Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.01.2024 20:41 | Hannu Peltola | ||
| Rainer, tässä kuvassa erottuu vanha vuoteen 1991 käytössä ollut rautatiesilta: https://vaunut.org/kuva/165932?s=1 | ||||
|
09.01.2024 20:36 | Pasi Seppälä | ||
| Valokaari valaisee vaaleaa lumipintaa varsin runsaasti saaden muutoin pimeään maisemaan valoa. On kyllä erinomaisen hieno kuva. | ||||
|
09.01.2024 20:32 | Pasi Seppälä | ||
| Kyllä mä rankkaan tämän paremmaksi. On niin täydellinen talviotos. Ja muutkin lataamasi kuvat taattua takuu-Tuomasta. | ||||
|
09.01.2024 20:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Hyvältä näyttää. | ||||
|
|
09.01.2024 20:02 | Uwe Geuder | ||
| Silta on kyllä Eiffelin firman rakentama, mutta ei Eiffelin suunnitelman mukaan. Suunnittelija oli Eiffelin entinen liikekumppani Théophile Seyrig. Hän oli kuitenkin jo lähtenyt firmasta, kun sillan rakennustyöt alkoivat. Silti etualalla hieman näkyvä katu kantaa Eiffelin nimeä. Alakannella on 2 kaksi ajokaistaa. Yleinen painorajoitus on 3,5 tonnia. Mutta tietyin ehdoin jopa 30 tonnia (lähde: Google Streetviewin kuvat) Tämä ei ollut ymmärtääkseni koskaan rautatiesilta. Rautatiesilta Ponte Maria Pia on myös Seyrigin / Eiffelin rakentama, siis samantyylinen kaarisilta, kuitenkin ilman alakanta. Se sijaitsee muutama 100 metriä vastavirtaan, mutta on seisonut vuodesta 1991 käyttämättömänä |
||||
|
09.01.2024 19:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllähän tuossa linkkaamani kuvan alla olevissa kommenteissakin todetaan siinä esiintyvän ympärilyöntiä takatelissä. Se on usein hyvin hetkellinen ruopaisu, ja voi esiintyä takatelissäkin. | ||||
|
|
09.01.2024 19:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko tämä silta ennen metron aikakautta tavallinen rautatiesilta? Muistan kun kävin Portossa 1985 niin kaukojunat Lissaboniin sekä Espanjan suuntaan lähtivät asemalta joka oli joen pohjoisrannalla, ja ylittivät aika pian sitten joen, mutta oliko silta juuri tämä, en muista. | ||||
|
Kuvasarja: Ensimmäinen H-juna Helsinki-Hanko 7.1.2024 |
09.01.2024 18:56 | Antti Havukainen | ||
| Samaa aihetta on käsitelty kuvan https://vaunut.org/kuva/118208 kommenteissa muutama vuosi sitten. | ||||
|
09.01.2024 18:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Kylläpä on vaikeaa. Luulen että "Hanko-Pohjoinen /Hangö Norra" on myös kaupunginosan nimi eikä pelkästään aseman, eli kaupunginosan nimi on vanhempi. Viiva suomenkielisessä nimessä voi selittyä kirjoitussäännöillä, vrt Pohjois-Haaga / Norra Haga. | ||||
|
|
09.01.2024 18:17 | Timo Salo | ||
| A-P, eikös liekki ole väärällä puolella pyörää, jos katsotaan kulkusuuntaa... Huoltoihmisellä jässähti taas mietintä kiinni: Jossain yhteydessä oli juttua, että veturitkin keulii. Sutiiko nyt väärästä päästä veturia, jos sutii?Löytyi se kuva jossa sain erittäin ansiokasta koulutusta...https://vaunut.org/kuva/160856?u=4589&tag0=2%7CSr2%7C | ||||
|
|
09.01.2024 18:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuskin sentään jarrutönkät. Siperian Susi on herkkä sutaisemaan hieman tyhjää: https://vaunut.org/kuva/73362 . | ||||
|
|
09.01.2024 18:07 | Rasmus Viirre | ||
| Upea! | ||||
|
|
09.01.2024 17:36 | Seppo Rahja | ||
| Suden takatelin jarrulossit kipinöi! Jaahas, Timo ehti ensin. |
||||
|
|
09.01.2024 17:34 | Timo Salo | ||
| Onko tässä hienossa kuvassa Suden takimmaisen telin jarrulossit jumissa, kun niin valaisee? (vai onko linssiheijastus) | ||||
