Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.11.2023 10:09 | Heikki Jalonen | ||
| Jorma, nimenomaan takapuolelle. Jos pantiin etupuolelle niin pian päästiin hautajaisiin. Ei traktorin vaan kuskin... | ||||
|
27.11.2023 10:00 | Jussi Tepponen | ||
| Hauskana yksityiskohtana kuvasta näkee miten 5-lankaisen piikkilanka-aidan ylin lanka on vedetty asemalaiturin kulmalle matalaan tolppaan ja siitä siitten asemalaiturin ja nurmikon(?) reunaa matalissa tolpissa eteenpäin. Neljä muuta lankaa kulkevat suoraan asemarakennuksen kulmalle. Huurteen perusteella tuo ylin lankakin näyttää piikkilangalta (ei rautalangalta). Aseman kello on myös kätevästi ripustettu lennätintolppaan. |
||||
|
27.11.2023 09:39 | Hannu Peltola | ||
| Vahvasaukko on kyllä hauska nimi veturille, ilmeisesti tämä on ollut nimensä veroinen! | ||||
|
|
27.11.2023 00:10 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo outo ruotsalainen sähköveturitehdas Luth & Roséns Elektriska AB on rakennellut tällaisia käypäisiä vetureita jo ennen A.S.E.A:a, siis siihen aikaan kun Kummer sähköisti Hesan raitsikaa. https://sv.wikipedia.org/wiki/Luth_%26_Ros%C3%A9ns_Elektriska |
||||
|
26.11.2023 23:54 | Roope Prusila | ||
| Sen verran pitää henkilöä tuntematta Eemiliä puolustaa, että itselläkin drone on olemassa, enkä kyllä näe tässä ongelmaa. Ei ole matkustajajunaa asemalla, eikä laiturilla ihmisiä. Toinen vaihtoehto hoitaa homma on ottaa kunnon hajurako ja ihmetellä kun juna on kärpäsen kakka kaukaisuudessa. | ||||
|
|
26.11.2023 23:31 | Jorma Toivonen | ||
| Muistelen, että peltoon uponneen Majorin tai Nuffin vetopyörän taakse tuo "hirsi" sidotiin ja pakilla hivuttamalla saatin traktori turvallisemmin ylös "suosta", jos kytkinjalka sattui hieman vipattamaan polkimella. | ||||
|
Kuvasarja: Robertsfors Bruksjärnväg |
26.11.2023 23:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiintoisa kuvasarja useimmille meistä täysin tuntematttomasta ruukkiratamuseosta! Oliko muuten muita 750 mm ratoja Ruotsissa, se lienee ollut aika harvinainen raideleveys siellä? | ||||
|
26.11.2023 23:14 | Heikki Jalonen | ||
| Zhopaulaisten kaksitahtisten kanssa tällä ei ole mitään yhteistä. KMZ (Dnepr) ja Irbit (Ural)-pyörien alkuisä oli BMW R71. KMZ-alkuperän tuossa resiinassa tunnistaa jakopäänkopan kannessa olevasta logosta. |
||||
|
26.11.2023 22:47 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan tämä ollut jonkun Hämeenlinnalaisen ryhmän "pikkujoulujuna"? Mennessä seisoi puolisen tuntia Hl:ssa ja Nokialla juna vietti aikaa nelisen tuntia (Edenissä käynti?). Paluumatkalla Hl:ssa vartin pysähdys. | ||||
|
|
26.11.2023 21:45 | Petri Nummijoki | ||
| Vakolan johtopäätökset Valto 28-dieseltraktorista: "käyttöominaisuuksiin nähden on ollut olosuhteitamme silmällä pitäen runsaasti huomauttamista. Suoritetussa koetuksessa traktori osoittautui jo n. 530 käyttötunnin kuluttua kestävyydeltään hyvin huonoksi. (Normaali koetus kestää 1500 käyttötuntia) ...valtioneuvostolle on tehty esitys Valto 28-dieseltraktorin myynnin kieltämisestä." | ||||
|
26.11.2023 21:39 | Roope Prusila | ||
| Kävi siis perinteiset, että kun kyllästyy odotteluun ja lähtee niin sitten juna tulee. Itsellekin joskus käynyt pari kertaa. Mikähän se puolen tunnin tauko juuri ennen Lahden asemaa oli, liekö jouduttiin keittämään lisää höyryä. | ||||
|
|
26.11.2023 21:33 | Heikki Jalonen | ||
