Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.10.2024 21:42 | Juhani Katajisto | ||
| Olen ymmärtänyt sen niin, että raskaalla junalla ylämäkeen lähdettäessä taaimmainen veturi aloittaa. Olen kuullut myös joidenkin veturimiesten sanovan, ettei sillä ole väliä kumpi aloittaa, mutta varmaan Ivalosta löytyy tähän opaskirjan kanta. Joo eniten minua huvittaa, kun Iisalmessa laitettiin junapainon takia Deeverin vetämiin tavarajuniin apuveturiksi höyryveturi. Höyryveturin miehistö tosiaan ihmetteli kuvauksiani ja unohti lähteä ja dieselveturi veti kokojunan kevyesti liikkeelle myös kelkkana olevan höyryveturin, joka tietysti pian sai avattua valtaventtiilin. Näitä dieselin ja höyryn erilaisia tupalavetoja oli Iisalmessa tuolloin usein ja useita erilaisia yhdistelmiä. Tuossa tapauksessa ollaan lähdetty tasaiselta, jolloin ensimmäinen veturi näkee tietysti lähtöön tarvittavat opastimet ja huomattavasti vahvempana veturina tuskin syntyy mitään rynkytyksiä kytkimiin. - Aivan Zoni hienoa kameratyöskentelyä ja kun näistä ei koskaan tiedä uusiutuuko tämmöiset tapahtumat. Tässä on monet hyvän valokuvan elementit. Erottuu hyvin, mitä vuoden aika eletään ja on sopivasti avaruutta ja myös kirjavuutta junan kokoonpanossa. Mulle ei nyt äkkiseltään tule mieleen pitkä reppuisen Heikin ja Jumbon kaksinvetojen ylöskirjauksia tai kuvia, mutta varmaan niitäkin on paljon ollut. Ehkä 60-vuoden kuluttua ollaan jo niin pitkällä, että tuo halkosavun tuoksukin saadaan tallennettua. Sitähän ei mikään hiiliveturin käry voita. | ||||
|
16.10.2024 21:37 | John Lindroth | ||
| Erkin mainitsemalta Burmeister&Wain omistamalta telakalta valmistui meidän ensimmäinen Olympialaiva ss Aallotar v.1952 FÅA varustamolle. | ||||
|
|
16.10.2024 21:16 | Petri Nummijoki | ||
| Tk3 varmaankin lämmitysveturina vaunuille ja veturin vaihto Iisalmessa, koska raskas kiskotus päättyi siihen? Toisaalta miksihän Hv2-veturilla ei jatkettu Iisalmesta, kun Pieksämäen varikon Hv2-vetureista kuitenkin 681 ja 682 olivat liikenteessä vuoden 1967 alkupuolelle ja 680 vuoden 1968 alkupuolelle saakka? Oliko Sv12-veturilla helpompi jatkaa Kontiomäeltä Vuokatin suuntaan vai juna turhan raskas Hv-vetoiseksi? | ||||
|
|
16.10.2024 21:03 | John Lindroth | ||
| Itse sain kunnian olla tuollaisen tuplavedon (Sv12ja Tk3) kyydissä Iisalmesta ylöspäin Kontiomäelle,olin Sv12 veturissa.Kyseessä olin Latujuna hiihtolomalla v.67 määräpaikka oli Ladun seisake!Muistan junan tullee Riston vetämänä Iisalmeen.Hannulta kertakaikkiaan upea kuva! | ||||
|
16.10.2024 20:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehdottomasti! | ||||
|
|
16.10.2024 20:19 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta ilmeisesti takimmainen veturi aloittaa vedon nimenomaan kahden höyryveturin tapauksessa? Yhdessä Iisalmen kuvassasi on länteen lähdössä Sv12- ja Tk3-vetureiden kaksinveto, jossa "Tk3 liukui ensimmäiset metrit kelkkana", joten ainakin tässä olisi vedon aloittanut junan ensimmäinen veturi. | ||||
