Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.02.2024 19:01 | Teppo Niemi | ||
| Esimerkiksi https://vaunut.org/kuva/166675 tuosta kaaviosta selviää mihin Rainerin kysymät raiteet johtavat. Vaikka tuo linkattu kaavio on 30 vuotta Tapion kuvaa vanhempi, niin Pasilan henkilöaseman tienoo on käytännössä pysynyt muuttumattomana. Vastakkaisesta suunnasta löytyy myöskin Tapion kuva: https://vaunut.org/kuva/21532 . | ||||
|
29.02.2024 18:51 | Vertti Kontinen | ||
| MUS 1921 | ||||
|
29.02.2024 18:50 | Leevi Halonen | ||
| Tarkempi paikka taitaa olla Kuukkelinpuisto jossa tämä kuva on otettu. | ||||
|
29.02.2024 17:03 | Pertti Kulmala | ||
| Vv-12 vetureilla työskennelleenä saanen kertoa että äänimerkit eivät toimineet painonapeilla vaan tuulilasin alapuolella törröttävistä vivuista. Viheltimet sijaitsivat vipujen kohdalla ulkoseinässä, äänet hieman erilaiset kuin esim. höyryvetureissa taikka Vv-15 -16 sarjoissa. | ||||
|
|
29.02.2024 16:27 | Teppo Niemi | ||
| Raidetta 4 Helsinkiin ja Rainerin tarkoittamaa 5 raidetta Jäniksenpolun kautta Pasilan alapihalle. Vuonna 1967 päärata oli koko matkaltaan Helsingistä Riihimäelle kaksiraiteinen. |
||||
|
|
29.02.2024 16:16 | John Lindroth | ||
| Onnistunut otos Rantaradan Paikkujunasta näitä kuvia ei koskaan ole liikaa. | ||||
|
29.02.2024 16:06 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva AGJ 5 vetämästä museojunasta.AGJn vuoden 24 liikennekausi on välillä 2.6.24-18.8.24. | ||||
|
|
29.02.2024 15:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos tämä meni rantaradalle, niin minne oikeanpuoleisten raiteiden ( 4 ja 5) junat meni? | ||||
|
|
29.02.2024 15:51 | Teppo Niemi | ||
| Ja junan näyttää olevan menossa Kirkkonummen suuntaan. Molrmmat Pasilan laiturikatokset ovat täydessä kukoistuksessaan. Lippoja ei vielä ole kavennettu sähköoistyksen / lisäraiteiden myötä. | ||||
|
29.02.2024 15:29 | Tapio Keränen | ||
| Olin Raunistulan siiloilla kuvaamassa Vr2-veturia vaihtotöissä sivuraiteilla, kun Toijalan suunnasta syöksyi matkustajajuna tavaravaunujen takana. Kuulin vain höyryveturin vihellyksen ja vaunujen välistä näin ohi kulkevasta junasta vain välähdyksen. En ehtinyt nähdä, montako vaunua junassa oli. Läksin pikavauhtia patikoimaan aseman suuntaan nähdäkseni, mikä veturi junaa veti. Kun ehdin aseman tienoille, veturi oli jo siirtymässä tallille. Onneksi sain näpättyä edes tämän kuvan vesityksestä. Olin aamulla lähtenyt linja-autolla Raumalta hiihtoloman vietosta. Matkani Helsinkiin jatkui myöhemmin iltapäivällä junalla Turusta. |
||||
|
29.02.2024 08:25 | Pasi Seppälä | ||
| Vaikka näiden kulkemattomuudesta on viimeaikoina paljon kirjoiteltu, on tässä kyllä menemisen makua. Kuva on hieno. | ||||
|
29.02.2024 00:26 | Timo Arolainen | ||
| Kotkaan lannoitetta laivattavaksi etiäppäin.. | ||||
|
29.02.2024 00:22 | Jorma Rauhala | ||
| COMBOIOS DE PORTUGALilla on sivusto, jossa on katsottavissa striitvjyyvejä: https://www.cp.pt/passageiros/en/how-to-travel/Virtual-journey | ||||
|
29.02.2024 00:07 | Uwe Geuder | ||
