjanmaalla ristikirkkoja, jolta tuo ei vaikuta. Poikkeuksena olisi Vimpelin pyöreä kirkko sekä Alavuden kirkko, joka on vasta 1914 valmistunut ja varmaan liian moderni tämän kuvan tarpeisiin. Olisiko tämä siis mahdollisesti useammasta kuvasta koostettu tai vaihtoehtoisesti yksityiskohdiltaan pelkistetty, jos on todellisesta tilanteesta? | ||||
|
25.03.2024 21:34 | Ossi Rosten | ||
| Sinistä valoa on hankala saada aikaiseksi millään normaalilla hehkuun tai liekkiin perustuvalla valonlähteellä koska niiden (väri)lämpötila ei vain riitä, ts. ei ole sinisen värin spektriä valonlähteessä suodatettavaksi näkyviin. Neonputkilla tai nykyisillä ledeillähän tuota ongelmaa ei ole. Mutta se että sininen valo soveltuu äärimmäisen huonosti mihinkään mikä pitää näkyä pitkälle, sinisellä valolla kun on taipumus sirota maapallon kaasukehässä, jota ilmakehäksikin kutsutaan, joka suuntaan. Tosin, onneksi siroaa, musta kesätaivas olisi aika synkkää katseltavaa... (samaisesta syystä punaoranssi valo ei oikein toimisi marsissa, sinne pitää suunnitella uudet opasteet sitten kun se aika koittaa ;) ) |
||||
|
|
25.03.2024 21:33 | Hannu Peltola | ||
| Tämä olisi mielenkiintoinen tehdä pienoismallina! | ||||
|
|
25.03.2024 21:27 | Jarno Piltti | ||
| Kello on mielenkiintonen yksityiskohta. | ||||
|
25.03.2024 20:58 | Hannu Peltola | ||
| Hienoa nähdä kuvia nykyaikaisesta amerikkalaisesta lähiliikenteestä! Kuvasitko taustalla näkyviä Heavy Weight -henkilövaunuja? | ||||
|
|
25.03.2024 20:54 | Jarno Piltti | ||
| Sari Savikko: Muistojen koulutaulut (2008) on myös hyvä. Korostan edelleen, tämä on nimeämiseltään poikkeuksellinen taulu, kaikki muut taulut on nimetty tarkasti paikan mukaan, tässä tapauksessa se olisi siis tyyliin maisema Nurmosta. Vaan eipä ole. | ||||
|
|
25.03.2024 20:40 | Erkki Nuutio | ||
| Valistuksen maantieteellisistä opetustauluista on kirjakin, Maamme kuvat 1903-1931. Sitä näyttää edullisesti löytyvän antikvariaateista. Ehkä Valistuksen julkaisemia olivat myös maamme historian kuvataulut. Niistä kehystettynä ja edustavana roikkuu seinälläni vuonna 1902 Tilgmanin kivipainossa painettu taulujäljennös Aleksanteri I:n antamasta hallitsijanvakuutuksesta 29.3.1809 Porvoon tuomiokirkossa. Jäljennös on R.W. Ekmanin vuonna 1858 maalaamasta taulusta, jonka lähtökohtana oli A.Thelmanin vuonna 1812 tapahtumasta maalaama taulu. |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
25.03.2024 20:14 | Simo Tuominen | ||
| Korjaus vaihdelaatikon numeroon; tarkemmin laatan numeroa katsoessa se onkin numero 2 ja varmuus vielä löytyneistä1818 huoltodokumenteista. Eli numero 2 onkin sattumalta 1805 alkuperäinen laatikko. Nyt veturissa olevan voimansiirron yksilötiedot; - moottori Tampella MAN W8V 22/30 Am. A. N:o 29 Työ n:o 31611 - vaihteisto SRM - DS 1.2 N:o 2 - suunnanvaihtolaatikko piir. E 401381 N:o 1103 |
||||
|
25.03.2024 19:57 | Arto Papunen | ||
| Ja nyt peruttu Hangonsaaren junia toukokuun puoliväliin.. | ||||
|
|
25.03.2024 19:26 | Kari Haapakangas | ||
| Voisi muuten olla Nurmosta. Joki ja kirkko osuvat kohtuullisesti. | ||||
|
|
25.03.2024 18:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Palikoiden" suunnittelema. Ura alkanut kouluttautumisella apukoulun palikkalinjalla. | ||||
|
25.03.2024 18:26 | Jarno Piltti | ||
| Miten tuo palmu suhtautuu rautateiden keskuspuutarhatoiminnan 150-vuotisjuhlaan? | ||||
