Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.09.2024 14:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jollei suorastaan korjaamolle, Kari. Tämäkin tapaus oli kova juttu aikanaan. Mutta mieti, siitä on olevinaan jo kahdeksan vuotta. Ja kuitenkin se oli vain reilu viikko Museorautatieyhdistys ry:n kaakonkulman syysretken jälkeen. Siis se syysretki Kouvolan Turistihovin yöpymisineen, joka oli ihan just eilen. Ei lainkaan enää pysy mukana ajan kulumisessa. | ||||
|
09.09.2024 14:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Tietysti vetovoimakysymys olisi pitänyt ratkaista, mutta jo 50-luvun loppupuolella oli varmaa että isoja diesellinjavetureita tulee. Myös sähköistystä alettiin valmistella. | ||||
|
09.09.2024 14:50 | Markus Räsänen | ||
| Jouni ja Esa: Huulenheitto ja Punchlinit ovat ihan tervettä, kunhan käyttää järkeä niiden viljelyssä. Jokaiseen juttuun ei voi mitään "nasevaa" heittää loppukaneetiksi. Punchlinit eivät kohdistu koskaan kuulijaan henkilökohtaisesti (tai näin itse näen asian), mutta keskustelunaiheeseen yleisesti. Suku ja ystäväpiirissä niitä voi käyttää vapaammin ja voi kohdistaa henkilöön, kuitenkin on muistettava, että kohdehenkilö on ihminen ja voi loukkaantua, näinkin on käynnyt. Enkä tiedä, että kukaan olisi saannut potkuja tai joutunut muutosneuvottelujen kohteeksi näiden takia. Isani oli lähes 50 vuotta metallimies ja oli ennen eläköitymistään samassa työpaikassa yli 15 vuotta. Isäni puhui joskus, kuinka oli tullut sanoneeksi "liian suoraan" jos jokin isäni mielestä työpaikkalla tökki, oli sitten ihmiset, työkalut tai työtavat kyseessä. Eikä hän saannut suorapuheisuuden tai keskusteluihin liitettyjen punchlinien takia potkuja yhdestäkään työpaikasta. Työpaikkojen pomojen alla olevat "niin kutsutut" pikkupomot olivat kyllä "kuuleman mukaan" joskus helisemässä isäni mielipiteistä. Yhtäkään varoitusta isäni ei puheistaan saannut. Ja yleensä, kun isäni sanoi jonkin olevan väärin, hyvin pikaisesti asia(t) korjattiin. |
||||
|
|
09.09.2024 14:44 | Lasse Holopainen | ||
| Se on kyllä tyylekkään mielenkiintoista katsottavaa, kun joku raiteilla liikkuva, jonka ei pitäisi pystyä syystä tai toisesta omin voimin liikkumaan, yhtäkkiä vaan rullaa jostain pöpeliköstä. | ||||
|
|
09.09.2024 14:41 | Lasse Holopainen | ||
| Niihinkin tosiaan saattaa joskus törmätä. Se sitten menee joskus lähemmäksi passiivis-aggressiivista toimintamallia joidenkin osalla. | ||||
|
|
09.09.2024 14:27 | Kari Haapakangas | ||
| Eli susiparka on pitänyt tapahtuneen jälkeen taluttaa asentopaikalleen. | ||||
|
09.09.2024 14:22 | Timo Humalisto | ||
| Tämän ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_raitioliikenne ) mukaan kuvausvuosi on aikaisintaan 1951. | ||||
|
|
09.09.2024 13:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuolla ylempänä varikolla seisoneesta veturista oli kai päässeet paineet purkaantumaan jarrusylintereistä, minkä jälkeen hra Newton oli ottanut ohjat. | ||||