| Ai, Abellio tai ainakin sen rippeitä on vielä olemassa. NS lopetti alijäämäisen tyttärensä tukemista muutama vuosi sitten ja sen jälkeen firma oli maksukyvytön ja suuri osa liikenteestä meni muille toimijoille. Wikipedia tietää että jäljellä on 2 verkkoa: Tämä Erfurt Hallen alueella ja toinen Bielefeldin alueella, jossa nimeä Abellio ei kuitenkaan käytetä ensisijaisesti, siellä puhutaan Westfalenbahnista. |
||||
|
29.02.2024 00:06 | Jorma Rauhala | ||
| Näinhän ne vastaukset kysyttyihin liikenneasioihin usein löytyvät jo omasta kotoa, eikä tarvitsisi muita vaivata... voisi tietysti nostaa profiiliaan esille tietämyksillä, vaikkakin lähdekirjoista löytyvillä - eli toisten keräämillä tiedoilla. Tiedot on jo kertaalleen painettu suomeksi, eli ostakaa kirja! |
||||
|
28.02.2024 23:21 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva todella vihreästä Sudesta. | ||||
|
28.02.2024 22:43 | Eljas Pölhö | ||
| Carregado oli muuten ensimmäisen rataosuuden päätepaikka. Kuningas Pedro V teki tarkastusmatkan 24.8.1856 ja vihkiäisjuna ajettiin 28.10.1856. Rata oli silloin rakennettu 1435 mm raideleveydelle. Portugalissa käytiin kiistaa raideleveydestä. Osan mielestä ei missään nimessä voinut olla sama raideleveys kuin Espanjassa ja toisten mielestä taas oli ehdottoman tärkeää, että oli sama raideleveys Espanjan kanssa. Pian leveän raiteen kannattajat voittivat ja rata Lissabonista pohjoiseen kiskotettiin 1667 mm raideleveydelle jo kesäkuussa 1861. Lissabonin eteläpuoleinen ratalinja ei ollut yhteydessä pohjoisen linjan kanssa ja se levitettiin vasta 1864. Raideleveydeksi sanotaan yleensä 1668 mm, mutta vaihtelevasti käytetään myös leveyksiä 1665 mm ja 1667 mm (kuten levityksen yhteydessä). |
||||
|
28.02.2024 22:25 | Jorma Toivonen | ||
| Päivystäjä on hakenut varikolla tyhjennetyt p.a.vaunut pois uudelleen täytettäviksi. En muista mihin vaunut olivat "laputetut", ei tainnut olla ainakaan Sköldvik... | ||||
|
|
28.02.2024 22:13 | Eljas Pölhö | ||
| Lissabon Santa Apolónia pitää paikkansa. Ensimmäisen vaiheen sähköistys oli sieltä Carregadoon (km 36,5 päärataa Portoa kohti), Kehärata Santa Apolóniasta toiselle pääasemalle Rossioon ja haara Campolide-Alcântara sekä (Rossio-) Campolide-Sintra (27,2 km Rossiosta). Lissabon Rossion ja Campoliden välillä on 2613 m pitkä tunneli (Túnel de Rossio). Seuraava vaihe heti perään oli Carregado-Setil (km 56,4)-Santarem (km 74,4)-Entroncamento (km 106,3). |
||||
|
28.02.2024 21:42 | Erkki Nuutio | ||
| Oliko tämä näitä Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n Helsingin Fleminginkadun tehtaassa vuonna 1934 valmistamia raitiovaunuja: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/970648?page=24 (Kotimainen Tuotanto 1934 ( 7-8, s. 230) Alustat ja korit tehtiin erikseen tehdashallissa, mutta yhdistäminen täytyi tapahtua palokujassa tehdashallin takasivulla. Tehdashallin siäkorkeus rajoitti. Käsittääkseni piti viedä ensin lastausovesta Pääskylänkadun kautta, koska palokujan sivulla ei ollut ovia. Tiedä sitten miten koottu vaunu vietiin raitiokiskojen luo? Itse touhusin tuossa kokeiluosastonkin taakse (Aleksis Kiven kadulle aidalle asti) jatkuneessa palokujassa vuoden 1973 vaiheilla. Virittelin sinne akseliston jarrujen testausdynamometriä. Sitä käytti Sisu nestemoottoriakselisto, jonka rummut pyörittivät tutkittavan akseliston renkaita. Nestemoottoriakseliston pyöritysteho tuli putkia pitkin toisessa kerroksessa silloin vielä olleesta nestemoottorien koekäytön aggregaatista, jota iso AEC-dieselmoottori käytti. Todettakoon että SAT(Sisu) aikoi 1930-luvun lopun lehtiuutisen mukaan rakentaa raitiovaunuja varten sopivamman tehtaan. Fleminginkadun tehdaskiinteistön Sisu osti muistaakseni vasta vuonna 1941 - oli siiihen asti vuokralaisena. Karjaan tehtaan Sisu rakensi 1943- auto- ja kiskokulkunauvotehtaaksi, kuten tiedetään. |
