Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.03.2025 19:03 | Juha Toivonen | ||
| No hyvä, jos näin, sillä Puola taitaa nykyään seistä paremmin realismissa, kuin Suomi. Niin ikävältä, kuin tämä tuntuukin. Rautatieliikenteen osalta, Puola tuottaa niin uutta-, kuin myös saneerattua rautatiekalustoa, ja myös elvyttää liikennettä niilläkin rataosilla, jotka aiemmin ilmoitettiin lakkautettaviksi. | ||||
|
08.03.2025 14:08 | Jukka Martio | ||
| Syksystä 2024 alkaen on Heinolan radan varresta karsittu puustoa kymmeniä hehtaareja. Myös aseman ympäristön komea vanha puusto on lähes kokonaan tuhottu. Tämäkin kaunis omenapuu on muisto vain, mutta onpahan maisema avartunut. | ||||
|
08.03.2025 13:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Tässä on sitä Suuren Maailman tunelmaa! | ||||
|
08.03.2025 12:08 | Uwe Geuder | ||
| Millähän nopeudella pystyisi kulkemaan tuon "karteen" yli? | ||||
|
|
08.03.2025 10:58 | Timo Salo | ||
| Kai inspiroitui näyttämään kuinka otetaan hämäräkuvia terävästi/valoisasti/kohinattomasti ja muutenkin onnistuneesti. Kympin otoksia... | ||||
|
08.03.2025 09:47 | Veeti Pietilä | ||
| Omaltaki osalta tuli kuvattua tosin kuvaukset menivät vähän pieleen... | ||||
|
08.03.2025 08:49 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva. Ihminen, rautatieläinen, ja taustalla jotkut toiset elää omaa elämäänsä valaistujen ikkunoiden takana. Kyllä vaan hämärässäkin kannattaa kuvata! | ||||
|
|
08.03.2025 08:45 | Jarno Piltti | ||
| On upeaa jälkeä tämä kuvasarja, sekä tunnelmaltaan että teknisesti! Alivalotuksen välttäminen auttaa isoilla ISOilla paljon. | ||||
|
|
08.03.2025 07:15 | Pasi Seppälä | ||
| Tyylikäs "Pimeyden ytimessä"-sarja. Jatko-osat ovat tervetulleita. Isosta ISO:sta huolimatta kuvassa ei ole yhtään kohinaa ja kuva on erinomaisen skarppi (kuten muutkin). Joku hyvä kohinanpoisto-ohjelma varmaankin apuna? |
||||
|
08.03.2025 02:37 | John Lindroth | ||
| Minissä on nastalgiaa ja tyylikkyyttä,hieno se on! | ||||
|
08.03.2025 00:20 | Jussi Kortman | ||
| Kiitokisia Jouni. Kari. Maalauksessa ei olekaan haettu alkuperäisyyttä vaan pikemminkin tyylikkyyttä. |
||||
|
|
07.03.2025 23:57 | Lasse Holopainen | ||
| Tulipahan itsekkin bongattua toiseen suuntaan. Ajelin Hiacella maantietä ja kattelin että mitä sieltä oikein tulee, ja varsin piristävän näköinen juna oli. | ||||
|
|
07.03.2025 23:38 | Juho Rintala | ||
| Tuli sama juna minulta bongattua ainakin Hyvinkäällä! | ||||
|
07.03.2025 22:53 | Hannu Lehikoinen | ||
| Maisema on tosiaan pitkälti ennallaan, mutta milloinkahan raiteesta II on tullut läpikulkuraide (raide, jota pitkin mennään läpi suorien vaihteiden kautta)? Eljaksen 60-luvun liikennepaikkakortin kaavion (https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15895.0 ) piirtämisen aikaan raide I on ollut läpikulkuraide ja minun silmään tässäkin kuvassa on paljon sellaista, joka tukisi sen olevan edelleen läpikulkuraide. Erityisesti raiteen II puulaituri ilman varsinaista laituripolkua tukee tätä. Jossain vaiheessa raide II on muutettu läpikulkuraiteeksi ja välilaituriksi on rakennettu betonireunainen järeämpi laituri laituripolkuineen. Olisikohan muutos tehty samassa yhteydessä, kun VR76-asetinlaite on rakennettu Hankasalmelle? Samalla on varmasti tehty myös ratapihan pidennys. Paikkatietoikkunan historialliset ilmakuvat eivät anna ajoituksensa vuoksi lisätietoa tähän. Niistä ja näistä muutamista käytettävissä olevista kaavioista voi päätellä, että