| Vihje: laskekaapa etupyörien puolien lukumäärä. Amerikan Farmall F-20 Wide Front-traktorissa niitä olisi 12 kpl/pyörä. Tuo detalji pisti tunnistukseen uuden ilmansuunnan. Koska pienoisradan mallimaailma sijoittuu 1930-luvulle, niin tuon koneen oikea "merkki" olisi Punainen Putilov tai Kirov Universal-2, sijaintipaikka Leningrad. S.M.Kirovin murhan (joulukuussa 1934) jälkeen tehdaskompleksi nimettiin Kirovin tehtaiksi. Farmall-lisenssikoneiden valmistus oli alkanut joskus 1934. Rohkenen kuitenkin epäillä, että ensimmäisten vuosien tuotantosaavutuksista ei olisi montaakaan vientikonetta liiennyt. Sinänsä on teollisuushistoriallisesti hauska sattumus, että Universal-traktorin (joka siis pohjautui International Harvester-tuotteeseen) valmistus alkoi samassa paikassa, jossa oli valmistettu Fordson-Putilovets-traktoria (neuvostoväittämän mukaan joka useampia...) eli keskeisen kapitalistisen kilpailijan tuotteeseen perustuvaa konetta. Putilovin tehtaat eli nykyinen (edelleen) Kirovin tehdas (edelleen myös traktorivalmistaja) on myös merkittävä paikka rautatiehistorian suhteen, siellä alkoi 1870-luvulta alken merkittävä kiskokaluston, erikoisesti veturien, tuotanto. Nikolai Putilov vaikutti laajasti myös Suomessa. Vladimirin traktroritehdas rakennettiin vasta sodan aikana, panssarivaunujen tuotantoa varten. Traktorituotantoon siirryttiin 1945, jolloin tuon mallisarjan tuotanto siirtyi sinne ja koneen merkiksi tuli VTZ. Meilläkin joskus nähtiin (erittäin vähän) tehtaan mallia VTZ-28, joita Konela toi noin 20 kpl erän, myyntinimellä Valto 28. Lukaiskaapa Vakolan koetusselostus nro 350, vuodelta 1960. Hämmästytte... |
||||
|
|
26.11.2023 21:22 | Petri Nummijoki | ||
| Isäni lapsuudenkodissa oli 1950-luvun alkupuolella traktorina rautapyöräinen Mörkö-Majuri https://fi.wikipedia.org/wiki/Fordson_Major. Kuulemma piikkipyörä ei toiminut hyvin lumella ja jäällä, vaikka toisin saattaisi ajatella. Yksi etu rautapyörässä kuitenkin oli kumipyörätraktoriin verrattuna. Hevosaikakauden pelloilla traktoreiden uppoamistaipumus oli yleinen ongelma mutta rautapyöräinen nosti itse itsensä ylös pellosta, kun piikkien eteen laitettiin sopiva hirsi. Vastaavaa hirsitekniikkaa käytettiin kyllä kumipyörätraktoreidenkin kanssa mutta niissä hirsi piti sitoa ketjuilla pyörään kiinni, joka teki operaatiosta paljon vaarallisemman, jos jalka lipesi kytkimeltä kriittisellä hetkellä. | ||||
|
26.11.2023 20:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ja pienoisrautatien luoja sanoi: "Tulkoon asema, nimeltä Pääkolahti". Ja katso, tapahtui niin. Ja pienoisrautatien luoja näki että se oli hyvä." |
||||
|
26.11.2023 20:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veroluokka, siis verohevosvoimia olisi tässä 7. CV tulee muistaakseni sanasta "chevaux" eli juuri hevonen. Rättisitikassa verotettavia "hopottimia" oli siten ollut kokonaista 2,0 kpl. |
||||
|
|
26.11.2023 20:44 | Marko Nyby | ||
| Lieneekö taustalla Peugeot 403:n Familiale-versio, eli 7-paikkainen. Pinin Farinan muotoilu vuonna 1955. Farmarimallia valmistettiin lokakuun 1966 loppuun. 4,6 m pituutta, 48 kW ja siten ranskalainen veroluokka 7CV, ilmeisesti valmistuksen loppuun saakka. Kehitys on kehittynyt, oma ranskalaisfarmari 4,8 m ja 120 kW. | ||||
|
