Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.09.2024 10:58 | Kai Krause | ||
| Moro, näin mainitsemasi hökötyksen aikaisemmin, mutta en tiedä mihin se on siirretty. Täytyy käydä vielä katsomassa tarkemmin noita kiskopätkiä ja kysäistä siltaa rakentavilta mihin aikovat pätkiä käyttää. | ||||
|
08.09.2024 10:58 | Petri Nummijoki | ||
| Miten hyvin tuuletus pelasi harmaissa kiitojunissa? Puuvaunut olivat kesällä raikkaita ainakin verrattuna koko päivän ratapihalla helteessä seisoneeseen sinisten vaunujen runkoon saati Lättähattuihin. Entä oliko harmaissa kiitojunissa sisällä samanlaista avaruuttaa, mitä veturijunan vaunuissa? Ainakin ulospäin ne näyttävät profiililtaan pienemmiltä. | ||||
|
08.09.2024 10:17 | Pasi Utriainen | ||
| Kovin on Pieni-Sulkava rehevöitynyt. Lämmin kesä ja alkusyksy, matala muutaman metrin syvyinen järvi ja vähäisten sateiden takia alhaalla oleva vedenpinta ovat myötävaikuttaneet rehevöitymiseen. Myös järven lasku-uoma Siilinjoki on ollut vähävetinen liejujoki tänä vuonna. Joen lähellä huppujen alla rakennetaan uusia ala- ja yläastetta. | ||||
|
08.09.2024 10:13 | Tuomas Pätäri | ||
| Ai tästä olisikin nähnyt radalle näin hyvin. Kun kesällä kävin paikalla, en kulkenut tästä (mainitun liikennemerkin takia) vaan käytin tietä joka alittaa radan heti Lahnajoen itäpuolella. Joitain kuvia otin tuolla pellolla, sieltäkin sai junan ja vaneritehtaan samaan ruutuun. Ja bonuksena myös Vammalan kirkon. Lahna on etenkin savustettuna erinomaista. Ainoa kala joka koskaan on jäänyt syömättä on puoli säilyketölkillistä hapansilakkaa. Sitä ei uskaltanut laittaa jääkaappiin, kun olisi saastuttanut lemullaan kaiken muun :) |
||||
|
08.09.2024 09:56 | Lasse Holopainen | ||
| Joskus siitä verbaaligeneraattorista, tai -aggregaatista voi myös käyttää yksinkertaisempaa ilmausta nimeltä turpamoottori. Tuli nyt miäleen. | ||||
|
|
08.09.2024 09:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| RATOn osassa 8 (Rautatiesillat), kuten myös osassa 19 (Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet) vannotetaan pidättäytymään käyttämästä kiskonjatkoksia rautatiesilloilla. Toisaalta, kunhan syyshelteet hellittävät, päästäneen jatkuvakiskon termiittihitsaamisen kannalta sopiviin lämpötilaolosuhteisiin... Ajokiskojen lisäksi tällaisessa höyryveturiajan nostalgisessa ristikkosillassa tarvitaan toki liikkuvan kaluston suistumisen varalta suojakiskot, jollaisina voidaan RATOn (8, Rautatiesillat) mukaan käyttää myös kierrätyskiskoa ―, joka tapauksessa pääsääntöisesti metripainoltaan 54-kiloista kiskoa. Mietin että olisivatko kaikkikin näistä kasan palikoista varattu juuri suojakiskoiksi... Kuvasta on huono sanoa, mutta eivätkös nämä pätkät näytäkin hiukan ohuempia kuin aivan etualan, kuvan ulkopuolelle jatkuvat pidemmät soirot, jotka näyttävät 60-kiloisilta? Tässä sillan hiekkapuhallustyömaan Lempäälän puoleisessa päässä on näkynyt nököttävän myös pienillä laippapyörillä varustettu, raidetta pitkin liikuteltava rakennustelinehökötys. Kuvasta en sitä kuitenkaan erota. Kävitkö katsomassa, olikohan se karannut alamäkeen rautikselle tai Viinikkaan? |
||||
|
|
08.09.2024 09:34 | Lasse Holopainen | ||
