Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 06.12.2023 10:57 Erkki Nuutio  
  Henkilökohtainen muistelma tuon Hatanpään niemen juurialueen täytöstä vuoden 1960 vaiheilla. Korkealaitaisella lavalla varustetut GAZit olivat pääkalustona kipattaessa maata järven töyräältä. GAZin kipatessa, kippasi usein lopulta koko auto. Etupyörät nousivat noin kahden metrin korkeuteen. Kun kuorma oli luisunut järveen, tömähti etupää takaisin maahan.
GAZit eivät kestäneet kovin pitkään, eikä Mäkisen Pekka niitä varmaan kelpuuttanut vaihdossa.

Mäkisen Pekan korjaamo oli vielä Viinikanojan rautatiesillan penkereen juurella. Pekan ensimmäinen ka-haaremi (lähinnä 40-luvun nokattomia brittiautoja) oli heti mainitusta täyttöalueesta kaupunkiin päin. Sotiin mennessä järvestä täytetyllä alueella oli valtatien suuntainen savinen tie ja sen molemmin puolin sodanaikaisissa puurakennnuksissa korjaamoita ja pienteollisuutta.
Mäkisen Pekan patrulli heitti meidän pyörillä kulkeneen Härmälän sakkimme pois ajonsa ajaneiden autojen ohjaamoista (emme olleet rikkomassa). Kohta Mäkinen rakennutti Viinikkaan pohjoismaiden suurimman autotalon. Hatanpään autohaaremi pistettiin palasiksi.
Uudet autohaaremit muodostuivat, myytävät vaihtoautot autotalon edustalle (parisataa kpl, etupäässä Kontioita) ja haaskat Vihiojan laidalle.
kuva 06.12.2023 10:33 Roope Prusila  
  Puhdasta arvailua, mutta tulisiko tänään? Alunperin vissiin suunniteltu vedettävän Sr3:a Pieksämäelle asti, josta Sr3 paluu Kouvolaan, mutta tuo vetin taulu peruttu
kuva 06.12.2023 10:17 Erkki Nuutio  
  TK-Bedfordilla ajoin ka-korttini vuonna 1966. Hinta oli 390 mk (ha-kortti 260 mk). Oli siis vahva valuutta markkamme silloin.
Osaamaton ja kyvvtön GM saattohoiti Bedfordin maailman johtaviin kuuluneesta asemastaan kokonaan pois välillä 1965-1980.

Kuvan rautakautiset juuret (30-luku) omaavan Scania-Vabisin nokkaohjaamot (torped på svenska) suunnitteli Be-Ge Ab.
Be-Ge valmistikin ne (1958-). Scania-Vabisilla ei ollut omia ohjaamoita (joitain erikoistuotteita lukuunottamatta).
Niinpä 50-luvulla Ruotsiin vietiin erä Sisuja, joihin tilaajan haluamana laitettiin Be-Ge:n ohjaamo

Muuttuessaan Scaniaksi vuonna 1968 osti tämä Be-Ge -tehtaan ohjaamotehtaakseen.
Oranssiväri on kylläkin tehtaan väri, mutta tehdas ei ehkä ollut Scania-Vabis, vaan Be-Ge .
Nykyaikaisia nokkaohjaamoja (T) tuli Scanialta vasta vuodesta 1980.
kuva 06.12.2023 10:17 Juha Vuorela  
  1930-luvulta pakko olla, mutta kortissa ei ole mitään mistä asian voisi varmistaa
kuva 06.12.2023 08:57 Esa J. Rintamäki  
  Vaasan - Seinäjoen (Nikolaistad - Östermyra) rataosa oli juuri valmistunut. Laihialainen isäntämies päätti ajaa junalla komiasti Vaasaan. Pilettiluukulla syntyi seuraava keskustelu:

- Palionkos se tiketti Vaasahan maksaa?
- Kaksi markkaa viisikymmentä penniä.