26.11.2023 20:16 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Nyt kun tarkemmin katsotaan, näissä uudemmissa Silk-vaunuissa onkin paljon eroja vanhempaan sarjaan. Olettaisin että vaunun alusta on suunniteltu tähän uuteen sarjaan täysin puhtaalta pöydältä ennemminkin 100 km/h suunnittelunopeudelle kuin 80 km/h. Käytännössä huippunopeutta tuskin on tarvittu, mutta kulkuominaisuudet ovat varmaan olleet paremmat, ja uusi alusta on parempien jarrujen myötä mahdollistanut suuremman kuorman. Pyöräkerrat ovat tässä uudessa sarjassa mallia 130R, eli samaa 20 tonnin akselipainon sallivaa kartiorullalaakeroitua mallia jota ruskeissa tavaravaunuissa yleisesti käytettiin. Samalla toki sarviraudat ja jousitus on suunniteltu uudelleen. Jarrujärjestelmä on myös uusittu: tässä uudemmassa sarjassa on ns. 3-painejarruventtiili vanhan 2-paineisen sijaan. Käytännössä kolmipainejarrut olivat Knorrin jarruventtilillä varustettua tyyppiä KE-GP, vanhemman kaksipainejärjestelmän ollessa Silk-vaunuissa Westinghousen W-GP. Kolmipainejärjestelmän suurimpana etuna on se, että jarruvoimaa voi jarrutuksen aikana muuttaa, ja jarruja voi myös portaittain keventää. Kokonaan uutena ominaisuutena kolmipainejarruventtiilin myötä tuli kuormajarru. Kuormavaihdeventtiili näkyy hyvin sivupalkissa, se on vivuston avulla kytketty keskimmäisen akselin jousen ripustukseen. Se muuttaa paineilman ja kuormavaihteen välityksellä vaunun jarruvivuston välityssuhdetta ja näin myös jarruvoimaa, kun vaunun paino ylittää 22 tonnia. Taarahan on 13,1 t ja täysi kuorma 40 t. |
||||
|
|
26.11.2023 19:26 | Hannu Peltola | ||
| Ai tämä olisi neukkukopio? Uskottava se on, Heikillä on aina äärettömän tarkka tunnistus! Ja selvää on, että tämä on jonkin valmistajan valmismalli. | ||||
|
26.11.2023 19:24 | Hannu Peltola | ||
| Baribali? Enpä ole sellaista lempinimeä kuullutkaan, vaikka Akkarista kyllä oppii paljon! Tämä on tosiaan grizzly bear. | ||||
|
26.11.2023 19:21 | Hannu Peltola | ||
| Esa, 104 on todennäköisesti ollut caboose varsinaisessa työelämässään. Siitä puuttuu kupoli ja muutenkin se on sen näköinen, että sen on valmistanut rautatieyhtiön oma konepaja halvalla. | ||||
|
26.11.2023 19:21 | Marko Laine | ||
| Kyröskosken sähkörautatien numero 2 vuodelta 1937 on varsin samannäköinen. | ||||
|
26.11.2023 19:20 | Marko Laine | ||
| Tässä on hyvin paljon samaa näköä kuin Mustion sähköveturissa eikä iässäkään ole eroa kuin kuusi vuotta. | ||||
|
|
26.11.2023 19:17 | Hannu Peltola | ||
| Heh Esa! Vielä ei ole luomistyö ihan raamatullisissa mitoissa puhumattakaan, että 6 päivässä ehtisi luoda mitään! Mutta kieltämättä, on se ihan palkitsevaa huomata, miten kaksi vuotta sitten suunniteltu maisema muodostuu ja miten tyhjä vanerinpala muuttuu eloisaksi skottilaiseksi kyläksi, jonka asukkaillekin on jo muodostunut omat persoonat! | ||||
|
26.11.2023 19:14 | Hannu Peltola | ||
| Mukavan näköinen pienoisrautatie! | ||||
|
26.11.2023 18:19 | Jimi Lappalainen | ||
| VR Käskylehti 49/46. 6. kirjoittaa: "Rataosan Orivesi–Torkkeli tultua avatuksi liikenteelle 1 päivästä joulukuuta 1946 liitetään samasta päivästä lukien tällä rataosalla liikennöiviin rakennusosaston työjuniin n:o T1, T2, T3 ja T4 matkustajia varten yksi E-vaunu." (Seuraavaksi kerrotaan junien aikataulut; T1 sekä T3 liikennöivät Orivesi–Torkkeli, ja T2 sekä T4 Torkkeli–Orivesi.) Sen jälkeen on vielä seuraavanlainen maininta: "Edellämainitut junat pysähtyvät tarpeen vaatiessa (S) Lyytikkälän, Kortejärven ja Hoivalan seisakkeilla." | ||||
|
|