|
|
09.09.2024 13:53 | Kari Haapakangas | ||
| Kuinkas se onnistui? Sähköttömiähän nämä ovat. | ||||
|
|
09.09.2024 13:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Maanantai-illansuussa 3/10-2016 tässä nähtiinkin eräänlainen ihme, kun yksinäinen Siperian Susi liikennöi tämän viuhkan eteläisintä raidetta pitkin. | ||||
|
|
09.09.2024 13:33 | Jouni Hytönen | ||
| Joukkoon mahtuu monenlaista vipeltäjää, tyyppejä, jotka kohdistavat systemaattisesti sarkasminsa ja hauskat heittonsa toisiin ihmisiin ja heidän ominaisuuksiinsa, mutta sitten kun roolit vaihtuvat, loukkaantuvat itse tulisesti. Heidän suustaan tämä kaikki on vain hauskaa läppää ja vitsailua. | ||||
|
09.09.2024 13:27 | Raimo Hämäläinen | ||
| Arvaanko oikein jos oletan ettei tällä raiteella ole liikkunut enää mitään kiskokalustoon liittyvää liikkujaa? | ||||
|
|
09.09.2024 13:24 | Raimo Hämäläinen | ||
| Raiteet ovat sillä malliin luontoon sulautuneita ettei niille enää liikennöiä, no toki ihmeitäkin saattaa tapahtua... | ||||
|
09.09.2024 13:21 | Jouni Hytönen | ||
| 4142 vietti aktiiviuransa loppupäivät Rauman junissa. Periaatteessa Rauman vaunuilla oli säännöllinen huoltokierto Pieksämäelle, mutta aivan loppuaikoina sitä ei nähtävästi enää täysin noudatettu, koska Raumalla pyörivät jatkuvasti samat vaunut ja liikenteen loputtua 29.5.1988 ne olivat erittäin likaisia. 11637 oli myös Pieksämäen varikon vaunu kuten 4142 ja se pyöri loppuun asti Pieksämäen ympäristössä. 4204 oli loppuun asti Oulun varikon vaunu ja se myytiin nopeasti Keitele-Museolle rikkoutuneen 4117:n korvaajaksi. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että Rauman ja Porin viimeiset lätät tuotiin Tampereelta Jyväskylään samalla siirtojunalla, johon oli jotenkin saatu mukaan myös 4204. | ||||
|
09.09.2024 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatievalokuvaus on runoutta! Hyvin vedetty, herra Eemil !! |
||||
|
|
09.09.2024 12:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, mikäli mietitään jotain päiväjunaa keskellä viikkoa, esim. Hki - Kouvola, jossa vaikkapa 900 - sarjan Hv3 olisi ollut kiskomassa - hmm, sanotaan nyt vaikkapa neljän teräsvaunun (etwa 45 tonnia zibale) junaa, niin junapaino lihavilla matkustajilla kuormattuna olisi ollut jotain arviolta 240 tonnia. Hv olisi kyllä siinä pärjännyt ja eritoten junan kulku olisi ollut puhdikkaampaa parivedolla, erityisesti jos Mahakkaan suvun sukukokousta varten olisi tilattu vielä lisävaunuja, heko heko...?! Niin, ja alkuunhan Dm3 oli ollut tarkoitettuna ajoon "Kukkopillijunana v. 2.0". Dm4 - idean synnytti ajatus Erittäin Nopsasti Juoksevasta Mukavuuden Huippua Tarjoavasta Kiiturista. Not bad, - eh! Dm3:n pohjalta olikin suht helppoa aloittaa tämän konseptin vaatiman vetovaunun kehittelyä. (Kun tänään samaa "juoksija"-konseptia tarjoaa Sm3 "muovidil"- eikun anteeksi - ööö - Pendolino!) |