| Meikäläisen verbaaligeneraattori, tai -aggregaatti on melkein kuin suoraan Eifet-, tai Fey-vaunun moottorikopista. Tosin niissä se ei tainnut käydä ihan niin kovilla kierroksilla, kai. Mutta joka tapauksessa Eifet-aggregaattivaunut, samoin kuin Fey, ovat todella jalkaanmeneviä kapistuksia. | ||||
|
08.09.2024 09:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mitä monimutkaisemmista vaihtotöistä on kyse, sen selvemmin niissä alkaa tulla esille tekijän kädenjälki. Yksi kippari suunnittelee pitkän junan hajotuksen niin, että työntää ensin keulapuoliskon johonkin pois tieltä, eli aloittaa käsittelyn puolta kevyemmällä loppupuoliskolla ja ottaa sen lajiteltuaan uudelleen kiinni keulaosasta lajitellen lopuksi sen. Toinen sen sijaan liikuttaa koko maailmaa kerralla. Joissain tilanteissa saattaisi olla edullisempaa mennä aluksi junaan kiinni topparipäästä, mutta osa välttää sitä kuin ruttoa läntäten veturin pakonomaisesti aina häntään. Esimerkiksi kaikkea tällaista. | ||||
|
|
08.09.2024 09:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kadehdin sitä tehokkuutta, miten herra Lassen verbaaligeneraattori toimii. Voihan nenä ja Duracell! "Sibbe" - junasta: eikun "Valse Triste" pyörimään. |
||||
|
08.09.2024 09:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach, mein Gott im Himmel! Hyvä lisäys sanavarastoon: - veturin pentu. Hyvä, ettei veturintoukka...!? |
||||
|
|
08.09.2024 08:59 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevyys! | ||||
|
|
08.09.2024 08:48 | Jarno Piltti | ||
| Täsmennetään nyt vielä että Mukkulan ja kaiken paikallistavaraliikenteen loppumisen myötä Lahdessa ei vaihtotöitä tehdä. :( joskus harvoin Heinolan junasta otetaan pari vaunua pois toiselle raiteelle, siinä kaikki. | ||||
|
08.09.2024 08:42 | Timo Salo | ||
| Vaikka kuva onkin kaunis, niin hiukan arveluttaa tämä nykyinen vuodenkierto. Kuuluuko syyskuussa olla noin kauniin vihreää??? Paremmin uskoisi tuon kuvauspäivän, jos se olisi 5/8... | ||||
|
|
08.09.2024 08:27 | Timo Salo | ||
| Tästäkin kuvasta näkee, että Liekovesi on tästä kohtaa erittäin matala. Vielä 200 metriä rannasta syvyys on vain 1,5m... Kuvassa näkyvä sillankaide on vanhan Kiikantien sillasta. (Silta on muuten erittäin huonossa kunnossa ja silti muuta varoitusta ko. asiasta ei ollut tien Kaukolan puoleisessa päässä kuin: Moottoriajoneuvolla ajo kielletty. Lisäkilpenä: Huoltoajo sallittu.)Lisäksi paikalliset "alkuasukkaat" kertovat Vaunujoen olevan erittäin kalaisa, jos Lahnaa nyt pidetään kalana... ? (syötävänä sellaisena) Ostin joskus purkitettua lahnaa kaupasta ja syömättähän se jäi... | ||||
|
08.09.2024 08:27 | Jarno Piltti | ||
| Mielenkiintoisia nämä vanhat ratalinjat. Pienikin vesistö tekee junakuvasta ihmeen kauniin, niin kuin tässä. | ||||
|
|
08.09.2024 08:23 | Jarno Piltti | ||
| Drone on kyllä muuttanut maailmaa kauniimmaksi ainakin junakuvauksessa, muista käyttötarkoituksista en tiedä. Ja tässä vielä helkkää Eemilin kuvatekstikannel! | ||||
|
|
08.09.2024 08:21 | Jarno Piltti | ||
| A-P, onko tässä Rauman hullunmyllyssä eri tyylit eri tekijöillä vai meneekö aina saman kaavan mukaan? Pannut merkille että niinkin yksinkertainen operaatio kuin lyhyen Mukkulan junan kokoaminen Lahden ratapihalla voidaan tehdä useammalla tapaa. | ||||
|
|
