Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.01.2024 21:44 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan keskellä oleva rakennus muistuttaa Valion taloa ( https://www.porssitieto.fi/scripo/valio.shtml ), mutta raiteet kulkevat väärin talon sijaintiin nähden. | ||||
|
|
16.01.2024 21:34 | Hannu Peltola | ||
| Erkki, on aivan selvää vasemmalla oleva talo ei ole hotelli Helka. Rata kulki 1930-luvulla ratakuilussa oheisen vuoden 1933 kartan mukaisesti: https://vanhatkartat.fi/#14.18/60.16888/24.93182 Tässä kuvassa on rakennusaikainen kuva hotelli Helkasta: https://www.facebook.com/photo/?fbid=10154110060822243&set=pcb.10154110061107243 Veikeästi on ehditty rakennusajan jälkeen muuttamaan katto tämän kuvun asuun ja sitten taas uudelleen palauttamaan alkuperäiseen asuun... | ||||
|
16.01.2024 21:08 | Pasi Seppälä | ||
| Kyllä vain. Kuva on varsin näyttävä. | ||||
|
|
16.01.2024 20:22 | Erkki Nuutio | ||
| Minä sensijaan pidän Helkan kuvan perusteella taloa nimenomaan Helkana. Katto toki on rakennettu uudelleen, mikä tavanomaista satavuotiaalle talolle. Pari alinta kerrosta on vanhassa kuvassa peittynyt. Siten kummankin kuvan rakennuksessa 6 kerrosta, joista ylimmässä matalammat ikkunat. Vanhassa kuvassa näkyy vain P.Rautatienkadun kylki ja siinä noin 13 ikkunariviä. Sekin täsmää. Kuten sanottu, edustalla kulkee Ruoholahdenkatu. Helka on etäällä ja nousu Helkaan Runeberginkadulle on loiva. Viipuria vanha kuva ei ole eikä Hietalahtea. Löytyisikö Länsisatamaan vieneestä raiteistosta kaavioita 1935-1950 väliltä? Valion vanha pääkonttori ja meijeri on Kalevankadun länsipäässä molemmin puolin katua. Kalevankatu kulkee vanhassa kuvassa pitkittäissuuntaan matalamman kuvassa näkyvän Valion rakennuksen vierelta. Kalevankatu on vanhassa kuvassa edellisen tontin piilossa. Pälikön kirjassa on komea maalaus Valion rakennuksista ehkä 60-luvun lopulta. |
||||
|
|
16.01.2024 19:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Hietalahden tori on yksi mahdollisuus, mutta oikealla olevien talojen pitäisi olla punatiilisiä (Koffin panimo). Onko ne voinut olla vaaleiksi rapatuja joskus? Mutta ei se nyt sekään voi olla koska satamarata meni sillalla eikä torin vierestä. |
||||
|
16.01.2024 18:55 | Timo Haapanen | ||
| On kyllä hieno Dv16 ja äänikin on Jaakopin ääni. | ||||
|
|
16.01.2024 18:34 | Hannu Peltola | ||
| Missään nimessä vasemmalla oleva talo ei ole Hotelli Helkan talo, kuvassa oleva on korkeampi ja aivan erinäköinen. Tässä Hotelli Helka: https://www.google.com/maps/@60.1693519,24.927424,3a,46.6y,343.31h,99.48t/data=!3m6!1e1!3m4!1sGFrvlGn6wN5els1h8ske_Q!2e0!7i16384!8i8192?hl=en&entry=ttu | ||||
|
|
16.01.2024 18:27 | Teppo Niemi | ||
| Minäkin epäilen suuresti tuota Erkin tunnistusta. Kalliovälin vaihdekuja oli leikkauksessa ja taas kauempaa pitäisi näkkyä puisia rakennuksia Ruoholahden villoja. Olen kyllä Rainerin kanssa samoilla linjoilla. Eli mistä kohdasta nykyistä Helsingin katuverkkoa tuo kuva olisi otettu? |
||||
|
16.01.2024 17:05 | Erno Pintinen | ||