|
|
16.10.2024 20:08 | Juhani Katajisto | ||
| Pientä selvennystä Oulan kysymykseen. Höyryjen kaksinvedoista minua valisti aikoinaan Ensio Rossi Iisalmesta. Hän oli paljon ajanut höyryvetureilla tuplavedolla. Komento on siirretty ensimmäisen veturin kuljettajalle. Hän hoitaa jarrutuksen, vihellykset jne. Toinen veturi kulkee tässä mielessä ikään kuin vaununa. Hän sanoi, mikäli oikein tiukka tilanne tulee voidaan, jälkimmäisestäkin veturista jarruttaa. - Veto muuttuu haastavammaksi silloin, kun veturit ovat vetupyörän halkaisijaltaan kovin erilaisia. (Ja niinhän tapahtui paljon normaaliliikenteen aikana). - Raskaalla tupalvedolla ylämäkeen lähdettäessä jälkimmäinen veturi aloittaa vetämisen. Ensimmäisen veturin aloittaessa on vaarana, että vetureiden kytkimet alkavat rynkyttää ja voivat vaurioitua. - Kyllähän jälkimmäisen veturin miehistö altistuu aikamoiselle savun ja hiilipölyn nielemiselle. - Veturimiehistöt toimivat itsenäisesti omissa voimakoneissaan ja pystyvät kokemuksiensa mukaan saumattomasti toimimaan yhteen aloittaessaan linjalla kiihdytykset, rullaamiset ym. Tässähän tietysti auttaa radan- ja veturityypin- ja vastapelurinkin tuntemus. Kokemus tässäkin on hyvä opettaja. | ||||
|
16.10.2024 20:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiskon harjan hiontalaite, pyörivillä hiomalaikoilla eli "smirgelikivillä". Speno on italialaisvalmisteinen. Hiontatyön kipinöivästä luonteesta johtuen tätä puuhaa ei harrasteta keskellä kesää. Vaka vanhan Väinämöisen aikoihin kiskonhionnat hoidettiin puskaryss - eikun ainteeksi - itäiseltä ystävältä vipatulla hiontajunalla. Junassa oli neljä vaunua, joista kaksi hiontavaunuja: - kummallakin runsain määrin tiiliskiven kaltaisia hiomakiviä. Nämä eivät siis pyörineet vaan laahautuivat kiskonselkää pitkin. Siten edestakaisin ajettavia hiontakertoja oli ja paljon. Kummassakin päässä junaa oli vielä vesisäiliövaunut. Tällaisen nelivaunuisen hiontajunan junapaino työn aikana oli niin "hirveä", että vetureiksi "riitti" vasta Huru 13:t, yksi kummassakin päässä. Miksi hiontaa? Kiskoihin tulee aaltomuodostumaa joka saattaa haitata matkustusmukavuutta kiusallisessa määrin. Muodostuksen dynamiikkaan tarvitaan: a) käytetty ajonopeus. b) vaunujen telien jousitukset ja iskunvaimentimet. JA KUNTO!!!! c) akselipainojen vaihtelut. d) junanpyörien keskeisyys (epäkeskot pistävät vipottamaan !). Lovipyörät. e) jarrutus- ja kiihdytysten välinen "soutaminen" ikäänkuin "leipoo" kiskonharjaa. f) kiskon materiaalin ja sisäisen kiderakenteen vaihtelu. g) kiskon kovuuden vaihtelu. h) sään vaihtelun aihettama lämpötilojen heittely rasittaa kiskoja aika lailla. |
||||
|
16.10.2024 19:54 | Lasse Holopainen | ||
| Asjallista | ||||
|
|
16.10.2024 19:53 | Lasse Holopainen | ||
| Varmaan sitten se kiskojenhiontakone kai. | ||||
|
|
16.10.2024 19:43 | Veeti Pietilä | ||
| Vaunut vihreitä ja veturi punainen. | ||||
|
|
16.10.2024 19:30 | Lasse Reunanen | ||
