Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.11.2023 01:18 | Heikki Jalonen | ||
| Sehän kovastikin moderni kone, kansiventtiilirakenne, täyspainevoitelu ja kaikkea. Natikka-firman Farmall Wide, sellaisena kuin se olisi voinut olla uutena noin vuonna 1929. Ehkäpä Coopista ostettu, koska vihreä eikä lue Farmall tankin kyljessä. Sai myös Searsilta, postimyynnistä. | ||||
|
26.11.2023 00:31 | Heikki Jalonen | ||
| John Deere taitaa olla mallia GP ja vuosimallia 1931... koska pakoputki oikealla/ilmarööri vasemmalla. Kovin on kotonaan tuossakin maisemassa. | ||||
|
26.11.2023 00:15 | Heikki Jalonen | ||
| Masinan moottori näyttäisi olevan peräisin KMZ K-750 moottoripyörästä. Samasta lähteestä ovat myös loistavaa tulevaisuutta valaiseva paiskari ja nopean edistymän tiellä olevia varoittava töötötin. KMZ on tietysti Kiovan moottoripyörätehdas, Ukrainassa siis. | ||||
|
26.11.2023 00:13 | Hannu Peltola | ||
| Näitäkin hoboja vaanii harmaakarhu, joka ei juuri tässä kuvassa erotu tammen oksien takaa. | ||||
|
|
26.11.2023 00:11 | Hannu Peltola | ||
| Donkey-höyrykone on jälleen upeasti detaljoitu! | ||||
|
26.11.2023 00:08 | Hannu Peltola | ||
| Sillan pultit ja mutterit on mallinnettu huolellisesti! | ||||
|
26.11.2023 00:07 | Hannu Peltola | ||
| Huomaa kalliolla hoboa vaaniva harmaakarhu! Mainen vuoristoalueet ovat perinteisiä karhualueita. | ||||
|
|
26.11.2023 00:05 | Hannu Peltola | ||
| Myös Neil käyttää selvästi radallaan Caboose Industriesin manuaalisia vaihteenkääntimiä. Myös hän on maalannut nämä oikeaoppisesti: vaihteen olleessa suorille kiskoille kangen kääntöosa on vihreä. Jos vaihde on käännetty kääntyville kiskoille, kääntöosa on punainen. | ||||
|
26.11.2023 00:01 | Hannu Peltola | ||
| Onkohan keskimmäinen tehty Plasser&Theurerin lisenssillä? | ||||
|
26.11.2023 00:00 | Hannu Peltola | ||
| TGK2:sta Piko teki takavuosina H0-mallin. | ||||
|
Kuvasarja: Latvijas dzelzceļa vēstures muzejs |
25.11.2023 23:54 | Hannu Peltola | ||
| Todella mielenkiintoinen kuvasarja! Tuolla pitääkin käydä seuraavan kerran Riikassa käydessä! | ||||
|
25.11.2023 22:13 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tänään tein kyllä niin typerän virheen unohdin kameran akun pöydälle ja huomasin virheen vasta Helsingissä, siinä kohtaa minä kiroilin ääneen. No virheitä tapahtuu kiireessä kaikille. | ||||
|
25.11.2023 21:42 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko sama kuin https://www.vaunut.org/kuva/131458? | ||||
|
|
25.11.2023 21:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksi molemmat virroittimet ylhäällä? | ||||
|
25.11.2023 21:02 | Jarno Piltti | ||
| Näiden määränpää taisi olla Mukkulan radan varrella? | ||||
|
25.11.2023 20:52 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos Ollin korjauksesta. Muutin tekstin sen mukaisesti. | ||||
|
25.11.2023 20:50 | Erkki Nuutio | ||