||||
|
|
09.09.2024 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä teräsvaunuihin tulee, niin uskoisin Ktt:ssa kyllä alan lehtiä luetun koirankorville asti, vaikkapa jo 1940-luvun lopulta alkaen (asiasana: Glasers Annalen, Zeitschrift der Verein Deutsche Ingenieure [- menikö oikein?] )ja tietty muitakin. Enkä henkilökohtaisesti usko asian putkahtaneen koneosaston tirehtöörien ajatuksiin tuosta noin vain pälkähdyksenä (otaksuttavasti Kuurilan rysäys opetti fundeeraamaan asiaa!). Ja "rakenteiden statiikka" oli tietenkin tuttua kauraa kaikille, jotka tekussa kiillottivat housunpersuksiaan pulpetinistuimissa. Ja tekn. korkeakoulussa också! Muistin tukena vanhemmat virkaveljet ja Tekniikan käsikirjat, heko heko! Eräässä mielessä osaamista kyllä oli, viittaan Not-sarjan rakentamisesta saatuihin kokemuksiin. Niin, ja A 17:llä myös, vaikka sen pitkä valmistusaika riippuikin eduskunnasta. |
||||
|
|
09.09.2024 11:35 | Petri Nummijoki | ||
| Kuten Esan laittamasta listasta nähdään niin 1950-luvun jälkipuoliskolla valmistui uustuotantona puukorilla enää makuu- ja postivaunuja. Päivävaunuissa oli moottorijunien myötä siirrytty jo metallikoriin, vaikka varsinaisten teräsvaunujen kotimainen tuotanto saatiin käyntiin vasta 1964 (jos vankivaunut jätetään pois laskuista). Toisaalta olisiko aika ollut kypsä teräsvaunuille aikaisemmin? Esim. Eit painoi matkustajapaikkaa kohden yli 50 % enemmän kuin 100-paikkainen Ei-vaunu. Tällä lienee ollut merkitystä niin kauan, kuin Hv-höyryvetureita ja Dm4-vaunuja jouduttiin käyttämään pikajunien vetäjinä suurisuuntaisesti, koska junapainot oli saatava pidettyä kurissa. | ||||
|
|
09.09.2024 11:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä oli lähinnä ajatusleikki, mutta Länsi-Saksassahan oli alettu valmistaa sarjatyönä nykyaikaisia 26.4 m pitkiä Minden-Deutz teleillä varustettuja UIC-X pikajunanvaunuja jo 1953. Muutama sellainen tilattiin Ruotsiin 1954 kansainvälisiä junia varten. Ruotsi tosin alkoi valmistaa omia vaunujaan eri designillä. Tanska alkoi valmistaa omia uudenmallisia teräsvaunuja 1958. Ymmärrän että Suomella oli valuuttapula ym taloudellisia vaikeuksia joten minkään ison vaunusarjan tilaaminen lännestä ei olisi vielä 1950-luvulla käynyt päinsä. Mutta jos jonkinlainen tuotanto kotimaassa olisi saatu aloitettua ja Pasilan osaaminen ja kapasiteetti ei olisi riittänyt niin Valmethan oli sellaisia caseja varten olemassa. |
||||
|
09.09.2024 10:36 | Tero Korkeakoski | ||
| Onko Suomen viimeinen ratapihanosturi? | ||||
|
09.09.2024 07:41 | Jari Välimaa | ||
| Ei kovin väliaikainen kun sillan pitäisi olla 15.9 käytössä. | ||||
|
|
