Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.11.2024 01:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hra Esa, varmaan siistit, pintalikaa kestävät siviilivaatteet ja virkalakki. Aika harvat yleensäkään pitivät sitä VR-työtakkia, eli puolipitkää tummansinistä bleiserimallista takkia, mutta sen etu oli väri; tummansininen kesti nokea ja likaa. Ja sen päällä talvella riittävästi lämmintä, koska Lätän ohjaamohan oli vetoinen. Konnareilla oli vähän eri juttu, mutta samoin heidän kohdallaan juttu oli eri myös likaantumisen suhteen. |
||||
|
|
04.11.2024 00:56 | Mikko Mäntymäki | ||
| Käytän isäni vanhaa työtakkia kesällä koska se pitää vesisateen loitolla ja siinä on pinnassa samaa materiaalia mitä motoristit käyttävät ajovaatteissaan. Tarkoitusperä ei ole ilmainen matkustaminen, vaan päästä 1,5km asemalta kuivana kotiin tai asemalle. | ||||
|
|
04.11.2024 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T., tuli mieleen ajatus ja kysymys: - miten ne veturimiehet, joilla oli mahdollisuus olla tekemisissä yleisön kanssa, esim vaikkapa lättähattuvuoroissa, joita Tpe ajopiirissä 1982 oli "miljoonia"? |
||||
|
03.11.2024 23:38 | Rasmus Viirre | ||
| No onnea hyvinkin! Näitä tuli tuttuun tapaan itsekin kuvattua taas viime kesänä aika paljon, mutta joka kerta oli uuteen tyyliin Sr3 tai Sr1! | ||||
|
|
03.11.2024 22:53 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jos teoriani osuu, 1982 on varmaan aikaisin ajankohta. Veturimiehistö on nimittäin kovin vaaleissa vaatteissa, mutta kun en saa päähäni, milloin Valtion Pukutehtaan silloin uutta mallistoa veturimiehistöille alettiin "jakaa", mutta se olisi voinut olla 1983. ehkä 1982 loppupuoli. Uusien työvaatteiden malli ja materiaali oli sopimatonta ja väritys mahdollisimman helposti likaantuvaa eikä kukaan järkevä henkilö olisi pukenut vaaleaa kauluspaitaa veturimiestehtäviin, ellei se olisi ollut pakollista. | ||||
|
03.11.2024 22:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vemppuhan ei ollut mikään kaikenkattava, aina ja eri puolilla Suomea esiintynyt lempinimi. Vv-sarjan kirjaimet antoivat aihetta nimittää sitä Voivoiksi tai Voivotiksi tai joskus vain Veeveeksi. Tampereella veturit olivat ensin Karhukoiria ja myöhemmillä vuosikymmenillä Nalleja. Vemppu onkin ehkä ollut pienemmän piirin lempinimi näille, mutta jäänyt sitten erityisesti harrastajapiireissä elämään. On melko selvää, että Valtionrautatiet katsoi tarvitsevansa noin 100 kappaletta keskiraskaita dieselvetureita korvaamaan mm. Jumboja sekä vaihtovetureita, miksei jo Hv:itakin. Ja tämä tilaus jakautui sitten aikanaan kolmeen eri sarjaan, jotka kuitenkin loppujen lopuksi poikkeavat toisistaan vain hyvin vähän, teknisten perusratkaisujen ollessa samoilla periaatteilla ja pitkälti samoilla komponenteilla, ja mm. rungon pituusmitta oli kaikissa identtinen. Ja tämän jälkeen sitten noin 100 kappaletta raskaita dieselvetureita korvaamaan mm. Hr- ja Tr-veturit. Ja sitten edellisten jatkoksi noin 200 kappaletta hiukan kehittyneempiä, tehokkaampia ja nopeampia keskiraskaita dieselvetureita korvaamaan mm. loput Tv:t, Tk:t ja Hv:t. Ja näin dieselöinnin runkohankinnat menivät läpi jo reilussa 10 vuodessa. Mutta tämä alkaa jo olla sivuraiteella Vr 11:een nähden, kunhan tuli samanlaisten vetureiden lempinimistä vain mieleeni. |
||||
|
03.11.2024 22:34 | Lasse Holopainen | ||
| Mahtavaa! Elikkä ovat säilyneet paremmassa tallessa. Meinaan jostain syystä VR n e ä m m ä tykkää Myllyojasta. | ||||
|
03.11.2024 22:31 | Petteri Kumpulainen | ||
| Kiitos kehuista Jarno! | ||||
|
|