| Ainakin helsinkiläisiä saattaa kiinnostaa mikä kerrostalo sortui muurausvaiheessa rakennusmestari J. Alfred Tannerin ollessa sen vastaavana työnjohtajana. Tiedot löytyvät arkkitehti Estlanderin uraa ja töitä käsittelevästä Eero Olkkosen hienosta tutkimuksessa : https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/130831/OkkonenEero.pdf?sequence=2&isAllowed=y . Tannerin osuutta sortuman aiheuttaneiden, arkkitehti Estlanderin veljen kehittämien tiilien valmistuksessa, muurarien varoittamisessa turvaan sortuman edellä ja omasta pelastumisesta sortuman tapahtuessa huippuvoimistelijan taidoillaan hypyllä viereiseen puuhun käsitellään tutkimuksen sivun 47 vaiheilla. |
||||
|
25.11.2023 20:47 | Timo Salo | ||
| Kiitos Jarno! Yritin tänään melkein vastaavissa oloissa kuvata tuota tekariajelua (MUS 1983/1984), mutta yhtään kuvaa ei tietenkään onnistunut... Jostain puuttui nokka, toisesta jotain muuta ja kolmas tärähti! (en omista toimivaa jalustaa) | ||||
|
Kuvasarja: Sementtisäiliövaunuja |
25.11.2023 20:42 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tässä on hyvä kooste rautateillämme käytetyistä sementtivaunuista, johon tosin voisi vielä lisätä Svs-suursäiliövaunut joilla saatettiin joissain tilanteissa myös kuljettaa sementtiä. Silk/Slk-vaunut olivat nimensä mukaisesti Lohjan Kalkin, myöhemmin Lohja Oy:n (nykyisin Rudus Oy) kuljetuksissa Kirkniemestä eri puolille maatamme, mutta vanhojen kuvien perusteella myös Partekin kuljetuksissa Lappeenrannan sementtitehtaalta. Ilmeisesti Soip-vaunuja käytettiin Partekin kuljetuksissa Kolarin ja Oulun välillä, mutta entäpä suurilukuisempaa Soi-sarjaa? Pikku korjaus detaljeihin: Soi-vaunuja oli 95 mutta numerosarja 198601...50 ja 198662...706. Vaunut rakennettiin kahdessa erässä, vuosina 1968-71 (ensimmäinen numerosarja) ja 1974-75 (jälkimmäinen numerosarja). Numerosarjan keskelle jäävässä tyhjässä välissä olivat Soip-vaunut 198651...198661, ne rakennettiin vuonna 1968. |
||||
|
25.11.2023 19:37 | Panu Breilin | ||
| Tämä Kouvolan toiseksi vanhin asemarakennus samoin kuin Mikkelin asemarakennus on tehty Oulun rautatien III luokan aseman piirustuksen mukaisina. Myllymäki ja Kannus sen sijaan on rakennettu Vaasan rautatien III luokan aseman piirustuksilla. | ||||
|
25.11.2023 18:40 | Timo Oinonen | ||
| Seuraavana päivänä tuo hyytyikin 4707:ssa Vuonislahden ja Lieksan välillä pysähdellen kolmesti, pääsi jatkamaan kuitenkin Lieksaan jonne jäi. Onkohan tämän ajot sitten ajettu? | ||||
|
25.11.2023 17:58 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tässä on varmastikin vain puolikas Sami, eli Sm1 6044. Liittynee 1.8.1974 Keravalla tapahtuneeseen kolariin, jossa yksi matkustaja kuoli ja liitevaunu Eiob 6244 vaurioitui pahasti törmäyksessä Alstomin kanssa. | ||||
|
25.11.2023 17:45 | Juha Kutvonen | ||
| Kuvaushetkellä juna oli P 114 (Jy 16:30 - 16:43), mutta jo 31.5.98 se vaihtui P 820:een (Jy 16:31 - 16:41). | ||||
|
|
25.11.2023 16:58 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Onko tuo asema samalla piirustuksella rakennettu mitä Myllymäki ja Kannus? Kun vähän näyttää samalta. | ||||
|
25.11.2023 14:08 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kauneus on katsojan silmässä. Nämä lohjalaiset ovat aina viehättäneet persoonallisella ulkomuodollaan. | ||||
