Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.01.2024 10:27 | Kari Haapakangas | ||
| Tokihan ne ulottuvat, noin 500 metrin verran. Eihän kartoitusta voi täsmälleen rajalinjaan lopettaa. Sen verran suomettumisesta on jo päästy irti, että tuo 500 metriä vierasta valtakuntaa voidaan kartalla näyttää. Länsirajalla voidaan kuningaskuntaa näyttää hieman enemmänkin... |
||||
|
|
18.01.2024 10:10 | Hannu Peltola | ||
| Karttapaikan kartat eivät ulotu itärajan väärälle puolelle. Google Mapsin karttalinkki sen sijaan toimii. Petri, Myös muu nykyaikainen liikenne voisi olla mielenkiintoista: Karjalan radalla kulkisi tiiviisti VR:n, Fenniarailin ja Nurmisen rapujunia, Enson paperitehtailta olisi paperipendeli Uuraisiin, Värtsilässä olisi merkittävä terästeollisuuden tehdas. |
||||
|
|
18.01.2024 09:31 | Uwe Geuder | ||
| Näkyykö? Minä saan vain valkoista ja kun loitonnan tarpeeksi harmaata. | ||||
|
18.01.2024 08:33 | Kimmo Huhta | ||
| Ylitornion liikennepaikalla on ollut oma purkauslaituri kevytsoralle, jota tuotiin Kuusankoskelta (Keltin raiteelta kaiketi) tänne. Tavara meni Ylitornion Sementtivalimolle. Löytyisikö lisää kuvia ratapihalta, jos vaikka laituri näkyisi jossakin? Lähde: Kulju, Mika: Parasta betonista vuodesta 1958, YBT OY, 2008 |
||||
|
|
18.01.2024 07:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Karttapaikan kartta on kokonaisuudessaan suorakulmio, eli ulottuu myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Ulkomaiden osaa ei vain ole piirretty. Koska Viipuri on lännempänä kuin Suomen itäisimmät osat, se "näkyy" kartassa. | ||||
|
18.01.2024 07:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta aika huonolta kuulostaa pikkukompuralla henkiin virvonneiden osuus siinä parinkymmenen vuoden takaisessa. Muistatko Jorma, mikä mahtoi silloin tarkemmin aiheuttaa sen? Olivatko akustotkin jo ehtineet vajeentua, vai onko se apukompura vain niin pienitehoinen, ettei kestä lainkaan virroittimien ja pk:n vuotoja? | ||||
|
|
18.01.2024 06:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Apukompura on tosiaan kätevä. Tässä tilanteessa sen paukut eivät kuitenkaan riittäneet mainittujen ilmavuotojen korvaamiseen. | ||||
|
|
18.01.2024 00:19 | Uwe Geuder | ||
| > Väittäisin karttapaikan linkin olevan tässä turhan. Vai tuleeko se automaattisesti? Eiköhän se tule automaattisesti niin kauan kuin ei vaihda valtiota joksikin muuksi kuin Suomi? |
||||
|
|
18.01.2024 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ville M.-T.: metafysiikaksi koko juttu menee jo silläkin, että kuinka pikkujututkin paisuvat kerrannaisvaikutuksineen tosi isoiksi. Vaikkapa nyt siten, että entäpä jos muuan braunaulainen kotiäiti Klara (omaa sukua Pölzl) olisikin huhtikuussa 1889 synnyttänyt tytön? Mahdollisuudethan olivat 60% - 60% (Matti Nykäsen nerokkaan ajatuksen myötä). Tai verenvuototautia aiheuttanut pikkiriikkinen geenivirhe olisi väistänyt tsesarevitsh Aleksei Nikolajevitshin (syntymäpäivä 12.8.1904) ja