Lievestuoreen suunnan pääraiteen vieressä oleva raide sahan alueen reunaan on rakennettu 1950-luvulle tultaessa ja vielä 1960-luvun alussa Lievestuoreen pään tulovaihteena on ollut ”enkku”, jonka yksi haara on johtanut sahalle. Ratapihaa on saatu pidennettyä Lievestuoreen päässä nykyisellä vaihdejärjestelyllä, jossa sahan raiteisto on suoraan aseman edessä olevan nykyisen raiteen 302 jatkeena. Ratapihaa on jatkettu jossain vaiheessa reippaasti myös Venetmäen päästä. Näinkin myöhään on vielä molemmissa junissa vetovaunut moottoripäät eteenpäin. |
||||
|
07.03.2025 22:37 | Jorma Toivonen | ||
| Monessako pätkässä juna tuodaan tehtaalle (puolet ja puolet)? Purkuhalliin ei taida mahtua määrätön määrä vaunuja kerrallaan? | ||||
|
|
07.03.2025 21:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja nykyään löytyy täältä: https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Tiedosto:Vt14_Tuunaansalmi_1968.jpg | ||||
|
|
07.03.2025 19:06 | Kimmo Huhta | ||
| Ja Puolaan. | ||||
|
|
07.03.2025 17:24 | Heikki Jalonen | ||
| Panulle kiitokset! Tuo muutos vesitornista purusiiloksi on minusta aina ollut aika erikoinen veto ja olen sitä pitempään ihmetellyt. Minulla itselläni ei ole mitään muistumia Pm-Jy-rataosasta ajalta ennen 1980-lukua, joten en osaa asiaa ajoittaa sen paremmin. Mutta, aika tarkkaan se taitaa siihen höyryvedon loppumiseen ajoittua. Ehkä (höyrykauden lopuilla) mahdollinen vielä liikkunut höyryvetoinen liikenne oli Hr1/Tr1-sarjojen harteilla, joilla Pm-Jy meni vesittämättä ja välivedet kävivät tarpeettomiksi? |
||||
|
|
07.03.2025 16:41 | Jan Jahkola | ||
| Tuo on kyllä hieno väri Sr1:een. Kuljettaa mielikuvat vähän 70/80-luvulle. | ||||
|
|
07.03.2025 16:38 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kari. Noihin puskinlyhtyihin kiinnitin kans heti huomion. Eikö tosiaan oo mistään saatavissa alkuperäisiä umpioita..?! Esim ens talvella lumi pakkaantuu kehyksien sisuksiin ym.. Värikokonaisuus on upea! En tiedä sitten, mikä on VR:n suunnitelma, koskien Tka7- sarjaa.. Tuleeko niihin vielä kunnostuksia- ja minkä asteisia.. En näe kyllä syytä, mikseivät toimisi vielä vuosia vuosia eteenpäin.. Moottori kuiten upeaa Scaniaa..kestää ns isältä pojalle.. Ja vuodesta toiseen, nämät Tka:t ovat esim pohjoisessa suomessa hoitamassa pitkiä aurausvälejä aina Kemistä Kolariin ja Kemistä Kemijärven pohjoispuolelle saakka.. Ovat toimineet moitteettomasti!! |
||||
|
|
07.03.2025 16:08 | Panu Breilin | ||
| Lokakuussa 1971 Hankasalmen vesitorni oli vielä VR:n käytössä ja silloin suunnitelmana oli, että 1973 se korvattaisiin uppopumpulla. Kesällä 1975 otetussa Rautatiemuseon kuvassa vesitornin muutostöiden jäljet ovat vielä aika tuoreen näköisiä: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166934912254900 Olisikohan 1973 tai 1974 muutettu vesitorni purusiiloksi? |
||||
|
|
07.03.2025 15:52 | Kari Roininen | ||
| Ei ihan alkuperäiset värit,mutta ei kai sillä väliä ole. Nuo kiskonpuhdistajat alunperin tuon alustan harmaat. Ja käsikaiteet keltaiset. Puskinlyhtyjä tuunattu,kun pienemmät umpiot,mutta alkuperäiset kromikehykset. | ||||
|
|
07.03.2025 10:52 | Jouni Hytönen | ||
| Periaatteessa maisema ei ole tässä isosti muuttunut. On toki sähköistys ja raskaampaa kiskoa, mutta muuten maisema on aika entisellään, ei ole mitään uusia rakennuksia tms. | ||||
|
|
07.03.2025 10:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kulmakarvalogon nimitysehdotus: "brezhnevit"...? "Leonidit"? | ||||
|