|
09.01.2024 16:50 | Jorma Rauhala | ||
| Viime vuonna Funikulaari oli seisokissa yhteensä kuukauden päivät. https://yle.fi/a/74-20067961 | ||||
|
|
09.01.2024 16:44 | Jorma Rauhala | ||
| Virallinen nimi on: Hanko-Pohjoinen - Hangö Norra, suomeksi on siis väärin kirjoitettu. (viiva ja iso P) | ||||
|
09.01.2024 16:35 | Harri Junttila | ||
| Paluumatkalla taisi tulla jostain vaunusta kuumakäynti ilmaisu kun ajoi alle 10kmh ja junasta jotain jätettiin Niskaan :) | ||||
|
|
09.01.2024 16:31 | Markku Naskali | ||
| Tuo alapuolen silta vaikuttaa melko kevyeltä, mutta vastaavan tyyppistä pitkin olen tuon joen ylittänyt aikoinaan Portossa. Siinä oli muistaakseni ihan autotie. Tuon tyyppisiä siltoja on Portugalissa useampia, mm. Lissabonin seutuvilla. Ovat tiettävästi Eiffelin suunnittelemia. Sukuyhteys Pariisin torniin on ilmeinen. | ||||
|
Kuvasarja: Ensimmäinen H-juna Helsinki-Hanko 7.1.2024 |
09.01.2024 05:09 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se vielä 1990-luvun alussa kulki. Silloin sillä oli jopa suunnasss Helsinki - Karjaa Kauniaisten pysöhdyskin. Taisipa tuossa junaparissa hetken kelvata YTVn liputkin. | ||||
|
|
09.01.2024 01:38 | Eljas Pölhö | ||
| Eikö se ole niinpäin, että liikennepaikan nimi suomenkielisessä kyltissä on eri tavalla kirjoitettu kuin liikennepaikkaluettelossa? Ruotsinkielinen on oikein, ellei sitten tavuviiva puutu sanojen välistä. | ||||
|
09.01.2024 01:18 | Vertti Kontinen | ||
| Huippuotos! Laskevan auringon valaisemat lumipuut kruunaavat tunnelman | ||||
|
Kuvasarja: Ensimmäinen H-juna Helsinki-Hanko 7.1.2024 |
09.01.2024 00:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin muuten kulki ennen tätä viimeksi vuoroliikenteen suora matkustajajuna Hangon ja Helsingin välillä? Mun muistikuva on 1980-luvulta, mutta milloin tarkemmin? Se kulki vain sunnuntai-iltoina edestakaisin, ja koostui parista, kolmesta Dv12 vetämästä matkustajavaunusta. | ||||
|
09.01.2024 00:56 | Niila Heikkilä | ||
| Höyryveturimainen tunnelma jopa. | ||||
|
|
09.01.2024 00:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Iso alkukirjain iilmansuuntatarkenteessa on yleinen nimeämistapa Ruotsissa joten kieliopillisesti se on oikein. Vrt Stockholm Östra. Se on sitten makuasia tulkitseeko sen Suomessa väärin kirjoitetuksi jos ei ole linjassa suomenkielisten asemanimien kanssa. Ei taida junat suistua raiteielta sen takia. Joku robottiaboneuvoon asennettu tekoälysovellus voi toki mennä sekaisin.? | ||||
|
|
08.01.2024 23:54 | Jorma Rauhala | ||
| Kas kummaa - liikennepaikan nimi on kirjoitettu väärin tuohon nimikilpeen. | ||||
|
|
08.01.2024 23:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
08.01.2024 22:10 | Lari Åhman | ||
| Kyllä pakkanen tätäkin kuvaa ottaessa oli auton mittarin mukaan -34 - yöt olivat varmaan vieläkin kylmempiä. Ei siinä kovin kauaa viitsinyt perus talvivaatteilla värjötellä. Käden jäätymiseen riitti jo vilkaisu puhelimesta, missä juna mahtaa olla tulossa. | ||||
|
08.01.2024 21:57 | Lari Åhman | ||
| Kylläpäs nätisti sovitettu juna s-kurviin ja koko junakin taitaa olla kuvassa. Komeita on sarjan muutkin kuvat. | ||||
|
08.01.2024 21:41 | Sauli Mäkelä | ||
| Kylläpä satunnaiskuvista pompsahti älyttömän hieno kuva! | ||||
|
08.01.2024 21:19 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi! Ja Jarno: auts, nyt paljastui dioraama, mikä piti tuoda yllätyksenä kevään pienoisrautatiepäiville Hyvinkäälle! (ei ikävä kyllä, vielä ei mallinnustaito ole lähellekään tällä tasolla!) |