iskenyt koko voimallaan Hohenzollernin suvun vesaan, keisari Vilhelm II:een? Olisiko lakimies Vladimir L. (syntymäpäivä 22.4.1870) porukoineen jäänyt historian alaviitteeksi kahvilaväittelijänä ja besserwisserinä Nizzassa tai Genevessä? Sen sijaan että touhusi maailman kuuluisimpana veturinlämmittäjäharjoittelijana veturissa H2 nro 293:ssa vuonna 1917... Ja se kuuluisa perhosen siiven keveä räpäytys, jonka seurauksena maailman toisella laidalla ihmisiä hukkuisi valtavassa tsunamissa. Kun oikein kovin kovasti tällaisia miettii, niin päätyy aina samaan tulokseen: - ajan tuhlaamista...! |
||||
|
|
17.01.2024 23:14 | Petri Soronen | ||
| Tai miettikääpä joku nykyajan vihreä ic tai yöjuna ed vaunuineen Helsinki - Viipuri - Sortavala - Joensuu linjalle. | ||||
|
17.01.2024 23:08 | Petri Kiviniemi | ||
| Janin antama kuvauspaikka ja rakennus sopii tähän kuvaan. Vasemmassa reunassa oleva rakennus Ruoholahdenkatu 23. | ||||
|
17.01.2024 22:55 | Hannu Peltola | ||
| Ymmärtääkseni moniajo vaatii moottorin ohjaukseen keulan kytkimen päällä olevan paksun kaapelin ("27-pin EMD Jumper Cable") liittämisen ja 16-napaisen jarrujen ohjauskaapelin kytkennän sekä luonnollisesti normaalit jarruletkujen kytkennät. | ||||
|
|
17.01.2024 22:49 | Jorma Toivonen | ||
| Onko moniajokaapelin toinen pää "sokkorasiassa"?, vai vaatiiko "moniajo" muunlaista kytkentää? | ||||
|
|
17.01.2024 22:40 | Jorma Toivonen | ||
| "Apukompura?" saako sillä enää apua ongelmaan? Parisen kymmentä vuotta sitten Joulun jälkeen (jännitekatkon jälkeen) oli Ri:llä rivistö Sr1:ä hengettöminä seisontaraiteella. Hk:n tullessa Joulutauon jälkeen töihin virvoittelemman hengettömiä yksilöitä, apukonpressoreita useampaan koneseen käyntiin, yksi yksilö virkistyi - muista ei toivoakaan... toimivaa yksikköä sitten siirtelin hapen antiin muille hengettömiile vetureille. Aikaahan siihen kului, mutta onnistui lopulta. Taisi "tp" hälyyttää "varalta" hoitelemaan "hk:n" tehtäviä, kun varsinainen "hk" laukkasi edestakaisin Sr1-rivistöä. | ||||
|
17.01.2024 22:32 | Uwe Geuder | ||
| > Onkohan tuohon aikaan ollut niin, että laiturille ei ollut mitään asiaa ilman tuota laiturilippua, Se tainnut olla tavallinen tapa monessa maissa. Lenin on kai sanonut: Saksassa ei ole vallankumous mahdollista. Jos kansan pitää rynnatä rautatieasemaan, he ostavat ensin laiturilipun. Itse muistan vielä lipuntarkastuskopit asemilla 1960-luvun lopussa. Ilman matka- tai laiturilippua ei päässyt laiturialueelle. Wikipedia tietää, että Deutsche Bundesbahn luopui käytännöstä 1974 lopullisesti jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen yhteydessä. Ilmeisesti vuodesta 1965 lähtien se on ollut enää tietyillä asemilla. Tarkastaja oli ollut tyypillinen työpaikka sotainvalideille. https://www.nordbayern.de/region/nuernberg/13-august-1965-bahnsteigsperre-gegen-bummler-1.4579988 Hampurin lähiliikenne luopui laiturilipuista vasta 2 viikkoa sitten, vuodenvaihteessa 23/24. 2019 asti laiturilippu maksoi 0,30 euroa, lopussa enää 0,10 euroa. Siis 66% hinnanlaskua 3 vuotta sitten. Itse olen muistaakseni ostanut laiturilipun kerran. Se oli 1982 Pariisissa, kun halusin katsoa TGV:tä, silloin alle vuoden vanha. Hinta oli kai 2 frangia. Ei kukaan kuitenkaan halunnut nähdä lippua. |
