Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.02.2024 08:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos nuo puuhässäkät ovat joitain ihme takstooleja (kattotuoleja), niin säilytystapa ulkoilmassa ole niitä parhaimpia...? | ||||
|
|
27.02.2024 08:02 | Mikko Heino | ||
| Onko kellään mitään aavistusta, mitä nuo puuhässäkät on kuvan etualalla? | ||||
|
27.02.2024 08:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Upeaa, modernia :) | ||||
|
27.02.2024 08:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo vain, Meresetes - Pentsi ja Kriegslok, eteviä kapistuksia kyllä. Mersun rekisterilaatan kirjainten ja numeroiden fontti on vuodelta 1936. |
||||
|
26.02.2024 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi konsti voisi olla sekin, että jos Rautatiemuseolla on koko valtava kokoelma kuljettajien aikataulukirjoja, niistähän voisi kurkistaa otsikon H 364 alta (aikataulukaudelta 132, v:lta 1965) junaan suunnitellun vetokaluston sekä aikataulun suunnittelun perusteena käytetyn perusnopeuden. "Postivaunun matkassa" luetellut postivaunulinjat, luettelo on hiukan hankalan mallinen tutkittavaksi. |
||||
|
26.02.2024 22:16 | Teppo Niemi | ||
| Eipä tullut poikettua katsomassa millaista toimintaa rakennuksessa oli. | ||||
|
26.02.2024 21:01 | Jukka Voudinmäki | ||
| Julkaisussa, jonka pitkän nimen lyhennän muotoon VR2648 Viirinkankaan raiteen käyttäjiksi on mainittu VR:ltä alueita vuokranneet (1983, pois 1991), Pohjoiskalotti (1991), Puukeskus (1991) ja Metsä-Serla (1991). Vuosiluvut suluissa merkkaavat, minkä vuoden VR2648-kirjasesta maininta on. |
||||
|
|
26.02.2024 20:38 | Kimmo Huhta | ||
| Onko tietoja tai kuvia Viirinkankaan raiteesta? Mitä tavaraliikenteen asiakkaita siellä oli? Raide erkani Rovaniemen länsipuoliselta linjalta karttasanan 'Jääskeläinen' kohdalla ja suuntasi kaakkoon kohti Viirinkangasta. | ||||
|
26.02.2024 19:35 | Eljas Pölhö | ||
| Extra 2200 South -lehden numeroissa 51 ja 52 (1975) oli laaja artikkeli 44T ja 45T tyypeistä. Artikkelisarja sisälsi piirrokset ja veturikohtaiset valmistuslistat siihenastisine omistajineen (X2200S oli ilmestymisvuosinaan paras USA-diesel aiheinen lehti). Numerosta 52 selviää, että Portugaliin toimitetut veturit olivat tyyppiä 45-Ton Dropcab Military Design. Valmistusnumerot 29772-29783 ja valmistusajat 1-3/1949. Toisin kuin useimmat Military Design-mallit, nämä oli suoraan valmistettu Portugalin rautateille. Kaikkiaan tätä 45T Dropcab Military Design-tyyppiä valmistettiin 106 kpl, joista vain 15 myytiin suoraan muille kuin USATC:lle (niistäkin 3 oli 46T versio silloiseen British Guianaan/Brittiläinen Guayana 1955). USATC:lle valmistetuista 31 myytiin sodan jälkeen Intian rautateille. Rinnakkaismalli oli 47-Ton Dropcab (Articulated Truck). Niitä valmistettiin 58 kpl. Perusmallia 44-Ton/50-Ton valmistettiin 382 kpl, jakaantuen eri alaversioihin (Phase Ia-Vb): Ia = 20, Ib = 9, Ic =53, IIa = 34, IIb = 10, III = 36, IVa = 110, IVb = 67, Va = 25, Vb = 14 ja Vc = 4. |