| Lyhyempi matka olisi kuljetella, kun vetäisi tuon vaunun Haukivuoren asemalle lastattavaksi. | ||||
|
16.10.2024 19:22 | Petri Nummijoki | ||
| Edeltäjä siis oli MP27/28 https://vaunut.org/kuva/48033, joka tuolla kerrotun mukaisesti ajettiin joulukuuhun 1969 asti etupäässä Dm4-vaunuilla (joskus Hr11-veturilla) ja sen jälkeen pääasiassa Hr11-veturilla https://vaunut.org/kuva/11418 kesäaikataulun 1971 alkuun asti. Tämä oli yksi niistä junista, joissa harmaita kiitojunan runkoja hyödynnettiin sen jälkeen, kun Dm8-Porkkana teki ne tarpeettomiksi pitkämatkaisissa Vaasan ja Kuopion kiitojunissa. | ||||
|
|
16.10.2024 18:13 | Noah Nieminen | ||
| Sellainen hiontakone, en sen tarkemmin tiedä. | ||||
|
|
16.10.2024 17:21 | Eljas Pölhö | ||
| Kaksi pakettiautollista ja yksi 12 tonnin kertakuorma Ruotsista. Päälle tulee se mitä olen ostanut Suomessa asuessani. Kyllä siinä saa pakulla tehdä keikan jos toisenkin. Aineisto on Haukivuorella kolmeen kämppään ja niiden kellarivarastoihin sijoitettuna. Saa niitä kirjoja käydä täälläkin lukemassa. Tarjoan rajoitetusti yöpymismahdollisuutta yhdessä asunnossa, mistä maksan airbnb-vakuutusta. Lue lisää https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15573.0 |
||||
|
|
16.10.2024 17:00 | Rainer Silfverberg | ||
| OK, eli se 123 oli naulattu "lisämaksuttomaksi moottorikiitojunaksi" vaunumalleista riippumatta! | ||||
|
|
16.10.2024 16:17 | Teppo Niemi | ||
| Rainerille vastaan, että aikaisemmin junan vaunustona oli kiitounarunko + 72 paikkainen Ei. Eihän siinäkään ollut kirjatun matkatavaran kuljetusmahdollisuutta. | ||||
|
|
16.10.2024 15:47 | Juha Kutvonen | ||
| Kyllä Teppo vaunut tunnistaa. P 123:n (Hki-Tku-Nnls) kokoonpano aikataulukaudella 140 oli Sr12+Ei+Eik+Eit+Eift+CEit (tässä korvattu CEi:llä). | ||||
|
|
16.10.2024 15:30 | Lasse Holopainen | ||
| Ok. Speno on itselle vieras asia. | ||||
|
|
16.10.2024 14:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä, mutta eihän Eift:llä ole mitään matkatavaraosastoa, vai ajettiinko kyseinen juna normaalisti Porkkanalla? | ||||
|
|
16.10.2024 14:29 | Noah Nieminen | ||
| Kalusto oli: Tka8 571 + Bui-v 061609 + Etv 99109559001 + Speno 998509427004 + Tka7 220 | ||||
|
|
16.10.2024 14:28 | Noah Nieminen | ||
| Se Speno oli kai 99859427004 | ||||
|
|
16.10.2024 14:27 | Noah Nieminen | ||
| Imt-Pik | ||||
|
|
16.10.2024 14:27 | Noah Nieminen | ||
| Junassa 70581 | ||||
|
|
16.10.2024 14:26 | Noah Nieminen | ||
| Speno vietiin Piikkiöön eilen | ||||
|
|
16.10.2024 14:17 | Lasse Holopainen | ||
| Siis mikä "Speno"? Ja "piikkiö"? | ||||
|
16.10.2024 14:13 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä jokunen Eifet taitaa edelleenkin jossain olla. Siitä saadaan virtaa. Ehkä Sr3 dieselmoottorilla saattaisi toimia Eilien kanssa, en tiedä. De-vaunuja on, toki ne on Lapissa. Mutta joo, junaharrastajan kannalta harmi ettei niitä ajeta ihan huvikseen. Toki periaatteessa joitain sinisiä vaunuja voisi edelleen käyttää. Siitä häviäisi alligaattoriongelma. Mutta nykyäänhän ne ajaa Sm4:llä, joskus Samilla ja sanoo että liikenne on Keravan ja Järjenpään välillä korvattu busseilla. | ||||
