Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.02.2025 21:37 | Petri Nummijoki | ||
| Lieneekö vastaava klo. 12:10 Helsingistä lähtevä vuoro, jota kuvassa https://vaunut.org/kuva/9444 ajetaan Porkkanalla? Tosin numero taisi olla veturijunalla P31 ja Porkkanalla P47. | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin |
19.02.2025 21:15 | Toni Lassila | ||
| Todella hieno ja mielenkiintoinen kuvasarja! Puola on kyllä ehdottomasti eräs Euroopan mielenkiintoisimpia ja monipuolisimpia rautatiemaita. Hyvin monenlaista ja monen ikäistä kalustoa löytyy aivan laidasta laitaan ja eri operaattorien kirjo on myös varsin suuri. | ||||
|
19.02.2025 21:09 | Otto Tuomainen | ||
| Noiden sinistä/valkoista valoa näyttävien vaihtotyöopastimien Tm-tunnus tulee sanoista "Tarcza manewrowa". Sinisellä valolla näytetään vaihtotyöt kieltävää opastetta Ms1 "Jazda manewrowa zabroniona". | ||||
|
19.02.2025 20:38 | Jyrki Talvi | ||
| Mahtava kuvasarja Hannu. | ||||
|
19.02.2025 18:54 | Rainer Silfverberg | ||
| No ei taida olla "Alexander Nevski" tai "Severnaja Palmyra" joita takavuosina kulki talviloma-aikaan pohjoiseen :D | ||||
|
19.02.2025 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T.: Entäpä P 48 Seinäjoelta Parkanon kautta Helsinkiin, liitettiinkö Porista tullut runko siihen Tampereella? Ainakin 1980 - 81 P 48:aan liitettiin Tampereella sunnuntaisin yksi Porkkanarunko, ja joka lähti Helsinkiin hieman ennen turkulaista P 104:ää (lähti klo 16.05). P 48 jatkoi sitten kahden rungon junana matkaansa. |
||||
|
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin |
19.02.2025 16:41 | Ari Oksa | ||
| Entä Helin suunta satamineen? | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin |
19.02.2025 16:21 | Eemil Liukkonen | ||
| Huippu hyvä kuvasarja! Puolaista kalustoa oon viime vuosina alkanut fanittamaan ja tässä sitä ihan mukava satsi. Tässähän heräsi vähän seikkailun halua. | ||||
|
19.02.2025 16:13 | Pasi Seppälä | ||
| Minulle puolalaiset veturit ovat aikanaan tulleet tutuksi juuri isoiksi tuunatuista valoistaan. Tässä yksi hyvä esimerkki. Mutta paljon on erilaista kalustoa liikkeellä ja olihan seassa "pienisilmäisikin" vetureita. Hyvä kuvasarja jälleen, jossa paljon maukkaita kuvia. |
||||
|
19.02.2025 16:00 | Pasi Seppälä | ||
| Kaksiraiteinen sähköistämätön (puhelinsähköjä ei lasketa) linjaosuus on kyllä tyylikkään ja avaran näköinen. Hienosti erottuu myös keltanaamainen Lättähattu maisemasta. Erinomaisen komea talvikuva. | ||||
|
19.02.2025 15:50 | John Lindroth | ||
| Monilla tunnetuilla pienoisrautatie merkeillä ja myös Eurooppalaisilla on ohjelmistossaan ainakin joitakin tai useampia US malleja ja näille löytyy myös asiaan vihkiytyneitä harrastajia.Huippumalleina pidetään yleisesti ns. messinkimalleja joita tuotettiin alunperin Japanissa ,Etelä Koreassa ja myös muualla.Jos haluaa tutustua esimerkiksi US messinkimallien valikoimiin yksi hyvä osoite on:Brasstrains Com. | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin |
19.02.2025 15:11 | Joonas Kauppinen | ||
| Kävitkö katsomassa Westerplattenin linnoitusaluetta? Sinne on aikoinaan kulkenut rautatie mutta en tiedä onko rautatie jo purettu? Westerplattenin taistelun aikana Saksalaiset käyttivät jotain panssarijunaa jolla yrittivät hyökätä alueelle. Tiedätkö sinä Hannu tästä? | ||||
|
19.02.2025 15:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olen näin jälkikäteen miettinyt 1980-luvun aikoja, Petri, ja sitä, että vajaatehoisuuteen ei puututtu kovalla kädellä. Veturikierrot olivat väärällään 800-1000 -hevosvoimaisia Dv12:ia vuodesta ja melkein vuosikymmenestä toiseen. Ihan 100% täysitehoinen Dv12 oli harvinaisuus. Toisaalta, höyrykauden jälkeen matkustajajunillakin oli silmiinpistävän vähän kiirettä mihinkään. Yhdellä Dv12:lla vedettiin 6-7 -vaunuisia EP-junia ja jopa 9-vaunuisia pikajunia, ja jos ja kun kone oli vajaatehoinen, niin...Yleensäkin tuntui perille pääseminen olevan tärkeämpää kuin perille pääseminen aiempaa nopeammin. Kun verrataan esim. Saksaan tai Britteihin, niin pikajunien tehopainosuhde ja oletettavasti myös keskinopeudet olivat siellä huomattavasti kovempia dieselvedollakin. Muistaakseni 1985-86 alettiin puhua siitä, että pikajunien aikatauluissa on löysää, ja monia tauluja kiristettiin hyvinkin tiukoiksi: muutos esim. Tpe-Hpk-Sk -junissa oli suuri. Toisaalta, näppituntumalla sanoen: tuolloin alkoivat junat kulkea myöhässä, ja tämä ei ole tarkoitettu vitsiksi. Olisi kiva kuulla aikatauluasiantuntijoiden käsitystä näistä. |
||||
|
|
19.02.2025 15:01 | Petri Kiviniemi | ||
| On nuo mallit upeita nykyään. Athearnilla ja kuten monella muullakin jenkkimerkillä on vielä eri mallistoja tai brändejä eri hintaluokissa. Athearnillakin kolme hintaluokkaa tai brändiä. Halvemmissa ei luonnollisesti ole niin paljon detaljeja. Miten noiden eri Pohjois-Amerikkalaisten valmistajien tai merkkien laatu sitten mahtaa olla kun toisiinsa vertaillaan? Mutta tämä ehkä sopisi paremmin keskustelupuolelle. | ||||
|
|
19.02.2025 14:58 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitos, Eljas kiintoisasta lisätiedosta koskien MGO-moottoreita. Melkoisella todennäköisyydellä myös Alstomeissa oli samoja MGO-vikoja? Ranskalaisen veturihistorioitsijan Loïc Fieux:in mukaan (kai, pertanan kielimuuri...) MGO oli enemmänkin moottorivaunun moottori, ja SNCF:n CC65000, jossa oli kaksi MGO V12:aa, ja jota pidetään Dr13:n lähimpänä edeltäjänä, johti päätökseen, että ranskalaiset eivät itse rakenna enää kaksimoottorisia vetureita, vaan odottavat riittävän tehokasta yksimoottorirakennetta, joka toteutui sitten BB67000:ssa, ja samassa yhteydessä MGO:ta pidettiin enemmän tai vähemmän sopimattomana linjaveturiin. Mutta myönnettävä on, että aivan käsittämättömän sitkeähenkisiä ovat MGO:t olleet, yli 60 vuotta eikä suotta. |
||||
|
|