||||
|
|
26.02.2024 19:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Komea pytinki, oliko se toiminnassa ? | ||||
|
|
26.02.2024 16:43 | Hannu Peltola | ||
| Ihan aito Amerikan herkku Portugalissa! Mutta ei tämä aivan tyypillinen 44-Tonner ole, enemmänkin chopattu Hot Rod -versio. Aito-amerikkaisissa serkuissa on ollut korkeampi hytti: https://vaunut.org/kuva/166187?t=44-tonner | ||||
|
26.02.2024 15:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Keskustelu 340-sarjan Volvosta liittyy varmaankin tuohon mainokseen, eikä vasemmalta tulevaan autoon. | ||||
|
26.02.2024 13:29 | Eljas Pölhö | ||
| Estoril-yhtiön mottorivaunujen numerointi 1970-luvulla: 101-111 olivat Cravens/GEC junia Ryhmä 112-124 (Sorefame, sähköpuoli GEC), numerot runkojen perusmuodossa C1 112 - M 112 - C2 112 ... C1 124 - M 124 - C2 124 Ryhmä 201-214 (ohjausvaunu+moottorivaunu+välivaunu+ohjausvaunu) AC1 201 - Bm 201 - Bd 201 - AC2 201 ... AC1 214 - Bm 214 - Bd 214 - AC2 214 Vuonna 1979 eli jo CP:n aikaan tuli lisää 4-vaunuisia Sorefame/GEC-runkoja Ryhmä 215-222 C2 215 - M 215 - C1 215 - C2 215 Näillä taidettiin ajaa kiinteinä runkoina, jos päätyvaunuilla oli identtiset numerot (en ole itse nähnyt ja tarkastanut näitä numeroita) |
||||
|
|
26.02.2024 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas, minä kiitän ja kumarran maahan ja tomuun asti! Eljaksen linkittämässä kuvassa näkyy olevan vanhanmallinen tasakatto-Fo ja satapaikkaisessa on koneellinen tuuletus (ei kattokaluja). |
||||
|
|
26.02.2024 12:22 | Eljas Pölhö | ||
| Muistin mukaan oleellisia eroja ei ollut, joskin Dm6/7 ajoi tarvittaessa jonkin verran nopeammin eri välit. Kaikki Turun seudun ajoni ovat "jossain" eli ei oikeassa mapissaan, joten en voi tarkistaa nyt (olen etsinyt niitä jo siitä lähtien kun yksi lehti kyseli kulkuaikoja Paimioon). | ||||
|
26.02.2024 11:41 | Hannu Peltola | ||
| Sama juttu, tämä on jäänyt täysin huomaamatta. Todella upea! | ||||
|
|
26.02.2024 11:37 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko tuollaisessa 3-4-vaunun junassa havaittavissa eroa nopeudessa Hv1:n ja Dm4:n välillä tai vaikka kiskoautonkin kanssa? | ||||
|
26.02.2024 11:26 | Matias Immonen | ||
| Tosiaan korvatut niitit olivat uppokannallisia. Pultit on lukittu hitsaamalla. | ||||
|
|
26.02.2024 11:22 | Eljas Pölhö | ||
| H 364 oli postijuna ja vastaparinsa H 369 kanssa viimeinen vakiona Hv1:llä ajettu juna Turussa. Keväällä 1967 se ajettiin jo jatkuvasti lisääntyen Dm4:llä ja harventuen Hv1:llä, kunnes höyryn käyttö loppui toukokuussa aikataulukauden vaihteessa. H 364 oli talvella 1966 (kellotin sen kulkuaikoja) 3- tai 4-vaunuinen, Po+2/3 VR:n vaunua+tarvittaessa kiitotavaravaunuja (tai Dm4+Ei+Fo+Po). Sitten siitä jäi postivaunu pois Dm4+Ei+Fo ja lopulta muuttui kiskoautojunaksi, muistaakseni 3-vaunuiseksi V-L-V. H 369 runko näkyy odottavan Dm4-vetovaunua kuvassa https://vaunut.org/kuva/68748 |
