Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.10.2023 21:26 | Erkki Nuutio | ||
| Rikkojat ovat nulikoita, joko typeryksiä luonnostaan tai sellaisia jotka porukoissa tekevät yllytettyinä älyttömiä. Nulikoiden alalajeja: lasien rikkojia, töhrijöitä, kissanpolttajia jne. Usein kyse on myös vanhempiensa laiminlyömästä kotikasvatuksesta, tai sen lepsuudesta. Nulikkataudista saattaa toipua nopeastikin jos porukka sattuu rikkomaan jotain itselle korvaamatonta. Vasta 8 vuotta aikaisemmin (1964) 751 oli vielä hyötykäytössä :https://www.vaunut.org/kuva/97527?tag0=0%7CHv4%7C751 Tänään itsekin pelkään, että 751:n ulkoilu Haapamäellä on sen muuttamista rautaoksidiksi : https://www.vaunut.org/kuva/9259?tag0=0%7CHv4%7C751 . Toivon hartaasti, että 751 saisi armon - ainakin ulkoisesti kunnostettuna. Ensimmäinen toimenpide olisi siirto sisätiloihin. Vuosia Tapsan kuvaa myöhemmin oli kadun toisella puolella tällainen : https://www.vaunut.org/kuva/1563?kv=1981&kv2=2012&paik=Tampere&tag0=19%7CMuu%7C . |
||||
|
04.10.2023 20:28 | Jarno Piltti | ||
| Vaihteen merkin mukana kääntyvä sähköistyksen päättymisen merkki. | ||||
|
04.10.2023 20:24 | Jarno Piltti | ||
| Idyllinen pieni kapsuveturi! Viheltimen vipuvarren kaari on varsin tyylikäs yksityiskohta. | ||||
|
04.10.2023 20:19 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä kuva, samoin muut tänään lisätyt. Pioneerivälineet valmiudessa hytin seinällä! | ||||
|
04.10.2023 20:15 | Jarno Piltti | ||
| Moderni tehokkuus lepää menneiden polvien työn päällä, tässä kivimiesten työn. | ||||
|
|
04.10.2023 17:08 | Markku Naskali | ||
| Murrosikäisen kapina jotain sellaista vastaan jota itsekään ei osaa selittää lienee osittain syynä, mutta muunkin ikäiset harjoittavat vastaavaa toimintaa. Joku Freud kaiketi esittäisi vahvan teoriansa mutta olisiko sekään se täydellinen, tai edes oikeakaan totuus... | ||||
|
04.10.2023 16:56 | Hannu Peltola | ||
| Vai onko pyöräkerrat vähän uudempaa perua: https://de.wikipedia.org/wiki/Breitspurbahn_(Nationalsozialismus) :-) | ||||
|
|
04.10.2023 16:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, aprikoin itsekin asiaa kommentissani 2.10. klo 20.05, Tk3 1152 (Äms muistomerkkiveturi) - kuvassa. | ||||
|
|
04.10.2023 16:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen raideleveys. Englannin Great Westernkö lahjoittanut ylimääräiset pyöräkertansa...? | ||||
|
04.10.2023 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Komeat puskimet! Käyvät melkein ilmoitustaulusta, heko heko. | ||||
|
04.10.2023 16:20 | Mika Hakala | ||
| Juliaan tullut lisäyksenä rajoituksiin teksti (Aiemman 29.9 annetun Suljettu Liikennöinniltä - rajoituksen lisäksi): Suljettu liikennöinniltä EI155483 2.10.2023 8:45 alkaen Rata suljettu kokonaan ja liikennettä sinne ei enää sallita. Rataosaa ei myöskään enää avata junaliikenteelle. Mikähän ero/merkitys lisäyksellä kyseessä? Onkohan ts. ihan lakkauttamisen ja purkamisen makua? |
||||
|