|
|
25.03.2024 18:10 | Jarno Piltti | ||
| Mää olen kauhia hämmästyny! Omassa versiossani pelto on autio, ei ristin sielua, ei elonkorjaajia, mutta muuten täysin sama kuva pikkuruskoineen. Olen tulkinnut oman tauluni niin että väki on tuolla taustalla olevassa kirkossa, Pohjanmaalla kun ollaan, ja kuvassa on sunnuntaijuna. Ja kyllä, kuvassa on tehdään kuhilaita. Lähde: Koiramäki-kirjat. Kaikki muut tietämäni opetustaulut on nimetty tarkasti paikan mukaan, tämä on vain epämääräisesti Etelä-Pohjanmaalta. Eli kuvan kirkkoa on turha etsiä mistään pitäjänkartalta? Junan kokoonpano kiinnostaa ihan niin kuin Erkki tuossa jo kysyikin. Onko mitään lähdettä mistä voisi arvioida taulun esikuvanmukaisuutta? Rautatietilastot ja keskimääräinen akseliluku? |
||||
|
|
25.03.2024 18:08 | Kari Haapakangas | ||
| Luulisi olevan kirkosta heleposti tunnistettavissa, en vain tunne tuon kaukaisen etelän kirkkoja kummoisesti. | ||||
|
|
25.03.2024 17:57 | Erkki Nuutio | ||
| Opetuksellisesti ja muutenkin mainio taulu opettamaan koululapsille maan eri osien luontoa ja elinkeinoja ja isänmaanrakkautta. Onko tietoa esikuvan paikasta ja vuodesta? I sortokauden ajalta? Vaikka Pohjanmaalla ollaankin, eikö 12 vaunua ole tiukka paikka puulämmitteiselle Pikku-Ruskolla pitkän matkan henkilöjunan vetäjänä? |
||||
|
|
25.03.2024 16:47 | Jouni Halinen | ||
| Uuudempi "koulutaulu" Sanottiinko noita seipään nokassa olevia nippuja ruiskuhilaaksi?. https://vaunut.org/kuva/63110 | ||||
|
|
25.03.2024 16:44 | Jouni Halinen | ||
| Tämä näyttää pikkukuvassa ihan ns. koulutaululta, höyry ja silleen. https://vaunut.org/kuva/75506?t=koulutaulu | ||||
|
25.03.2024 16:43 | Teemu Saukkonen | ||
| Näkeekö Viron liikennettä mistään ennakoivasti? | ||||
|
25.03.2024 16:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, teknisesti erinomaisia kuvia. Nämä kuvan laitokset näyttävät makaavan Perkiön raiteella r. 875 eli »Paskapätkässä». Tällöin etualalla kaartuisi r. 874 eli ei vähempää kuin »Hurutie»! | ||||
|
25.03.2024 16:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, eli niinkin kauan se on siinä ollut! | ||||
|
|
25.03.2024 16:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Upeita lähipotretteja. Värit, terävyys, kaikki :) | ||||
|
|
25.03.2024 16:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Se johtuu modulaarisesta rakenteesta. | ||||
|
25.03.2024 16:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuli sattumakuvana ja katsoin että olipas samaa näköä kuin Move51:ssä: https://vaunut.org/kuva/95905 | ||||
|
|
25.03.2024 15:51 | Petri Nummijoki | ||
| P71/72 oli kai Hv2-3-vetoinen Kuopion ja Kontiomäen välillä noin kesäaikataulun 1966 alkuun asti ja ainakin Turistissa mainitaan siinä olleen 1965-1966 teräsvaunuja. Pieksämäen 600-sarjan Hv3-vetureita ei ollut 1966 enää liikenteessä mutta jossain Katajiston kirjassa oli havainto, että Seinäjoen 900-sarjan Hv3-veturi olisi ollut lainassa tuolla suunnalla. Sikäli Hv3-veturikin olisi vielä vuoden 1966 puolella mahdollinen. | ||||
|
|
25.03.2024 15:48 | Markku Naskali | ||
| Legoveturi on melko näppärä kuvaus. Siltähän se näyttää. Ei ole turhia muotoiluja ulkonäön vuoksi tehty. Ei ole tarpeenkaan, mutta tosiaan palikoista kootulta näyttää. | ||||
|
|
25.03.2024 14:55 | Teppo Niemi | ||