||||
|
|
26.02.2024 10:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pultit oletettavasti on lukittu kunnolla? Pelkkä Locktiitti ei riitä tuossa paikassa. | ||||
|
26.02.2024 10:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Akkuporakoneiden tuotantopalaveri käynnissä...? Kumivasara on jo lannistunut. | ||||
|
|
26.02.2024 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, syvästi valittaen joudun toteamaan että aikataulukautta 1965 - 66 edustaa kokoelmissani vain traagikko Ri-Tpe-Hpk. Kevätturistissa 1963 on rataosalta Tl - Tku nähtävissä henkilöjuna H 364. Vaunuluokkanana vain 2. , eikä se juna ole lättä. Lähtöaika Toijalasta oli aamulla 7.35 ja tulo Oopoon - eiku ööö - Turkuun kello 10.25. Pysähdyskäyttäytymiseltään juna 364 ei nyt sentään joka maitolaiturilla pysähdellyt. Esimerkiksi Kyröstä lähdettyään se painalsi kylmästi Hevossaaren ja Takaliston ohi, pysähtyen seuraavaksi Aurassa. Kevätturisti 1967 taasen: sekin tuntee junan H 364, samankaltaisella luokkamerkinnällä. Tämäkään ei siis ole lätällä ajettava. Lähtöaika Toijalasta kello 9.08. Tampereelta oli tullut lättä H 400 ennen 364:n lähtöä. Pysähdyspolitiikaltaan 364 oli likimain edellä kerrotun, neljä vuotta aiemman kaltainen. Vaikkapa nyt Raitoo ässänä, Loimaalla 10 minuuttia (ottiko vettä? Ei ollut henkilöjunakohtausta klo 10.30). Loppumatkasta ässänä olivat Huovintie, Kumila, Käyrä ja Rauhakylä. Tuloaika Turkuun oli kello 12.08. Tässä siis näytiksi vuosien 1963 ja 1967 taulut junalle H 364. Yhteisenä piirteenä oli saapumisaika Turkuun, about aamupäivän/puolenpäivän aikaan. 1967 Tku - Tl: 7 lättäjunaa, määräasemina Toijala ja Loimaa. Kolme pikajunaa, joista kaksi merkinnällä MP. Määräasemana Tampere. Sekä yksi M-merkitty henkilöjuna (aamulla klo 7.45 lähtö, juna M 363), joka Loimaalla päästi ohitseen MP 357:n. Tulo Toijalaan klo 11.20. Pitääpä mainita taululla vielä olevat bussivuorot Toijalaan: työpäivisin, lähdöt Kylmäkoskelta ja Urjalasta. Paluusuunnassa, Turun suuntaan: neljä Tampereelta tulevaa pikajunaa, kolmella merkintänä MP. Neljä lättäjunaa, joista päivän ensimmäinen (H 362) lähtee Toijalasta klo 5.10. Niin, ja se 364, tietty. Illan viimeiseksi merkitty lättä H 370 A oli sunnuntaijuna, lähtö Tl klo 21.45. Tampereelta Toijalaan tälle tullut yhteysjuna H 416 kulki joka päivä, tulo Tl klo 21.29. Loimaalta lähteviä lättähattuja oli kolme. Lisäksi yksi ilmiselvä veturijuna myös Lm - Tku, lähtö arkipäivisin klo 4.40. 25.2.1966 oli perjantaipäivä. Lieneekö Tapsa ollut hiihtolomalla ja kamera pykälässä? (Onneksi oli!) |