19.02.2025 14:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hra Esan kirjoittamahan päti Rauman osalta vain la-su. Miten pitkään tämä järjestely mahtoi olla käytössä? Rauman veturimiehillehän tämä oli muheva reissu: pääsi edes joskus ajamaan Porkkanaa, kahden miehen ajossa ja sopivasti viikonloppunakin. Tänä päivänä ei tietenkään onnistuisi, kun joku osaisi laskea, miten hirveästi tuosta tuli lisäkustannuksia koneapulaisen palkasta ja pyhäkorvauksista. Samaan aikaan lättäkalusto seisoi ja odotti ma-aamua. Miten tuo paluumatka meni, onko tietoa? P 44 tuli Sk-Hpk-Tpe, mutta mihin se runko meni? P 142 tuli Pri-Tpe...ja sitten? Menikö P 44:stä tullut johonkin iltajunaan kytkettynä Helsinkiin, P 142:een se ei kyllä ehtinyt. Kai? |
||||
|
19.02.2025 13:47 | Kari Haapakangas | ||
| 30-vuotisen sodan aikana kaikkien osapuolien ongelma oli sodan lopettaminen. Kas kun sotajoukkoja oli helpompi pitää yllä ryöstelemällä niitä Saksanmaata. Rauha olisi tarkoittanut sitä, että palkat olisi ihan oikeasti pitänyt maksaa. Niinpä niin Ranskan, Ruotsin ja vähäisemmässä määrin Espanjan ja Itävallan (keisari) oli edullisempaa jatkaa sotaa. Saksalaisille asia tietenkin oli katastrofi, mutta eipä heiltä pahemmin kyselty... Esa, ei sitä tultakaan ihan miten vain käytetty. Olihan olemassa palovero! Maksa vai alammeko sytytellä taloja! |
||||
|
19.02.2025 13:12 | Timo Salo | ||
| Osaan kyllä lukea... | ||||
|
19.02.2025 11:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996: Sm2 6055 + Eioc 6255, luovutuspäivämääräksi ilmoitettu 2.10.1975. | ||||
|
|
19.02.2025 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Rainer. Koko kähinän lopputulos: pohjois-Saksa on luterilaista nykyäänkin, poikkeuksetta. Etelässä taas "Römisch-Katolisch" vallitsevana. Eli hukkaan meni koko sotasilla pelleily! Kaatuneiden lukumäärä versus lopputulos: tyhjä! Eikä Kustaa Aadolfin taistelut mitään taktiikan huippuesimerkkejäkään olleet. Kunhan sotajoukko hortoili kuormastoineen miten kuten ympäriinsä, ja kun vastaantulijoita tuli, niin sitten miekat, piikkinuijat ja tapparat esiin. Sen jälkeen lähikylille dokaamaan ja tulta talojen nurkkiin. Kunhan myös se "naisbonuskin" (eli raiskaukset) oli kuitattu, muun sotasaaliin yhteydessä, niin... Herra Erkki: "muu stalinistinen touhu" = joukkomurhia. Ja paljon. Senpä vuoksi puolalaiset eivät ryssästä vieläkään tykkää. Ja aikamoisen raakaa oli aikoinaan tsaarivallankin touhut: - Puolan kapinan kukistaminen 1863. Siis samaan aikaan, kun täällä ruvettiin pähkäilemään oman markan käyttöön ottoa. Postimerkithän olivat ilmestyneet täällä jo 1856. Puolallehan näitä etuja ei edes suunniteltukaan! Leninhän oli kehunut Venäjän olevan "kansojen vankila". Oli muuten oikeassa. Ja on vieläkin! |
||||
|
|
19.02.2025 10:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Esa: Sehän oli niin että katolilaiset alkoivat vallata pohjois-Saksassa takaisin luterilaiseen kristinuskoon siirtyneitä alueita, ja 30-vuotinen sota alkoi kun katolilaisuuteen uudestaan pakotetut alueet pyysivät ensin apua Tanksalta ajamaan katolilaiset pois. Tanska ei onnistunut, seuraavaksi pyydetään apua Ruotsilta ja se onnistui. Sota olisi toki kannattanut lopettaa kun kuningas Kustaa II Adolf sai surmansa taisteluissa. Koska kruununperijä Kristiina oli alaikäinen niin valtion asioista päätti Oxentjerna, joka jatkoi sotaa turhan kauan ryöväten kaupunkeja pitkin Eurooppaa ja siitä seurasi kurjuutta koo Ruotsin valtakunnalle yleisesti ottaen, ei pelkästään Suomelle. Ainoastaan aateliset hyötyivät kun saivat muhkeita sotasaaliita kotiin vietäväksi. | ||||