||||
|
Kuvasarja: Junabongausta Spokanen ympäristössä Washingtonissa |
17.01.2024 22:32 | Hannu Peltola | ||
| Simo, suosittelen lämpimästi Spokanea matkakohteena! Kaupunki on perinteinen rautatiekaupunki, jossa rautatieliikenne on edelleen hyvin vilkasta. Kohtuullisen lähellä kaupunkia on useita nähtävyyksiä, kuten Columbia-joki, Grand Coulee -vesivoimala ja Coulee Canyon. | ||||
|
|
17.01.2024 21:56 | Erkki Nuutio | ||
| Latasin kolme kertaa tarkan 1943 Helsingin ortoilmakuvan, mutta aina se katosi suoraan touhuijoille tarkoitettuun bittiavaruuteen. Kiitos palvelun tarjoavalle bittiväelle! Ilman Teitä asiat olisivatkin maalikoilekin helppoja. Onnistuin kuitenkin mielestäni paikottamaan kuvauspaikan ja -suunnan ja -rajat 3D-vertailukuvaparista, jossa on 3D-muotoon manipuloitu 1943 ilmakuva ja nykyhetken vastaava: https://paikkatietoopas.maps.arcgis.com/apps/Compare3d/index.html?appid=97881b3469144b8da7ea55b3540f6499 . Valitettavasti tämä palvelu palauttaa aina alkukuvaksi asemantienoon. Joudutte vaivalloisesti siirtämään kuvaparin oikeaan kohtaan - katsomaan Jätkäsaaren juurialueelta asemalle päin. Mielestäni kuvauspaikka oli Jätkäsaaren juuressa Hernesaarenkadun alussa, missä vaihteet levittävät raiteita Jätkäsaaren eri suunnille. Kuvasuunta on melko tarkkaan kohti rautatieasemaa (tietysti näkymättömissä). Kuvaraja vasemmalle ohittaa juuri Ruoholahdenkatu 26:n, joka ei näy VR:n kuvassa. Kuva sensijaan rajautuu etäällä R.Rautatienkatu 23:ssa olevaan hotelli Helkan julkisivuun. Kalevankatu 61:ssä ollut Valio kuuluu kuva-alalle, mutta sen rakennuksia ei 1943:n manipulaatioon ole osattu piirtää ja uudessa manipulaatiossa on uudet rakennukset tilalla. Kuvaraja ei ulotu oikealla paljonkaan laajemmalle, koska Lönnrotinkadun katuramppi jää kuva-alueen ulkopuolelle. Katuramppi tehtiin muistaakseni 20-lvun loppupuolella. Mitä arvelette? Osaako joku kaivaa esiin 1943 ortoilmakuvan? Se kuvattiin 2000 m korkeudesta. Resoluutio on satelliittitarkkuutta, 20 cm. |
||||
|
17.01.2024 21:22 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on siltä osin väärennös, että Spokane Internationalilla ei ollut koskaan E8A-vetureita. Kuvan veturi on vanha Pennsylvania Railroadin E8A #5808 vuodelta 1951 ja veturi on saanut paikallisen Spokane Internationalin värityksen sen jälkeen, kun siitä tuli ravintolan maskotti. | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausta Spokanen ympäristössä Washingtonissa |
17.01.2024 20:57 | Simo Virtanen | ||
| Nuoruusvuosien tyttöystäväni oli ollut Spokane WA:ssa vaihto-oppilaana. Kovasti oli tarkoitus lähteä käymään siellä yhdessä, mutta elämä meni toisin. Edelleen kaupunki on kiinnostava ja oikeastaan mikään ei estä lähteä sinne nyt. | ||||