||||
|
08.01.2024 20:14 | Vesa Höijer | ||
| Punainen oli hienompi. | ||||
|
Kuvasarja: Porton sporat |
08.01.2024 19:48 | Eljas Pölhö | ||
| Porton raitioteistä voi mainita lisäksi, että siellä oli kahdella yhtiöllä höyryraitiovaunuja, joissa veturit vetivät yhtiöiden muulivaunuja. Höyryraitiotiet toimivat vuosina 1878-1914 rinnan muulien ja sähkövaunujen kanssa. Porton sähköraitiotiet ehtivät avaamaan koko Iberian niemimaan (Espanja+Portugal) ensimmäisen sähköistetyn osuuden (12.9.1895 Massarelos-Carmo). Bilbao-Algorta Espanjassa avattiin niemimaan toisena sähköraitiotienä tammikuussa 1896. Ainakin 1960-luvulla sähköistys oli 600V DC ja tuskin sitä on muutettu vuosin mittaan. |
||||
|
08.01.2024 19:42 | Tuukka Varjoranta | ||
| Kiitos Jarno! Hangossa oli kyllä aistittavissa erityistä tunnelmaa tämän junan saapuessa/ollessa asemalla. | ||||
|
08.01.2024 19:13 | Martti Vuorikoski | ||
| Mielestäni Erkki kertoi asiasta aika selkeästi, jossain kommentissaan. Paineilma järjestelmä on aina ongelma, jos laitteita ei huolleta ajoissa syksyllä.(kokemusta vain kuorma-ja linja-auto puolelta.) | ||||
|
08.01.2024 19:09 | Jarno Piltti | ||
| Nämä konttijunat iskee jostain syystä lujaa, ehkä tämä vaan on niin suoraan legoista koottu juna? Tässä vielä ympärillä upea talvimaisema! | ||||
|
|
08.01.2024 19:04 | Jarno Piltti | ||
| Tämä on kyllä niin pienoisrautatiemäinen asetelma kuin olla voi! | ||||
|
|
08.01.2024 19:03 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva historiallisesta hetkestä. | ||||
|
|
08.01.2024 18:45 | Pasi Seppälä | ||
| Kyllä vain Esa, olet jäljillä. Sudentulet esiintyvät muutaman metrin korkeudessa ja ovat varsin yksisävyisiä. Revontulien esiintyminen on korkeammalla ja värisävyjä löytyy useampia. Myös revontulien väitetään pitävän ääntä. Äänen lajista onkin sitten vaikeampi sanoa, kun ei ole omiin korviin kuulunut. Onkohan joku kuullut minkälaista ääntä revontulet päästelevät? |
||||
|
|
08.01.2024 18:38 | Pasi Seppälä | ||
| Kuvatekstiin on helppo yhtyä. Maisemat ovat huimat ja kuvakin tauluainesta. | ||||
|
08.01.2024 18:36 | Pasi Seppälä | ||
| Tässä on kyllä talven tuntua täydeltä ruudulta. Erinomaisen hyytävä talvikuva. | ||||
|
|
08.01.2024 18:33 | Pasi Seppälä | ||
| On todellakin erinomainen talvikuva. Ten points. | ||||
|
08.01.2024 18:30 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoja otoksia Larilta jälleen. Haastavissa talviolosuhteissa kun on vielä viitsitty kuvata, niin kuviin tulee kyllä lisäarvoa. Tässä ihailin aluksi tuota usvaa etuvalojen edessä, muuta kuvateksti ja vihreä opastin kertoivatkin menosuunnan. Eipä silti kuvassa on kyllä lyömätön tunnelma. |
||||
|
Kuvasarja: Porton sporat |
08.01.2024 17:38 | Hannu Peltola | ||
| Markku: myös Portossa mäet ovat hurjan jyrkkiä ja vaunut taistelevat niitä ylös sähkömoottorit surkeasti ulvoen. Jorma T: Kyllä, harmittavasti vierailupäivänäni toinen museohalli oli kokonaan kiinni. Oli mielenkiintoista huomata, että käytössä on ollut todella monipuolista kalustoa ja myös tavaraliikenne on aikanaan ollut vilkasta. Jorma R: Kiitoksia, sinulta tulee vastaukset kuin apteekin hyllyltä tai kuin vanhan palvelu-Alkon hyllyltä! Yritin etsiä tietoa Porton raitioteiden sähköistyksestä, onko käytössä 600 V DC? |
||||
|
08.01.2024 16:24 | Tuomas Pätäri | ||
| Oikein onnistunut kohtauskuva. | ||||
|
|
08.01.2024 16:22 | Tuomas Pätäri | ||