|
|
19.02.2025 10:30 | Erkki Nuutio | ||
| Puola ja puolalaiset ovat kiitettävästi kunnostaneet ja entisöineet historialliset arvorakennukset mm. entisessä Itä-Preussissa, joka siirtyi heille kun koko Puolaa siirrettiin länteenpäin. Eli Puola on kiinnostava kulttuuri- ja rautatiemaa. Kieli tosin on hankala - saksa ja englanti auttanee. Koko maan siirto länteenpäin tarvittiin jotta Stalin (ketkun Rooseveltin mahdollistamana) sai varastettua aiemman itäisen Puolan itselleen. Neukkulaksi varastetulla alueella keskityttiin entisöintien sijasta paikannimien venäläistämiseen ja muihin stalinistisiin touhuihin. Kun Puola vielä oli Neukkulan orjavaltio, oli se halpa ökeltäville länsituristeille. Suomalaisten ökeltäessä Leningradissa ruotsalaiset ökelsivät vielä karseammin Gdanskissa. Kruunuja riitti. Kesällä 1970 työskentelin Göteborgissa ja menin ruotsalaisturistien seassa seuramatkalla (Öststatresor) Gdanskiin. Autolautta vei (vie yhä) Ystadista Swinousjscieen (aiempi Swinemuende). Kyseisenlaisiin porukoihin verrattuna suomalaisörvellykset Leningradissa olivat lähes sivistyneitä verrattuna ruotsalaisörvellyksiin Gdanskissa ja Swinousjsciessä. |
||||
|
|
19.02.2025 08:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna H 514? Se, joka puoli kahden tienoilla lähti Vilppulasta kohti "Mansesteria". Tampere, kaikkien mänttäläisten Ameriikka ja pyhiinvaelluskohde. Se oli sitä itsellenikin. Siinähän on Palojärven Epi puikoissa. |
||||
|
|
19.02.2025 08:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etenkin Kustaa Aadolfilla oli taipumus ja himo tapattaa suomalaisiaan suurin määrin seikkaillessaan ympäri Eurooppaa. Kun kirotuille eurooppalaisille piti opettaa oikeaa Rooman uskontoa! Kun uskonpuhdistaja Martti Luteerus oli julistettu ilmestyskirjan pedoksi. |
||||
|
|
19.02.2025 07:46 | Jari Välimaa | ||
| "Suomalaiset ovat ennenkin seikkailleet Veikselin varrella!" kyllä : Ruotsin puolesta. |
||||
|
|
19.02.2025 07:42 | Vertti Kontinen | ||
| Onpas tyylikkäästi sommiteltu kuva! Tämä kuvasarja kyllä houkuttelee vierailemaan joskus tuolla seudulla! | ||||
|
|
19.02.2025 07:23 | Jari Välimaa | ||
| Ei ole kunnan työntekijöitä vaan suurin osa oli Ratatek Oy:stä. | ||||
|
|
19.02.2025 06:31 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos huomautuksesta, Mikko. Korjasin sormilipsahdukseni. | ||||
|
19.02.2025 00:44 | Matti Melamies | ||
| Kaupallinen liikenne on eri asia kuin henkilöliikenne, eihän tuo ole mitään harrastajavoimin toteutettua museoliikennettä, vaan ihan kaupallista liikennettä, kyllähän ruottalaiset korvaavat ihan rahalla tuon touhun. | ||||
|