04.10.2023 16:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei herra Hannu. T3 (DRG BR89) eli "Teckel" (= mäyräkoiran yksi kutsumanimistä) oli/on normaaliraiteinen. Kuvan "mäyriksenpentu" on ilmiselvästi kapearaiteinen. Kone taitaa olla Puolan pojan omaa kehittelyä. En löytänyt vastaavaa saksalaista Dampflok-Archiv 4 (BR97, 98 ja 99) - kirjastani. |
||||
|
|
04.10.2023 15:25 | Markku Naskali | ||
| Tauti lienee läheistä sukua pyromanialle, mutta mikä ihme on se nautinto jonka toiminnasta saa? | ||||
|
04.10.2023 15:20 | Roope Prusila | ||
| Kuvia en ottanut, mutta video löytyy jos kelpaa. Voin ladata illalla YouTubeen. Miten mahtaa jaksella HMVY:n Dv12, taitaa mennä vielä tovi ennen kuin se nähdään museojunaa vetämässä? | ||||
|
|
04.10.2023 14:48 | Hannu Peltola | ||
| Onko tämä peräti vanha preussilainen T3? | ||||
|
04.10.2023 14:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr geehrter Herr Uwe! Ei venäläisten militarismia tarvinnut harppisaksalaisille erityisesti kylvää, sen kun muistuttivat vanhan Preussin velvoittamasta perinteen ylläpitämisestä. Ja sehän sopi kuin suutari Gerhardin nyrkki räätäli Erwinin silmään! Ja mikäs, entiset ammattinsa hallinneet Wehrmachtin sotasedät tilasivat univormunsa entisen kuosin mallisina, tosin ilman natsikotkaa. Niin ja pitihän sitä kypäränkin mallia vähän viilailla, niin johan vot! Sturmgewehr 44:n tilalle Avtomat Kalashnikov, niin johan taas alkoi pelittää. Ja niin perinteikäs "Die grosse Zapfenstreich" sujui kuin vanhasta muistista. Hymyhuulin! Se mitä venäläiset veivät "Mitteldeutschlandissa" turhan pitkälle, oli NKVD:n tuominen sinne Stasiksi. Onhan "eine Kartoffeldeutsche" ihmisenä tyystin erilainen kuin "Nitshevoo"-kasvatuksen saanut laiskanpulskea neukku tai ryssä, ihan mitenkä vain! Eipä silti, "vanha kunnon Reini-setä" alias Reinhard Heydrich ja Heinrich "Heini-setä" Himmler olivat tehneet omat alustavat pohjatyönsä (SS ja RSHA), ikään kuin odottamaan tulevaisuutta. Joka sitten tulikin. |
||||
|
04.10.2023 14:26 | Kimmo Huhta | ||
| Tämä kuva on melko varmasti peilikuvana. Hallin sisäänkäynti on eri tavalla kuin useimmissa muissa Tlk valokuvissa. Tka:n pakoputki on tässä väärällä puolella. Pyydetään kääntöä. | ||||
|
04.10.2023 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan "Nebenbahn-Verbrennungstriebwagen" (= sivuratojen moottorivaunu) näyttää ulkonäkönsä puolesta muistuttavan aika lailla ns. sanottua "Wismar-kiskobussia". Sitä valmistettiin myös eri raideleveyksille. Moottorit olivat pääasiassa Deutz-dieseleitä, alkaen 50 hv "suur'-tehoisesta alkaen. Voimansiirto oli mekaaninen. Moottorin ja vaihteiston hallinta oli samanlaista kuin linja-autoilla, kytkimenkin puolesta. Viimeinen Bundesbahn-Wismar-vaunu liikennöi vuoteen 1969. Kuvan vaunun neljä sivufönaria vie ajatukset vuonna 1934 Saarbahnille toimitettuihin Wismar-vaunuihin. Nämä tosin olivat kaksimoottorisia, kummallakin nokalla pyöri dieseli, 50 "hummaa" per nokka. Ajonopeus maksimissaan 60 kilsaa tunnissa. Kuvan vaunu on yksimoottorinen. Kaksiakselisia vaunuja ei voi mitenkään liian vuolaasti kiitellä miellyttävistä kulkuominaisuuksista. Vapaa lenkkiakseliripustus kyllä tunnettiin noihin