03.11.2024 22:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Keulassa siis Move 66, ja sitten Lokomon C 600. Kappale suomalaista veturihistoriaa: molempia malleja on tehty yhteensä peräti 31 kappaletta eikä yhtäkään niistä toimitettu VR:lle. Ja kyse on kuitenkin 45-60 -tonnisista dieselvetureista, eikä mistään pienistä siirtokoneista. Huomasin, että C 600:aa on mennyt enemmän Ruotsin vientiin kuin toimitettu Suomeen. | ||||
|
03.11.2024 20:03 | Lasse Holopainen | ||
| Olin silloinkin mukana. Ainakin itse kuulin kuulutuksen, että korvataan busseilla ja niin tehtiinkin. Sillä tosin pääsin Pasilaan, josta sitten jouduin menemään Z-junalla Haarajoelle. Että kätevää. | ||||
|
03.11.2024 19:08 | Aki Karvonen | ||
| Kyseinen kallioleikkaus ennen remonttia: https://vaunut.org/kuva/164954 Keitelepohjan ja Kannonkosken välillä on myös avarrettu kallioleikkauksia. |
||||
|
03.11.2024 18:39 | Jarno Piltti | ||
| Tässäkin on kyllä komean näköiset hakevuoret lastattu. | ||||
|
Kuvasarja: Lahden liikennettä lumipyryssä |
03.11.2024 18:38 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos :) Olen samaa mieltä, vaikka niitä nätissä auringonpaisteessakin otettuja kuvia on kiva katsella ja kuvata, niin niitä on aika paljon tässä maailmassa ja tälläkin sivulla, myös itselläni. :D | ||||
|
Kuvasarja: Lahden liikennettä lumipyryssä |
03.11.2024 18:36 | Jarno Piltti | ||
| Komea kuvasarja! Tuhannennen kerran sanon mitä surkeampi sää sitä paremmat kuvat! | ||||
|
03.11.2024 18:35 | Jarno Piltti | ||
| Hetken aikaa raksutti ennen kuin tajusin missä kohtaa tämä on. Uusi näkökulma tuttuun maisemaan. | ||||
|
|
03.11.2024 18:32 | Jarno Piltti | ||
| On miellyttävä sommittelu. Erilaisten vaunujen olemukset tulee hyvin esille ja sähköratahärpäkkeet jotka monesti kiusaa kuvaajaa on tässä oikein tasapainoisesti. Tuulimylly varmaankin pyörii kun juna kerran liikkuu. | ||||
|
|
03.11.2024 17:58 | Petteri Kumpulainen | ||
| Kiitos Pasi! | ||||
|
03.11.2024 17:53 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Veturin hiet avataan, muotoiltu rauta, nostaa karaa jonka kartio laskee veden pois. Ne eivät ole hanatyyppisiä. Sylinterin molemmat päät sekä luisti ovat yhtäaikaa aukeavia. Hanatyyppiset hikarit ovat JR'n Tubizeissa. ptj. | ||||
|
|
03.11.2024 17:43 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoon kuvauspaikkaan on näyttävä juna tallennettu. Mielestäni komea otos. | ||||
|
|
03.11.2024 17:42 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos, päivitän tietoihin. Kuvasin näköjään 102:n myös eilen. | ||||
|
|
03.11.2024 17:38 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoja lumisia kuvia. Kuvan veturi on 102. | ||||
|
|
03.11.2024 16:53 | Markus Selin | ||
| Kesällä sattui omalle kohdalle vastaava ja taisi olla vieläpä jokin tapahtuma Tampereella, jonka puolesta oli vielä normaalia sunnuntaita enemmän menijöitä. Yhdellä yksiköllä ajamiseen oli sillä kertaa syynä yksikön rikkoontuminen, joka ajettiin ovet suljettuna toisena yksikkönä R-junassa. Silloin tosin kuulutettiin Hämeenlinnassa, että kyytiin mahtumattomat saivat matkustaa lähijunalipulla tuntia myöhemmin kulkeneella Pendolla. Ei voi mitään, jos yksikkö hajoaa. Omalla matikalla kuitenkin laskisin, jos yhteen ei mahduta edes sisään ollenkaan, niin kahdella yksiköllä ei olisi saanut istumapaikkaa, eli yksiköitä olisi saanut olla kolme joka tapauksessa. |
||||
|
03.11.2024 16:47 | Teemu Saukkonen | ||
| Mikähän yksilö siellä lienee? Tuosta vasemmalla puolella olevalta tieltä saattaisi nähdä. | ||||
|
|
03.11.2024 16:27 | Lasse Holopainen | ||
| Niin. Ja kukaan ei pääse tarkistamaan lippuja. | ||||
|
|
03.11.2024 16:22 | Markku Naskali | ||