|
17.01.2024 20:51 | Jarno Piltti | ||
| Myös Heinolassa oli kolmisiipinen A2/3, näyttäen joko kahdella siivellä vasemmalle matkustajalaituriin tai kolmella oikealle ratapihalle. | ||||
|
|
17.01.2024 20:45 | Jarno Piltti | ||
| Eikä unohdeta sitruunankeltaisia raitiovaunuja! Vaihtoehtohistoriassa ei ole mikään pakko toistaa Turun ankea kohtaloa... Myös Uuras olisi varsin mielenkiintoinen liikennepaikka, miten satama ja asutus olisi oikein kehittynyt, luulen että todellisesta Suomesta ei oikein löyty mitään vastaavaa verrokkia? | ||||
|
17.01.2024 20:44 | Pasi Seppälä | ||
| Kylläpä on varsin taianomainen talvimaisema tässä komeassa kuvassa. Sarjan muutkin kuvat kyllä miellyttävät silmää. | ||||
|
17.01.2024 18:38 | Timo Haapanen | ||
| Taidan ymmärtää kaiman ajatuksen. | ||||
|
17.01.2024 18:34 | Timo Haapanen | ||
| Tämä Oulan kuva viime huhtikuulta on tuorein ko. veturista: https://vaunut.org/kuva/161542?tag0=1%7CDr16%7C2819. | ||||
|
|
17.01.2024 18:22 | Ville Mäki-Tuuri | ||
| Vaihtoehtohistoria on kyllä kieltämättä aina ollut kiehtovaa pohdittavaa. Toisaalta ei sitten taas voi olla pohtimatta, että olisiko sitä edes pohtimassa, mikäli historia ei olisi mennyt niin kuin se meni: allekirjoittaneen isovanhemmat kun luultavasti eivät olisi edes ikinä tavanneet, mikäli sotia ei olisi käyty mutta laajemmat ajatuskulut siitä aiheesta taitavat olla historian sijasta jo metafysiikkaa :D | ||||
|
|
17.01.2024 18:05 | Timo Salo | ||
| Olisit ehkä Tuomas voinut odotella seuraavan junan tähän hienoon kuvaan... | ||||
|
|
17.01.2024 17:42 | Hannu Peltola | ||
| Esa, Mietintääni kuului myös, että kaikkea vanhaa kalustoa ei sodanjälkeen oltaisi pystytty korvaamaan, vaan 1960-luvulla olisi Viipurissa voinut tulla vastaan vielä Mummoja, Satikoita ja puumotteja... | ||||
|
17.01.2024 16:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Ylimpänä on pääopastin P211 ja alla esiopastin lienee sitten EoyP211. https://vaunut.org/kuva/90777 | ||||
|
17.01.2024 16:26 | Pasi Seppälä | ||
| Nätti talvinen kuva. Punavärinen Susi erottuu vaaleassa maisemassa edukseen eikä junarunkokaan ole ihan jokapäiväinen. | ||||
|
|
17.01.2024 16:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu: ideasi Wpi-pienoismallista pisti - hupsistanäkkää - mielikuvituksen liikkeelle: suurinumeroisin Huru 13 olisi ollut vaikka 2385, lättähatun vetovaunulla 4300 ja Pullahuru olisi onnistunut (koneiston ohjaus sähköisenä, kuten saksalaiset tiämmä ehdottivat, vika-alttiin pneumaattisen sijasta!) niin hyvin, että sitä olisi tehty 50 veturin suursarja ja Huru 12 olisi kuittaantunut Tr12:na! Porkkanoitakin olisi Lentokonetehdas viljellyt ihan päättömästi...! (Bredan tilalla Rolls-Roycen dieselit???!) Mitä Löylymäki-kirjasta joku sanoikaan? Että joku ottaisi senkin skenaarion täydestä todesta ja käyttäisi lähdeteoksena opinnäytetyössään - hah hah! (Tosiaan: - Pikkujumbo Hv3:n tenderillä...!) |
||||
|
17.01.2024 15:55 | Timo Salo | ||