Perillä Vaasassa isäntä sai tietoonsa, että Tuovilasta olisi päässyt Vaasaan yhdellä markalla viidelläkymmenellä pennillä. Isäntää harmitti, kun oli mennyt tuhlaamaan rahaa turhanpäiten. Paluumatkalle lähtiessään hän kysyi Vaasan asemalla ensin lipunhintaa Laihialle, ja kun hän sai vastaukseksi kaksi markkaa viisikymmentä penniä, niin tuumasi:

- Kyllä mää tyyryn sitteki Tuovilan tikettihin.
kuva 06.12.2023 08:39 Esa J. Rintamäki  
  Lämmin tavarasuoja lienee oikeassa päädyssä, savupiipun perusteella.
kuva 06.12.2023 08:35 Esa J. Rintamäki  
  Mallintekijät saaneet nysvätä apinan raivolla tuota siltaa...!
kuva 06.12.2023 08:29 Esa J. Rintamäki  
  F 3554 oli valmistunut vanhan vaunun F 3653 pohjalle (sotavaurio?).

3653 taasen oli vuodelta 1930. Muistiinpanoissani on 3554:n hylkäysvuodeksi mainittu 1973 (mitä ihmettä?). Vai onko tuo 1973 ollut kortissa huolimattomasti kirjoitettu 1978? Vai oma vikani?

Murphyn lain aksiooma numero 1: - jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen.
kuva 06.12.2023 08:20 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, muun värisiä kuorkki-Scanioita ei tainnut juuri ollakaan? Ne kuljetusyhtiöt, joiden rahatilanne oli kunnossa, saattoivat kyllä maalauttaa autonsa firmaväreihin.

Pienet liikennöitsijät, jotka joutuivat kynsin hampain taistelemaan keikoista, elelivät suunnilleen vekseleiden, ainaisen pankrottiuhan ja tylyjen pankinjohtajien muodostamassa maailmassa. Heidän Scaniansa säilyttivät tehdasmaalaukset katsastuksessa hylkäämisiin ja paalaukseen asti.
kuva 06.12.2023 07:57 Jari Välimaa  
  kyllä se oli vähäisessä liikkeessä.
kuva 06.12.2023 07:52 Juhana Nordlund  
  Samoin Keräsen Tapsa oli käynyt, ja ilmoitti omalle otokselleen ajankohdaksi 12.5.1974. https://vaunut.org/kuva/154798
kuva 06.12.2023 07:43 Juhana Nordlund  
  Jotain tuttua? https://vaunut.org/kuva/117073
kuva 06.12.2023 06:29 Timo Salo  
  Ei se Haukivuori ole ainoa paikka missä "hölmöillään"... Siurosta purettiin molemmat laiturit ja henkilöliikenne lopetettiin. Nokialle jäi vain yksi laituri ja nyt matkustajajunat EIVÄT VOI kohdata Nokialla. Nyt on kuitenkin suuria suunnitelmia molempien asemien suhteen, rakennetaan taas laiturit sun muut infrat. Vihreistä "arvoista" huolimatta paikallisliikenne voi taas päästä "henkiin"? Hulluja me suomalaiset!!!
Kaikesta huolimatta tuon kuvan myötä hyvää itsepäisyyspäivää Jukalle ja muillekkin VORGgilaisille!

P.S. Vihreitten puheet ja teot ei aina(?) kohtaa. Vaalijunakin ajettiin vuosi sitten Lätällä/Dieselillä, vaikka uusiutuvaa energiaa käyttäviä (halkopolttoisia) vaihtoehtojakin olisi ollut tarjolla... (turha ihmetellä gallup-menestystä) :-(

https://vaunut.org/kuva/159193?u=349
kuva 06.12.2023 06:19 Jukka Ahtiainen  
  Hau = f(liikennepolitiikka, omistajaohjaus) = f(0,0)

Haukivuoren henkilöjunapysähdykset lopetettiin Pekka Haaviston ollessa omistajaohjausministeri ja Otto Lehtipuun VR:n ympäristö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja.