| Ari-Pekan kuvat on kyllä aina mielenkiintoisia ja tekstit mukavia. Olisi toiveena lisää kuvia nykyajan Rauman ratapihalta ja myös tietoa miten kaikki toimii ratapihalla, ellei ole siis salaista tietoa. | ||||
|
|
16.01.2024 16:34 | Timo Salo | ||
| Nimelle katetta!!! Hieno, erilainen... | ||||
|
16.01.2024 15:14 | Markku Naskali | ||
| Asiat muuttuvat aikojen mukana. Minun aikanani opettajat olivat usein lähes pelättäviä ja rehtorin kansliaan meno tuossakin asiassa oli lähes kuin olisi joutunut puhutteluun jostain rikkeestä. | ||||
|
|
16.01.2024 14:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun täytyy sanoa aika vanhana syntyperäisenä stadilaisena että en olisi tunnistanut hotelli Helkaa. Eikö rautatien pitäisi kulkea tasoa alempana kuin nuo rakennukset? | ||||
|
|
16.01.2024 14:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Itse kun kävin oppikoulua 1970-luvulla niin jotkut luokkakaverit kulkivat junalla, niin heidän ei tarvinnut sentään joka kuukausi hakea todistus koulusta, vaan sama läpyskä oli voimassa ainakin koko vuoden. Mulla oli todistus Matkahuollon bussilippuja varten ja sama juttu. Matkahuollon liputhan olivat kuponkeja 50 lipun vihossa ja kun niitä osti sitten riittävästi niin eivät loppuneet kesken esim jouluna. Syksyllä ja keväällä kuljin polkupyörällä aika usein niin bussilippuja jäi yli vapaa-ajan matkoja varten. |
||||
|
16.01.2024 14:28 | Matias Immonen | ||
| Samoja osia tosiaan käytetään eri kokoisissakin moottoreissa. Mutta näissä ilmajäähdytteisissä Fl514 mallisissa koneissa on kolmea erilaista kantta ja mäntää 65r, 75r ja 84r. Noita kaikkia kolmea löytyykin Suomessa olevista vetureista. | ||||
|
|
16.01.2024 13:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juuri tuo VR:n suhtautuminen opiskelijalippuun aiheutti sen, että Tampere - Kotka - välin pikavuorobussit tulivat tekun kesinä erityisen tutuiksi. Onni Vilkas Kutter 9:ineen, Paunun hienot Ajokit ja Koivarin Kabussitkin. Jämsän kautta sitten Rajala-Sukulat kohti Lahtea, kunhan Mäntässä oli hypännyt Jämsänkosken liikenteen kasikutteriin. Kotkasta aikoinaan lähti sunnuntaisin klo 15.00 Koiviston Auton pikavuoro Loviisan ja Koskenkylän kautta Lahteen ja edelleen Nääsvilleen. Sieltä iltakahdeksalta Paunun vakiovuorolla Mänttään. Eräs VR:n piletinmyöjätär oli tiuskaissut minulle, että miksi ihmeessä kahden opiskelijan pitäisi saada viedä yhden ihmisen paikka junassa, jotta lipputulot olisivat samat? Siinä olikin kyllä asenne kohdallaan: - "Valtio, se olen MINÄ , ymmärrätkö, sinä kurja maan matonen?" |
||||
|
|
16.01.2024 12:10 | Markku Naskali | ||
| Noinhan se oli. Lisäksi silloin lättää ajettiin usein moottoripäästä ja harva kuski kielsi poikia tulemasta ohjaamoon moottorin kopalle lämmittelemään. | ||||
|
|
16.01.2024 11:52 | Timo Salo | ||
| Markku: Taisi olla sellainen tumman ruskea läpyskä? Muistan sen niin elävästi vieläkin 60-luvulta ja ne jutut konnarista joka heittää ulos lumihankeen, jos lippu ei ole mukana... ( Kuitenkin todellisuudessa ne konnarit tuskin viitsivät katsoa niitä meidän läpysköjä. Oltiin vissiin liiankin tuttuja ja aina samassa paikassa, eli toisen pään ohjaamossa tuijottamassa mittareiden näyttämiä. Dm7 ) | ||||