||||
|
|
26.02.2024 10:32 | Petri Nummijoki | ||
| Eikös 556 jäänyt viimeiseksi aktiiviliikenteessä palvelleeksi Hv1-veturiksi ja käytössä toukokuuhun 1967 asti, joten olisi sillä tässä tilanteessa edessä käyttöaikaa vielä runsas vuosi? https://www.vaunut.org/kuva/114050 Tosin ei se varmaankaan loppuaikoina ole jokaisena kuukautena ajossa ollut, joten voi sikäli olla, että varsinainen liikennekäyttöaika laskettiin enää kuukausissa. | ||||
|
|
26.02.2024 10:18 | Erkki Nuutio | ||
| 51 vuotta kovaa työtä jo takana. Edessä vain muutama työkuukausi. Taidokasta helsinkiläistä suunnittelutyötä! | ||||
|
26.02.2024 10:07 | Erkki Nuutio | ||
| Lautaneliömetrejä riittää ja lautoja vielä enemmän 26 kertaisesti kertaa jatkeiden lukumäärä. Hienoa! | ||||
|
|
26.02.2024 10:00 | Erkki Nuutio | ||
| Komeasti ammattitaitoista työtä ja alkuperäisosat ovat valtaosaltaan säilyneet! Telikeskiön niitit olivat kai uppokantaisia. Telipalkiston kupukantaiset niitit suorittavat täysivaltaisesti tehtäviään seuraavankin sadan vuoden ajan. |
||||
|
26.02.2024 03:22 | Jari Kuusinen | ||
| En muista nähneeni omin silmin enkä kuviakaan tästä kyröläisestä niin että siinä olisi ollut mitään muita kuin rättivaunuja.. Loppuvuodesta 2006 taisi viimeistään (ehkä aiemminkin) tämä junapari korvaantua veturijunaparilla, joka vaihtoi vaunut 3507:aan. Tässä vaiheessa Kyrön liikenne koostui sekä sahatavara- että raakapuuvaunuista, joita oli mahdollista nähdä samaan aikaan kuormauksessa Kyrön sivuraiteella. | ||||
|
Kuvasarja: Lwr160 remontti |
26.02.2024 02:38 | John Lindroth | ||
| Tämä on sanoinkuvaamattoman hienoa mestareiden työtä teitä kaikkia tekijöitä arvostaen! | ||||
|
|
26.02.2024 02:03 | Timo Humalisto | ||
| Kyllä tuo Volvo on 240-sarjaa. Nokkavilkku on parkkivalon yhteydessä eikä lokasuojavilkuua ole. | ||||
|
|
26.02.2024 01:53 | John Lindroth | ||
| Hieno on kuva! | ||||
|
|
26.02.2024 01:51 | John Lindroth | ||
| Fantastista nostalgiaa! | ||||
|
26.02.2024 01:49 | John Lindroth | ||
| Upea kuva Tapsalta! | ||||
|
25.02.2024 23:11 | Uwe Geuder | ||
| En olisi silloin ajatellut, että se oli historiallinen matka. 6 viikkoa myöhemmin ihmiset kuolivat Espanjassa koronaan ja sitten RENFE lopetti kaikki yöjunat pysyvästi. | ||||
|
|
25.02.2024 22:00 | Uwe Geuder | ||
| Likainen ulkoasu sopii kai likaiseen liiketoimintaan. | ||||
|
|
25.02.2024 20:53 | Pasi Seppälä | ||
| 29014 veturissa on myös putkenjatkeet tällä hetkellä. | ||||
|
|
25.02.2024 20:04 | Teemu Saukkonen | ||
| Tulisi jo oikealla nimellä oleva maalauskin. Vaalea sävy ei ole siihen paras mahdollinen. | ||||
|
|
25.02.2024 19:43 | Ilkka Tuominen | ||
| https://vaunut.org/kuva/105627?tag0=0%7CVr2%7C964 | ||||
|
|
25.02.2024 19:41 | Ilkka Tuominen | ||
| https://vaunut.org/kuva/105628?tag0=0%7CVr2%7C964 | ||||
|