||||
|
|
28.02.2024 21:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tuo vihreä matkustajavaunu ranskalainen? Jos on niin taitaa olla "Etelän pikajuna" Lissabon-Pariisi kyseessä. | ||||
|
|
28.02.2024 21:18 | Johannes Erra | ||
| Kuvauspaikka on Lissabon Santa Apolonia. | ||||
|
|
28.02.2024 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, nimenomaan VR:n omaan tarpeeseen. Nykyisin virkatarvekalustosta käytetään nimitystä "omatarve". Virkatarvehan ei enää sopinut yhtiöitetyn VR:n puitteisiin, kun yhtiössä ei enää tunneta virkavastuutakaan. Ettei nuo säiliövaunut olisivat omistau- eikun virkatarveistuneet dieselpolttoöljyn kuljetukseen? |
||||
|
|
28.02.2024 20:41 | Tuomas Pätäri | ||
| Vastausta myös vanhempaan: Tiilipiippuja on itse asiassa kaksi, mutta tästä kulmasta ne ovat aivan peräkkäin. Toinen on Karhulantien toisella puolella kuin toinen. Ainakin lähempi kuuluu Sonocon Karhulan kartonkitehtaaseen. Ehkä kauempikin, mutta siinä toimii myös Paperallin tehdas. Piippujen vasemmalla puolella oleva pienempi punainen kombinaatti on Kotkan energian hyötyvoimalaitos. Olen ollut siinä käsityksessä, että näissä nykyään kulkevissa Venäjän - Kotkan (tai Haminan) Vtadeissa kulkisi vain lannotteita. Varma en ole eli saa korjata, jos niissä on muutakin sisältöä, kuten esimerkiksi juurikin viljaa. |
||||
|
|
28.02.2024 20:22 | Hannu Peltola | ||
| Tai hivenen tarkemmin 1668 mm. | ||||
|
|
28.02.2024 19:34 | Mikko Heino | ||
| Leveäraide tuollapäin taitaa meinata 1700mm? | ||||
|
|
28.02.2024 19:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitä tässä junassa kulkee? Viljaa? | ||||
|
|
28.02.2024 19:15 | Markku Naskali | ||
| Virkatarve? Onko kysymys vain rautateiden toimintaan liittyvästä vai johonkin laajempaankin valtion tarpeeseen? | ||||
|
28.02.2024 18:20 | Uwe Geuder | ||
| Saksan pienin raitiotieverkko, 1 linja, 2,8 km pitkä. Ilmeisesti akuutin lakkautusuhan alla. Spiegelissä oli pari päivää sitten artikkeli. Jos joku haluaa lukea, lähetä yksityisviesti ja saat kopion. | ||||
|
28.02.2024 16:46 | Eljas Pölhö | ||
| Ensimmäisinä vuosinaan sähköistetyn rataverkon ollessa rajallinen (pisin linja vain runsaat 100 km), vetureilla ajettiin n. 8-12000 km kuukausittain. Koeajoilla todettiin 800 tonnin tavarajunan pystyvän 9 promillen nousussa kiihdyttämään nopeuteen 66 km/h ja 4 promillen nousussa nopeuteen 87 km/h. 400 tonnin matkustajajunilla 9 promillen nousunopeus oli 102 km/h ja 18 promillen nousussa 86 km/h. Vetureiden tuntiteho oli 2960 hv/2i76 kW ja jatkuva teho 2760 hv/2044 kW. Vetovoima liikkeellelähdössä oli 20200 kg ja jatkuvalla teholla pyörän kehällä 12100 kg. Vetureiden sn oli 120 km/h. Työpaino oli 71,0 tonnia. Vetureiden pituus oli 15380 mm, leveys 3105 mm ja ajolangan korkeuden oli oltava väleillä 4820-5720 mm. Veturit 2501-2504 valmistettiin 1956-1957 ja toimitettiin 1957. Niillä oli valmistusnumerot Schneider 5393-5396/Henschel 28776-28779. Veturit 2505-2515 valmistettiin 1957-1958 ja toimitettiin 1957 (1 kpl) & 1958 (10 kpl). Niillä oli valmistusnumerot Schneider 5397-5407. |