| Kai se eedameissakin on samanlainen "koneisto", ei ihme että jäätyy jostain. On meinaan osia hiukan enemmän, kun siinä legendaarisessa "junan vessassa"! | ||||
|
17.01.2024 15:02 | Mikko Nyman | ||
| Mahtaisiko kellään olla tietoa, selvisikö Turun kääntöpöytä ja sillä käyneet sähköveturit ilman ajolanka- tai virroitinvaurioita? Mietin tätä siksi, koska tuossa kombossa on melko monta liikkuvaa osaa ihan kirjaimellisestikin. Ja kun siihen lisää vielä sen, että sähköveturin lähtiessä kääntöpöydältä sen kulkusuuntaan nähden etummainen virroitin on ainut, jonka kanssa selviää ilman havereita, on inhimillisen virheen todennäköisyys väistämättä melko suuri. Nykyäänhän Turun kääntöpöydälle johtavat sähköratarakenteet on purettu, joten tuskin vahinkoja voi enää sattua. |
||||
|
|
17.01.2024 13:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Alue Runeberginkadulta ja Hotelli Helkasta länteen oli pitkään tyhjää joutomaata, Leppäsuon montuksi kutsuttu, jossa oli niin kauan kuin muistan huoltoasema, ja yleisesti ottaen autoja sikin sokin. Mutta ennen siellä oli toiminut kaasulaitos, en tiedä milloin se oli lopetettu. Monttu rakennettiin umpeen 2000-luvulla niin että satamaradan kuilua jatkettiin länteen. Kaasulaitoksen lisäksi paikalla on ollut joku puuhökkeli, ks https://www.finna.fi/Record/hkm.5362A073-C6CD-4E71-87F5-4A711C2834F5?imgid=1 Arvoituskuvan tehdasta oikealla ei näy missään, ei kartoissa eikä kuvissa. Eikä paikall aole ollut rautatievaihteita. Jätkäsaari/Ruoholahti taas on todennäköisempi paikka mutta kuvan valkoinen kerrostalo vaikuttaa korkeammalta kuin Ruoholahdenkatu 26. Kortteli siitä etelään oli matalien puuhökkeleiden kortteli ja Valion tehdas näkyy kartoissa korttelin jälkeen. Kuva siis otettu itään päin Jätkäsaaresta. |
||||
|
17.01.2024 13:07 | Jaakko Pehkonen | ||
| Seisoo Oulun varikolla, päällä olevan lumen määrästä arvioituna ainakin pari kuukautta, mahdollisesti kauemminkin. | ||||
|
|
17.01.2024 12:40 | Erkki Nuutio | ||
| Mainio tietolähde Viipurista ja sen raiteistakin on Viipurin karttakirja 1939 (Iltanen, 2006, Genimap). Asematienoo on 3D digitoituna osoitteessa www.virtuaaliviipuri.tamk.fi , jolleivat opetuspolitrukit ole sitä mokomana hukanneet. Osa siihen liittyneistä opinnäytetöistä löytyy minultakin. Maaskolan ratapihaa koskien SVR käytti konsulenttina insinööri Gleimiä Saksasta. Tämän susityötä korjattiin monessa vaiheessa. Sama Gleim suunnitteli suteen Tampereen ratapihaa Järvensivuun hautausmaan rinteeseen. Vasta kaupungin toistuvien vaatimusten seurauksena alettiin 20-luvun puolivälistä lähtien suunnitella Viinikan ratapihaa. Ratainsinööri Tammelin/Tammio kirosi ulkomaalaisten kumartelun sekä Gleimin kuvaannollisesti hyvin täsmälliseen paikkaan. Olen kerännyt Maaskola polemiikkia mm. Viipurin päivälehdistä. Esimerkkinä käyköön Teknikern 9.11.1910:n kirjoitus: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1121727?page=5 . |
||||
|
|
17.01.2024 12:37 | Timo Haapanen | ||