| Ja taitaapi tuo P63/64 Haaparantaan/Tornioon/Kemijärvelle ainoa juna Hv-sarjan veturilla vedetty juna, jossa useampi teräsvaunu, vai löytyykö tuohon kategoriaan muita junia. (Juhani Katajisto yms ovat kuvanneet kyllä Hv-vetoista Parikkala -Savonlinna yöjunaa jonka kokoonpanoon kuului yksi Eit-vaunu. Muiden vaunujen ollessa CEm ja EFi). | ||||
|
|
25.03.2024 14:52 | Petri Nummijoki | ||
| Helsingin ja Kouvolan välisellä osuudella SNTL:n vaunut kuljettavat junat olivat pääsääntöisesti dieselvetoisia jo kesäaikataulusta 1959 alkaen. Oli siinä joitain poikkeuksia. Kesät 1960, 1961 sekä aikataulukauden 1962-1963 ajan kulkivat SNTL:n vaunut idän suuntaan erillisellä junalla (P9), joka oli höyryvetoinen. Sen jälkeen Helsingin suuntaan tultaessa siirrettiin SNTL:n vaunut P2:sta P10:een, joista jälkimmäinen taisi olla vuoden verran höyryvetoinen SNTL:n vaunujen kanssa ja sen jälkeen vielä pari vuotta sunnuntaisin höyryvetoinen. | ||||
|
25.03.2024 14:40 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Mikä on hurun tilanne nyt. Onko edelleen akut rikki ja onko ne mahdollista saada vielä kuntoon. | ||||
|
25.03.2024 13:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Babylon Berlin -sarjan junassa oli olevinaan yksi säiliövaunu täynnä kultaharkkoja ja yhdessä ainakin fosgeeni-myrkkykaasua. Ei ollut oikein realistisia junia kun säiliövaunut oli 4-akselisia ja saman näköisiä kuin VR:n "Sob"- vaunut, ja Br 50 sarjaa ei ollut käytössä vielä 1920-luvulla. Lisäksi varikolla/tavara-asemalla oli vaihtotöitä varten Köf -dieselveturi. Jostain museosta olisi voitu kaivaa vanhempi tavarajunaveturi ja 2-akselisia säiliövaunuja ja maalata ne asianmukaisilla väreillä. Venäjän ja Preussin välillä oli yhdysliikennettä aikoinaan ja vaunujen akseleita vaihdettiin rajalla mutta vaunut olivat siis 2-akselisia. |
||||
|
|
25.03.2024 13:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos käsitettä "teräsvaunu" laajennetaan koskemaan SNTL:n teräskorisia matkustajavaunuja niin silloin pitää lisätä Helsinki-Vainikkala -junia aika monen vuoden ajalta. | ||||
|
|
25.03.2024 13:19 | Petri Nummijoki | ||
| Jos on sellainen käsitys, että teräsvaunu höyryvetoisessa junassa oli poikkeuksellinen tapaus niin se on tietysti väärä kuva: https://www.vaunut.org/kuva/63109, https://www.vaunut.org/kuva/102762, https://www.vaunut.org/kuva/147557. Mutta jos tarkoitetaan, että yksittäisiä teräsvaunuja on esiintynyt höyryjunien vakirungoissa mutta tämmöiset useamman teräsvaunun ryhmät ovat olleet poikkeuksia niin sitten lähestytään jo tulkintaa, mikä poikkeukseksi mielletään. Onko poikkeus sellainen, jota ei ole koskaan esiintynyt vakituisesti missään vai myös sellainen, joka on ollut arkipäivää jossain mutta marginaalia pikajunien kokonaismäärästä? Junassa P11/12 Helsinki-Imatra oli kai muutaman kuukauden teräsvaunuja vakituisesti jo 1961 ja sitten uudestaan 1964 muutaman kuukauden, ennen kuin juna siirtyi heinäkuun lopulla 1964 Hr13-vetoiseksi. Olisiko tämä ainoa 1960-luvun pikajuna, joka ehti olla koko matkaltaan höyryvetoinen teräsvaunuja sisältävän rungon kanssa? Kuvan P75/76 sai kai teräsvaunuja noin kesäaikataulukauden 1964 alusta mutta Helsinki-Kouvola-välillä tämä oli siihen mennessä ollut dieselvetoinen jo muutaman vuoden ja Savon radallakin muuttui dieselvetoiseksi vielä vuoden 1964 kuluessa. Yöjunissa P71/72 ja P81/82 ehti ilmeisesti jonkin aikaa olla teräsvaunuja silloin, kun