18.02.2025 23:48 | Otto Tuomainen | ||
| Harmaa Vectron näyttäisi kovasti Metransin veturilta. | ||||
|
|
18.02.2025 22:48 | Hannu Peltola | ||
| Suomalaiset ovat ennenkin seikkailleet Veikselin varrella! | ||||
|
|
18.02.2025 22:47 | Hannu Peltola | ||
| "On Pohjolan hangissa meill’ isänmaa, Sen rannalla loimuta lietemme saa; Käs’ säilöjä käyttäiss’ on varttunut siell’; On kunniall’ uskolle hehkunut miel’; Ja ratsuamme Nevan vuossa juotettihin, Se ui kuni häihin yli Weikselinkin, Se kalpamme kostavan Reinille toi Ja Tonavasta keisarin maljan se joi." |
||||
|
|
18.02.2025 22:18 | Mikko Ketolainen | ||
| Pitäisikö kuvatekstissä olla myös vuosiluku 1984, eikä 1985? | ||||
|
18.02.2025 20:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Pari YouTube-dokumenttia näistä vaunuista: https://www.youtube.com/watch?v=ImzWURtd43g + https://www.youtube.com/watch?v=7Rd7W5612b4 | ||||
|
18.02.2025 19:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin pitää! | ||||
|
18.02.2025 19:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Hirvi: https://vaunut.org/kuva/4080 :D | ||||
|
18.02.2025 19:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Wikipedian mukaan Skånetrafiken vastaa Tanskan puolella Öresundstågin liikenteestä ja tilaaja on Tanskan Liikenneministeriö. Junaoperaattori on Transdev ja 2025 joulukuusta lähtien VR Sverige AB. Tämä on ainakin yksi esimerkki että rajan ylittävää paikallisten joukkoliikenneviranomaisten junaliikennettä on jo olemassa. Skoone ja Suur-Kööpenhamina ei tosin ole mitään syrjäseutua vaan varsin tiheästi asuttua. |
||||
|
|
18.02.2025 18:25 | Arto Papunen | ||
| Vähän asian sivusta, mutta maksaako Tanskasta mikään taho kun Öresundståg ajalee Tanskan puolelle. | ||||
|
18.02.2025 18:18 | Noah Nieminen | ||
| Okei, T 53637, VET 11784 ja T 58685 tuli kuvattua. | ||||
|
|
18.02.2025 18:05 | Lasse Holopainen | ||
| Saa muuten olla aikamoinen koripalloilija, jos tuon kyltin käskyä pitäisi vielä noudattaakin. | ||||
|
|
18.02.2025 13:25 | John Lindroth | ||
| Timon aluksi mainitsemalla tilanteella on Saksassa oikein nimityskin"Arbeiterdenkmal"! | ||||
|
18.02.2025 12:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhumattakaan Raahe - Hämeenlinna - rullajunaparista: 1970- luvulla tunnuksilla 1057 ja 5012. V. 1977 juna 5012 lähti Tampereelta etelään 20 minuuttia Haapamäen kautta tulleen yöjuna P 52:n perässä. Kymppiviisseiska odotteli Tampereella lähtövärejä siinä iltapäiväkolmen aikoihin. |
||||
|
|
18.02.2025 11:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin sitä lähinnä tarkoitin. Tuota Haaparannan liikennettä vertaisin lähinnä Norrtågin liikennettä Östersundista Norjan Storlieniin joka on raja-asema, jossa matkustajat vaihtavat norjalaiseen VY:n tms junaan. Tai noita Baltian maiden kuvioita jossa latvialainen juna ajaa Viron Valgaan jossa vaihdetaan Viron Elronin junaan. Joka tapauksessa niiden maiden rajoilla ei matkustajien tarvitse kävellä 5 km junien välillä kuten Suomen ja Ruotsin välillä. [EDIT:] Toinen juttu, jos Norrtåg esim haluaisi ajaa tuettua junaliikennettä kauemmas Norjaan esim Narvikiin tai Trondheimiin niin silloin EU:n säännöissä pitää tapahtua joku muutos. Mutta ilmeisesti se onnistuisi nytkin jos norjalainen alueellinen operaattori ostaisi liikenteen Norrtågilta. |