|
|
16.01.2024 11:40 | Markku Naskali | ||
| Kun 50-60- luvuilla kuljin kouluun päivittäin, minulla oli sellainen muovikuori jonka toisessa taskussa oli henkilötodistus ja toisessa kuukausittain ostettava matkalippu. Sitä varten piti hakea aina koulun rehtorilta lupalappu joka kuukausi. Voimassaoloehtojen vuoksi usein joulun jälkeen ei lippu ollut voimassa ennen kuin sai sen reksinleima. Onneksi konnarit olivat silloin vielä ihmisiä... | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
16.01.2024 11:20 | Timo Salo | ||
| Tuon luokan kunnostus on todella mielekäs harraste ja siitä saa nuoremmatkin aloittelijat (selän takana seuraajat) hyvää oppia kenties myös ammattiin! Toivottavasti veturitalleilla vaan on edes jotenkin lämmintä... | ||||
|
|
16.01.2024 11:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Siihen akaan opiskelijalippuja sai ostaa vain 2. luokkaan ja niiden ostamista rajoitti että sai ostaa vain opiskelupaikkakunnan ja kotipaikkakunnan välille ja menolippu oikeutti "ilmaiseen paluumatkaan". Kesäaikana ei myöskään saanut alennusta. Aina lukukauden alussa ensimmäistä matkaa varten piti hakea oppilaitoksen kansliasta todistus joka niitattiin lippuun kiinni kun sen osti. Muina kertoina riitti että opiskelijakortissa oli lukukausitarra. Joskus 1986-87 paikkeilla muutettiin sääntöjä että opiskelija sai ostaa 50% alennuksella millaisen tahansa lipun minne tahansa Suomea ja muistaakseni ympärivuotisesti. Muutokselle oli kovat paineet Matkahuollon ja Finnairin suunnalta joilla oli opiskelija-ystävällisempi hinnoittelu. |
||||
|
16.01.2024 10:08 | Simo Tuominen | ||
| Punavalopolttimot on molemmalla puolella. On toki pystytty käyttämään vasemman raiteen opastinta, vasemman ja oikean punavalolle on omat kytkimensä. | ||||
|
|
16.01.2024 09:51 | Erkki Nuutio | ||
| Tunnistus varmentui. Rakennus kuvan vasemmassa laidassa on nykyinen Hotelli Helka Pohj. Rautatienkadun ja Runeberginkadun kulmassa. Talo valmistui alunperin NNKY:n asuntolaksi 20-luvulla. Muut alueen rakennukset valmistuivat 40- ja 50-luvuilla ja täydennystä tuli vuoden 2000 jälkeen. |
||||
|
|
16.01.2024 09:22 | Kari Haapakangas | ||
| Kahdella vaihdolla. Hyrynsalmelle arvatenkin lätällä, mutta onko vaihto ollut Kajjjaanissa vai Kontiomäellä? | ||||
|
16.01.2024 08:37 | Jari Välimaa | ||
| "Tuleehan sieltä muutakin, kuten Susia, Kultasakaaleita, Hirvikärpäsiä, raivotautia yms. !!! ..... :-)" Noitako pitää sitten junilla tuoda ? |
||||
|
|
16.01.2024 07:20 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Oli ykkösluokkaa sekä kakkosluokkaa..Tämän lipun tapauksessa 2.lk kansalainen;) | ||||
|
|
16.01.2024 06:47 | Lasse Reunanen | ||
| Roitsin moottorin varaosahuoltoa helpottaa mallien vähyys. Eri kokoiset moottorit perustuvat samoihin komponentteihin, sylinterimäärää lisäämällä on moottoria suurennettu. Samoista komponenteista syntyy 1-6 sylinterinen, onko velä V8:kin? Toisistaan eroavia osia ei montaa ole, kampi- ja nokka-akselit, kampikammio, ruiskutuspumpou, imu- ja pakoputkisto, jäähdytysilman ohjainpellit, siinäpä lienee tärkeimmät. Muokattu. Itseasiassa samoista komponenteista taisi syntyä jopa V10 ja V12 moottorit. |