Kuopio-Kontiomäki ja Pieksämäki-Joensuu menivät vielä höyryveturilla. Mutta onkohan P63/64 Haaparantaan/Tornioon/Kemijärvelle ainoa juna, jossa useampi teräsvaunu + höyryveturi ehti olla arkipäivää useamman vuoden ajan? Siihen teräsvaunuja tuli syksyllä 1961 ja höyryvetureiden käyttö päättyi toukokuussa 1966. Silti tälläkin jaksolla höyryveturia käytettiin 1961 vain Seinäjoen pohjoispuolella, kesästä 1962 lähtien (ainakin useimpina viikonpäivinä) enää Ylivieskan pohjoispuolella ja kesästä 1963 lähtien vain Oulun pohjoispuolella. |
||||
|
|
25.03.2024 13:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On meidänkin rautateillämme tänä päivänäkin ainakin yksi ylikonduktööri. Vastaisiko tuo saksalaisten yliveturinkuljettaja meidän silloista matkaneuvojaa eli nykyistä vetopalveluasiantuntijaa (VEP)? | ||||
|
|
25.03.2024 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku P.: - ensimmäinen BR 50 valmistui huhtikuussa 1939 Henscheliltä ja ensimmäinen BR 52 "Kriegslok" syyskuussa 1942 Borsigilta. Sitä ennen sakujen piti puuhastella "ylimenosotavetureilla" 44 ÜK, 50 ÜK ja 86 ÜK. Ensimmäisenä sotatalvena (1941-42) itärintamalla tuli kovasti KYLMÄ! Olisihan sakut aloittaneet operaatio Barbarossansa jo aiemmin, mutta heidän piti välillä paikkailla "Sirkus-Mussolinin" sekoilua Kreikassa. Herra Hannu P.: minulta löytyy myös kirjoja natsi-Saksan univormuista. Olen niitä hankkinut sen takia, että pääsen nauraa räkättämään huutonaurua amerikkalaisten elokuvien nuorille puvustajille/puvustajattarille! Eräässäkin natsileffassa oli roolitettuna aivan helvetin "Paha Natsi-Kenraali". Univormu SS:n mallinen ja koppalakki ILMAVOIMISTA (kunhan oli hänessä: kotka,akaristi ja jonkinmoinen kokardi). Sitä vaan jaksan ihmetellä, että mikähän se oli se "Oberlokführer" eli yliveturinkuljettaja? Millainen oli sitten "yliveturi"? Toinen mitä jaksan ihmetellä: - on jenkkien omituinen fiksoituminen natsiroinaan. Lienevätkö "sosiaalisesti läheisiä"...? Republikaanien puheet kuulostavat ainakin kovin goebbelsmäisiltä. Mutta se on kokonaan toinen juttu. |
||||
|
|
25.03.2024 11:42 | Kari Haapakangas | ||
| Hyvin on vielä pysynyt legoveturi puhtaana, toisin kuin keväinen lumihanki. | ||||
|
|
25.03.2024 10:42 | Hannu Peltola | ||
| Myös Jenkeissä on tämä sama ongelma, useissa Hollywood-leffoissa höyryveturiotokset on kuvattu Hollywoodia lähimpänä olevalla nostalgiaradalla Virginia & Truckee Railroadilla ( https://en.wikipedia.org/wiki/Virginia_and_Truckee_Railroad ). V&T:n höyryt ovat joutuneet taipumaan vaikka minkälaisiin esikuviin! | ||||
|
25.03.2024 10:39 | Petri Nummijoki | ||
| Tämä lieneekin aivan viimeisiä aikoja, kun saneeraamattomia Dr13-vetureita on käytetty vielä säännöllisesti matkustajaliikenteessä. Tai no Pieksämäki-Joensuu-liikenteestä en mene takuuseen mutta Turku-Tampere-välillä en ainakaan itse onnistunut kevään 1996 jälkeen näkemään enää kertaakaan saneeraamatonta Dr13-veturia pikajunan edessä. Näissähän asia oli sikäli merkityksellinen, että vain saneeratut kelpuutettiin yhden kuskin ajoon, joten yksinajoon siirtymisen myötä saneeratut ja saneeraamattomat yksilöt eivät voineet olla enää samoissa kierroissa. | ||||
|
|
25.03.2024 10:06 | Esko Maasalo | ||
| Katolta ei oikein näy oliko vain toinen moottori käynnissä, mutta tällaisessa tapauksessa melko varmasti. | ||||
|
|