|
|
16.10.2024 13:38 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan junan toinen vaunu Eik ja viimeinen CEi? Näin olin tunnistavanani. Silloin toinen teräsvaunuista olisi Eift. | ||||
|
|
16.10.2024 12:36 | Jouni Halinen | ||
| On sillä Eliaksella materiaalia! Pelkästään 10000 kpl kirjoja vaatii kirjahyllyä karkeasti laskien yhden vaunun seinän verran. 200 (+/- jotain) hyllymetriä, kirjan keskipaksuus 20mm. On tosi upeaa että Eliaksen materiaalin säilymiselle tuleville sukupolville löytyi hyvä ja kestävä ratkaisu. Elias tarvitsee mahdollisesti? apujoukkoja kaiken materiaalin siirtämiseen ja järjestelemiseen?, vähän aikatauluista riippuen voisin tulla itse avuksi. Voisin tulla paikalle matkailuauto (majoitus) + peräkärry yhdistelmällä. Missä kaikki matsku on tällä hetkellä? Elias osaa olla realistinen puhuessaan ”hiippakunnan” vaihdosta, sehän meillä kaikilla on kuitenkin loppupeleissä edessä, toivottavasti se menee kuitenkin hänen kohdallaan ainakin ensi vuosituhannen puolelle. |
||||
|
16.10.2024 11:24 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko vastaava tilanne, johon myös kuva https://vaunut.org/kuva/40233 liittyy? Toisin sanoen iltapäiväruuhkan kahden viimeisen veturivetoisen Helsinki-Tikkurila-paikallisjunan rungot tavattiin Tikkurilassa yhdistää ja yksi veturi toi molemmat (lähes tyhjät) vaunustot Helsinkiin. Toisen junan veturia käytettiin tuomaan Tikkurilasta ja Malmilta lähdössä olevat tavaravaunut Pasilaan. Aikaisemmin iltapäivällä oli jo haettu ns. kiireelliset vaunut mutta iltavarajuna toi loput. Jälkimmäisessä junassa saattoi olla yli 100 akselia, joskaan junapaino ei yleensä mahdottoman korkea ollut, koska siinä oli myös paljon tyhjien vaunujen palautuksia. Pr1 oli kuitenkin tähän junaan vähän alimittainen ja nopeus saattoi hiipua Pukinmäen ja Oulunkylän välisessä nousussa liki kävelyvauhdiksi, joka ei ollut pääradan liikennevirrassa suotavaa. Ilmeisesti tästä syystä junassa käytettiin Pr1:n ohella myös Hr1- ja Tr1-vetureita, jotka jaksoivat pitää vauhdin huomattavasti paremmin. | ||||
|
16.10.2024 09:57 | Markku Naskali | ||
| "Sarvetkin päässä on sankarilla, niin kuin pässillä puskurilla." Itse asiassa aika hassun näköiset. | ||||
|
|
16.10.2024 09:55 | Erkki Nuutio | ||
| Frichs oli hyvin ansioitunut dieselmoottorivaunujen ja -veturien valmistajana jo varhain. Ruotsin protektionismin vuoksi ei kauppoja sieltä taidettu kuitenkaan saada. Frichs osallistui sittemmin mm. Nohab-veturien valmistukseen ja niiden EMD-moottorien lisenssisovellukseen B&W:lle (Burmeister & Wain). Frichsin historiikkia (Thomas Olesen Lokomotivfabrikke Frichs, Dansk Jernbane-Klub,2005) tarkastellen syntyy kuva että vuosien mittaan kehitettyjä hyvin monia erikokoisia dieselmoottoreita tehtiin kutakin lukumääräisesti kovin vähän, ja lähinnä