Omistajaohjauksen asettamien tavoitteiden avulla voisi jalkauttaa valtakunnan edun
https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/6342326

ja Telluksen edun
https://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/international-summit/2023/12/01-02/

Hiekka alkaa loppua tiimalasissa.
kuva 06.12.2023 01:19 Jorma Rauhala  
  Mä kävin ainakin kuvaamassa tätä vuonna 1974 kun oli HKL:n tapahtumaviikko: https://usercontent.one/wp/www.raitio.org/wp-content/uploads/2018/04/polle2.jpg
kuva 06.12.2023 01:15 John Lindroth  
  Veikkaus Katriinankatu?
kuva 06.12.2023 01:01 Vertti Kontinen  
  Oikein tyylikäs kuva! Keskikesän yön äänimaailman voi suorastaan aistia näytön läpi
kuva 06.12.2023 00:30 Jorma Rauhala  
  Tanskalaisessa valmistuslistassa mainitaan veturin #462 valmistusvuodeksi 1955.
https://www.jernbanen.dk/materiel.php?bid=19665
Kuvasarja:
LKAB Visitor Centre, Luossavaara-Kiirunavaara AB
 
05.12.2023 23:45 Hannu Peltola  
  Tämä on todella mielenkiintoinen kuvasarja! Kaivos täytyy kyllä ottaa vierailukohteeksi seuraavalla Kiirunan visiitillä.
kuva 05.12.2023 23:12 John Lindroth  
  Edustava TK talvikuva!
kuva 05.12.2023 23:04 Mikko Ketolainen  
  Muistan kun joskus 1980-luvun puolen välin jälkeen olin vanhempieni kanssa isän työkaverin auton kyydissä ja oltiin lähestymässä Nelostiellä Äänekosken Mämmenkylää. Nelostien lähellä olevan maatilan laitumella olleista lehmistä osa tuli yhtäkkiä Nelostielle. Onneksi edelle ajaneet huomasivat lehmät ajoissa ja ei ehtinyt tulla "lehmä"/ketjukolaria. Isän työkaverin auto oli pikkuinen Fiat, oisko ollut mallia 127.
kuva 05.12.2023 22:56 Mikko Ketolainen  
  Koskahan T7145 tulee sähköveturin voimin Suolahteen?
kuva 05.12.2023 22:46 Vertti Kontinen  
  Kiitos Pasi!
kuva 05.12.2023 21:19 Jorma Rauhala  
  Tuossa ylempänä mainitaan (26.10.2010) että Simplex olisi ostettu ensiksi Hämeenkylän tiilitehtaalle ja sieltä siirtynyt Ojakkalan-Olkkalan rautatielle. Olkkalan radan painetussa historiikissa mainitaan Simplexin oston Hämeenkylästä tapahtuneen vuonna 1938 ja veturin käytön hiipuneen 1950, kun radalle saatiin uusi voimakkaampi O&K-moottoriveturi.