| 2819 lienee edelleen aktiivinen, väri vain vaihtunut. | ||||
|
|
17.01.2024 12:17 | Erkki Nuutio | ||
| Nähdäkseni kuvauspaikka olisi ehdottamasi (mutta ei Jätkäsaaren suuntaan, vaan lähinnä rautatieaseman suuntaan). En pysty kunnolla tulkitsemaan vuoden 1932 heikkolaatuista ilmakuvaa, mutta en myöskään osannut hakea vuoden 1943 erinomaista ilmakuvaa. Ratamaisema ei ehkä siinä ole paljonkaan muuttunut vuoden 1932 ratamaisemaan verrattuna. |
||||
|
|
17.01.2024 11:54 | Jani Järviluoto | ||
| Kuvauspaikka on siis tässä jolloin nähdäkseni kaikki yksityiskohdat täsmäävät: https://kartta.hel.fi/link/djGFD2 Jopa tuo opastin näkyy muutamana harmaana pikselinä. | ||||
|
|
17.01.2024 11:37 | Erkki Nuutio | ||
| Ruoholahdenkatu 26:n talo on 1910/20 -luvuilta, eli ikänsä puolesta sopiva. Jos kuvaussunta olisi ollut Jätkäsaareen päin, puuttuisi silti kuvan iso teollisuusrakennus-kokonaisuus. Kokonaisuus, josta on käytännössä 100% tunnistus Kalevankadun päässä olleeksi Valion pääkonttoriksi ja meijeriksi. Jos joku vielä vieroksuu Helkaa, kannattaa mennä paikan päälle. Tutkailla Runeberginkadun siltaa rantaradan yli. Ratakanjonin etelälaidassa on yhä poislouhimaton kallionnyppylä, joka Ruoholahdenkadun suunnalta katsottuna piilottaa Runeberginkadun ja Helkan pari alinta kerrosta (jos uudemmat talot kyseiseltä alueelta kuvittelee puuttuviksi). Kallionnyppylän sivuitse ja niillä tienoilla olen itsekin kymmenet kerrat kulkenut (tamperelaisille myönnetään poikkeuslupia), ja toki aikanaan vuosia helsinkiläisenäkin Sisu-kokeiluautoilla monet kerrat sivuitse ajanut. Unessakin muistan paikan. Kannattanee myös tutkia Helkaa. Vanhoja kuvia alkuperäiskatollisena löytynee. Nykykatto lienee 1970-luvun jälkeen tehty. |
||||
|
|
17.01.2024 11:36 | Hannu Peltola | ||
| Jouni: Historiikin 1937 ratakaavion mukaan lähtö Maaskolan tavararatapihalta Karjalan radalle on tosiaan ollut haastava. Vaihtoehtoina on ollut tavarajunan peruuttaminen henkilöratapihalle tässä kuvassa näkyvien raiteiden kautta tai tavarajunan siirto lähellä Liimatan asemaa ollutta pientä tavararatapihaa. Teoriassa olisi ollut mahdollista ajaa myös lenkki Viipurin satamaradan kautta. Karjalan radalta on päässyt suoraan Kouvolan, Valkjärven, Rajajoen, Koiviston ja Viipurin sataman suuntiin, mutta ei Maaskolaan. | ||||
|
17.01.2024 11:21 | Jouni Hytönen | ||
| Entinen VR:n Trr 351. Tämä oli 1980-luvun lopulla Haapamäen museovarikon ensimmäinen vaihtotyökone. :) Syksyllä 1989 sinne saatiin Yhtyneiden Paperitehtaiden Vv13, jolla liikkui jo vähän enemmänkin kuin yksittäinen vaunu tai kunnostettava veturi kerrallaan. | ||||
|
|
17.01.2024 11:12 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa, tuo linkattu kuva https://vaunut.org/kuva/42872 onkin vuoden 1923 tilanne ja historiikissa lienee tuoreempi kuva. Jossakin minullakin tuo historiikki on, mutta se on hautautunut johonkin "väliaikaiseen" muuttolaatikkoon. :/ | ||||
|
|