||||
|
28.02.2024 15:42 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Ja jonka akselina vanha kuorma-auton etuakseli. | ||||
|
|
28.02.2024 12:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on ko kirja kotona (löysin sen pitkän etsimisen jälkeen) ja sen mukaan Lowa -perävaunuja oli 6 ja moottorivaunuja yhteensä 9. Eivät ehtineet olla kuin 1-2 vuotta käytössä 1957 asti, sitten 5 moottori ja 2 perävaunua siirretiin Kaliningradiin ja 4 moottori ja 4 perävaunua Pjatigorskiin (kaupunki josta en ole kuullut koskaan mitään, missä lieneekään?). | ||||
|
28.02.2024 11:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Pisaraa on perusteltu lähinnä sillä että saadaan lähijunat lähemmäksi kohteita minne matkustajat ovat menossa. Sen takia myös Leipzigiin, kuten Müncheniin, Frankfurtiin ja Stuttgartiin on rakennettu S-Bahn tunneli. Ne toimii silloin metrona. Ennen pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ennustetiin että junaliikenne Helsingissä kasvaa niin paljon että Pasilan ja Helsingin ratapihan väliset raiteet menevät ruuhka-aikoina tukkoon. Pisaran suunnitelmien ongelma oli se että Pasilan matkustaja-asemalle ei saada lisää raiteita vaan se on rakennettu täyteen ja kummatkin Pisaran haarat käyttäisivät Pasilan laitimmaisia raiteita ja erkanisivat Eläintarhan kohdalla. Pisaran läntisen haaran pitäisi ennemmin haarautua Huopalahdessa että siitä olisi jotain hyötyä. |
||||
|
|
28.02.2024 09:26 | Kari Haapakangas | ||
| Tuo vaunu tuo mieleen jonkun isännän nikkaroiman heinäkärryn, paitsi että lastitila on tasainen "lokasuojien" puuttuessa. | ||||
|
|
28.02.2024 02:48 | Teppo Niemi | ||
| Helsingin asemallahan on 19 raidetta. Ja Pisararataa suunnitelleethan totesivat radan perusteluissa sen, että kyseinen raodemäärä on riittämätön. Siksi olisu pitänyt investoida Pisaraan. Eli tuohon nähden ei Leipzigin raidemäärää voi kyllä pitää Peltolan kommentin perusteella mitenkään ylimitoitetulta. Lisäksi on syytä muistaa, että Leipzigissä osa raiteista puuttuu 2000- luvulla rakennetun City-tunnelin vuoksi. Tunelin vaikutuksesta S-bahn junien ei tarvitse vaihtaa enää suuntaa päärautatieasemalla, vaan ne pääsevät suoraan Bayerishe Bahnhofille. |
||||
|
|
27.02.2024 22:52 | Eljas Pölhö | ||
| Hkk 112'488 otettiin käyttöön marraskuussa 1964. Kaikkiaan 11.1964 käyttöön tuli 64 uutta Hkk vaunua: 112'435-112'437, 112'439-112'462, 112'464-112'498, 112'500 ja 112'501. |
||||
|
27.02.2024 21:30 | Rasmus Viirre | ||
| Sr2 vetureita selvästi heitetty nyt monipuolisemmin junien vetoon, kun näitä puujunia ajelevat Kontiomäelle. Itse havaitsin 16.11. Kajaanin asemalla T 4105 Sr2 3215:n vetämänä. Pankkuja Pieksämäeltä Kontsaan. Ja onhan noista tullut hieman havaintoja viimeaikoina myös Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki akselilta. | ||||
|
|
27.02.2024 20:34 | Jorma Rauhala | ||