09.09.2024 06:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaivelin roipesloorasta jonkinlaisen koosteen ja tässä omia havaintojani vaunusta 4142: 13.06.1976: Toijalan ratapihalla: 4020, 4057, 4142, 4151, 4172, 11598, 11636. 18.02.1977: juna H 515 (Tpe-Hpk): 4046 + 4142 + 11559 + 4061. Kohtasi Vlp junan P 106 (5109-5605-5110 + 5019-5510-5020). 18.02.1977: juna P 98 (Hpk-Tpe): 4096 + 4142 + 4193 (suljettuna, -> Tku knp?), myöhässä Vlp 45 min. Lähtöaika aikataulussa klo 20.23. 09.04.1977: Toijalan ratapihalla: 4033, 4135, 4137, 4142, 11614, 11626. 24.04.1977: juna H 518 (Hpk-Tpe): 4033 + 11591 + 4142. 02.07.1977: Tpe matkustajaratapihalla: 4131, 4142, 4143, 11621. 16.08.1977: juna H 484 (Tpe-Tl): 4143 + 11602 + 4142. 22.10.1977: Tl ratapihalla, klo 4.30: 4020, 4024, 4029, 4030, 4134, 4135, 4137, 10111, 4033, 4142, 4131, 12213, 4132, 11620, 11626, 11628. 09.06.1978: juna H 522 (Hpk-Tpe): 4142 + 4143. 02.07.1978: juna H 513 (Tpe-Hpk): 4129 + 4142. 02.07.1978: juna H 522 (Hpk-Tpe): 4142 + 11604 + 4129. 09.07.1978: juna H 523 (Tpe-Hpk): 4142 + 4140. (pikalättä Tpe-Ov, 0,5 tuntia) 15.09.1978: juna H 522 (Hpk-Tpe): 4142 + 4143. 24.09.1978: Tl ratapihalla: 4039, 4129, 4137, 4142, 4171, 11605, 11617, 11623, 11630. 06.10.1978: Hpk tallialueella: 11596, 4142, 4134. 06.10.1978: juna H 522 (Hpk-Tpe): 4134 + 4142. Lähtö Hpk, klo 17.05. 24.10.1978: Tku tallialue: 4039, 4142, 12213, 12214, 11637, 11639. 02.11.1978: juna H 544 (Tl-Tku): 4144 + 11640 + 4142. 03.11.1978: juna H 451 (Ri-Tpe): 4142 + 11629 + 4153 + 11612 + 4160. 08.11.1978: juna H 334 (Tku-Po): 4142. 14.12.1978: juna H 523 (Tpe-Hpk): 4142. 15.12.1978: juna H 518 (Hpk-Tpe): 4142 + 11626. |
||||
|
|
09.09.2024 02:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, mielenkiintoinen on tuo "toivomuksesi" 1950-luvun puolivälistä teräsvaunujen aikaansaamiseksi radoillemme. Tarkastellaanpa hiukan mitä rautateiden henkilöliikennekalustopuolella tuolloin tapahtui: Dm7-lättätuotanto liitevaunuineen oli jo 1955 saatu käyntiin. Puuvaunujakin valmistettiin "VEB Waggonbau Pasilassa": Vuosina 1952 ja 1956: uusia Cm 2176 - 2186 makuuvaunuja, Vuonna 1956 vanhan Ci-sarjan muutoksia: numeromuutokset luokkamuutosten takia: 6 vaunua ( numeroiksi 2321 - 2326) ja nämä vielä retkeilyvaunuiksi Eim, nrot 21910 - 21919 vuonna 1959. Aiemmin oli jo tehty 9 vaunun muutos retkeilyvaunuiksi Eim (nrot 21901 - 21909) Vuosina 1952 ja 1955 - 1957: uusia CEm 2456 - 2485 makuuvaunuja, Vuosina 1951 ja 1956 - 1957: uusia Em 2750 - 2767 makuuvaunuja, Vuonna 1950 jatkui satapaikkaisten valmistus (Ei 22308 - 22337) päivävaunut, Vuosina 1954 - 1955: muutostöinä valmistui Eik 22338 - 22351 kahvilaosastovaunuja, Vuosina 1953 - 1954: muutostöinä valmistui EFi 22371 - 22400 konduktööriosasto/päivävaunuja, Vuosina 1949, 1950 ja 1952: valmistui uusia Fo 22531 - 22558 konduktöörivaunuja, Vuonna 1951: valmistui uudempi sarja Eis 22751 - 22735 sairasosastovaunuja ja vanhan sarjan numeromuutokset -> 22701 - 22710. Vuosina 1952 - 1954: valmistui 72 P olympia-Ei 22751 - 22800 päivävaunuja, Vuosina 1954 - 1956: Kiitojunarunkoja valmistui Valmetilta 6 kpl (KCik + KEis + KEi). Virkatarvevaunumuutostyötkin työllistivät: esim. ja mm lokakuussa 1955: Ga 7720 -> XG 04420 (Vilppulan asemaa varten) ja Ga 4412 -> XG 04421 (samoin). Normaaleja vaunukonepajan töitä riitti: muutostöitä (vaikkapa kaasuvalon vaihtaminen sähkövaloksi) korjauksia, kuntotarkastuksia ja hylkäämisiäkin ja vielä tavaravaunutuotantokin päällä lisäksi. Niin, siis vuodesta 1953 alkaen XE - JA BE - vaunuja "syntyi" hyvinkin paljon. Ja samaan syssyyn muitakin: BT, BG, jne tietysti. Pasilan konepaja oli siis aika lailla kiinni hommissaan. Tiedä sitten, mitä rautatiehallituksen koneteknillinen toimisto oli konstruktööreilleen ja piirtäjilleen tehtävänantoja määrännyt. Posti tilaili omia vaunujaan, tietenkin: - vuodesta 1952 alkaen: P 9931, 9936, 9938, 9945 ja 9946 (2-aks.), sekä vuosina 1952 - 1959: Po 9822 - 9843. Puhumattakaan vanhojen vaunujen muuttamisista postin Pe - sarjan apuvaunuiksi. Talouden lamakausikin pääsi alkamaan 1957, joten sillä oli oma vaikutuksensa toimeliaisuuteen muuallakin kuin VR konepajoilla. Rautavaltiolla oli lisäksi dieselveturien (Vemput ja Hr12) hankintaohjelma päällä. Eli: riittikö eduskunnan budjetissaan myöntämät rahat hyvin? Rataosaston momentillahan oli omat määrärahansa, että korvataanko esim. Kuurilan siipiopastimet valo-opastimilla ja koska? |
||||
|
|
09.09.2024 00:01 | Lasse Holopainen | ||
| Puuvaunut ovat parhaita ja jalkaanmenevimpiä vaunuja mitä Suomessa on. Niissä todellakin on oma tyylekkään asianmukaisen jalkaanmenevä tunnelma, varsinkin jos menee sisälle. Sitten voi mennä istumaan lähelle veturia, tai jonnekin muualle. Kaksi vaihtoehtoa. Vetämässä voi olla höyryveturi, tai joku muu. Kaksi vaihtoehtoa. Jos on dieselveturit tuplana, yleensä nykyään on Dv15+Dv16, tai toisinpäin. Kaksi vaihtoehtoa. Oli miten oli, niin se on kyllä parasta matkustamista kun vaunu keikkuu, kolisee, rämisee, nitisee, sekä omaa erittäin minimaalisen äänenvaimennuskyvyn. Siinä on sitä asjallista jalkaanmenevyyttä. Sitten vielä kun ikkunasta tulee moottorin jyrinää ja pakokaasua. Jos siellä siis on dieselveturi. Niitä sitten voi olla yksi tai useampi. Kaksi vaihtoehtoa. Toimi se vatokalusto sitten puisevalla savulla, tai öljyisellä savulla, jalkaanmenevyys on taattu. | ||||
|
|
08.09.2024 23:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Voin olla samaa mieltä siitä että 72-paikkainen Ei oli varmaan parasta mitä puuvaunukanta tarjosi 2. luokassa ja "harrastajana" oli tietysti hohdokasta vielä 1980-luvun alussa inttiajan ja opiskeluajan matkoilla astua sisään ja istahtaa punaiselle plyyssisohvalle, viskata remelit verkkohyllylle ja nauttia maisemista kamiinan tuoksuessa ja vaunun natisten keikkuessa. Keskivertomatkustajan kannalta olisi ehkä ollut parempi jos VR olisi alkanut valmistuttaa nykyaikaisia teräsvaunuja jo 1950-luvun puolessavälissä kuten useimmat muut Euroopan valtiolliset rautatiet, niin että puuvaunuista koostuvat kaukojunat olisivat pikkuhiljaa poistuneet 1960-luvun aikana. Muualla jossa niitä oli ollut niitä pidettiin vaarallisina törmäys ja paloturvallisuuden suhteen. Suomen ohella vain Norja taisi käyttää puuvaunuja vielä 1980-luvulla mutta sielläkin niiden käytöstä kaukojunissa luovuttiin jo ennen 1980-lukua. |