aikoihin. Se tarkoittaa että alustan sarvirautojen ja laakeripesien välille oli järjestetty välystä, jolloin kaarteissa ajettaessa pyöräkerran akseli kykeni enemmässä tai vähemmässä mäårin asettumaan kaarteen säteen suuntaiseksi. Näin oli menetelty täällä koti-Suomen Valtionrautateillä Ek-sarjaa rakennettaessa vuodesta 1925 alkaen. Kerrottakoon, että Ruotsissa Hilding Carlssonin kaksiakselisilla Y - rälsbusseilla matkustusmukavuus nousi päällimmäiseksi kysymykseksi, kun siellä kiskonpituus radoilla oli 9 metriä ja vaunujen akseliväli 4,5 metriä. Tietyllä nopeudella ajettaessa nämä rälsbussit "laukkasivat". Tosin niillä "kaahailtiin" kahdeksaakymppiä! Wismarit olivat selvästi hitaampia. Lääkkeeksi uumajalaiset keksivät vaunun pidentämisen ja niin syntyi telirälsbussi, vuonna 1938. Eläköön! Lättähatun historian alkukipinäähän se merkitsi. Ilmiselvästi! |
||||
|
04.10.2023 11:05 | Jouni Hytönen | ||
| Tähän paikkaan on vuosien varrella rymytty kuvaamaan monenlaisia kulkijoita. :) | ||||
|
04.10.2023 10:58 | Petri Nummijoki | ||
| Sattumakuva. Eikös Sm1:ssä ohjaamon lämpötila pyrkinyt kohoamaan kesähelteillä sangen korkeisiin lukemiin, kun ohjaamon takana olevasta laitetilasta kulkeutui lisälämpöä ohjaamon puolelle? Valkoinen paita ajoasusteena lienee ilmastointilaitteen korvike. Tosin kuljettajilla ei kai virallista virkapukua kovin varhain edes ollut vaan ainoastaan virkalakki, koska höyryvetureita ajettiin haalarit päällä. Varmaan kuljettaja silti sai hankkia Valtion Pukutehtaalta vastaavan virkapuvun, jota asiakaspalvelutehtävissä käytettiin, jos halusi pukeutua edustavammin. |
||||
|
04.10.2023 10:35 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Hieno kuva, ja isot viikset Sinikissalla! | ||||
|
|
04.10.2023 09:35 | Riku Outinen | ||
| oHo | ||||
|
|
04.10.2023 08:46 | Jari Välimaa | ||
| oho, julian mukaan ekalla kerralla kulki jo 200 km/t. | ||||
|
04.10.2023 00:49 | Uwe Geuder | ||
| Juuri näin: https://vaunut.org/kuva/49745 | ||||
|
|
04.10.2023 00:45 | Uwe Geuder | ||
| Ja Saksan lippu lentää, mitä minua vanhana länsisaksalaisena häiritsee. Ei se siihen kuulu. Vaikka DDR siirtyi eilen 33 vuotta sitten historiaan, venäläisten kylvämä militarismi on vaihtunut noilla seuduilla saumattomasti oikeistoradikalismiin. | ||||
|
|
04.10.2023 00:25 | Uwe Geuder | ||
| > Ehkä joku kysyy, onko tuo sitten iso kone? Varsin suhteellista. Hiiltä semmoisessa avolouhoksessa on suhteellisen pieni määrä, sivukiveä on paljon enemmän. Siksi sivukivikuljetin on valtava laite. Saman firman malli F60 pystyy käsittelemään kerrallaan 60 m korkea sivukivikerros. Laite on 80 m korkea, 240 m leveä ja 502 m pitkä. Se kulkee viidellä normaaliraiteisella radalla. 760:sta pyörästä puolet on vetäviä, kokonaisteho 27 MW. (Kaivinkone tulee erikseen.) Semmoinen löytyy ulkomuseosta ja sen päälle voi kiivetä ohjatussa kierroksessa: https://www.f60.de https://en.wikipedia.org/wiki/Overburden_Conveyor_Bridge_F60 |
||||
|
|
03.10.2023 23:53 | Jorma Toivonen | ||
| Todella hieno kuva. Mukava nähdä HMVY:n kaluston liikennöintikuvia - mutta missä lienevät HVM:n kuvat viikonlopulta? | ||||