07.03.2025 10:20 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä kuva herätti intohimon mennä joku tulevan kesän päivä itsekin katselemaan ihan tätä lähiseudun liikennettä, vaikka joku sellainen päivä kuin Ristiinan-junakin kulkee. | ||||
|
|
07.03.2025 10:00 | Jouni Hytönen | ||
| Ja tosiaan, tämä on varmaan näyttänyt näin hyvältä edellisen konepajakäynnin jälkeen, ellei tarvitse mennä peräti valmistumispäivään saakka. | ||||
|
|
07.03.2025 09:59 | Jouni Hytönen | ||
| Muhkeat kulmakarvat PMR:n katseessa. :) | ||||
|
07.03.2025 09:53 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan jossain päin maata edelleen toimivia vesiviskureita? Vielä 90-luvun alussa Haapamäen kuonakuopalla ainakin oli, ehkä se toimii edelleen? | ||||
|
07.03.2025 09:40 | Oliver Laaksonen | ||
| Kyllä, eilen tylsyyttäni leikin muutamilla kuvilla, ja varsinkin mainitsemillasi toiminoilla, ja olen kamerasta yrittänyt repiä tuota HDR toimintoa mutten ole onnistunut löytämään, pitäisi varmaan kaivautua ohjekirjaan käsiksi. | ||||
|
|
07.03.2025 02:14 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs nostalginen kuva!Ja Lätän aura on mallia"Norrlandsplog". | ||||
|
07.03.2025 01:59 | Mikko Mäntymäki | ||
| 3xDdv12 saan liikkeelle ei tarvitse edes irti ottoja, 6000 tonnia lähtee kuin tyhjää. | ||||
|
07.03.2025 01:41 | John Lindroth | ||
| Upea VR1 Kuva !Uskon että Kanoilla ei ollut juuri minkäänlaisia vaikeuksia sen aikaisten vaunuroikkien järjestelyssä! | ||||
|
07.03.2025 01:16 | John Lindroth | ||
| Tietenkin VSOP/XOn lisäksi paksu Havannalainen sikari!Kyllähän Diilien tekeminen sen jälkeen on rennonpaa! | ||||
|
07.03.2025 01:02 | Timo Humalisto | ||
| Topografinen kartta 1:100 000, ruudut 2 km * 2 km. https://www.karjalankartat.fi/ |
||||
|
|
07.03.2025 00:28 | Jussi Kortman | ||
| Kiitokset Joonas ja Jorma. | ||||
|
|
06.03.2025 23:09 | Hannu Peltola | ||
| Ei VSOP/XO ole huono sekään, mutta kyllä näin juhlava sisustus ansaitsee Glencairn-lasillisen täydellistä Islayn saaren tuotetta! | ||||
|
|
06.03.2025 22:32 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän tuolla kehtaisi töitä tehdä. Komea on! | ||||
|
Kuvasarja: Varkauden Dr19-invaasio |
06.03.2025 22:01 | Oliver Laaksonen | ||
| joo-o, mulla on jonkin verran levyllä mutta monia niistä en ole varma edes, että kehtaisiko niitä tänne laittaa. Muutamien kuukausien sisään uusia kuvia kyllä pääsen ottamaan. | ||||
|
06.03.2025 21:03 | Eljas Pölhö | ||
| Uzinele Malaxa-23 August-Faur, Caietul 2: Locomotive cu abur (s.183-194) kertoo jotain historiasta romaniaksi: 151 001 valmistui 1939, esiteltiin Milanon kansainvälisillä messuilla huhtikuussa 1940 151 002 valmistui 1942 Vetovoima kaaviosta tulkittuna vähän alle 16000kg (epuizare 20 min) (max 24340 kg kertoimella 0,8) Veturin pituus 14420 mm ilman tenderiä Suurin nopeus 85 km/h Suurin junapaino 3100 t (tasamaalla??) Bernd Seiler-Jürgen U. Ebel: Die Baureihe 45 vertailee BR45 ja CFR 151 s. 141-143. Siinä täydet tekniset tiedot, mm työpaine 15 atü, arina 4,72 m2, sylinterit (2 kpl) 650x720 mm, vetopyörät 1500 mm, akselipaino 18 t, vetovoima 24340 kg, työpaino 120 t+tenderi 69,8 t, pituus puskimineen 22968 mm. Tenderin vesitila 32 m3. Veturi oli siis jonkin verran pienempi kuin BR45. CFR lainasi DR:ltä joulukuussa 1941 45 026 ja 45 027 vertailevia koeajoja varten (suurin akselipaino säädettynä 18 tonniksi). Ainoana sarjansa veturina 151 002 ei ollut kovin suuressa käytössä ja kulki 1942-1970 vain 834'040 km. Koeajoilla suurin mitattu teho oli 2600 hv käyttäen vertailuvakio tulipinnankuormitusta (Heizflächenbelastung) 57 kg/m2h. 5 promillen nousussa veti 1850 tonnin junaa tasanopeudella 25 km/h. (BR45 veti 6 promillen nousussa 2270 tonnin junaa) |
