3560-138424 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 29.09.2023 02:04 Jari Kuusinen  
  Tämä viimeinen museojuna Ämmänsaareen taidettiin näköjään ajaa tyhjillä penkeillä, kun kuvasaldon on jäänyt näihin kolmeen kuvaan! :) :) :)
kuva 29.09.2023 00:53 Jouni Hytönen  
  Tasoristeyksen nimi on tien nimen mukaan Aholahdentie.
kuva 28.09.2023 23:29 Panu Breilin  
  Asemarakennus ei näy tässä kuvassa vaan se jää alikulkutunnelin sisäänkäyntien taakse piiloon.
kuva 28.09.2023 23:27 Panu Breilin  
  Tämä kuvassa näkyvä osittain kaksikerroksinen rakennus ei ole asemarakennus vaan kyseessä on II luokan asemaravintola ja rautatiehotelli. Taustalla oikealla näkyy III luokan asemaravintola jonka rakennuksessa myös toimi III luokan hotelli ainakin alkujaan. Asemarakennus jää kuva-alan vasemmalle puolelle.
kuva 28.09.2023 21:33 Jimi Lappalainen  
  Näyttäisi ilmestyneen, mutta kuva on niin pieni ja epäselvä, ettei numero näy kunnolla. Emma-kuvat läpi käytyäni puskinvalot näkyvät parhaiten tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/92369
kuva 28.09.2023 18:23 John Lindroth  
  Kiinnostava kuvasarja!
kuva 28.09.2023 18:16 Erkki Nuutio  
  Jotta teollisuus voisi (uskaltaisi) tehdä investointipäätöksiä tarvittavista uusista jalostamolaitoksista (vety+metanointi) on synteettisen vihreän metanolin käytön luvallisuuden EU -tieliikenteessä oltava selvä.
Teollisuus on selväsanaisesti ilmoittanut haluavansa tehdä nämä vihreälle siirtymälle tarpeelliset investoinnit.
Se on siksi toistuvasti kiirehtinyt asiaa, mutta EU on viivyttänyt jo vuosia ja viivyttää yhä tämän varmistavan tiedon antamista.

Esimerkiksi edellä viittaamaani menettelytapaehdotukseen on odotettu vastausta tai muuta ratkaisua jo yli kaksi vuotta.
Kehittyneintä uusinta tekniikkaa hyödyntäviä uusia suurlaitoksia tarvitaan synteettisten polttoaineiden jalostuskapasiteetin lisäämiseksi ja hintakilpailukyvyn mahdollistamiseksi.
Nämä investoinnit ovat samalla tärkeä edellytys vanhojen hiili- ja muita päästöjä tuottavien laitosten poistamiselle.

Asioita kiirehditään juuri siksi, että EU pyrkii estämään mainittujen biopolttoaineiden käytön myös raskaassa pitkänmatkan liikenteessä. Raskaan pitkänmatkan liikenteen sähköistys ei pääosin kuitenkaan ole taloudellisesti eikä teknisesti mahdollista vielä pitkään.
Ääritahot tavoittelevat pakkosiirtymää vielä pitkään epäkypsiin ja kalliisiin polttokennoihin.
Tämä on aivan vastakkaista EU:n hyväksytylle pyrkimykselle olla neutraali vaihtoehtoisille päästöttömille ratkaisutavoille toimivimpien ratkaisujen löytämiseksi.
kuva 28.09.2023 14:43 Timo Salo  
  Pitää olla saksalaista insinööriajattelua, että niitä valoja voi sanoa helpoiksi. (Suvussa saksalaista verta) Topi yritti aikanaan selittää kuinka nuo Sr3:sen valot toimii, mutta paljon mielummin opettelisin jonkun japanialaisen koneen sielunelämää. Siittä sentään saa jotain tolkkua ja enklanninkieli riittää... :-)
kuva 28.09.2023 13:21 Rainer Silfverberg  
  Biopolttoaineiden (biodiesel ja etanoli ja biokaasu) raaka-ainelähteet riittäisivät vain n 1/4 Suomen tieliikenteen tarpeeseen, VTT:n mukaan.
Jos ja kun raakaöljy loppuu tai saanti vaikeutuu niin pitää biopolttoaineet varata sellaisille liikennemuodoille joita ei voi sähköistää.
kuva 28.09.2023 13:18 Rainer Silfverberg  
  Kun painaa "SR" -linkkiä niin avautuu kuvia Stadin Ratikat Oy:n museoraitiovaunuista. Eli pitäisi korvata HKL:llä.
kuva 28.09.2023 13:17 Jorma Rauhala  
  Tämän esikuva on selvästi ranskalainen. https://vaunut.org/kuva/57304
kuva 28.09.2023 12:46 Erkki Nuutio  
  Jari: Yrittäkäämme välttää harhaanjohtamista. Kiihkoisa dieselmoottorien kieltoyritys EU:ssa kaatui viime syksynä.
EU-komissio ja sen komissaari Timmermans oli sivuuttanut ministerineuvoston ohjeistuksen asiassa.
Yhdeksän EU-maata puuttui asiaan ja Timmermans oikaisi tämän virheen ajamassaan määräysehdotuksessa.
Kieltoa dieselmoottoreille ei ole eikä tule.
Raskaista dieselmoottoreista luovutaan kun se on järkevää ja riittävän kelvollisia vaihtoehtoja tulee tarjolle.