| Siinä on helppo matkustaa seisten kun ei pääse kaatumaan :)! Nimim. Kokemusta vastaavasta. |
||||
|
03.11.2024 16:12 | Panu Breilin | ||
| Ainakaan tämän raiteen raideosuuksien varautumistiedoissa (kulkutietoviestit) ei ole merkkejä siitä, että raidetta käytettäisiin vakinaisemmin läpiajoon Kommilaan tai Kommilasta. Edellinen raidetta siihen tarkoitukseen käyttänyt lienee ollut heinäkuussa kulkenut mittausvaunu joka oli matkalla Vihtarista Kommilaan: https://juliadata.fi/timetables?s=75198&d=16.7.2024&speed=1 Suurin este raiteen käytölle taitaa olla kolmioraiteen pohjoispään vaihteen (V140) käsikäyttöisyys. |
||||
|
03.11.2024 15:54 | John Lindroth | ||
| On Kyllä tunnelmallinen kuva. | ||||
|
|
03.11.2024 15:48 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kuin matkailu- tai elokuvamainos. Junan ikkunarivistö näyttäisi lainehtivan Repoveden tyynessä illassa. Hyviä matkoja 3333! https://vaunut.org/kuva/141942?tag0=2%7CSr3%7C3333 |
||||
|
03.11.2024 15:43 | John Lindroth | ||
| Kiva kun Jimi laittoi tuon jaalafilmin!Itse asun paikassa jonka ohi jaalareitti täältä Porvoosta stadiin kulki aikanaan! Vastapäätä meidän sen aikaista kesähuvilaa on Vessö sen yksi aikaisempi hiekkakuoppa josta jaalat haki kuormia 50-60-70-80-? luvulla. Muista laivojen liikenteen olleen jatkuvaa ja laivoja myös odotteli ankkurissa lastauspaikkaa odotellen ,laitureita oli kolme ja hiekkaa lastattiin suoraan kuorma-autoista kippaamalla tai hihnakuljettimella,kivimurskaamön ääni kuului iltamyäkään asti.Joskus hiekkaa haettiiin myös proomuilla joita veti voimakas hinaaja.Opin myös tunnistamaan erilaisten laivatyyppien äänimaailmaa ja usein tuli mentyä rannalla niiden liikennöintiä katsomaan. täällä lähellä sijaitsee myös Kråkön hiekkakuoppa jossa oli kapearaiteinen rautatie. Paikallinen eläkkeellä oleva laivuri kertoi erikoisesta elämyksestä ja ilmiöistä laivassa kun sukellusveneet suuntasivat niiden alla piilossa kohti pääkaupunkiamme! Näistä laivoista ja niiden kippareista löytyy Kuvateos vuodelta 2000 "Skutor ock Skeppare/Jarl Grönqvist" Teoksessa on saatavilla olleet kuvat ja tekniset tiedot näistä jaaloista omistajineen. Näitä laivakirjoja olen ostanut tästä läheltä kyläkaupasta (Fagersta Bybutik) linevät muutaman vuoden kuluttua harvinaisuuksia,niiden tuotto menee Alexandra aluksen ylläpitäjille! |
||||
|
|
03.11.2024 15:15 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos kehuista :) Juna seisoi Lahdessa noin tunnin, eli tässä kuva on jo pysähdyksissä. Tka7:sta tuli muutama huomioliiviasuinen henkilö kävellen laiturille. En ollut itse varautunut tämän junan kuvaamiseen ja 300 mm objektiivilla kuvaaminen pimeällä on melko hankalaa, joten jalustan virkaa sai toimittaa tässä ratapihan aidan tukitolppa. :D | ||||
|
03.11.2024 15:03 | Jarno Piltti | ||
| Kuolettavan tylsänä pitämieni Sp/Sps-runkojen bongaaminen sähköistyy aivan uusiin ulottuvuuksiin jos ulkoisista merkeistä näkee mistä vaunusta muutos on tehty. Tässä jos missä olisi nyt kuvasarjan paikka? Kuvia kun katsoo niin näissä aivan uusimmissa Sps-vaunuissa on todella sileät kyljet, ei jälkeäkään mistään pankoista tai muusta. | ||||
|
03.11.2024 14:57 | Jarno Piltti | ||
| Ohhoh, ennen kuulematon vitsi vorkissa. Ja niinkin tuore kuin neuvostoaikainen. Tai sitten muistini on vain mennyt? | ||||
|
|
03.11.2024 14:54 | Jukka Ahtiainen | ||
| Lisätty tunnisteet EFit ja 1982 | ||||
|
|
03.11.2024 14:53 | Jarno Piltti | ||
| Teka seiska vie ja yhteensä kuusi akselia teollisuuden vaihtotyövoimaa seuraa. Mutta kenelle ja mihin käyttöön? Kuva on upea. | ||||
|