||||
|
|
16.01.2024 06:44 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuo mitä Rainer kirjoitti, näkyy myös konduktöörien leimoissakin. Alapuolella P71, yläpuolella P72. | ||||
|
|
16.01.2024 00:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo että miksi on niin monta leimaa selittyy sillä että opiskelijalippu oli meno-paluu vaikka siinä luki meno. Aika kallis lippu kuitenkin, siihen aikaan 113 mk oli iso raha. |
||||
|
|
16.01.2024 00:02 | Matias Immonen | ||
| Näihin deutzin koneisiin osien saatavuus on aika hyvä. Kaikkia kulusosia saa Hollantilaisesta delegro- kaupasta, joka tekee näitä uustuotantona. | ||||
|
|
15.01.2024 23:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siistin näköistä jälkeä - myös nuo jäähdytysrivat. Näyttävät meinaten olevan valimon jäljiltä. | ||||
|
|
15.01.2024 23:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmanpuoleisessa puskinlyhdyssä näyttäisi olevan vasemman raiteen punavalopolttimo (vastaa Lätän Lko3y-opastetta) paikallaan. | ||||
|
15.01.2024 22:44 | Timo Haapanen | ||
| Toki vihreistä ei näin alku-/testausvaiheessa oteta kaikkea iloa irti, eikä niillä varmaankaan vielä kokeilla nousukykyä täydellä kuormalla esim. Jakokoskella tai Härmänmäessä, maallikkona luulisin. | ||||
|
|
15.01.2024 22:09 | Timo Haapanen | ||
| 2000 tonnia on näille (virallisesti?) ilmoitettu, mm. https://fi.wikipedia.org/wiki/Dr19 ja https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/liiketoiminta/vr-transpoint/dr19-veturi/. Tämä tarkoittaisi kai laskennallisesti esim. 25 Sps-vaunua à 80 tonnia tai 22 Snps-vaunua à 90 tonnia. Eräällä videolla oli lastina 27 täyttä Snps-vaunua ja silloin oli jo kaksi Stadleria nokalla. | ||||
|
15.01.2024 21:58 | Timo Haapanen | ||
| Taitaapa olla yksi harvoista ajossa olevista kiskobusseista tämä 4407. | ||||
|
15.01.2024 20:16 | Hannu Peltola | ||
| Ja Deeverit Elephant Walk -asennossa! | ||||
|
|
15.01.2024 19:52 | Mikko Mäntymäki | ||
| Paljonko Dr19:lle on täydet tonnit? Veikkaisin 2000-3000 tonnia. | ||||
|
|
15.01.2024 19:01 | Erkki Nuutio | ||
| Olen tamperelaisena heikoilla jäillä, mutta silti totean, että Helsingin Kalevankadun länsipäässä ollut Valion vanha pääkonttori ja meijeri olivat osin ällistyttävän paljon kuvan rakennuksia muistuttavia. Myöhempää sillalla kulkevaa Lauttasaarenkadun osuutta (Lapinlahden sillalle vievä) ei 1930-luvun puolivälissä ollut. Kuvan vasemmassa laidassa etäällä olevaa korkeaa rakennusta en kylläkään osaa yhdistää.. Vaihdonkieltopylvään takana oleva rakennus kävisi 1:1 Valioksi - jopa katolla oleva erikoinen korkea pömpeli on missä se oli Valiollakin. Katon muodot ja rakennuksen muu muoto ja ikkunat ovat 1:1. Vierellä oleva matalampi rakennus on kerrosluvun ja katon yksityiskohtien kannalta 1:1, mutta rakennuksen poikkipäädyssä on ainakin myöhemmin ollut kaksi ikkunariviä, kuvassa vain yksi. Katso Kimmo Pälikkö: Helsonki - maalauksia (Tammi 1988, s.56-57) Jos maallikkoarvaukseni osuu, kulkisi etualalla Ruoholahdenkatu. Toisaalta en mitenkään pysty sijoittamaan maisemaa Viipuriin. Tervetulos teilaamaan! |