Moottoriperiaatteen ja päästöttömäksikin katsottavan polttamisen kieltämisen sijasta tiukentuvat dieselmoottorin erilaisia polttoaineita sekä päästöjä koskevat määräykset tutkimuksen ja tuotekehityksen mahdollistamalla tahdilla.
Näiden määräysten puitteissa tietysti eletään.
Taidamme saada valaistusta lähivuosien menettelytapoista vasta vuoden päästä, IAA-näyttelyn aikoihin. Silloin ja siellä alan teollisuus esittelee ratkaisunsa, joille määräystahot (EU ja muut) ovat antaneet periaatteelliset hyväksyntänsä.

Kaupunkilinja-autot ja mm. jäte- ja jakeluautot ovat ihmisympäristön keskellä toimivina erityissäännösten alaisia. Sähkö lähinnä ladattavien akkujen muodossa on niissä helppo ratkaisu. Se on hyvää vauhtia toteutunut vapaaehtoisuuden ja säätelyn kautta.
Kyseisen liikenteen säätelijänä ja rahoittajana voivat kunnat tietysti asettaa erityisiä teknillisiäkin ehtoja liikennöivälle kalustolle.

Kiihkoileva vihreän metanolin käytön jarruttelu on hidastanut turvallisen ja käytännöllisen vetytalouden vauhtiinpääsyä.
Vedenpitävä menettely joka varmistaa että tankkiin päätyvä metanoli on vihreätä on valmiina odottamassa :
( https://www.crediting-system-for-renewable-fuels.eu/#:~:text=With%20a%20voluntary%20crediting%20scheme,fuels%20brought%20into%20the%20market ) .

Menettelyn käyttöönottopäätöksen puuttuminen mm. EU:ssa jarruttaa uusien vihreiden metanointilaitosten suuria investointipäätöksia.
On outoa että EU tieliikenteen vihreän siirtymän edistäjänä onkin sen turvallisen ja järkevän toteutuksen haittaaja.
Suomenkin vihreää siirtymää puoltavien tahojen tulisi osoittaa hereilläolonsa ja alotteellisuutensa tässä varsin keskeisessä asiassa!
kuva 28.09.2023 12:29 Ari-Pekka Lanne  
  Heh, ei kai kolmosten (Sm/Sr) valojen prätkyttämistä voi suorastaan monimutkaiseksi sanoa. Niissä vain on omat pienet jekkunsa, mistä johtuen Italian Ihmeen hännässä näkyy pakkaavan usein palamaan punavalojen lisäksi valkea paiskari, ja Vektorista veto- tai työntövoimansa saavan Edo-tötterön hännässä punavalojen sijaan valkovalot. =oD
kuva 28.09.2023 12:28 Petri Sallinen  
  Vetyjen luokittelu niiden tuotannon aiheuttamien ilmastohaittojen vuoksi on tunnettua. Vihreä, turkoosi, sininen, pinkki ja harmaa vety sisältävät määrittelyn sen mukaan, miten vety on tuotettu. Vihreä vety on puhtainta, koska sen tuottamiseen käytetään vain tuuli-, aurinko- tai vesivoimaa. Vaikka ydinsähkö on päästötöntä, ei sillä tuotettua vetyä kelpuutettu vihreäksi, vaan se on pinkkiä. Eurooppalainen energiateollisuus vastusti tätä.