25.02.2024 19:15 | Uwe Geuder | ||
| Oikeasti Eiffelin rakentama rautatiesilta olisi Viaduc de Garabit Ranskassa. Olin jo vähän ajatellut käydä, mutta ei taida taas tänäkään vuonna onnistua. Ratatöitä maaliskuusta lokakuuhun. http://raildusud.canalblog.com/archives/2024/02/20/40205284.html | ||||
|
|
25.02.2024 19:12 | Petri Nummijoki | ||
| Hyvä kysymys. Lisätään vielä, että mitä kellonaika mahtaisi osapuilleen olla eli siis mistä junasta olisi kysymys? Tämähän oli sama talvi, jolloin Dm4-vaunuja tarvittiin korvaamaan Porkkanoita kiitojunista ja Hr11-vetureitakin Rantaradalle Dm9:llä ajattavaksi kaavailtuihin vuoroihin, joten Hv1 on varmaan voinut olla sellaisessakin junassa, jossa suunnitelmallisesti piti olla Dm4 tai Hr11. | ||||
|
25.02.2024 19:01 | Uwe Geuder | ||
| Alkuperäinen sivu ei enää ole, mutta onneksi se löytyy arkistosta: http://web.archive.org/web/20230421222955/http://www.rothenhoefer-wiesloch.de/bahn/Aerobus.html | ||||
|
|
25.02.2024 18:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Eiköhän nuo jatkeet tule kaikkiin Dr20-vetureihin? | ||||
|
|
25.02.2024 18:11 | Jimi Lappalainen | ||
| "Juotettavan lähteen" mukaan kyseessä oli kuitenkin 29015. | ||||
|
|
25.02.2024 17:43 | Samuel Pajunen | ||
| Olisikohan 29012, kun katolla näyttäisi olevan pakoputkien jatkeet, jotka on tietääkseni asennettu vain 29012. | ||||
|
|
25.02.2024 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, mister Tapio, minkälainen junarunko henkilöjunassa oli? Ei:tä nyt ainakin ja F tai Fo? Oliko muuta kiitotavaraa (Gb ja Gg) myös...? | ||||
|
25.02.2024 17:10 | Uwe Geuder | ||
| En ole löytänyt verkosta heti tietoa Lissabonin kuvauksista. Sen sijaan löytyy tietoa, että Rhätische Bahnin Albularataa on myös kuvattu: https://maps.app.goo.gl/rw6bymksvWSMuKmHA https://maps.app.goo.gl/jC2jRqdNnhWDVTY47 |
||||
|
|
25.02.2024 16:51 | Uwe Geuder | ||
| Harrastajat olivat tietoisia ajosta: https://maps.app.goo.gl/aLJrDHWGsLLShtBq8 | ||||
|
|
25.02.2024 16:48 | Uwe Geuder | ||
| Tai opastimien perusteella se on mennyt toisinpäin. Juna on työnnetty Cais do Sodrélta ja sitten vedetty yhdysradalle. | ||||
|
25.02.2024 16:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Uutta tietoa ja havainnekuvia: https://www.imatra.fi/matka-aseman-investointi-paattajille-linjattavaksi-kevaan-aikana | ||||
|
|
25.02.2024 16:44 | Uwe Geuder | ||
| Ja vielä paremmin, juna vaihtaa ajosuuntaa ja jatkuu vielä Cais do Sodré -asemalla asti. https://maps.app.goo.gl/QU9ax8X1rkvidWXz6 |
||||
|
|
25.02.2024 16:37 | Uwe Geuder | ||
| Mielenkiintoinen, että Streetviewssa löytyy näkymä junasta, ja vieläkin tavaravaunusta. Jos kääntää näkymän 190 astetta, veturi ei häiritse näkyvyyttä ja näkee vielä kolmannenkin radan. Tai ainakin sen paikan, jos tietää missä se on. Junaa ei ikävä kyllä mahtunut junaan. |
||||