|
03.10.2023 23:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Kurort löytyy myös Pietariin kuuluvalta Siestarjoelta. | ||||
|
|
03.10.2023 21:33 | Tuomas Korhonen | ||
| Einsatzfahrzeug tarkoittaa hälytysajoneuvoa, joten olisiko mahdollisesti raivauspäällikön tms auto. Onhan Suomessakin raivausautoissa siniset hälytysvalot. | ||||
|
|
03.10.2023 21:09 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvassa esiintyvän kaivupyöräkoneen, Bagger 1452, rakensi vuonna 1961 VEB Schwermaschinenbau Lauschammerwerk. Lauschammer sijaitsee eteläisessä Brandenburgissa, noin 50 km Dresdenistä pohjoiseen. DDR-kaudella tehdas kuului TAKRAF-raskaskombinaattiin. Tehdas toimii edelleen ja on (yksityistetyn) TAKRAF GmbH:n valmistava yksikkö, tuotteinaan mm. foorumin aihealueeseen sopivat rautatienosturit. Työvoimaa on toki paljon vähemmän kuin kombinaattien kultakaudella. Bagger 1452 aloitti ruskohiilen kaivun Phönix-kaivoksella lähellä Leipzigia, toimien siellä vuoteen 1968 jolloin kenttä suljettiin. Vuonna 1970 kone siirrettiin Berzdorfin kentälle (lähellä Görlitziä) eli nykyiselle sijoituspaikkansa seudulle, jossa se jatkoi hiilen louhintaa vuoteen 1997 saakka. Hiilen noston loputtua kone oli käytössä vielä louhoksen täytössä ja maisemoinnissa aina vuoteen 2001 saakka. Maisemoinnin tuloksena syntyi - paitsi metsän kasvatuspohjaa - myös kokonainen järvi, Berzdorfer See. Kone oli tarkoitus romuttaa urakan loputtua, mutta paikallinen vuorimiesten historiallinen seura sai sen säilymään muistomerkkinä. Koneen työpaino (siirtokuljettimineen) on noin 1950 tonnia, sähkökäytön teho 1650 kW. Kauhoja tuossa kauhapyörässä on 8 kpl, tilavuudeltaan 1.2 m3 kukin. Kaivupyörän kierrosluku oli 6.5 1/min eli minuutissa kone puraisi 52 kauhallista, joten teoreettinen kaivukapasiteetti oli noin 3740 m3 per tunti. Ehkä joku kysyy, onko tuo sitten iso kone? Varsin suhteellista. Takraf on valmistanut isompiakin, paljon isompia. Kuten Bagger 293 (vuodelta 1995) jonka työpaino (siirtokuljettimineen) on noin 14200 tonnia. Kone on edelleen RWE:n toiminassa Hambachin ruskohiilikentällä. Sillä siirtyy massaa noin 10000 m3 tunnissa, siis noin kolminkertainen määrä. Sähkötehoa siihen tarvitaan 16,5 MW, eli kymmenkertainen teho. Myös Krupp on valmistanut vastaavan kokoluokan koneita. Mutta, koska Takraf RB293 suunniteltiin jo DDR-kaudella, siitä tehtiin tietysti 10% suurempi. Ihan vain Erichin iloksi... |
||||
|
|
03.10.2023 20:40 | Hannu Peltola | ||
| Hieno modernia tehokkuutta huokuva kuva! | ||||
|
|
03.10.2023 20:01 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuo Netinera-konseri on 100 % Ferrovie dello Stato Italianne S.p.A:n omistama. | ||||
|
03.10.2023 19:51 | Uwe Geuder | ||
| Oliko Kostamuksessa vuonna 1986 edes muu kuin VR:n asema? | ||||
|
|
03.10.2023 19:49 | Jarno Piltti | ||
| Mukkulan liikennepaikalla kazakstanilaisen box car vaunun kyljestä bongattu kotiasema Kurort-Borovoe... Kylpyläpaikkoja tosiaan molemmat. | ||||
|
03.10.2023 19:46 | Teppo Niemi | ||