08.09.2024 08:17 | Timo Salo | ||
| Vaunusuon läpi kulkeva Vaunujoki on siitä erikoinen, että pitkälti sen molemminpuolin olevat pellot ovat alempana, kuin Vaunujoen pinta. Viljelysmaata on tehty lisää kaivamalla apuojat molemmin puolin varsinaista "jokea", josta vesi pumpataan ylempänä olevaan jokeen. Olisiko Hollannista saatu idea lisäviljelysmaan saamiseksi ja on kuulemma vielä erittäin hyvälaatuista/viljavaa maata tässä kuivatetulla alueella. (Koskahan EU bongaa tämän tilanteen ja vaatii ennallistamaan?) | ||||
|
07.09.2024 23:02 | Panu Breilin | ||
| Lamminniemestä on parikymmentä metriä nousua aseman ratapihalle. | ||||
|
|
07.09.2024 21:38 | Hannu Peltola | ||
| Onpa söpö veturin pentu! Moniviikkoinen tämä on ja kuinka suureksi se kasvaa? | ||||
|
07.09.2024 20:54 | Reijo Salminen | ||
| Miksi englantilaiset juo lämmintä olutta? No niillä on Lucas-merkkiset jääkaapit. | ||||
|
|
07.09.2024 20:45 | Eemil Liukkonen | ||
| Muistan kerran, kun Voh:ja meni tyhjinä takaisin Kajaaniin, niin jopa tyhjinäkin lovien ansiosta maa tärisi lievästi jalkojen alla. | ||||
|
|
07.09.2024 20:41 | Jouni Halinen | ||
| Proidi osti vuonna 1991 Vectran, ja se oli silloin 3 vuotta vanha, eli -88 käyttöön otettu. Hän oli kuullut jostain vinkin tästä alkuperä asiasta ja tarkistus lipan alta vahvisti auton alkuperän, eli auto oli "made in Germany" | ||||
|
|
07.09.2024 19:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä meinasin n 20 vuotta sitten ostaa Roverin, mutta jätin ostamatta kun luin että Rover -autotehdas oli mennyt konkaan. | ||||
|
|
07.09.2024 16:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samanlaisesta "Badge Engineeringistä" kertoo myös Honda Civicin näköiset Rooverit (katsokaa koomillista televisiuunisarjaa "Pokka pitää", jossa sankarittaren (Hyacinth Bucketin - ei kun anteeksi - Bukeen) aviomiesoletettu silloin tällöin ajaa turuuttelee moisella autoilmestyksellä. Niin, ja englantilaisautojen tuontiin Suomemme maanteille edesauttoi omalla tavallaan Sisu-kuorkkitehdas, jonka sitoutuneisuudella Leylandiin oli omat sivuvaikutuksensa. Eikä kovinkaan huonosti: Rollsia, Bentleytä ja isoja Jaggeja nähtiin täällä. |
||||
|
07.09.2024 16:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kun nyt alettiin muistelemaan maanteiden kulkulaitosten loistavaa menneisyyttä, niin tässä yhteydessä ei voi olla mainitsematta kuvaajan takaoikealla olevaa Eorjoen Romu Oy:tä. Se teki viime talven ja kevään mittaan Satakunnan Liikenteen kanssa kaupat Kabus TC6Z3 -linja-autoista. Kilohinnalla menivät. | ||||
|
07.09.2024 16:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja se siitä sitten. Ikkunat rikki -> vesisateella vapaa kulku -> hometta (paljon) ja ruostetta rakenteissa. Lisäksi "mukavasti" lämpötilanvaihteluita. Näiden tulevaisuus on lusikkatehtaalla. Kysymys: - onko ihan pakko soveltaa omaehtoisesti ikuista ajattelukoneiston käyttämättä jättämistä? Toinen kysymys: - miten paljon VR:n kvartaalitulokset paranevat, kun joillekin harrastusyhteisöille ei tarjota edes nenäliinan kokoista käytöstä poistettua kuormapeitettä vaunujen suojaksi. Kolmas kysymys: - miksi helvetissä Suomi on liian pieni maa? Suomalainen heimokirjavuus (lappalaiset, savolaiset, pohjalaiset ja stadin kundit) on yhtenemässä: muinaisen Karthagon (nykyisen Tunisian) alueen vandaalit ovat löytäneetkin TÄNNE, koska heillä on jo nimikkopaikkakin valmiina - ollut jo kauan! Elikkä Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän risteyksen tienoilla oleva Vantaanlaakso eli ruotsiksi: VANDADALEN... Heko, heko ja Get over it! |