|
|
25.11.2023 12:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Myöhemmin numero oli 828, sen jälkeen 928. Vuonna 1998 numero lienee ollut vielä 100-sarjassa. | ||||
|
25.11.2023 12:27 | Lari Åhman | ||
| Kaikki taustan puutalot ovat jollain tavalla olleet rautatierakennuksia. | ||||
|
25.11.2023 12:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllä. https://www.metsagroup.com/fi/metsaboard/metsa-board/tuotantoyksikot/aanekosken-kartonkitehdas/ | ||||
|
25.11.2023 11:38 | Jarno Piltti | ||
| Ivalo - Lehmus Käytännön taulukot 1956 antaa tuumalle seitsemän eri mittaa, joista mainittakoon valtionrautateillä käytetty Englannin ja Yhdysvaltain tuuman arvo 1" = 25,40095 mm. | ||||
|
|
25.11.2023 11:29 | Jarno Piltti | ||
| Tässä on talven taikaa! Kannatti uhmata säätä! | ||||
|
|
25.11.2023 11:11 | Timo Salo | ||
| kiitos Esa, nyt on jotain rintarossia ittepäisyyspäivän juhlallisuuksiin...! :-) | ||||
|
|
25.11.2023 10:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Helevetin hyvä kuva, jossa kuvan perspektivismi korostuu erinomaisen perfectosti, valokiiloilla, konesuojuksessa olevalla vaalealla raidalla ja kuvauskulmalla myös. Se on sitten "Valokuvaus-Pour-le-Merite" joka täten ajatellaan myönnettäväksi Linssiludetähden kera herra Timolle. |
||||
|
Kuvasarja: Museojunailua Keski-Suomessa |
25.11.2023 06:25 | Timo Salo | ||
| Nämä Jorman "kootut teokset" on aina yhtä laadukkaita ja mukavaa katseltavaa... :-) | ||||
|
|
25.11.2023 06:14 | Timo Salo | ||
| TNX Kaima! (Ei muuten juuri kehnompaa keliä voi olla kuvaamiseen, lunta tuulen kanssa pimeässä ja pakkasessa. No, ainakin vähän erikoisempi kuva) | ||||
|
24.11.2023 22:59 | Uwe Geuder | ||
| > Taitaa olla google käännöksiä. Kyllä työnantajanani käännöstoimistolta ostamassa käännöstöissä löydettiin kappaleita, jotka Google kääntää juurin noin. Siis se ei ole pelkästään vitsi. Kuvan tapauksessa se voidaan kuitenkin sulkea varmuudella pois. Kuva on vuodelta 1995, Google on perustettu vuonna 1998 ja sen käännöspalvelu käynnistetty vuonna 2006. |
||||
|
|
24.11.2023 22:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Jimi L. Mainitsemasi talon "juuret" ovat Tammerfors - Nikolaistadin rautatien piirustuskokoelmassa. Joensuuhun junalla pääsi 1894, virallisesti, toistakymmentä vuotta sen jälkeen kun piirustukset oli hyväksytty noudatettavaksi. |
||||
|
|
24.11.2023 21:54 | Timo Haapanen | ||
| Dv16 mahtaa olla numeroltaan 2038. | ||||
|
|
24.11.2023 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Konkreettinen esimerkki brittiäisen ja amerikkalaisen tuuman hiuksenhienosta erosta: (lienen maininnut asiasta aiemminkin). Kerron nyt pidemmän tarinan (toivottavasti tätä ei poisteta), sillä tämä liittyy kyllä kuvan herättämään keskusteluun. Taustana oli natsi-Saksan aiheuttaman sodan ajautuminen vaiheeseen, jossa Adolfin piti näyttää "sikaria röyhyttävälle, viskiä litkivälle Winston-persereiälle", että mitä kuuluu ja kuka käski. Toisin sanoen, syttyi "Taistelu Englannista" kesällä 1940 kiivaine ilmataisteluineen. Englantilaiset pyysivät apua