25.03.2024 09:36 | Markku Pulkkinen | ||
| Osataan sitä muuallakin väärinkäyttää junakalustoa filminteossa. Hyvä esimerkki on meilläkin TV:sä pyörinyt saksalainen Babylon Berlin -sarja, Saksan kaikkien aikojen kalleimmaksi mainostettu. Sarjan tapahtumat sijoittuvat 20-luvun loppuun ja 30-luvun alkuun. Yhdessä jaksossa salakuljetettiin tavaraa (en muista mitä, liekö aseita?) Venäjältä Berliiniin. Veturina oli vasta myöhemmin liikenteeseen tullut 50 -sarjainen (tai 52?) kone, vaunusto oli oman aikamme neliakselisia säiliövaunuja. Sama veturi ja miehistö ajoi junan Venäjältä Saksaan! Eräässä uudemmassa jaksossa kuvattiin gangsterien toimipistettä kalustovarikolla. Taustalla oli tunnistettavissa kovasti DDR:n "Regierungszugia" muistuttava kokoonpano, ehtaa 60-lukua. Yleensä vaatetus, autot ja miljööt yleensäkin ovat kovin autetnttisia, nykyään myös digitaalisesti tehtyjä, mutta jostain syystä tämä pedanttisuus ei yllä rautatiekalustoon. Ja näitä esimerkkejä piisaa. | ||||
|
25.03.2024 07:12 | Jari Välimaa | ||
| taitaa virallinen kartta olla https://transport.tallinn.ee/#tram/5/a-b/09005-1/map/fi mutta miksiköhän wikipediaa ei kukaan päivitä ? | ||||
|
|
25.03.2024 07:01 | Jukka Voudinmäki | ||
| Facebookin ryhmässä, jossa on vanhoja kuvia ja juttuja Petäjävedeltä, on pari kuvaa, joissa teräspalkkisilta on olemassa kivisillan edustalla. Toinen kuva on vuodelta 1968 ja toinen ilmeisesti sitäkin uudempi. | ||||
|
|
25.03.2024 06:50 | Petri Sallinen | ||
| Tilaan kansallisarkiston aineistot Mikkelistä Helsinkiin lukusaliin, jossa ne ovat käytettävissä kuukauden. Jos kuukausi ei riitä, niin ilmoitus henkilökunnalle, niin saat samantien lisäaikaa tilaamallesi aineistolle. Tilaamisella on hintansa. Kuljetukset laskutetaan painon mukaan. Neljän mapin tilaus maksaa keskimäärin 40 euroa — tosin maksaa matkustaminen ja yöpymiset Mikkelissäkin jotain. Rautatieaineiston käyttöaste kansallisarkistossa on niin alhainen, että aineiston laajamittaista digitalisoimista on turha odottaa pariin sukupolveen. On siis jalkauduttava, mutta myös tutustuttava rautatielaitoksen hallinnolliseen himmeliin ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Ne ovat arkistoinnin — ja aineiston etsimisen — perusteina. Muistaakseni ratojen rakentaminen siirtyi tie- ja vesirakennusten ylihallitukselta rautatiehallitukselle vuosien 1922-24 paikkeilla (tästä löytyy tarkka vuosi, jota tosin en ulkoa muista). Aikaikkunan perusteella voi valita sen, minkä asianomaisen tahon arkistoja tässä tapauksessa ryhtyy penkolmaan. |
||||
|
25.03.2024 05:59 | Tapio Keränen | ||
| Ggk lämminvaunu. | ||||
|
|
24.03.2024 23:58 | Eljas Pölhö | ||
| Rautatiehallituksen Haapamäen-Jyväskylän radan muutostöiden arkisto on Mikkelissä, paitsi kartat ja piirustukset Jyväskylässä (ainakin aineiston sijaintiluettelon mukaan). Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka on avoinna to ja pe klo 9-16. Keskusarkiston aineisto on tilattava viimeistään edellisenä päivänä, joten ei kannata tulla paikalle, jos ei ole tehnyt tilausta. Toinen tapa on tilata haluttujen Mikkelissä olevien mappien kuvaus EPöltä (n. 5€/ mappi), ohjeet keskustelupuolen ostetaan/myydään osastossa. | ||||
|
Kuvasarja: Česká republika 2024 |
24.03.2024 23:02 | Jarno Piltti | ||
| On kyllä pakko ihailla sekä Tsekin junien värikkyyttä että Oton loputtoman laajaa dokumentaatiota! | ||||