||||
|
|
07.09.2024 15:47 | Eljas Pölhö | ||
| Vauxhallin Opel-versiot esiteltiin n. 1975. Silloin Vauxhall Cavalier oli lähes sama kuin Opel Ascoma ja Manta (valmistettu 11/75-10/88). Vauxhall Carlton oli sama kuin Oper Record (valmistettu 10/78-10/86). Vauxhall Royale oli sama kuin Opel Senator, vuodesta 1984 myös Vauxhall Senator, jolloin merkkiä vaihdettiin tarpeen mukaan vaihtamalla Opel tai Vauxhall laatta (badge). Vauxhall Cavalier 3 oli taasen sama kuin Opel Vectra (10/88 lähtien). Vauxhall Astra oli Opel Kadett (2/80 lähtien). Kalleimmassa hintaluokassa Vauxhall Viceroy oli sama kuin Opel Commodore (10/80-2/82). | ||||
|
|
07.09.2024 14:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Opel Vectraa alettiin valmistaa vasta 1988, sekoitatko Asconaan tai Rekordiin? Omega taisi tosin korvata Rekordin jo 1986. Brittiautojen suosio Suomessa perustui siihen että koska Britannia ja Suomi olivat saman EFTA -vapaakauppaliiton jäseniä niin tullit olivat pienemmät kuin EEC:stä tuodut autot. Kun Britannia erosi EFTAsta ja liittyi EEC:hen 1973 niin suosio tyrehtyi. Suomi solmi vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa 1974 mutta se ei parantanut brittiautojen menekkiä koska länsisaksalaisia ym EEC:ssä valmistettuja koski siitä lähtien samat tullit. |
||||
|
|
07.09.2024 12:55 | Jouni Halinen | ||
| Kusiaisen (pompannappi) kanssa kävi niin, että auton myyminen kiellettiin Ruotsissa syynä aivan onneton turvallisuus, lopullinen tarkka syy oli se että etäisyys tuulilasin reunapilarista kuljettajaan oli liian pieni?, ilmeisesti oli pakko keksiä jotain. Ko. autot (uudet) dumpattiin tietenkin Suomeen. Tämän luin aikoinaan Teknarista. Vähän samoin kävi Datsun 100 amppeerin kanssa, niiden kauppa takkusi pahasti Euroopassa ja lopulta Aroyhtymä osti kaikki "ylimääräiset" autot Suomeen. Tämä tapahtui 1978 (+/- jotain). Tämän jälkeen niitä myytiin sitten monta vuotta ja vuosimalliksi ilmoitettiin aina rekisteröintivuosi, Voipi olla että liikenteessä on vieläkin vuosimallia "1981" olevia yksilöitä. Hauska juttu on myös se, että Opel Vectran (valmistusmaa Saksa) myynti kävi 80-luvun puolivälissä (Suomessakin) kuumana. Tämän johdosta ”Vectoreita” alettiin valmistamaan myös Vauxhallin tehtailla (Englannissa). Autot olivat tosi hyvin ”naamioitu”, mutta yhtä asiaa ei oltu huomattu. Meikkipeili näissä ”Vectoreissa” oli väärällä puolella eli vasemmalla puolella. Autokauppias sitten kurkkasi aurinkolipan taakse. Tämä tietenkin vaikutti autoliikkeen haluihin (vaihtohyvitys) ottaa ko. auto vaihdossa, näin tiukasti eli vielä 80-luvulla käsitys Englantilaisten autojen laadusta. Sama juttu taisi käydä 60/70-luvun taitteessa joko Ford Escortin tai Opel Kadetin kanssa, kuka muistaa, että kumman? Vastaan hetimain itselleni. Netistä poimittua: ” Ensimmäisen sukupolven (1967-1975) Ford Escort mallia tuotiin Suomeen Englannista, Saksasta ja Belgiasta, mutta rekisteröintitilastoissa kaikki ensimmäisen sukupolven Escortit kirjattiin brittiläisiksi”. Eli kun olit ostamassa käytettyä tai uutta autoa itsellesi, niin pienellä ”salapoliisityöllä” (runkonumero) sait selville valmistusmaan |