Mielestäni rautatieharrastajien keskustelusivustolla muiden aiheiden sivujuonteena juoksevan keskustelun vedystä ei tarvitse mennä energiapolitiikan yksityiskohtien syvimpiin vesiin. Siksi "vety" yleisluontoisena ilmaisuna on suurimmaksi osaksi riittävä. Ei ole kuitenkaan mitään syytä kiemmurrella ilmaisuissa tai kehitellä poliittisia salaliittoteorioita.

Vedyn liikennekäyttö lienee teknisenä ilmiönä mielenkiintoinen ja käytännönläheinen, mutta suuressa kuvassa se rajoittuu raskaaseen liikenteeseen — olipa muoto tai jalostusaste mikä tahansa. Säätely ja talous (=hinta) asettavat rajat sille, onko lopputulos kaasu vai neste vai molemmat — vai ottaako säätely edes kantaa olomuotoon. Säätely voi perustua taloudellisuuteen, mutta myös arvostuksiin — tai niiden yhdistelmään. Jos tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ilmasta, niin parasta olisi tehdä se teknologianeutraalisti, jolloin säätely asettaa vain tavoitteen, mutta ei ota kantaa teknisiin ratkaisuihin. Ei siis ole olennaista se, onko keinona nesteen vai kaasun käyttäminen, kunhan tavoite toteutuu. Kakkosena tulee todennäköisesti hinta.

Vanhan liiton insinööreille voi olla kova paikka hyväksyä sitä, että tekniikkaa arvioidaan myös arvopohjaisesti — ei pelkästään teknisten ratkaisujen perusteella. Taloudellisuudenkin merkitys saattaa joskus olla kauhistus etenkin silloin, jos teknisesti edistyneimmän ratkaisun taloudelliset vaikutukset ovat selvästi teknisesti vähemmän kehittyneempää ratkaisua edullisempia — ja silloin, kun ne joutuvat kalliin hintansa vuoksi hylkyyn.

Takavuosina suomalainen insinööriporukka masinoi lehdistössä laajan ja kalliin kampanjan: "tuulivoima ei sovi Suomeen". Ei siis uskottu tekniikan kehittymiseen eikä siihen, että lopulta laitoksia rakennetaan pilvin pimein kokonaan markkinaehtoisesti — ilman yhteiskunnan tukea. Nyt ehkä nolottaa.

Insinöörien usko fossiilisia polttoaineita käyttävään sähkön ja lämmön yhteistuotantoon oli myös vankkumaton melko pitkään — etenkin kuin pääkaupunki sai hyvällä hyötysuhteella toimivasta energiajärjestelmästään kansainvälisen palkinnon. Nyt yhteistuotantoa kuitenkin puretaan eikä uutta rakenneta. Tampereellakin maakaasua ja turvetta käyttävä yhteistuotanto on jo historiallinen muisto.
kuva 28.09.2023 12:02 Reijo Salminen  
  Ei ihan tullut 17 vuotta täyteen Antin kyselystä, Tapiolla on norsun muisti.
kuva 28.09.2023 11:59 Jorma Rauhala  
  Sähkömoottorivaunu nro 11 ja perävaunu nro 521 ovat kumpikin HKL. Mitähän tuo "SR" tuossa tarkoittaa?
kuva 28.09.2023 11:08 Timo Salo  
  Selvä tuo valo-ongelma. Harvoin näkee kokonaan "pimeitä" junia, mutta Valmetin tavan tuntien tehdä asioita ymmärtää, että kaikki valot on saman sulakkeen takana... Uusien veturien LED-valot taas on usein niin monimutkaisia käyttää, että usein radan varressa asuvana näkee täydet ajovalot molempiin suuntiin! :-) (Esim. Sm3, tai Sr3)

Olet Simo ilmeisesti PoRhan jäsen? Onneksi olkoon upeista nettisivuista!!! (kävin juuri tutustumassa)

http://rmhl.fi/PoRha/
kuva 28.09.2023 10:29 Esa J. Rintamäki  
  Joo, herra Jarno! Ilmeisesti peseminen maksaa liikaa... ?
kuva 28.09.2023 09:22 Simo Tuominen  
  Hyvä kuva. Tosiaan valot ovat pimeänä, ei tosin ole unohtunut kuljettajalta. Tähän ongelmaan havahduttiin ja syyksi selvisi sulakkeen palaminen mikä matkan aikana vaihdettiin.
kuva 28.09.2023 08:14 Jari Välimaa  
  TKL hankkii 7 akkubussia:

"Tuomi Logistiikka Oy pyysi tarjouksia Linja-autohankinta 14:sta. Hankinta koskee uusia, akkusähkökäyttöisiä, 3-akselisia, niveltämättömiä LowEntry-kaupunkilinja-autoja. Sopimuskausi alkaa sopimuksen allekirjoituksesta ja on voimassa 31.12.2028 ast. Nyt hankittava kokonaisuus sisältää seitsemän (7) kaupunkilinja-autoa. Investoinnin arvonlisäveroton arvo on 3 745 000 euroa. Lisäksi hankitaan edellä mainittuihin seitsemään (7) kaupunkilinja-autoon huolenpitosopimukset 10 vuoden sopimuskaudelle. Hankinnan yhteenlaskettu arvonlisäveroton arvo on 4 753 000 euroa."
kuva 27.09.2023 23:19 Miitre Timonen  
  10 vuotta sitten.
kuva 27.09.2023 22:36 Jussi Tepponen  
  Tuosta Ollin linkittämästä vuoden 1958 ilmakuvasta näkyy hyvin, että tuo vanha kapearaiteinen ratalinja on seuraillut meren rantaviivaa huomattavasti tarkemmin. Ilmakuvassa näkyy hauskasti myös jo uuden leveän radan penkereen rakennustyö.
kuva 27.09.2023 20:48 Jarno Piltti  
  Nuo liukuovet hytin takaseinässä on kyllä huonosti esillä kuvissa, tässä ne näkyy. C-sarjoista toki muutenkin hintsusti kuvia.
kuva 27.09.2023 20:43 Jarno Piltti  
  Härskin näköiset nuo deeverit tästä kulmasta, nokeaa ne muutkin kuin Dr20.
kuva 27.09.2023 19:55 Pasi Utriainen  
  Kyllä ne Väylän ovat, kuten myös tasoristeysmerkit. Tasoristeyksen ennakkomerkit ja lähestymismerkit kuuluvat tienpitäjälle. Tuo näyttää ihan "perinteiselle" yksityistielle kun liikennemerkkejä ja lisäkilpiä on laiteltu ilman sen kummempaa ajattelua.
kuva 27.09.2023 17:52 Jukka Voudinmäki  
  Lienee LWR:n aikainen syrjäraide nimeltään Varvin raide, käyttäjät Loviisan Saha ja Tynnyritehdas Oy sekä Suomen Kalastus Oy.
kuva 27.09.2023 16:20 Jan Jahkola  
  Hienot värit maisemassa ja junassa.
kuva 27.09.2023 16:15 Jan Jahkola  
  Aikamoinen korppu on, mutta hieno! Tasoristeys ilmeisesti Valko-Läntinen (Bella). Ratakm 204+677.
kuva 27.09.2023 15:51 Olli Keski-Rahkonen  
  Kyllä, ja tuohon korkeampaan pitkään punaiseen rakennukseen on mennyt sivuraide: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=13&coord=458657.90036031225_6699047.55630216&mapLayers=801+100+default,3400+100+ortokuva:indeksi×eries=1958&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&noSavedState=true&showIntro=false
kuva 27.09.2023 15:46 Jarno Piltti  
  Mielenkiintoinen yksityiskohta. Onko Emma Seniorissa samanlaiset tuikut? Ja onko kylkeen ilmestyntyt EVN-numero sitten viime näkemän?
kuva 27.09.2023 15:42 Jarno Piltti  
  Pila menisi täydestä!
kuva 27.09.2023 15:41 Jarno Piltti  
  Onpas Dr14-tyyppinen väritys.
kuva 27.09.2023 13:53 Esa J. Rintamäki  
  Herra Kari, ne parisen vetyvappupallon yllättävää paukahtamista (eivät johtuneet puhkeamisista!) umpinaisen henkilöauton sisätiloissa ajon aikana joskus 1970-luvulla ainakin pullauttivat auton kattoa ja veivät kuulon matkustajilta.