| Ja jos tarkkoja ollaan niin rata käy kahdesti Hagenwerderin ja Hirsfeldenin välillä Puolan puolella. Ensimmäinen osuus on noin 10 km ja sitten palataan Saksan puolelle 200 m matkalla ja jälleen Puolan puolella 1,4 km. | ||||
|
|
03.10.2023 19:37 | Jarno Piltti | ||
| Viehättävä pikkuvaunu. Minkähänlaiset kulkuominaisuudet? | ||||
|
|
03.10.2023 19:33 | Jarno Piltti | ||
| Kyllä se vaan on hieno. Näinköhän tästä tulee maan seuratuin yksittäinen veturi? | ||||
|
|
03.10.2023 19:32 | Jarno Piltti | ||
| Tässähän on jo pienimuotoinen kansallismaisemafiilis! | ||||
|
03.10.2023 19:29 | Jarno Piltti | ||
| Monta kirjaa julkaistu ja tällaisia aarteita silti riittää! Veturimies hytin kelmeässä valossa aivantäysin kruunaa yökuvan. Juhanin kirjassa "Eilispäivän liikennettä" valotetaan tätä kulissien takaista kuvankäsittelyä. Minäkin uskon tekoälyn tulevaisuuteen tässä asiassa. Tässä on lumihanki ja muut sävyt todella hyvin kohdallaan, tuskinpa on itsekseen osunut? Ei vaikka filmi olisi keinovalolle tehty? | ||||
|
|
03.10.2023 19:18 | Vertti Kontinen | ||
| Paljon kiitoksia kehuista! | ||||
|
|
03.10.2023 19:16 | Vertti Kontinen | ||
| Kyllä tuolle juliadatasta löytyy aikataulut. Päivän aikana on liikuttu Kuk-Lä-Kv-Lä-Kv junina VET 17291/292/293/294 | ||||
|
|
03.10.2023 18:18 | Hannu Peltola | ||
| Ja samoin tämä! | ||||
|
|
03.10.2023 18:17 | Hannu Peltola | ||
| On kyllä nätti kuva! | ||||
|
|
03.10.2023 18:17 | Matti Melamies | ||
| Rainer, varmaan joku tekoälypohjainen ohjelma siihen kohta pystyy. | ||||
|
|
03.10.2023 17:00 | Jari Välimaa | ||
| salassa kulkenut ? | ||||
|
03.10.2023 09:44 | Petri Kiviniemi | ||
| Mia Greenin kuvat ja lasinegatiivit aiotaan siirtää Tornionlaakson museoon ja tavoitteena digitoida kuvat. | ||||
|
02.10.2023 22:27 | Jorma Toivonen | ||
| Jos tarkkaan havannoi kuvaa, voi havaita kaverin käyntisillalla, joka pitkällä riu'ulla osoittelee kohti savupiippua savuavaa purkkia. | ||||
|
02.10.2023 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ikkunat hajalla! Tunnettu tosiasiahan on että ehjät ikkunat ilkkuvat raskaasti niille pikku raukoille, joiden rikkonaiset sielut vaativat rikkinäisyyttä muiltakin! Ja tätä, loukkauksista törkeintä, pitää rangaista ottamalla kivenmusat kätösiin ja sinkauttaa ne ehjyydellään pöyhkeileviin esineisiin. Ja katso, vandaaleiden kunniakkaat perinteet kantavat vuosisatojen taa. Yksitoikkoista, sanoisin. - Joet virtaavat mereen, eikä meri siitä tule täyteen. |
||||
|
|
02.10.2023 19:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rennbahn = kilparata. | ||||
|
|
02.10.2023 18:49 | Pasi Seppälä | ||
| Onpas tyylikäs valotus kertakaikkiaan. Ja varsin mukavan näköinen lajitelma tavaravaunuja on Jumbolla koukussa. | ||||
|
02.10.2023 17:26 | Petri Nummijoki | ||
| Kyllähän dieselveturitkin melkoisesti nokeavat mutta toisaalta harvoin taisivat edes Dr13-vetureiden katot olla noin likaisia, mitä kuvassa näkyvän Eit-vaunun. Lieneekö sitten niin, ettei tuohon aikaan ollut valmiuksia vaunujen kattojen pesua varten eikä niitä puhdistettu juuri koskaan? | ||||