||||
|
|
07.09.2024 10:43 | Eljas Pölhö | ||
| Minä ehdin matkustaa harmailla kiitojunarungoilla noin 15 vuoden ajan. Oman muistikuvan mukaan niiden kulkuominaisuudet eivät olleet ainakaan paremmat kuin uudemmissa puuvaunuissa. Kulku oli usein varsin pomppivaa, mutta ajan myötä parani telien jousituksen (tms) muutosten jälkeen ja asiaan vaikutti tietysti ennen kaikkea ratojen kunnon paraneminen. | ||||
|
07.09.2024 10:36 | Eljas Pölhö | ||
| Vuonna 1969 Nummelassa myytiin 2539 matkalippua, joista 5 oli kuukausilippuja. Odotussali oli suljettuna 60-luvun alussa klo 20:40-6:20 ja vuosikymmen loppupuolella 18:10-6:45. Vaunukuormia 1969 saapui 300 kpl. Pääasialliset tuontitavarat olivat maatalouskoneet, lannoitusaineet ja paperipuut. Vaunukuormia 1969 lähti 278 kpl. Lähtötavaroita 60-luvulla olivat (ml. kappaletavara) vilja, langat, lelut, harmoonit, tiesuolat, sokerijuurikkaat, huonekalut ja valaisimet. Kappaletavaraa (pääasiassa VR autolla) saapui 770 tonnia ja lähti 612 tonnia. Asiakaslistalta löytyy Osl Aura, Rakves Oy, Dollytex Oy, Harmoonitehdas, Radioasema, Turengin Sokeritehdas, TVH, Vihdin Sähkö Oy, Nummelan Lämpö-Huolto, Alppi & Torenius ja 60-luvun alkupuolelta lisäksi Snellgren Oy ja Metsäliitto. |
||||
|
07.09.2024 10:17 | Eljas Pölhö | ||
| Raide I oli K30 kiskoilla koko 1960-luvun ajan. Sen hyötypituus oli 539 m ennen rataosan raskasta kiskotusta ja sen jälkeen 400 m. Raide II oli läpikulkuraide, hyötypituus 530 m ennen kiskotuksen muutosta, sen jälkeen ensin 750 m ja lopulta 807 m. Raide III muutettiin K30->K43 kiskoille. Vanha hyötypituus oli 450m, uudet 710 ->807 m. Uloin raide, jolla näkyy vaunu, sai pysyä K30 kiskoisena. |
||||
|
|
07.09.2024 09:24 | Timo Arolainen | ||
| Coupe on Toyota Corolla Sprinter. | ||||
|
Kuvasarja: Ykspihlajan vaihtotöitä ja junia |
07.09.2024 08:14 | Jan Jahkola | ||
| Todella hienoja kuvia kesäisessä maisemassa. | ||||
|
|
07.09.2024 07:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sunnuntaina, 28. joulukuuta 1980 varasin istumapaikat itselleni ja tyttökaverilleni juniin P 2 (vaunu Ei 22225) ja P 41 (vaunu Ei 22324), välille Kouvola - Vilppula. Rapsakasti se kävi RAP:llä, Kouvolan aseman lipputoimistossa, reippaan virkailijattaren avulla. Ja väkeä oli junissa tuona päivänä paljon, kuin Yli-Vainion kokoukseen tukkimassa! P 2:ssa vastapäätä istui nuori mies, jolla oli klabbeissaan "kaikkien hiirentappokenkien äidit". Juuri sellaiset, joista Leningrad Cowboys tuli aikoinaan tunnetuksi, heko heko. |
||||
|
07.09.2024 00:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos vinkistä, Timo! Täytyy joskus topata kastamaan. =oD | ||||
|
|
06.09.2024 23:34 | Rainer Silfverberg | ||