| Hienoa settiä on Eemililtä tullut tänä talvena. Oikein tyylikäs talvinen sommitelma tässäkin. | ||||
|
|
08.01.2024 16:21 | Tuomas Pätäri | ||
| Hieno valikoima upeita, ja sitten vielä muutamia erittäin upeita, talvikuvia! Tässä on juna hienosti käyrällään. Nyt on ollut mukava kuvata, kun pitkästa aikaa talvi on näyttänyt talvelta. Toki lisännyt haastetta lämpötilan osalta, siellä suunnalla vielä suuremmin, kun -35 mainitsit toisen kuvan yhteydessä! | ||||
|
Kuvasarja: Porton sporat |
08.01.2024 15:34 | Jorma Rauhala | ||
| 1435 mm. | ||||
|
|
08.01.2024 15:33 | Mikko Herpman | ||
| Kaiketi näihin koviin olosuhteisiin on mahdollista tehdä toimivia ratkaisuja, Pohjois-Amerikan pohjoisosissa on aina pitkiä kylmiä pakkasia ja toki tuossa naapuri Venäjälläkin on paljon kylmiä paikkoja. Kaikki toimilaitteet sellaisiin paikkoihin missä lumi/jää ei pääse tekemään pahojaan. Kai ilmankuivaajat ovat liki standardi jo rautatiekalustossa ainakin uusissa, vanhempiinkin niitä on asennettu. Sinällään otetaan vaikkapa vanha Dm7, kaikki EP-venttiilit on sijoitettu joko matkustamoon tai moottoripään kaappiin. Täten niiden olosuhteet ovat aina normaalisti + puolella. Samaten paineilmakeskus on matkustamotilassa. Kun vaunu on käytössä sisätiloja luonnollisesti pidetään lämpiminä niin toimilaitteetkin pelaa paremmin. Vettä poistavat paineilmasäiliöt toki ovat mahan alla, mutta mikäli ne tyhjennetään ja huolletaan ei juuri ole huolia kovallakaan pakkasella. Toki vanhna kalusto on yksinkertaisempaa kuin uusi mutta kuitenkin esimerkki miten suunnittelulla voidaan varmistaa toimivuutta. |
||||
|
Kuvasarja: Porton sporat |
08.01.2024 15:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä raideleveys on Porton raitioteillä? | ||||
|
|
08.01.2024 15:19 | Timo Salo | ||
| Herra Esa, kyllä nuo kuivaimet on yleistyneet jo konepajoissakin. Siellä jää ei ole niin iso ongelma, mutta nuo Mikon mainitsemat venttiilit alkavat ruostua ja jämähtävät paikoilleen veden ansiosta. Siitä taas ei monikaan laite tykkää. (paineilmakäyttöiset käsityökalut ovat luku sinänsä) Myös lasisissa mittasauvoissa tulee ongelmia, jos kompuralla ei ole kuivainta ja mittasauvan ylipaineistukseen käytettävä ilma kuivataan uudestaan heti mittalaitteen vieressä. Ns. kondenssivesi löytää myöskin tiensä putkiin ja aiheuttaa sitä/sun tätä ongelmaa!80-luvulla kokeiltiin jopa pneumatiikkakäyttöisiä logiikoita, mutta edellä mainittujen ongelmien vuoksi logiikka teki liian usein "vääriä päätelmiä"... Myös toimilaitteita on yritetty parantaa muuttamalla liikkuvien laitteiden pinnoitus mm. tefloniin, vaihtelevalla menestyksellä! | ||||
|
|
08.01.2024 14:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, kompressorit ottavat puristaakseen ilman ulkoilmasta tai - no, ilmakehästä. Siten ilman sisältämä kosteus näkyy juuri mainitsemanasi harmaana suihkuna. GAS ammattikoulun työjaksojen aikana aikaa paloi siihen, kun paineilmakäyttöiset kulmahiomakoneet ("rälläkät") pistettiin oksentamaan vettä ulvaisujen kera ilmanpoistoaukoistaan sellaiset pari tuntia työpäivien aamuina. Nekin vehkeet olivat tarpeen keskipakopumppujen juoksupyörien siivikoiden valupintarosojen siloitteluihin. Itsekin sitä "harrastanut" 7,45 FIM tuntipalkalla 1975 elokuusta - 1977 elokuuhun. Säätilalla oli aika suuri vaikutus kompressoreiden tuotoksien vesipitoisuuteen. On yhä. Sairaaloissa on omat vaatimuksensa paineilman kuivuuteen ja putkistoissa olevat laitteistot sen mukaisia. |
||||