vain moottorivaunuihin ja -vetureihin. Suurtuotannon kustannusetuja ei siis saavutettu. Historiikin sivulla 81 mainitaan muualtakin tunnettuna, että ainakin Frichsin vuonna 1932 kehittämiin dieselmoottoreihin lisenssin hankki vuonna 1934 Tampella, Kockum (vaiko Kockums) Ruotsista, Vulcan Foundry Britanniasta, Thomassen & Co Alankomaista, ja Carpet Louvet Ranskasta. Melkoinen menestys Frichs dieselmoottoritaidoille ! Historiikista en huomannut Scania-Vabisiin liittyviä mainintoja. Lindhiin Scania fordonshistoria (Streiffert, 1992) -kirjassa en huomannut mainintoja Frichs -kytkennöistä (jos olisikin ollut, tuskin olisi niistä kerrottu). Mahdollisesta Frichs-moottoreihin liittyvästä Kockums -reitistä Scania-Vabisille ei minulla ole tietoa. Kockumsin dieselmoottorivalmistus Frichsin lisenssillä lienee ollut lyhytaikaista, joten piirustuksia on sieltäkin voinut ollut tarjolla. Lindhin kirjassa (s. 143 mainitaan, että uuden suoraruiskutteisen moottorisarjan (D 420, D610/620 ja D810/820) kehittäminen alkoi vuonna 1946 (sarjavalmistus 1949-54) ja vaikeuksia oli lähinnä vain itse suoraruiskutukseen toteutukseen liittyen. Nämä vaikeudet voitettiin johtavalta suoraruiskutuksen osaajalta Leylandilta hankitun lisenssin avulla. Se että Scania-Vabis onnistui muilta osin näinkin hyvin herättää ajatuksen, että hyvänä alkuna on voinut olla Frichsin moottoriin liittynyt aineisto joko Kockumsilta tai suoraan Frichsiltä. Miehityksen jälkeisinä vuosina Frichs oli suurissa ongelmissa, joten moottorilisenssi ajoneuvokäyttöön olisi epäilemättä hellinnyt hyvin edullisesti sodassa upporikastuneelle Scania-Vabisille. Tiedot tämänkaltaisesta minulta kuitenkin puuttuvat, eli edelläoleva on arvausta. |
||||
|
|
16.10.2024 08:16 | Noah Nieminen | ||
| Ja kuinka monta niitä on vieraillut täällä? Itse en tiedä oikein, koska täällä Vorgissa oli ollut paljon erinumeroisia Spenoja. |
||||
|
|
16.10.2024 08:15 | Noah Nieminen | ||
| Ööö... Minkäs numeroinen tuo Speno oli joka vietiin Piikkiöön? | ||||
|
16.10.2024 08:13 | Jari Välimaa | ||
| Näin valmistajan sivu sanoo "CZ LOKO sai sopimuksen yhteensä 50 luokan 742 veturin modernisoinnista ČD Cargolle, jolloin toimitetun teknisen eritelmän tuloksena saatiin EffiShunter 1000-M." https://www.czloko.com/reference-projects-1.htm | ||||
|
|
16.10.2024 07:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirkkonummen suunnalla oli pakettikatkojen aikana yleensä kaksi Ttv:tä linjalla työskentelemässä. Elikkä rataosa oli varattu (junasuoritustermi). Työaikaa useita tunteja ja öisin. 1980 - luvun jälkipuoliskolla oli pakettikatkojunissa yleensä Dv12 vetämässä kahta teräsvaunua (Eit, Eift, EFit, mitä nyt sattuivat Ilmalasta saamaan. CEhit tai CEift ja CEit, näitä en muista nähneeni). Puuvaunujakaan ei näissä junissa näkynyt, etwa 1985 - 1988. |
||||
|
|
16.10.2024 07:00 | Teppo Niemi | ||