||||
|
|
06.03.2025 20:15 | Pasi Seppälä | ||
| Jounikin jo paikan laittoi, mutta paikkatiedot on nyt lisätty kuvan tietoihin. | ||||
|
|
06.03.2025 19:56 | Pasi Utriainen | ||
| Merkittävä osa liukastumisista tapahtunee kotipihalla, kun viedään roskia tai käydään postilaatikolla crocsit tai jotkut lipokkaat jalassa. Nykyään on saatavina hyviä nasta- tai kitkapohjakenkiä niin liukastumisia voisi välttää ilman joka paikan mustaksi sepelöintiä. | ||||
|
|
06.03.2025 19:24 | Juha Toivonen | ||
| Tuon CFR 151 kattila- ja vetotehoista minulla ei ole mitään käsitystä, mutta ilmeisesti ne ylittävät kirkkaasti BR42, BR52 ja ehkä jopa BR44 tehot? | ||||
|
06.03.2025 19:16 | Juha Toivonen | ||
| Mikäli Romanialaisten 060-DA historia yhtään kiinnostaa, niin pari linkkiä oheksi: https://www.youtube.com/watch?v=ZbmgxuFiwl0 https://www.youtube.com/watch?v=GrFb26MfGuQ https://www.youtube.com/watch?v=qZ1Wh2hkkRs ...ja lisää vastaavia löytyy, kun vain viitsii hakea. |
||||
|
|
06.03.2025 19:02 | Jouni Hytönen | ||
| Täytyy itsekin poiketa tuolla joskus, en muista liikkuneeni juuri tuonne tunnelin päälle johtavalla tiellä. Muistelisin ajaneeni polkupyörällä kauan sitten tunnelin kiertävän vanhan linjan läpi. | ||||
|
|
06.03.2025 19:00 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tuolla jossain kalliolla? https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6783092&e=488982&title=Kuvauspaikka%3F&zoom=10 | ||||
|
|
06.03.2025 18:26 | Daniel Nironen | ||
| Saisko kordinaatit tästä paikasta? | ||||
|
|
06.03.2025 18:23 | Matti Melamies | ||
| Pyöräjärjestys veturin osalta on sama kuin saksalaisten BR45:ssa, joita toki valmistettiin enemmän kuin kaksi, mutta sodan vuoksi aiottua vähemmän. | ||||
|
|
06.03.2025 18:10 | Juha Toivonen | ||
| Tuossa on tyyliä kerta kaikkiaan! Muhkeat "jakkarat", tukeva täyspuinen pöytä, ja muukin sisustus erittäin kohdallaan. Vain VSOP/XO-luokan ranskalaiset tarjottavat laseineen ja lisukkeineen puuttuvat pöydältä. | ||||
|
|
06.03.2025 18:04 | Juha Toivonen | ||
| 3018 on erinomainen esimerkki siitä, kuinka kokovihreästäkin saa miellyttävän/myyvän näköisen, kunhan vain laajentaa mielikuvitusta. Miksi VR:n nykyinen "normaali" väripolitiikka on tolkuttoman ummehtunut ja despoottisen yksipuolinen? | ||||
|
06.03.2025 18:00 | Noah Nieminen | ||
| Pohjoisesta tulevat yöjunat ja niiden vetokaluston voi katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=s2ZNpFPJKr8 | ||||
|
|
06.03.2025 17:43 | Juha Toivonen | ||
| Näitä vetureita tehtiin vain kaksi kappaletta: 151 001 ja 151 002. Toinen katosi (yllätyksettömästi) joskus toisen maailmansodan lopussa "neuvostovapauttajien" pakotetusti suorittamaan siirtoon neukkulaan. Lue - päätyi puna-armeijan pöllimäksi. Nolla-nolla-ykkösestä ei sen koommin ole kuultu mitään. Kuvan nolla-nolla-kakkonen lienee siis ainoa jäljelle jäänyt yksilö, yhdestä raskaimmista Euroopan alueella valmistetusta tavaraliikenne-höyryvetureista. Nyt jotkut eli lähes kaikki CFR:n höyryveturit ovat jonkinmoisesti löyhän vasaran alla ja vain kilohintaan. Kyseisen rautatieyhtiön talous lienee todella, todella surkea, ja siksi kaikki realisoitava on listattu valmiiksi, mahdollista pesän selvitystä silmällä pitäen. | ||||