||||
|
|
18.02.2025 11:14 | Jouni Hytönen | ||
| Trafikverket tilaa ja SJ AB ajaa. | ||||
|
|
18.02.2025 11:03 | Jouni Hytönen | ||
| Toki itä-länsi/länsi-itä-suuntiin kulkeneet junat käyttivät muitakin numeroita riippuen lähtö- ja määräpiireistä. Malmijunapari oli pitkään 7030/3071 eli Joensuun piiristä Tampereen piiriin ja toisinpäin. Lähtökaivos oli aluksi Outokumpu, myöhemmin malmia tuli muualtakin. | ||||
|
|
18.02.2025 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvittelisin että sille ei olisi estettä nytkään, ajaahan Ruotsin Trafikverket Tukholma-Berliini yöjunaa tuettuna liikenteenä ainakin osan matkaa. Täytyy muistaa että Euroopassa rajaseudut ovat vanhastaan harvaan asuttuja joten kannattavaa junaliikennettä ainakin paikallisjuna tyyppisillä junilla rajojen yli on vaikea saada aikaan. Yleensä ratkaisu on se että toisen maan tuettu juna ajaa raja-asemalle jossa matkustajat vaihtavat toisen maan tuettuun junaan. Tämä yhteys Haaparantaan ei olis poikkeus siitä koska Haparanta ON raja-asema. |
||||
|
|
18.02.2025 10:58 | Jouni Hytönen | ||
| Idästä länteen kulkivat kuvitteellisesti junat 6041, 6043, 6045 jne. ja lännestä itään 4060, 4062, 4064 jne. Kaikki numerot eivät välttämättä olleet käytössä. Olisikohan juna 6043 kulkenut Iisalmi-Ylivieska-rataosalla? Mutta junanumeroita 6040, 6042, 6044 & 4061, 4063, 4065 jne. ei tuolloinen numerointi käsittääkseni tuntenut. Nykyäänhän 4061 kulkee Iisalmesta Pyhäkumpuun ja sen paluujuna onkin 5048 Pyhäkumpu-Ruokosuo. | ||||
|
|
18.02.2025 10:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos ei ole matkustajia kyydissä niin ei tarvita kalustolle samoja lupia kuin kaupallisessa liikenteessä. | ||||
|
18.02.2025 10:47 | Jouni Hytönen | ||
| Vuonna 1985 nähtävästi liikkui vielä tällaisia veto-liite-liite-veto-yhdistelmiä, jotka olivat aikaisemmin ihan yleisiäkin. Viimeistään vuonna 1986 standardirunko oli jo veto-liite-veto ja vaunukierrollisista syistä joissakin junissa saattoi joinakin viikonpäivinä olla tuplarunko tai lisävetovaunuja. | ||||
|
|
18.02.2025 10:30 | Jorma Rauhala | ||
| Kun toisaalla on mainittu, että Tornion-Haaparannan rataosalla ei saisi enää kulkea suomalaista kalustoa kuin vasta jonkin erikseen haetun "brysselin" hakemuksen ja hyväksynnän jälkeen, niin minkälaisilla luvilla nämä ruotsalaiset matkustajavaunut liikkuvat Suomen rataverkolla? Vai liikkuvatko ilman mitään lupia? Onko BF9-sarjan vaunuilla hyväksyntärasti kohdassa FI? | ||||
|
|
18.02.2025 10:11 | Timo Salo | ||
| Kun kunnan työntekijät tekevät jotain, niin 1 Paavo tekee ja 9 Görania katselee! Näillä ratapuolen yksityisyrityksillä tilanne näyttäisi olevan tasan päinvastoin ja kohteet valmistuu yleensä jopa ennen määräaikaa... | ||||