Aamulehtihän näistä uutisoi joskus
kuva 27.09.2023 12:28 Jukka Viitala  
  Vasemmalla keskellä peltoa Röjsjön turveradan penkka.
kuva 27.09.2023 09:46 Antero Airola  
  P166 Pori-Helsinki
kuva 27.09.2023 09:31 Jimi Lappalainen  
  Näkyykö tuossa vanha ratalinja?
kuva 27.09.2023 08:27 Kari Haapakangas  
  Omistaako varoituslaitoksen tieosuuskunta vaiko väylävirasto?
kuva 27.09.2023 08:18 Kari Haapakangas  
  Vedyn (kaasu) varastointiin ja käyttöön suhtaudutaan kyllä melkoisen hysteerisellä varovaisuudella, kiitos Hindenburgin. Onhan toki ymmärrettävää, että ilmalaivoissa käytetään heliumia, mutta säähavaintopallojen täyttäminen heliumilla on kyllä jo ylivarovaisuutta sekä karmeaa tuhlausta (helium maksaa reippaasti enemmän kuin vety).

Vappupalloissa vety olisi myös täysin turvallinen täyttöaine (sitä on pallossa niin vähän, eikä sitä suuria määriä ole edes myytävässä pallonipussa), mutta tietysti vetykaasupullon tuominen käyttöpaikkaan saattaa hieman arastuttaa.

Tulihan sitä villissä nuoruudessa toki kokeiltua vetykaasupallon räjäyttämistäkin. Melkoinen pettymyshän se oli. Vetyhän palaa melkoisen näkymättömällä liekillä, ja siinä testissä mahtoiko siitä vedystä palaa kuin pieni osa muutenkaan.
kuva 27.09.2023 07:46 Jari Välimaa  
  Ajatukset muuttuvat silloin kun loppuosa liikenteestä siirtyy taakanjakosektoriilta päästökauppaan, viimeisempenä meriliikenne, käyttövoimien ekonomia muuttuu: diesel moottorin päästöoikeudet pitää ostaa päästökaupasta. Voi vähentää kaikkea polttamiseen liittyvää tuotantoa.
kuva 26.09.2023 18:53 Erkki Nuutio  
  Kuvani on riittävän laaja. En mitenkään vähättele vetykaasun käyttöä soveltuvilla teollisuudenaloilla.
Erityiskiinnostukseni, tuotekehityksellinen seurantatoimeni ja 50-vuotinen teollinen kokemukseni koskee toki sovelluksia raskaissa autoissa ja työkoneissa.

Vedyn erityinen hankaluus koskee jakelua ja varastointia kiinteisiin ja kuljetettaviin säiliöihin.
Neste verrattuna kaasumuotoon on molemmissa näistä TÄYSIN YLIVOIMAINEN, eikä tätä mikään muuta tulevaisuudessakaan.

Kuvaava on viittaamasi esimerkki : vedystä muunnettu vihreä (synteettinen) metaanikaasu.
Verrataan sitä vedystä muunnettuun vihreään (synteettiseen) metanolinesteeseen.
Kummankin molekyliin on liitetty ilmasta (esimerkiksi jo määräykset täyttäväksi puhdistetusta pakokaasusta) pyydystetty hiiliatomi.
Täsmälleen sama atomi siis molempiin.
Kumpikin aine on siten täsmälleen yhtä "vihreä", eli päästötön asiaa koskevien määräysten kannalta.
Kumpikin aine soveltuu periaatteessa yhtä taloudellisesti esimerkiksi polttomoottoreihin ja muihin polttoprosesseihin

Mutta kuten todettu, nestemuoto on mukava ja turvallinen käyttää, kaasumuoto ei ole.
Nestemuoto on kätevä ja laajasti käytössä myös monien kemiallisten jatkojalosteiden valmistuksessa.

Näytät itsekin kiemurtelevan tässä nimikysymyksessä. Onko varoitettu että asiaa ymmärtämättömien varalta saa puhua yksinomaan vedystä, eikä lainkaan vedyn yhtä "vihreistä" mutta kuljettamiseen ja varastointiin ylivoimaisesti soveliaammista käyttömuodoista?
Mitä äärivihreyteen tulee, on kiistatonta että sitä esiintyy EU:n päästömääräysten laatijoiden piirissä, jopa komissaari Timmermansissa.
Se tuli vakuuttavasti esille viime syksynä raskaissa ajoneuvoissa vielä pitkaan tarpeellisten dieselmoottorien kieltoyrityksen torjumisen yhteydessä.
kuva 26.09.2023 17:49 Esa J. Rintamäki  
  Mielenkiintoista pohdiskelua. Puhtaan vedyn palamistuotehan on vesi.