||||
|
08.09.2024 23:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin se varmaan oli. Mielenkiintoisaa tosin jos tuo juttu Opel Vectroista jotka oli kasattu GM:n Vauxhallin tehtailla, pitää paikkansa, että se olisi alentanut arvoa käytettynä saksalaiseen verrattuna, niin sitkeässä ilmeisesti ennakkoluulot brittiautoista olivat vielä 1990-luvulla. Sitten kun Toyota ja Nissan alkoivat kasata autoja briteissä niin ei kukaan niistä enää nurissut. | ||||
|
|
08.09.2024 22:55 | Petri Nummijoki | ||
| Brittiautojen suosioon vaikutti varmaan moni muukin tekijä. Iso-Britannia oli Suomelle tärkeä vientimaa ja Englannin puntia oli sen vuoksi saatavilla tuontiin kohtuullisen hyvin jo 1950-luvun säännöstelytalouden aikaan. Autojen koko ja teho kasvoivat vuosien mittaan, joten oletettavasti brittiautoilla oli sodan jälkeisinä vuosikymmeninä parempi kilpailukyky ja se heikkeni vasta ajan oloon. Japanilaisia autoja kohtaan oli 1960-luvulla vielä ennakkoluuloja. Maaseudulla vetoapua tuli siitä, että 4-5 brittiläistä traktorimerkkiä oli erityisen hyvässä maineessa. | ||||
|
|
08.09.2024 22:39 | Lasse Holopainen | ||
| Mitä kamalaa kielenkäyttöä vanhat silmäni näkivätkään... Mutta siis punchlinet, samoinkuin muutkin päähäntulevat sutkauksethan ovat usein mainioita tilanteenkeventäjiä, samoinkuin myös sarkastiset ilmaukset. Jotkut jostakin syystä vain ottavat kaiken aina tosissaan, esimerkiksi joku luuli, että oikeasti olen pudottamassa tonnin painoista kivenjärkälettä rekan lavalta, kun siirtelin sitä pumppukärryllä. Mutta ihmisethän ovat erilaisia, onneksi. | ||||
|
|
08.09.2024 19:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punchline on kyllä hyvä, se toimii parhaiten koomisissa sutkauksissa. Muutoin sen kanssa on oltava tolkuttoman tarkkana. Luotettava ja tuttu seurue on paras (oman kokemukseni mukaan). Itselläni kun ei ole minkäänlaista itsesuojeluvaistoa, olen joissain tapauksissa kyennyt vain vaivoin välttymään humalaisten raivopäisiltä nyrkiniskuilta. - - - "Vittumainen jätkä!" Työelämässä punchline johtaa helposti siihen, että oma nimi on saneerattavien listan kärjessä kun yytee-saneluita ruvetaan väsäämään. |
||||
|
|
08.09.2024 19:50 | Robert Sand | ||
| Tuo täytyy olla väliaikainen ratkaisu että kaivinkone ja muut työmaan koneet pääsee ylittämään sillan. | ||||
|
|
08.09.2024 19:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitojunarungoissa tuuletus oli järjestetty koneellisena, puhaltimien moottorit lienevät saaneen sähkönsä keskivaunun aggregaatista. Tuloilma puhallettiin matkustajaosastoihin keskellä kattoa kulkeneen reiällisen sisäverhouslevyn kautta. Korjatkaa, jos sanoin pieleen. |