17.01.2024 11:07 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo VR 1912-1937-kirjan raiteistokartta onkin mielenkiintoinen. Näyttäisi siltä, että Antrean suuntaan lähtevä tavarajuna on täytynyt peruuttaa edessä oikealla näkyvältä tavararatapihalta tästä kuvaajan kohdalta jommallekummalle kahdesta pussiraiteesta, joilla on ollut lähtösiipiopastimet. | ||||
|
|
17.01.2024 11:01 | Jouni Hytönen | ||
| Näiden siltojen maatuista näkyy radan varressa edelleen jäänteitä, mutta tällaista eritasoa ei nykyrataverkolla ole. | ||||
|
|
17.01.2024 10:41 | Hannu Peltola | ||
| Ja vielä: Viipuri olisi loistava teema suomalaiselle pienoisrautatielle. Nämä sillat olisivat myös mallina näyttävät, satamaradan vanha ympyrälenkki olisi liikenteellisesti mielenkiintoinen ja yhteydet henkilöasemalta ja Maaskolasta Karjalan radalle olisivat myös mallissa yhtä haastavia kuin esikuvassakin. Olen joskus leikitellyt ajatuksella pienoisrautatiestä 1960-luvun Viipurista niin, että kaupunki olisi säilynyt suomalaisena. Liikenne Helsinkiin olisi tiivistä esimerkiksi kiitojunilla ja Porkkanoilla. Lähiliikennettä olisi kaikkiin viiteen eri suuntaan Dm4:lla, lätillä ja Paikuilla. Tavaraliikenne pääradalla olisi vilkasta Trumaneilla, Ristoilla ja Huruilla. Karjalan radalla liikkuisi mm. tiiviisti tukkijunia Alsthomin vetämänä. Koiviston suuntaan kulkisi vientipaperijunia mm. Jumbojen vetämänä. Kokonaisuus olisi upea! |
||||
|
|
17.01.2024 10:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea paikka! | ||||
|
|
17.01.2024 10:06 | Teppo Niemi | ||
| Valtionrautatiet 1912-1937 II osasta löytyy Viipurin raiteistokartta, josta tuo asia mihin sillat vievät selviää., kuten myös kuvatekstissä mainitusta linkistä https://vaunut.org/kuva/42872 löytyvästä raiteistokaaviostakin. Vasemmalla oleva silta siis on tarkoitettu Leningradin suunnasta (Rajajoki, Terijoki) Viipurin matkustaja-asemalle tuleville junille ja oikeanpuoleinen taas Viipurin matkustaja-asemalta Leningradin suuntaan (Terijoki, Rajajoki) kulkeville . | ||||
|
|
17.01.2024 09:38 | Timo Haapanen | ||
| Missähän 2823 vaeltaa, viimeiset kuvat ovat kesäkuulta. | ||||
|
|
17.01.2024 08:53 | Kari Haapakangas | ||
| Väittäisin karttapaikan linkin olevan tässä turhan. Vai tuleeko se automaattisesti? Sekä vasen että oikea silta vievät (silloiseen) Leningradiin? |
||||
|
|
17.01.2024 08:09 | Hannu Peltola | ||
| Viipuri on kyllä aikanaan ollut hieno rautatiekaupunki. Jos historia olisi mennyt toisin, tämä kuvan paikka olisi varmasti Vorgissakin suosittu kuvauspaikka ja kisaa käytäisiin siitä, kuka saa kuvaan kolme junaa! | ||||
|
|
17.01.2024 05:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos, Erno. Täytyy joskus katsoa, olisiko Rauman ratapihalta jotain mielenkiintoisia kuvia. Vaikka asunkin Raumalla, ei ole tullut käytyä Rauman ratapihalla kohta vuoteen. Viime kerta oli keskiviikkona 25/1-2023. Ajoin silloin tamperelaisen työnopastajan valvonnassa junaparin 3430/3716 (Sr1 3100) välillä Tpe-Rma-Tpet. | ||||