| Ei, ne liittyivät sähköradan huolto- ja korjaustöihin, jolloin ajojohtimet olivat jännitteetömiä. Nyt vain ei taida olla käytettävissä enää sopivaa kalustoa (vaunuen lämmitys) ja tarvittaessa liikenne korvataan tällöin bussikuljetuksin. Matkustajien kannalta pakettikatkojunissa oli hyvä puoli: Matkan varrella ei tarvinnut vaihtaa junasta bussiin, vaan pääsi samalla junalla perille asti. Bussikorvauksien matka-ajat ovat usein huomattavasti pidempiä kuin junan ajoaika olisi ollut pakettikatkoyönä.l |
||||
|
|
16.10.2024 06:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei kai niitä pakettikatkojunia huvin vuoksi ajeltu :) | ||||
|
|
16.10.2024 04:25 | Lasse Reunanen | ||
| Jostain muistan lukeneeni, ettei Scania-Vabis 815D olisi ollut Scanian-Vabisin suunnittelema, vaan se perustuisi tanskalaiseen Frichs 8.115 -moottoriin. Onko tämä huhu vai kopio vai lisenssimoottori vai onko vain karkeasti otettu mallia ja suunniteltu oma moottori? | ||||
|
|
16.10.2024 03:33 | John Lindroth | ||
| Nostalginen kuva Malmilta , Pekka tavarajunassa! | ||||
|
16.10.2024 03:30 | Lasse Holopainen | ||
| Tuossa Tapion kommentin asiassa on kyllä oikeaa tekemisen meininkiä. Pitää taas sanoa: sillon ennen... | ||||
|
16.10.2024 02:30 | Lasse Holopainen | ||
| Tässä on sellainen tietynlainen tunnelma. Vaikea pukea sanoiksi, mutta tällaisella yksinkertaisella kuvalla voi välittää paljon sisältöä. Onnistunut otos. | ||||
|
|
16.10.2024 01:20 | Lasse Holopainen | ||
| Saattaa Sr1:t välillä olla tuplana myös Kolarin pikajunissa. Jos Dv12 haluaa nähdä Stadissa, niin Ilmalassa sellainen päivystää ja pyörii. Mutta ei tosiaan muuten pahemmin niitä siellä näy. Saisivat nykyäänkin kyllä ajaa pakettikatkojunia. | ||||
|
|
15.10.2024 23:59 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tämä taitaa olla ainut jossa voi vielä Helsingissä bongata Sr1 parin. 3xSr3 niin lähtisin varmasti kuvausreissuun. PK seudulla Dv12 ei näe juuri koskaan. Ensi kesänä teen kuvausreissun Tampereelle kuvatakseni Dv12 kalustoa, reissu pitää suunnitella niin että lähtö Espoosta aamu viiden aikaan ja takaisin myöhään yöllä niin saa kuvattua tavaraliikennettä. | ||||
|
|
15.10.2024 21:47 | Aapo Niemelä | ||
| Tässähän on samanlainen öljykorkki kuin B16 - B20:ssä ja alkupään vinokoneissa :D | ||||
|
|
15.10.2024 21:03 | Timo Haapanen | ||
| Eikös Dr18 ole EffiShunter 1600 774.7F ja nuo kuvassa olevat mallia EffiShunter 1000M? | ||||
|
|
15.10.2024 20:46 | Timo Haapanen | ||
| Tai neliakselinen pikkuveli :) | ||||
|
|
15.10.2024 20:13 | Lasse Holopainen | ||
| Asianmukaisuus isolla A:lla! Toi on hyvä mesta, ja sitten vielä Eil-juna. Kyllä jalakaan menee. | ||||
|
15.10.2024 20:11 | Jorma Rauhala | ||
| Töölön ratapihan junatoimiston seinälle on kirjoitettu: TRTP JUNATOIMISTO. - siinäpä olisi vorgin liikennepaikkaluetteloon lisättäväksi oiva lyhenne Töölön ratapihalle = Trtp |
||||
|
15.10.2024 19:05 | John Lindroth | ||
| Samoin Esalle kiitos! | ||||
|
|
15.10.2024 18:38 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa kattavasta vaunun historiasta! | ||||