Mihin onkaan jäänyt muinaisaikainen innostus MHD-generaattorista? Herra Erkki, sinun tietämyksesi ja kokemuksesi ansaitsee syvän kumarruksen, mitä siis voit sanoa MHD:stä? (Tähän väliin?)
kuva 26.09.2023 17:34 Timo Haapanen  
  Tarkoittikohan J-P tätä hilaamista (1.9.2022) https://vaunut.org/kuva/160147?tag0=2%7CSr1%7C3051
kuva 26.09.2023 17:30 Petri Sallinen  
  Nyt silmät auki, jotta näkisit vähän suuremman kuvan. Teollisuus on kautta aikojen käyttänyt vetyä, joten sen käsittely tunnetaan. Tähän mennessä sitä on valmistettu maakaasusta, jolloin prosessi tuottaa sivutuotteena hiilidioksidia, jota ei siis haluta. Jos vetyä valmistetaan puhtaalla sähköllä vedestä, niin hiilidioksidia ei synny. Valtran vetytraktori saa tällä tavalla vetyä, jonka valmistaminen ei ole tuottanut lainkaan hiilidioksidipäästöjä.

Jos SSAB:n terästehdas ottaa teräksen valmistuksessa käyttöön vetypelkistyksen (kuten ovat suunnitelleet), niin Suomen hiilidioksidipäästöt laskevat vuosittain noin seitsemän prosenttia. Otetaan vielä biovoimalaitoksen piipun nokalta hiilidioksidi talteen ja sekoitetaan sitä vetyyn: saadaan synteettistä metaania. Sen polttaminen tosin vapauttaa vetyyn lisätyn hiilen ilman — ellei sitäkin oteta talteen ja sekoiteta taas kerran vetyyn. Parhaimmillaan hiili siis saadaan kiertoon ilman, että sitä vapautuu ilmaan. Hiilidioksidin talteenottotekniikka on ikivanha tekniikka. Hiilidioksidi voidaan jopa nesteyttää, jos niin halutaan — sähköä toki siihenkin kuluu.

Se on tietty selvää, että kaikella on hintansa verrattuna esimerkiksi siihen, että jatkettaisiin kivihiilen polttelua, joka on verrattain edullinen tapa tuottaa energiaa. Jos ilmastomuutos halutaan pysäyttää, niin sillä on hintansa, josta jokainen joutuu maksamaan. Valittujen teknisten menetelmien kustannukset siirtyvät tuotteiden ja palveluiden hintaan. Alussa uudet tekniikat ovat kalliita, sarjatuotannossa halvempia.

Meillä on täällä duunissa pari vetynörttiä muiden energianörttien joukossa. Kokemukseni mukaan tämä on vahvasti insinöörivetoista hommaa, joten viherkiihkoilijoiden pelkosi on turha. Vetytaloudesta odotetaan merkittävää uutta liiketoimintaa, johon Suomella on hyvät mahdollisuudet.
kuva 26.09.2023 17:25 Ari-Pekka Lanne  
  Nämä punaiset eivät käyneet muutamia vuosia sitten siinä peruskunnostuksessa, jossa olisivat samalla saaneet vihreät teippisuikaleet. Sen takia voisin kuvitella, että nämä ovat alttiimpia kalliita korjauksia vaativille, eräisiin keskeisiin osiin iän myötä ilmaantuville vioille, kuten vaikkapa ajomoottoreiden tai päämuuntajan käämeissä ( https://veturinkuljettajat.blogspot.com/p/sr1-kaasureleen-tarina.html ). Kun samaan aikaan toisesta päästä pukkaa uutta Kolmosta, joka on ominaisuuksiltaan toiselta planeetalta, ei niin kalliita remontteja varmaankaan kannata enää alkaa tekemään. Ja jos tämäkin kuva olisi otettu hieman lähempää, näkyisi siinä takuulla sen lisäksi ruosteenkukkia. Niin surkeeta kun se onkin, jos tuumaillaan asiaa Kaalihäkin äänimaailman ja yleisen rautatienostalgisuuden kautta.
kuva 26.09.2023 17:21 Timo Haapanen  
  Dv12 2566 toi uudet Stadlerit satamasta https://vaunut.org/kuva/164050?tag0=1%7CDr19%7C
kuva 26.09.2023 16:43 Juha-Pekka Marttila  
  Mikä on esim Sr1 3051 romutusperuste?? Voitteko valottaa?? Vasta oli hilaamassa uusia diesel- vetureita.?
kuva 26.09.2023 16:42 Erkki Nuutio  
  Vetyä muunnetaan Saksassa metaaniksi (CH4) ja levitetään maakaasun (=vähemmän puhdas metaani) seassa maakaasuputkiston kautta maakaasu-autoilijoillekin. Audinkin vetytehdas toimii näin. Myös joissakin traktoreissa, Valtroissakin käytetään maakaasua.
Pieni sievä hiiliatomi poltetaan siis metaanissakin - ja päätyy ilmakehään. Maakaasussa hiiliatomi onkin jo alkuaan, eikä siis otettuna huomattavan kalliisti ilmakehästä.