26.11.2023 18:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Tänään mietin kuvan lisäämistä Torkkelin asemasta, kun se ei ole kovinkaan paljon edustettuna täällä vaunut.orgissa. Tutkiessani omia kuviani, huomasin että kuvani Torkkelista on täällä jo, se oli vain ollut neljän vuoden ajan merkitty Talviaiseksi! Olin vuonna 2019 kuvaa lisätessäni tehnyt virheen. Tässä kuvassa on siis Torkkelin asema. Siitä löytyy vain yksi toinen kunnollinen kuva, tämä https://vaunut.org/kuva/160968 vuodelta 1975. | ||||
|
26.11.2023 18:04 | Tapio Keränen | ||
| Vaunu on todennäköisesti valmistettu Fredriksbergin pajalla 1909. Pasilan konepaja rakensi vuonna 1930 aluskehykselle työläisvaunun T 1213. | ||||
|
26.11.2023 16:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitenkäs Hilpan rautatieharrastusura on edennyt? ;) | ||||
|
|
26.11.2023 16:00 | Heikki Jalonen | ||
| Tuon donkey-koneen kaksi vaijerikelaa paljastavat, että se on erityisesti tarkoitettu tukkien siirtämiseen, johon työhön sisältyy sekä nostoa että vetoa, usein molempia samanaikaisesti. Googlatkaapa "steam logging donkey". Löytyy kyllä muutakin käyttöä, aina poniin menneiden junien nostoista. | ||||
|
26.11.2023 15:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja viimeinen juna 25.6.2021. 88 vuotta ehti siis silta olla rautatiekäytössä. | ||||
|
26.11.2023 13:28 | Antti Grönroos | ||
| Jos telakka hiljentyisi, niin sinnehän voisi sitten päästä. | ||||
|
26.11.2023 13:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä silti, kyllä bolsusyypäätkin saivat välillä aihetta vilkuilla olkapäidensä yli selkänsä taakse. Neuvostohyvän vaihtoehtona oli aina olemassa uhka Siperiasta ja/tai niskalaukaustuonelasta. Etenkin, jos "nomenklatuuraneukku" innostui varastamaan itselleen hiukan liikaa "kansan" omistamaa neuvostohyvää. Kovin kerkeästi oli NKVD-MVD-KGB aina valvomassa, ettei "sopivaisuuden" rajoja ylitetty liiallisessa määrin. Kun ei edes omalla tavallaan kuuluisa Lev Davidovitsh Bronsteinkaan kyennyt välttämään kohtaloaan, vaikka oli vielä valtameri hänen ja "Koban" välissä! |
||||
|
Kuvasarja: Latvijas dzelzceļa vēstures muzejs |
26.11.2023 12:28 | Jorma Rauhala | ||
| Lentokentältä pääsee paikallisbussilla nro 22 melkein rautatiemuseon https://www.railwaymuseum.lv/ oven eteen, matka-aika on noin 20 minuuttia. Varmasti kiva kesäkohde olisi lisäksi tämä kaupungin välittömässä läheisyydessä oleva turverata https://www.kudrasbanitis.lv/lv/ Sinne vie Riian paikallisbussi nro 23 noin 50 minuutissa. Ajopäiviä on rajoitetusti. |
||||
|
|
26.11.2023 12:12 | Miitre Timonen | ||
| Toki voisi, tarkoitin vain että hiljaista on viime aikoina ollut. | ||||
|
26.11.2023 12:09 | Jorma Rauhala | ||
| Toppakone on merkiltään VPR-1200 ja sen numero on 259. On vuodelta 1986 ja oli käytössä vuoteen 2004 saakka. Valmistettu Kalugan konetehtaassa, kuten tuo kauimpana oleva vuoden 1973 autoresiina DMSu-803 ratakuorma-autokin, eli sikäläinen Ttv. Museon näyttelyesineenä on siis varsin "uuttakin" ratatyökalustoa, mitenkä Suomessa? |
||||
|
|
26.11.2023 11:25 | Jorma Rauhala | ||
| Aseman ja varikon esikuvana on Tukums. | ||||
|
|
26.11.2023 11:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä tuo varmaan on ihan aito Itävallassa valmistettu Plasser&Theurer, vai onko siinä jonkun muun tehtaan valmistajalaatta? Itävaltahan oli ja on vieläkin puolueeton maa ja liittyi EU:hunkin vasta 1995 eikä ole tarvinnut kysyä lupaa viedä tavaraa itään. | ||||
|
|
26.11.2023 11:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Miten niin, voisihan liikenne alkaa milloin vaan, tosin Helsingistä vasta kun uusi Aurajoen silta on valmis? | ||||