USA:lta, tarvitsivat hävittäjäkoneita. RAF toivoi Curtiss P-40 Kittyhawk-tyyppiä. Amerikkalaiset sanoivat tekevänsä uuden ja paremman koneen. North Americanilla meni 107 päivää ensimmäisen pellinpalan leikkaamisesta prototyypin ensilentoon! Kone oli NA-73, josta sukeutui kuuluisa P-51 Mustang. A-version myllynä oli Allison V-1710-moottori, jolla kone oli OKEI matalalla ja keskikorkeuksissa. Korkealla ei oikein sujunut. A-Mustangista tuli aika kelpoisa hävittäjäpommittaja A-36 "Apache" Kiina-Intia-Burman seutuvilla. Englantilaiset kokeilivat heittää P-51A:n nokalle omasta Spitfirestään tutun Rolls-Royce Merlin V-12:n. JA NAPPIIN MENI! Päiväpommitukset Saksaan olivat jo alkaneet ja Schweinfurtin molemmat kuulalaakeritehdastragediat (lokakuussa 1943) osottivat "pitkäjalkaisen" hävittäjäsaaton tarpeen. P-51B- ja C-versioissa USAF ja myös RAF saivat kaipaamansa "seitsemän peninkulman saappaat" halutun asevaikutuksen toimittamiseksi kohteisiin eli Luftwaffen torjuntahävittäjiin. B- ja C- versioiden ainoa ero oli valmistustehtaiden postiosoite! Amerikkalaiset alkoivat valmistaa Merliniä lisenssillä: nimellä "Packard-Merlin 266", jonka "iskä" oli ollut Supermarine Spitfire IX:n Merlin 66. Mutta, kenttäoloissa tuumien hiuksenhieno ero aiheutti mäntien vaihdon jälkeen moottoreiden kiinnileikkaamisia tai sen, että Merlinit ruikkivat öljynsä taivaan tuuliin. Asia johti mietintämyssyjen käyttöön ja niin vuonna 1954 palaveerausten jälkeen kumpikin tuuma, US ja Imperial, olivat sen jälkeen presiis saman mittaisia. Asia vahvistettiin oikein sopimuksella. Muuten: Der Herr Dicke, eli herra "Läski" (Hermann Göring) totesi nähtyään Berliinissä P-51 Mustangin hurahtavan matalalla ylitsensä: "Sota on hävitty". |
||||
|
|
24.11.2023 19:05 | Jaakko Tuominen | ||
| Taitaa olla google käännöksiä. | ||||
|
24.11.2023 18:58 | Timo Salo | ||
| Yhtä sekasta ja paskasta, kun suomalaisessakin konepajassa... Hieno sattumakuva! | ||||
|
|
24.11.2023 17:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Punavalkoinen talo on vanha rautatierakennus. | ||||
|
|
24.11.2023 16:49 | Hannu Peltola | ||
| Tätä voisi melkein pitää rumimpana suomalaisena tavaravaununa... | ||||
|
24.11.2023 15:42 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitoksia kaikille! :) | ||||
|
|
24.11.2023 15:06 | Erkki Nuutio | ||
| Lisäyksenä edelliseen on epäloogisuudessaan raivostuttavaa että keskeisissäkin jenkkistandardissa (tuumien, eekkereiden, gallonien ym. lisäksi) on sijoitettu tarvittavat verrannollisuus- ja muut kertoimet kaavojen nimittäjiin, eikä osoittajiin. Esimerkiksi hammaspyöräkaavoissa jenkkikerroin on diametral pitch nimittäjässä. Siten mitä pienempi hammaspyörä, sitä suurempi on sen diametral pitch. Muut maailmassa käyttävät kertoimena moduulia osoittajassa, jolloin hammaspyörä ja kaikki sen mitat ovat sitä suurempia mitä suurempaa moduulia käytetään. Vastaavia esimerkkejä on jenkkilä täynnänsä. Jos ISO-standardoidaan jotakin, se tarkoittaa edelleen että kautta maailman hyväksi havaittua järkevää toteutusta koskevan ISO-standardin rinnalle jenkit