Muuten hyvä tarina, mutta tuo Kovjoen Simplex-veturi on valmistunut vasta 9844/1953. Se ei siis ole ole voinut olla mitenkään Hämeenkylässä jo ennen vuotta 1938 ja Ojakkalassa sen jälkeen. Lienee ostettu suoraan Vapolle käytettäväksi firman eri turvesoilla ja siis vuonna 1953.
kuva 05.12.2023 21:11 Jarmo Pyytövaara  
  Kuka on ollut, taas huolimaton???
kuva 05.12.2023 19:25 Pasi Seppälä  
  Kiitos mukavasta palautteesta. Tämä oli täysin suunnittelematon otos. Auto tulee tässä loivaan alamäkeen kohti rataa ja kun tilanteen huomasin ehdin nopeasti yhden kuvan ottaa. Odottelin vielä toista autoa ja olisin halunnut valottaa lopputuloksesta hieman valoisamman, mutta sitä mahdollisuutta ei enää tullut. Ehkä ensi kerralla...
kuva 05.12.2023 19:22 Rainer Silfverberg  
  Värimaailmaa täydentää vielä raitiovaunun ja junan välissä oleva pieni puna-valkoinen jakeluauto (Bedford?) ja junan vasemmalla puolella oranssikoppinen Scania.
kuva 05.12.2023 19:11 Pasi Seppälä  
  Nätit värit tässä. Alkuillan alkavan hämäryyden voi kuvasta aistia.
Veturin keulan teippaus on myös mielestäni onnistunut. Tyylikäs kuva ja veturi.
kuva 05.12.2023 15:07 Juhana Nordlund  
  Tätä kirjoitettaessa tuon historiallisen kuvan alla näkyy tunnisteissa NRV2. Ei kakkossarjan NRV-vaunuja vielä vuonna 1979 ollut. Sen verran niistä tuona vuonna tiedettiin, että hankintaa oltiin silloin valmistelemassa.
kuva 05.12.2023 12:08 Teppo Niemi  
  Mutta eipä taida myöskään Rainerin kello olla ihan oikeassa ajassa, Tuo tunnisteissa mainittu kuva oli kulussa 26.marraskuuta https://juliadata.fi/train?s=1923&d=26.11.2023 , https://juliadata.fi/timetables/history?s=1923 . Eli kuvan oikea päivämäärä olisi siis 26.11.2023 eli nyt kuvan päiväyksen 26.12.2023 ero on yksi kuukausi, ei kolme viikkoa.
kuva 05.12.2023 11:51 Jimi Lappalainen  
  Vaikuttaisi liikkuvan.
kuva 05.12.2023 11:38 Roope Prusila  
  Oliko vaunu paikallaan kun otit kuvan? Jostain syystä keula näyttää olevan aavistuksen epäterävä.
kuva 05.12.2023 11:10 Rainer Silfverberg  
  Sulla taitaa kello edistää 3 viikkoa? Muuten hyvä kuva!
kuva 05.12.2023 09:20 Erkki Nuutio  
  Siilot tosiaan olivat luokkaa 5 m Hankkijan raiteen takana ja takanahan oli pieni mäentöyräs. Rumista 60-luvun siiloista Rantaperkiön suuntaan vei tieyhteys tontille ja sen perään oli alkuaan siemeenpuhdistamona toiminut komea kolmikerroksinen keltaiseksi rapattu tiilirakennus. Sen perään oli puisia varastorakennuksia noin 100 m verran. Kaikkien edessä oli betoniset lastaussillat raidetta vastaan.

Purjehdusseuran alue on täyttömaalla jokseenkin entisen laiturin kohdilla. Järvimatalikko alkoi heti nykyisen valtatien takaa, mutta ranta kääntyi Hatanpään niemeä kohti entisen Sarvis Oy:n vaiheilla.
Lokomon historiikeissa on laiturista lähikuva vuodelta 1918. Laituri on järeästi puusta rakennettu ja sen näköinen, että on ollut käytössä jo vuosikymmenten ajan. Arvelen että laituri olisi rakennettu jo Lempoisten kanavan kautta tapahtuneita Hämeenlinnan-Tampereen rautatien materiaalien proomukuljetuksia varten. Ratayhteys Lempäälästä pohjoiseen valmistui niin myöhään, että mm. kiskot ja ratapölkyt yli kymmentä ratakilometriä varten sekä siltamateriaalit Viinikan- ja Vihiojaa varten on tarvinnut tuoda tätä kautta.