||||
|
15.01.2024 17:29 | Timo Haapanen | ||
| Nämäkin edelleen palveluksessa. | ||||
|
|
15.01.2024 17:20 | Timo Haapanen | ||
| Tänäkin päivänä kaikki kolme veteraania vielä käytössä. | ||||
|
15.01.2024 16:35 | Jouni Halinen | ||
| Mitenkä (kostea) hiekka pysyy "juoksevana" veturissa/säiliössä pakkaskeleillä?, Lämmitetyt säiliöt? | ||||
|
|
15.01.2024 15:01 | Jouni Hytönen | ||
| Metsäpalosavua? Vrt. kesä 2010, jolloin sitä oli havaittavissa Helsingissä saakka? | ||||
|
|
15.01.2024 14:12 | Jouni Hytönen | ||
| Suolahdessa oli tuollainen lyhtyraideopastin saavuttaessa nykyiselle asemalle vanhan aseman / sataman suunnasta. | ||||
|
15.01.2024 13:59 | Hannu Peltola | ||
| Tämähän on tosiaan Climax-tyyppinen tukkiratojen veturi, kaksi muuta päätyyppiä Yhdysvalloissa olivat Heisler-tyyppi (Vorgissa ei taida olla kuin yksi kuva Heisleristä, tämän kuvan toinen veturi oikealta: https://vaunut.org/kuvat/?t=heisler ) ja Shay ( https://vaunut.org/kuvat/?t=shay ). Kaikissa on voimanvälitys kardaaniakseleilla vetopyörille, mutta sylinterien sijoitus poikkeaa: - Climaxissa on kuvan kaltaisesti yksi sylinteri kattilan molemmin puolin 45 asteen kulmassa - Heislerissa on sylinterit V-muodossa kattilan molemmin puolin (V2) - Shayssä on kolme sylinteriä pystyasennossa kattilan oikealla puolella |
||||
|
|
15.01.2024 13:51 | Hannu Peltola | ||
| Eikö tuo kuva vaihdonkielto-opastimesta ole myös Viipurista? Muistelisin nähneeni saman kuvan jossakin. Kerää Panu nämä hienot vanhat opastinkuvat omaksi kuvasarjakseen, niin löytyisivät helpommin jatkossa! |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
15.01.2024 12:04 | Tommi K Hakala | ||
| Hieno juttu, jos tämä ainokainen säästynyt yksilö saadaan toimintakuntoiseksi :) | ||||
|
|
15.01.2024 11:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan vaihdonkielto-opastimesta otettu kuva Viipurista (juuri siitä ryss- eikun "sankarillisen neuvostoliittolaisen puna-armeijan fasistianastajilta vapauttamasta ikivanhasta venäläisestä" kaupungista)...? | ||||
|
15.01.2024 11:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen laskumäen yli menneistä raiteista oli "talvilaskumäki" ja toinen "kesälaskumäki". Liukulaakerivaunuja "laiskotti" talvella aika tavalla... | ||||
|
15.01.2024 11:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunupuolellakin numeroita on käytetty samalla tavoin. Nopeasti nousee mieleen A-wallaswaunusarja, jossa numeroa 1 oli kantanut kolme vaunua. Uusimmat vuosilta 1970 ja 1992. | ||||
|
|
15.01.2024 11:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Myös Sv1 oli 3201. | ||||
|
|
15.01.2024 10:41 | Timo Salo | ||
| Ameriikan herkkua sattumana! Aika erikoinen... | ||||
|
15.01.2024 10:25 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa, että Stefanin kommentiin vastauksena oli, että näin säästyttiin kytkinadapterin siirrosta Sm3 junan toiseen päähän. (Eli käytännössä ihan sama, miksi metrojunien hinaus kiersi Tampereen ja Jyväskylän kautta) | ||||