|
Kuvasarja: Pikkujoulujuna 2023 TKU - RAI - TUS - TKU |
26.11.2023 10:30 | Simo Virtanen | ||
| Sinisten vaunujen ystävät kävivät eilen Siurossa. Heillä oli tuplasti pitempi juna. Ihan sattumabongaus tuli tehtyä Amurin seisakkeella. | ||||
|
26.11.2023 10:20 | Erkki Nuutio | ||
| Katto pään päällä = perusasiat kunnossa. | ||||
|
26.11.2023 10:15 | Antti Grönroos | ||
| Kyllä on. | ||||
|
|
26.11.2023 10:14 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä vaunu viittaa neuvostolaisesti lähinnä natsimiehityksen aikaan 1941-1944. Latvialaisten kyydityskohteet vuonna 1940 ja 1945/6 olivat kuitenkin neuvostosiperiassa. 1941-1944 syypäitä olivat natsit ja 1940 & 1945/6 bolsevikit. Edellisten uhreina olivat lähinnä latvianjuutalaiset ja jälkimmäisten ylipäätään latvialaiset. Natsisyypäät saivat rangaistuksensa, mutta bolsevikkisyypäät palkittiin mitaleilla ja muulla neuvostohyvällä. |
||||
|
Kuvasarja: Latvijas dzelzceļa vēstures muzejs |
26.11.2023 09:54 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno kuvakooste ja hieno nähtävyys odottamassa käyntiä Riiassa. Kuvissa sisältä näkyvä hienosti kunnostettu museorakennus lienee pienoismallissakin esiintyvä veturitalli. Ovatko muut pienoismallin rakennukset säilyneet. Kapsuhöyry, kuten monet muutkin kuvien esineet on entistetty edustavasti, malliksi otettavaksi täälläkin. |
||||
|
|
26.11.2023 06:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkuli teelmä ja vielä Ikarus-bussi aseman takana! | ||||
|
26.11.2023 04:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipt 27374, ex Cht 2374 (m/1985) ex Eht 23315 (m/1976). Lauantaina 13. elokuuta 1977 matkustin Eht 23315:ssä Tampereelta Vilppulaan, junassa P 41. |
||||
|
26.11.2023 04:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsohan, EFi:hän se siinä, kovin on hieno! | ||||
|
|
26.11.2023 04:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, jo Zavidovo-keissin aikaan kopiointi oli kovin helppoa. Itse uskoisin, että joku neukku oli Molnija-kamerallaan kuvannut Plasseria vaikkapa nyt Kouvolan ratapihalla...? Ja sotsialistitseskii rautatiekalusto-zavod sai kyllä tarvitessaan piirustuksista valokuvia ja kopioita vittuuntuneiden länsikansalaisten "viitta- ja tikari"-toiminnan seurauksena. Näin oli tehty siellä jo kauan, isommistakin vehkeistä puhumattakaan. Eikä länsimaailma kovin suurella innolla tyrkyttänyt patenttiyhteistyötä suuren ja mahtavan kanssa, koska etenkin jenkit olivat aina ensin pahoittamassa mieltään asiasta ja vaikeuttamassa toveri Reguspatoffin keksintötoimintoja... Lada/Zhiguli/Fiat 124 lienee ollut poikkeus...? |
||||
|
26.11.2023 04:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä! On kyllä hieno, mutta eikös muinais-Benzissä ollutkin vaakasuora vauhtipyörä takana takapyörien välissä? Kovasti se kyllä Benzin näköinen on, kieltämättä. Yksi kanoista kuukahtanut kyljelleen silkasta hämmästyksestä ja muutkin kaakattajat lienevät nahkamuna-linjalla moisen tapahtuman takia. |
||||
|
26.11.2023 04:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nosturi väsätty kapsuvaunun telille? Aikamoista. | ||||
|
26.11.2023 04:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Harjakaton jyrkkä kulma, korreloiko se runsaslumisten talvien kanssa? | ||||
|
26.11.2023 04:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Neukkunäkemys Tve3 - teemasta...? Aika "paha". | ||||