||||
|
08.09.2024 19:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näköjään: https://vaunut.org/kuva/170587 Mielenkiintoista... Ja hienosti toimittu ―, siis aidan raosta kurkistellen ja pitkällä putkella zoomaillen. Tiesin että harrastajakolleegaan voi luottaa näissä asioissa. |
||||
|
08.09.2024 18:09 | Mikko J. Putkonen | ||
| Tämä silta on nyt sitten purettu syyskuun alussa. | ||||
|
|
08.09.2024 17:57 | Lasse Holopainen | ||
| Se on hyvä tyyli. Itselläkin oli faija aika puhelias, ja niin olen minäkin, ainakin kun sille päälle satun. | ||||
|
08.09.2024 17:45 | Timo Salo | ||
| Oleppa hyvä! Kiva oli tuolla käydä, ei ole ennen tajunnut mennä. Mainio kuvauspaikkakin... | ||||
|
08.09.2024 17:41 | Timo Salo | ||
| Voikukka, Norjan Angervo, Lupiini, Maitohorsma ja tuo Peltovalvatti on ainakin täällä toisella kierroksella... (Peltovalvatti on hiukan kuin voikukka)https://luontoportti.com/t/328/peltovalvatti | ||||
|
|
08.09.2024 17:31 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos kuvasta. Ansiokasta dokumentointia. | ||||
|
|
08.09.2024 17:06 | Markus Räsänen | ||
| Lasse: Edesmenneellä isälläni oli tyyli ja tapa puhua vähän, mutta sitäkin verbaalisemmin niin, että kuulija oli vastuulla tajuta hänen kommenttin sisältö tai jos ei tajunnut, niin asiaan lisätään viimeinen lause, Punchline, joka joko hiljentää vastapuolen ja aiheuttaa muissa huvittuneisuutta ta epäonnistuttua koko porukka on hiljaa.Tätä tyyliä käytän myös itse. Olen myös puheliaampi kuin isäni. Tyyli toimii useimmin, joskus harvoin se ei onnistu ollenkaan ja sitten yritetään koota itsensä ja jatkaa jostain aiheesta. | ||||
|
|
08.09.2024 16:52 | Teemu Saukkonen | ||
| Tänään ihmettelin toisella kierroksella olevien voikukkien kukintaa (vai mitä ne saman näköiset ovat? | ||||
|
08.09.2024 16:51 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko tämän radan alku todella switch-back tms. systeemi kuten ilmakuvasta ja juliasta näyttää? Miksi niin hankala järjestely? | ||||
|
|
08.09.2024 16:22 | Juha-Pekka Kurvinen | ||
| Nyt se sitten joutui modernisoinnin kohteeksi, kun siinä on nuo "kajarit", niin kuin muissa uudemmissa varoituslaitoksissa. | ||||
|
|
08.09.2024 15:02 | Kai Krause | ||
| Kävin ottamassa sillan kiskojean teosta paremman kuvan, josta näkyy kiskojen teko tosiaan em. pätkistä. Kiskon pätkät on ladottu paikalleen osan matkaa, mutta niitä ei ole vielä liitetty toisiinsa eikä kiinnitetty. Kuva on aidan takaa otettu sillan vierestä putkella. Lisäsin ko. kuvan tänne. | ||||
|
|
08.09.2024 14:32 | Eljas Pölhö | ||
| Harmaissa kiitojunarungoissa matkustin junan kulkusuunnasta riippuen joko KCik tai KEi kaarevan päädyn luona (poikittain tai katse taaksepäin radan suuntaan). Sen jälkeen kun aloin ottaa nopeustaulukoita aina Dm4:ssä, jos sellainen oli vetäjänä. Tuuletuksen suhteen minulla ei ole mitään muistikuvaa hyvään tai huonoon suuntaan, joten ei varmaan ollut mitään valtavaa eroa muuhun 50-60-lukujen kalustoon. | ||||