| En ole minäkään matkustanut Dm4 - eli harmailla moottorikiitojunilla mutta käsittääkseni ne olivat mukavimmat junat kunnes siniset teräsvaunut ja Dm8 "porkkana" kiitojunat tulivat. Minä tuen kanssa teoriaa että 1960-luvun puolivälistä eteenpäin oli erimallisia 2 lk puuvaunuja reservissä niin paljon että niitä liitettiin sesonkiaikaan pikajuniin ylimääräisinä ilman että niihin olisi myyty istumapaikkoja erikseen. Joulu on tosin voinut olla sellainen juhlapyhä että koko kalusto oli käytössä ja puisiinkin myytiin paikkalippuja, tosin en tiedä toimiko homma vedenpitävästi niin että kaikki maksaneet saivat lippunsa, ennenkuin tietokoneella toimiva paikanvaraus otettiin käyttöön 1970-luvun loppupuolella. |
||||
|
|
06.09.2024 22:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uskoakseni myös matkustajatulvaan varautuminen merkitsi sitä, ettei kaikkia just Ei72:n paikkoja buukattu varattaviksi. Viikonloppujunien suosiohan oli takuuvarma. Esimerkiksi häitä, hautajaisia, tasavuosikymmensynttäreitä ynnä muita juhlittiin yleisesti viikonloppuisin. Opiskelija - ja varusmiesliikenteestä puhumattakaan. Lisäksi ennenvanhaan saattoi risteysasemilla olla varalla vaunuja, joita liitettiin lisävaunuiksi juniin. Esimerkiksi 1970 - luvulla Kouvolassa sunnuntaisin Joensuusta tulevaan ja Helsinkiin klo 14.45 lähtevään P 2:een lisättiin vaunuja, yleisesti pari - kolme satapaikkaista Ei:tä. Tätähän nyky - VR ei enää osaa järjestää alkuunkaan. |
||||
|
|
06.09.2024 22:21 | Reijo Salminen | ||
| Sitten pari petteriä, paku ja kuorkki, onkohan tuo coupe joku Datsun tai Toyota? Fiksuja olivat Fiiatin tekijät kun 850 pyöri toisin päin kuin 600, ei onnistunut helppo 'lastutus', autothan oli turvallisuuden irvikuvia, akku keulassa ja polttoainesäiliö siinä päällä. Lämpöä tosin piisasi. | ||||
|
|
06.09.2024 22:18 | Mikko Ketolainen | ||
| Niinpä, meni esim. Kuljetus Ristimaan siideriä ja lonkeroa "mainostaneet" ajoneuvot Wild Perry ja Octopus pilalle kun joutuivat poistamaan siideri ja lonkero mainosteipit. Onneksi Wild Perryn kylkiin löytyi päärynälimonadi teippaukset, mutta Octopusin kyljissä lukee "vaatimattomasti" 1836 Hartwall Vichy. | ||||
|
|
06.09.2024 22:13 | Petri Nummijoki | ||
| Eli siis Ei/Eit-vaunussa 40 paikkaa myytäisiin tupakoimattomien osastoon ja 24 tupakkapuolelle? Kuulostaa pätevältä selitykseltä kyllä. | ||||
|
|
06.09.2024 22:02 | Petri Nummijoki | ||
| Itse en ehtinyt koskaan harmailla kiitojunilla matkustaa mutta kuvan https://vaunut.org/kuva/125642 yhteydessä käydyn keskustelun perusteella koeajokuljettajana ja kouluttajana toiminut ylimatkaneuvoja Onni Paukkunen piti Dm4-kiitojunan vaunujen matkustusmukavuutta heikkona. Jäihän niiden käyttöikäkin selvästi lyhyemmäksi kuin 72-paikkaisilla Ei-vaunuilla, joskin siihen varmaan vaikutti myös kaluston vähäinen määrä ja poikkeavuus muihin verrattuna. En pitäisi harmaiden kiitojunien käyttöä erityisen intensiivisenä. Koko kaluston valmistumisen jälkeen oli vuodesta 1956 lähtien yhdet päivittäiset kiitojunaparit Helsingistä Kuopioon, Tampereelle ja Turkuun sekä kesäkuukausina lisäksi Helsinki-Savonlinna-kiitojuna. Vuoden 1958 lopulla tuli hieman parannusta, kun Tampereen kiitojuna jatkettiin Poriin ja vuoden 1959 kesäaikataulun alusta asetettiin kulkuun Helsinki-Vaasa-kiitojuna, joskin samalla kertaa kiitojuna poistui Rantaradalta. Näinä parhainakin kausina siis kiertoon riitti kesä-elokuussa neljä runkoa ja muun osan vuotta kolme. Kuopion kiitojunalla jäi tosin Helsingin päähän kääntöaikaa vain noin tunti ja kolme varttia, joten siinä luultavasti pyrittiin kalustotilanteen salliessa käyttämään kahta eri runkoa. |