Raidekaaviossa ennen Lokomoa on lyhyt pistoraide Salmisen Nahkatehtaan lastaussillalle. Kun silloiselta ainoalta linjaraiteelta lähtenyt Lokomon raide siirrettiin tulemaan toiselta puolelta linjaraiteiden alitse (muistaakseni vuonna 1949), palveli ensimmäinen haarautuma Kumiteollisuus Oy:n ja nahkatehtaan lastaussiltoja. Kaavioon on piirretty Lokomon konepaja/kokoonpanorakennus, mutta sen vierelle (raiteen ja kulkutien erottamana) 1919 vaiheilla valmistunut terästehtaan rakennus on esitetty viitteellisesti.
kuva 05.12.2023 07:30 Jimi Lappalainen  
  Mahtava oivallus Seppälän junakuvaamosta.
kuva 05.12.2023 07:19 Ari-Pekka Lanne  
  Jos vaunustosta halutaan etsiä syytä, olisivat ne saattaneet edesauttaa veturin suistumista, jos ne olisivat sattuneet kohdistamaan veturiin kunnon pitkittäissykäyksen tasan väärällä hetkellä vaikkapa sähköjarrulla tehdyn pienen nopeuden korjauksen jälkeen. Tällainen rytkäys toki olisi ollut voimakkaampi kuormavaunuilla, eikä vaunujen kansallisuudella olisi sellaiseen vaikutusta. Epäilemättä pääsyypäät löytyvät veturin 3-akselisista teleistä ja huonokuntoisesta vaihteesta.
kuva 05.12.2023 06:50 Tommi K Hakala  
  Eli tuo rantaan johtava raide lienee ollut kokolailla nykyisen purjehdusseuran alueen kohdalla?

Nyt kun tarkemmin ajattelee, Hankkijan lastauslaituri tosiaan oli niiden tuskalla purettujen siilojen juurella....
kuva 05.12.2023 06:07 Timo Arolainen  
  Komeita koneita.
kuva 05.12.2023 05:38 Timo Salo  
  Tästä veturista yritin pimeäkuvaa, mutta mustaa taustaa vasten musta veturi ei juuri näy. Tämä on hyvä kuva!
kuva 05.12.2023 03:12 Matti Melamies  
  Kuvassa tosin näyttää siltä, että neukkuvaunut olivat menossa ihan oikealle raiteelle, mutta veturi jostain syystä ei. Miten neukkuvaunut ovat muka vetäneet veturinkin mukaansa?
kuva 05.12.2023 00:38 Topi Lajunen  
  Olisiko ehkä 14/18. Noin 78 %. Tulevaisuudessa kenties enemmän.
Kuvasarja:
LKAB Visitor Centre, Luossavaara-Kiirunavaara AB
 
04.12.2023 22:54 John Lindroth  
  Jormalta kiinnostava kuvasarja!
kuva 04.12.2023 20:50 Timo Salo  
  Katoava "luonnonvara" tässä pyyhkäsee näyttävässä kuvassa. Montako prosenttia noita Italian ihmeitä mahtaa enää olla ajossa...?
kuva 04.12.2023 20:47 Aleksanteri Skyttä  
  Komeeta valotaidetta.
kuva 04.12.2023 19:30 Juha Toivonen  
  Mukavan talvinen kuva! Vectron näyttää hyvältä Myös Fennia Railin väreissä. Ilmeisesti kyseinen veturityyppi on ollut Siemensille menestystuote, eli kauppa käy.
kuva 04.12.2023 19:27 Vertti Kontinen  
  Vaude! Näistä yökuvista ei tosiaan saa tarpeekseen! Taas kerran oikein taidokasta kameratyöskentelyä
kuva 04.12.2023 18:03 Markku Naskali  
  Nykyään paremminkin taajamajuna joka monien ominaisuuksiensa soveltuu siihen kehnosti.
kuva 04.12.2023 17:51 Lari Åhman  
  Tässä on tosiaan taidetta ruutukaupalla.
kuva 04.12.2023 17:50 Jarno Piltti  
  Eikös tuo ole juurikin sotilasraide, tuo missä seisoo geebertta.
kuva 04.12.2023 17:49 Jarno Piltti  
  Hyvältä näyttää nykymuotoinenkin pendo kun oikein sopivasti kuvaan sattuu! Ja miksei näyttäisi, onhan kyseessä sentään lippulaivajuna, ainakin joskus ollut.
kuva 04.12.2023 17:10 Teemu Saukkonen  
  Aika hieno valoefekti kuvassa