tekevät uuden sekavan kuutiotuuma/eekkeristandardin samasta asiasta. Tein neljännesvuosisadan aikana sadoittain ja tarkastin kai kymmenintuhansin tulevien kone- ja autoinsinöörien koe-laskutehtäviä ja vastaavia. Kertoimissa ja vastaavissa sählääminen on niissä yleisin ja todella yleinen virhesyy. Pelkästään pii-kertoimeen kompastuu ainakin joka kymmenes. On yksinkertaisesti niin että kaavan ilmaisemaa asiaa ei valtaosa oppijoista opi eikä ymmärrä ikänä, jos kaava on läpinäkymätön epämääräisten ja enintään epäselvästi määriteltyjen muuttujien ja kertoimien vuoksi. Ongelma säilyy pääosin siksi, että jenkkilässä on (paljolta euroopasta, aasiasta ja intiasta tulleita) älykkäitä tuotekehittäjiä, rutkasti riskihaluista rahaa ja häikäilemättömiä markkinoijia. Se tuottaa alinomaa markkinoilla uutuuksia, jotka houkuttelevat vaikka ovatkin kauttaaltaan tuumien saastuttamia. Toisaalta ymmärtää sekavuuden siitä, että jenkkilässä ei ole DINiä (eikä edes SFS:ää). Standardikirjassa on osa standardeista vahvistettu vuonna 1915 jne. Edes englanninkielen käsitteitä ei kyetä yhtenäistämään. Kymmenen eri sanaa tarkoittaa yhtä ja samaa asiaa, ja jokainen sana voi tarkoittaa kymmentä aivan eri asiaa. Koita sitten olla täsmällinen! |
||||
|
24.11.2023 14:59 | Juha Kutvonen | ||
| Tämä versio vakiintui käyttöön vuodesta 1988 alkaen. Alkuperäisen maalausversion ehti saada vain kolme veturia: 3013, 3054 ja 3017 (tässä järjestyksessä). | ||||
|
|
24.11.2023 13:27 | Markus Räsänen | ||
| Onko tämä se "viimeisin" versio valko-puna värityksestä, vai oliko tässä välissä eri "versioita", ennen väriyhdistelmän vakiintumista kuva esim. Mika T. Polamon kuva 1994 https://vaunut.org/kuva/27162?kv=1991&kv2=1994&tag0=2%7CSr1%7C? | ||||
|
24.11.2023 12:54 | Petri Sallinen | ||
| Vaunun alkuperäinen littera oli Gb. Mielestäni Gd-littera otettiin käyttöön vasta vuonna 1921. | ||||
|
24.11.2023 12:32 | Asmo Rasinen | ||
| Romuks vain!! | ||||
|
|
24.11.2023 11:54 | Heikki Jalonen | ||
| Juuri tuota fraktioiden käyttöä "helpottamaan" on keksitty erilaisia numeroilmaisuja, kuten ruuvinumerot tai AWG-lankanumero. Kaikille lienee jo varmaankin tässä vaiheessa selvää, että näitä numerojärjestelmiä on määrättömän monta, ne ovat ehdottomasti erilaisia eivätkä keskenään millään tavoin yhteenvetoisia. Ja koon/numeron kasvusuunnan logiikka vaihtelee. Esimerkiksi, 1/8" (noin 3,25 mm) puuruuvi on numero 5. Ja kas, saman kokoluokan BA-ruuvi on myös nro 5. Mutta, se on puhdas sattuma, sillä BA-ruuveissa halkaisijan kasvaessa numero pienenee, puuruuveissa taas numeron kasvaessa halkaisijakin kasvaa. Vastaavasti, noin 1/8" (3,25 mm) AWG-lanka on numero 8; langan ohentuessa AWG-numero kasvaa. Kyllä meidän on paljosta kiittäminen Ranskan Suurta Vallankumousta. Jollei muusta, niin metrijärjestelmästä... |
||||
|
|
24.11.2023 10:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko näitä tässä kunnossa olevia vaunuja sallittu kytkeä junaan? | ||||
|
24.11.2023 10:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovatko nuo luukut heittoistuimien kohdalla...? | ||||