||||
|
|
06.09.2024 21:58 | Ossi Rosten | ||
| Historian havinaa. Eipä ole enää kaljarekkoja mainosteipein | ||||
|
|
06.09.2024 21:36 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni siitä, että sellainen Eit, joka voidaan korvata 72 Ei vaunulla voidaan myydä vain 64 paikkaisena, jotta myös tupakoivien ja tupakoimattomien paikat menevät myynnissä oikein, eli tupakoimattoman paikan ostanut ei joudu tupakka-osastoon, eikä myöskään myynnissä ole liikaa paikkoja korvaustilanteessa. | ||||
|
|
06.09.2024 19:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Nojaa, moottorikiitojunarunkoja oli 6 kpl ja Dm4 -moottorivaunut mukaan lukien yhteensä 24 kpl täysmetallista matkustajavaunuja. Onhan se vähän satoiihin puuvaunuihin verrattuna mutta niiden käyttöaste lienee ollut omaa luokkaansa ja mukavuudessa varmaan pesivät 72 paikkaiset Ei:t. | ||||
|
|
06.09.2024 18:46 | Timo Salo | ||
| Ihan vinkkinä A-P:lle, että siinä on hyvä ranta n. 100 m Nokialle päin. Omatkin penskat kävi siinä aikanaan kovasti uimassa. Ite kävin enempi uimassa nuorempana (lue 70-luvulla) Ruutanalla, joka on kirkasvetinen lampi n. kilometrin päässä tuolla taustan mäellä. Tuo Kulovesi oli silloin aivan hirveässä kunnossa. Nokian sellutehtaalta laskivat isoja tuubeja myöden kuitujätettä veteen ja siitä muodostui n. metrin paksuisia jopa 5 metrin halkaisijaltaan kelluvia/haisevia lauttoja. Nyttemmin tilanne on ihan toinen... (Luojan kiitos) | ||||
|
|
06.09.2024 18:23 | Petri Nummijoki | ||
| Kysymys ei ollut puuvaunujen käytöstä kaukojunien lisävaunuina vaan aikakaudesta, jolloin 72-paikkainen Ei oli parasta, mitä ns. yleisluokassa oli VR:llä tarjolla. Teräsvaunuja oli vuoteen 1964 asti vain 15 yksilöä käsittänyt mallisarja, joten ne esiintyivät pitkälle 1960-luvulle useammin mainoksissa, kuin liikenteessä. Varmaan paikkalippuja myytiin siihenkin aikaan keskimäärin vähän mutta se ei välttämättä päde 5-10 h matkaan ruuhkapäivinä, joten kyllähän paikkalippujen merkitsemisaseman täytyi tietää, montako lippua voidaan vaunukartoista irroittaa. Mistähän Eit 64-merkintä tulee? Olisiko se voinut alun perin tarkoittaa, että 64-paikkaista Ci-vaunua https://www.vaunut.org/kuva/145932 oli ajateltu käytettävän Eit-vaunun tuuraajana sen jälkeen, kun teräsrakenteisia CEit-vaunuja oli valmistunut siinä määrin runsaasti, ettei Ci-vaunuille ollut enää paljoa käyttöä varsinaisina ensimmäisen luokan osastoina? |
||||
|
|
06.09.2024 18:05 | Jouni Halinen | ||
| Se meni niis että Autonovo toimi maahantuojana ja autoja myytiin osin Hankkijan toimipisteissä https://fi.wikipedia.org/wiki/Autonovo | ||||
|
|
06.09.2024 17:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös fiiatteja tuonutkin Autonovo - niminen firma? Esiintymän epäilen johtuvan paikallisten alkuasukkaiden mieltymyksistä ja/tai onnistuneesta mainonnasta. 1978 ei vielä ollut tientukkeena "pitelemättömiä petojen sukulaisia"... |
||||
|
|
06.09.2024 16:49 | Pasi Seppälä | ||
| Toisesta kuvasta näkee, että oikeanpuoleisen talon katolla lukee Hankkija. Liittyikö se jotenkin Fiiattien maahantuontiin ja selittäisi pihassa olevan runsaan esiintymän? | ||||