| Oli tietenkin perävaunujakin, vaan nytten muista tarkalleen, mutta täältähän se - ja paljon muutakin selviää. Kannattaa tilata ja ostaa: https://www.kustantajalaaksonen.fi/product/40/viipurin-raitiotiet | ||||
|
|
27.02.2024 18:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Mutta oliko niillä kaikilla matkustajaliikennettä ja kuinka paljon, että oli tarvetta 26 raiteen halleille? Oliko joku mittakaavavirhe tyyliin Kerimäen kirkko sattunut arkkitehdeille? | ||||
|
|
27.02.2024 18:15 | Hannu Peltola | ||
| Kaupungista haarautuu ratoja ainakin 9 eri suuntaan, se on merkittävä rautatiesolmu! | ||||
|
|
27.02.2024 18:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä muuten on syynä että Leipzigissä on niin mielettömän iso päärautatieasema, kaupunkihan on Helsinkiäkin pienempi eikä se sotaa edeltävänä aikanakaan ollut Saksan 5 suurimman joukossa? | ||||
|
|
27.02.2024 17:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Montako tällaista oli Viipurissa suurin piirtein? Oliko perävaunuja kanssa, vai käytettiinkö sotaa edeltävän ajan perävaunuja? | ||||
|
|
27.02.2024 17:51 | Jorma Rauhala | ||
| LOWA ET54-tyypin vaunu vuodelta 1955, tällaisia olivat myös Viipurin uusimmat vaunut. | ||||
|
|
27.02.2024 17:47 | Jorma Rauhala | ||
| Tällaista VEB Gothan vuoden 1959 T57-vaunutyyppiä ei ehtinyt olla Viipurissa. Siellä uusimmat olivat edellistä tyyppiä, ET54. | ||||
|
27.02.2024 16:01 | Jari Välimaa | ||
| Vanhan rautatiesillan purku on alkanut "PAASIKIVENTIEN yli Hiedanrantaan vievää siltaa puretaan Tampereen Lielahdessa. Vanhan ratasillan purku on osa Paasikiventien ja Enqvistinkadun risteysalueella tehtäviä katutöitä." https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000010255576.html |
||||
|
|
27.02.2024 15:31 | Teppo Niemi | ||
| Ihan oikea huomio. Entisellä jalasjärveläisellä taksilla. :) | ||||
|
|
27.02.2024 15:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Taksillako te sinne Saksaan menitte? | ||||
|
27.02.2024 10:36 | Erkki Nuutio | ||
| Sachsen-Coburg und Gothan herttuakunnan residenssikaupunki Gothan keskusta on todella suositeltava nähtävyys, upea ja viihtyisä. Aiemmin herttuantyttäriä ja -poikia markkinoitiin taitavasti: brittien kuningashuone kuningatar Victoriasta lähtien, Ruotsin Sibylla (en tarkoita Sibylla-nakkeja), Saksan, Belgian, Romanian ja Bulgarian kuningattaria, kuninkaita ja tsaarittaria, Venäjän suuriruhtinattaria. Kävin kerran Gothassa pienoisrautatienäyttelyssä. |
||||
|
27.02.2024 10:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Aurajoen sillan valumuotit ovat toisaalla. Nuo saattavat liittyä uuden jalankulkusillan rakentamiseen. Uudelle rautatiesillalle ei tule jalkakäytävää. | ||||
|
|
27.02.2024 09:26 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä nuo kovassti kattotuolien osilta (tai vastaavilta) näyttävät. Mutta voinee liittyä kuitenkin Aurajoen sillan valumuottien tekoonkin. Ainakin paikka viittaisi kyllä tuohon jälkimmäiseen. | ||||
|
27.02.2024 08:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takana olevan pytingin ikkunoiden lasien leikkaaminen ollut taatusti tarkempaa puuhaa kuin luteen hirttäminen! Ei se hirttäminen niinkään, vaan se kaulan haeskelu. | ||||