|
|
08.09.2024 14:13 | Lasse Holopainen | ||
| Aku Ankkaa luin joskus paljon, mutta ei tule mieleen. | ||||
|
|
08.09.2024 13:35 | Hannu Peltola | ||
| Aku Ankan lukijat tuntevat puheliaan Reino Räpäkäen. | ||||
|
|
08.09.2024 13:17 | Lasse Holopainen | ||
| Markus: hyvä hommahan se on. Joskus sitä kyllä kuulijat saattavat olla pihalla kuin liikennemerkki, siitä johtuen. Tai siis, koska en säilytä liikennemerkkejä pihallani, voidaan sanoa: pihalla kuin lintulauta, tai kujalla kuin liikennepoliisi. Esa: itsekin tuli tuossa mieleen eräs yhteiskuntaopin opettaja, jolla on tapana puhua pälättää keskivertoa enemmän ja se käytti ilmauksia: moottoriturpa ja turpamoottori itsestään. Asiat kyllä meni yleensä perille. Jostakin syystä kävi aika usein myös niin, että meikäläisellä petti pokka, sitten siinä yritin olla tukehtumatta nauruun seuraavan vartin, sitten aina kaverilla petti myös pokka takanani, ja tilannetta pahensi se, että kummankin nauraminen edesauttoi toisen repeämistä. Kaiken lisäksi istuin eturivissä. |
||||
|
|
08.09.2024 12:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan yhteiskouluajoilta erästä opettajaa kutsutun "kahden hampaan konekivääriksi". "Moottorisuu-termi juolahti myös ajatuksiin. | ||||
|
|
08.09.2024 12:09 | Markus Räsänen | ||
| Lasse: Eikö se ole hyvä asia, että kykenee olemaan verbaalisesti lahjakas? itse pidän tästä ominaisuudesta. Se ei jätä pulaan koskaan, paitsi ehkä kuulijan/lukijan. | ||||
|
|
08.09.2024 11:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Radan profiili huomioiden kärry löytyy todennäköisemmin Viinikasta kuin Lielahdesta. Mutta jos käyt katsomassa kiskonpätkiä lähempää, niin muista toki pysyä poissa rautatiealueelta. Muuten ensimmäisenä ohi ajavan junan kuljettaja kilauttaa aitojen väärällä puolella havaitsemastaan henkilöstä liikenteenohjaajalle, jolloin paikalla käynnistyy herkästi »viranomaistehtävä». | ||||
|
08.09.2024 11:19 | Timo Salo | ||
| Kirkosta sai muuten tuolta samalta seisomalta oikeinkin mukavan kuvan.Mitä lahnaan tulee, niin asenteeni kalan makuun johtunee siitä, kun nuorempana kalastelin ja sain myös noita lahnoja. Kuitenkin pikkupojan inho nousi peratessa, kun sisältä löytyi melkoinen lapamato... | ||||
|
|
08.09.2024 11:09 | Petri Nummijoki | ||
| Manuaalinen paikkavaraus oli varmaan enemmän työtä vaativa mutta tuskin erityisen epäluotettava tai riippuu tietysti työn laadusta samoin kuin tietoteknisten järjestelmien toimivuus. Mutta sen sijaan siitä oli käsittääkseni enemmänkin ongelmia, että matkatoimistot suhtautuivat ymmärtämyksellä asiakkaisiin, jotka eivät onnistuneet saamaan VR:n asemilta paikkalippua loppuunmyytyyn lisämaksulliseen junaan. Matkatoimistot myivät kaikille halukkaille ja sen vuoksi EP-junissa saattoi todellinen matkustajamäärä olla huomattavastikin yli istumapaikkojen määrän. | ||||