Siksi Vetyklusterinkin tiedottaminen surettaa. Ehkä viherkiihkoilijoiden pelossa (toimilupien ja rahoituksen estäminen) vaietaan vihreästä metanolista, joka kuitenkin on nestemäisenä lähes ainoa turvallinen ja käytännöllinen synteettinen vetypolttoaine mm. raskaalle liikenteelle ja työkoneille.
VETY EI SITÄ OLE. KALLIIKSI TULEE JOS SIIHEN PAKOTETAAN. Lisäkustannukselle ei löydy maksajaa.
Kiemurtelua tiedottamisessa on myös esimerkiksi Nordic Ren-Gasilla. Aikaisemmin tämä kertoi kiemurtelematta metanolin olevan prosessin järkevin päätuote.

Vety kun on sellaisenaan mahdollisimman viheliäinen ja vaarallinenkin tuote varastoitavaksi pidempiä aikoja.
Vedyn pienikokoinen atomipari vuotaa useimpien täystiiviiden paksujenkin seinämäaineiden lävitse, varsinkin kun suurpaineisuus on edellytys edes välttävään energiatiheyteen pääsemiseksi.
kuva 26.09.2023 16:17 Antti Ojala  
  Rahalahjoituksista tai talkoopanoksesta ei ole mitään hyötyä, ennenkuin Hmvy purkaa kalustomassaansa muille alan toimijoille ja näillä on tiloja kalustoyksiköiden kunnostamiselle. Koska tästä projektista puuttuu vain kaikki, luonnonvoimat tekevät päätöksen kyllä puolestamme.
kuva 26.09.2023 15:36 Timo Haapanen  
  Kuva palaneesta: https://vaunut.org/kuva/147772?tag0=3%7CDm12%7C4414
kuva 26.09.2023 15:15 Heikki Jalonen  
  Kiitos E.P. Henschel-systeemi on minulle tuttu, kiitos juurikin Sinun lähettämäsi Phil Girdlestonen kirjan "Camels and Cadillacs" perusteella. Siksipä yritinkin hahmottaa tuosta veturista siinä SAR 25(C)-sarjan veturissa niin selvästi erottuvaa suurikokoista puhallinturbiinia, sitä löytämättä.

Minä en tuon tekstikatkelman perusteella vielä saa varmuutta itse vetopuhaltimen toimintatavasta, mielestäni se jää vähälle selitykselle. Tuossa veturissa jotenkin vaikuttaisi olevan rakenteeltaan selvästi pienempi poistoimuri, mahdollisesti jonkin tyyppisen lamellimoottoriin perustuva, ehkä pakohöyryn sivuvirtaukseen sijoitettu. Tämän laittteen osa saattaisi olla näkyvissä nokikaapin sivulla. Varsinainen puhallinsiivikko tai vastaava lienee jossain kaapin sisällä.

Itse tenderin tuuletuspuhallinjärjestelmä turbiinikäyttöineen on samankaltainen kuin SAR 25C-sarjassa, samoin esilämmittävä lisäysvesisäiliö ja varmaan myös siihen kuuluvat alas sijoitetut syöttövesipumput.

Junan lämmitykseen, muihin toimintoihin ja vuotoina poistuva höyry on tietysti osaltaan korvattava lisävedellä. Veturissa ei ilmeisesti ole niin hienostuneita lauhteiden keruujärjestelmiä kuin SAR 25(C) sarjassa oli; jopa jarruejektorin poistolauhdetta kerättiin niissä talteen.
kuva 26.09.2023 15:08 Timo Haapanen  
  Eri asia: tuleeko tuosta Dm12-moottorivaunusta 4414 vielä kalua, eikös se ollut pahasti palanut?
<<   >>