03.11.2024 14:50 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno on kyllä. Puut ovat varsin talvisen näköisiä vaikka maassa ei juuri lunta ole. | ||||
|
|
03.11.2024 14:37 | Oliver Laaksonen | ||
| No itse en ole ainakaan saanut selville sillä ne päivystäjät vetelevät miten sattuu tai ainakin tuntuu siltä | ||||
|
|
03.11.2024 14:27 | Lasse Holopainen | ||
| Joensuuhun? Sillä Joella on vissiin aika iso suu. Parempi näin päin, ettei Joe sitten mene T54762:n suuhun. Heko heko | ||||
|
|
03.11.2024 14:20 | Lasse Holopainen | ||
| Ensimmäisessä punaisessa veturissa ei n e ä kuskia. Ehkä Tka7 vie, muut sitten tuo. Paitsi jos juna seisoo. Mutta kuitenkin: tuomari tuo, viemäri vie. Siellä Saksassa sitten sanotaan: der Richter bringt, das Abwasserkanal nimmt. | ||||
|
03.11.2024 13:41 | Timo Salo | ||
| Arkiston aarteita sattumana. | ||||
|
|
03.11.2024 13:00 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Upea kuva! Kuka tässä vie ja mitäkin.? Tka7 viejänä..? | ||||
|
03.11.2024 12:59 | Mikko J. Putkonen | ||
| Pikajuna samalla ratasillalla vuonna 2008: https://vaunut.org/kuva/47591 | ||||
|
|
03.11.2024 12:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva! :) | ||||
|
|
03.11.2024 12:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Hetken ihmettelin, mitä tuo Dm7 tekee tunnisteissa, mutta sitten tajusin :) | ||||
|
03.11.2024 12:27 | Tor Lillqvist | ||
| Sama 1445mm on myös Madridin metrossa. | ||||
|
|
03.11.2024 12:18 | Joni Lahti | ||
| Milanon raitiotien raideleveys on poikkeuksellinen. Se on ns. Italian gauge eli 1445 mm. Mitta on saatu siten, että kiskojen kesikohdista mitattuna väli on 1500 mm ja näin kiskojen sisäreunojen väliksi saatiin 1445 mm. Toinen italialainen erikoisuus on ns. italian metri, joka on saatu samoin kiskojen keskikohdista mitattuna. Sisäväli on silloin 950 mm. Nämä Italian standardit ovat häviävää kulttuuria. Italian metriä on vielä ainakin Sardinian kapeilla radoilla. | ||||
|
03.11.2024 11:56 | Timo Salo | ||
| Vähän samanlainen slogan oli aikanaan: Öljylämmityksen kanssa et ole minkään johdon varassa...(Toki aikanaan oli HELO-merkkisiä öljyä polttavia pömpeleitä jotka eivät tarvinneet sähköä!) | ||||
|
03.11.2024 11:41 | Petri Nummijoki | ||
| Eikös 5 työpäivän viikkoon siirtyminen aloitettu 1966? Mutta se ei tapahtunut kertarysäyksellä vaan vaiheittain eli aluksi 5 työpäivän viikko oli vain kesäkuukausina ja sitten tätä jaksoa pidennettiin parilla kuukaudella vuosittain. Taitaa 1970 olla ensimmäinen vuosi, kun 5 työpäivän viikkoon oli päästy ympärivuotisesti. Kun tämä kuva on vuodelta 1967 ja marraskuulta niin varmastikin noudatettiin 6 työpäivän viikkoa mutta johonkin syyskuulle asti oli oltu töissä 5 työpäivän viikon mukaisesti. | ||||
|
03.11.2024 10:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bcm = 2. luokan lepovaunu, pituus yli 24 m (saksalaisen litterajärjestelmän mukaan). | ||||
|
|
03.11.2024 10:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Että ratiritiralla! Tulemme näkemään: - kiskoilla aina kesäkeli, kunhan talvi pääsee kunnolla vauhtiin! |
||||
|
03.11.2024 10:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Jonkinlaista riitaa oli 1980-luvulle asti ainakin, jopa tihutöitä ja "terrorismia". Siihen aikaan saksan kielen asema ei ollut vielä yhtä vahva kuin nyt. | ||||
|
|
03.11.2024 10:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäli muistan oikein, niin Etelä-Tirolin syntyminen italiaanoksi "aiheutui" Itävalta-Unkarin lopullisesta hajoamisesta ensimmäisen maailmansodan lopulla 1918. Halutessaan saksankieliset asukkaat saisivat kyllä poliittista riitaa aikaiseksi. Ilmeisesti siellä ovat sopeutuneet tilanteeseen. Hyvä niin. |
||||