![]() |
30.09.2023 19:37 | Teemu Halttunen | ||
Selvsti on puominkääntölaitteista päätellen | ||||
![]() |
30.09.2023 19:31 | Ilkka Hovi | ||
Arvaisin 18:15 paikallisjuna Riihimäelle. | ||||
![]() |
30.09.2023 19:10 | Esa J. Rintamäki | ||
Ei 22066 vuodelta 1922 (alkuperäiseltä numeroltaan 2911) muutettiin virkatarvevaunuksi BG 040068 vuonna 1969. BG hylättiin vuonna 1983. Ei:nä siinä oli Pintschin korkeapainekaasuvalaistus ja saman firman höyrylämmitys. Edelleen se kuului ensimmäisiin satapaikkaisiin. |
||||
![]() |
30.09.2023 15:30 | Mikko Ketolainen | ||
Paloautotkin vaihtaneet myöhemmin asemapaikkojaan. KS541 palvelee nykyään Haapamäen paloasemalla tunnuksella KS511 ja KS543 teki kierroksen Lievestuoreen paloaseman kautta ja päätyi sieltä Jämsään Koskenpään paloasemalle ja muutamaa kuukautta myöhemmin hylkyriviin Jyväskylän keskuspaloaseman pihaan. | ||||
![]() |
30.09.2023 15:30 | Seppo Rahja | ||
Kalliokosken silta on mieluinen kuvauskohde. https://vaunut.org/kuva/160818?s=1 https://vaunut.org/kuva/162230?s=1 |
||||
![]() |
30.09.2023 14:26 | Mikko Mäntymäki | ||
Pioneerit voisi käydä harjoittelemassa miten rata itään pistetään poikki. Putin on sotarikollinen joka joutaisi narunjatkeeksi. | ||||
![]() |
30.09.2023 14:07 | Markku Naskali | ||
Kiitos kuvista. Vastaukseni taisi mennä väärään kuvaan, mutta kysynpä kuinka monta vastaavaa siltaa Suomessa on käytössä? Olikohan Konho viimeinen jossa kuljettiin samaa väylää? Samassa tasossa, mutta rinnakkain taidetaan kulkea useassakin paikassa. |
||||
![]() |
30.09.2023 13:47 | Markku Naskali | ||
Kiitos kuvasta. Vastaavia on muitakin, mutta kuinkahan monta on Suomessa? Samassa tasossa, siis vierekkäin kulkevia lienee, mutta oliko Konho viimeinen jossa tosiaan kuljettiin samalla väylällä? |
||||
![]() |
30.09.2023 13:36 | Jouni Halinen | ||
Markku: Tässähän sellaisia näkyy olevan. https://vaunut.org/kuva/366?liikp1=1532&liikp2=290 https://vaunut.org/kuva/29799?liikp1=1532&liikp2=290 https://vaunut.org/kuva/46085?liikp1=1532&liikp2=290 https://vaunut.org/kuva/54454?liikp1=1532&liikp2=290 |
||||
![]() |
30.09.2023 13:31 | Juha-Pekka Kurvinen | ||
Onko tähän tulossa paripuomilaitos? | ||||
![]() |
30.09.2023 13:19 | Markku Naskali | ||
Onkohan tuosta paikasta kuvaa jossa maantiesiltakin näkyisi paremmin? Nykyään ei taida enää olla kovin useita siltoja joissa sekä juna- että autoliikenne käyttävät samaa siltaa edes päällekkäin. Taisi Konhon silta Valkeakosken-Toijalan välillä olla jopa viimeinen jossa kuljettiin jopa samalla tasolla. Hirvitti ajaa siitä Minillä vaikka junaliikenne olikin melko vähäistä. |
||||
![]() |
30.09.2023 07:27 | Kimmo Huhta | ||
Minulla on tieto, että 266 oli tuolloin Oulun liikennepiirissä, muttei sen tarkempaa. Onko Tepolla liikennepaikan tarkkuudella? | ||||
![]() |
29.09.2023 21:58 | Mika Hakala | ||
Nyt on sitten Pesiökylän ja Ämmänsaaren väli holdissa, ainakin Julian kannan mukaan. Rajoitus on annettu klo.18.30. Emma poistui viimeisenä Ämmänsaaresta klo. 17.34 ja viimeinen tavarajuna (T 55381) 11.51. | ||||
![]() |
29.09.2023 21:58 | Esa J. Rintamäki | ||
Mitä PoRhan kalustoon tulee niin kaivelempa jotain historiani hämäristä: Pe 9.4.1976: matkustin: juna H518 Dm7 4074, lähtö Vlp klo 15.25, tulo Tpe klo 17.10. Su 6.6.1976: Pihlajavesi - Haapamäki, juna H584, Dm7 4204. Pe 16.7.1976: Seinäjoki - Vaasa, juna H565, Dm7 4074, lähtö Sk klo 10.50. Paluu Vs-Sk H564, edelleen 4074. Su 13.3.1977: Keuruu - Haapamäki, juna H906, Dm7 4074, lähtö Keu klo 17.55. Su 2.7.1978: Vilppula - Haapamäki, juna H513, Dm7 4142. Pe 15.9.1978: Haapamäki - Vilppula, juna H522, Dm7 4142. Su 17.12.1978: Vilppula - Haapamäki, juna H513, Dm7 4142. To 18.1.1979: Vilppula - Tampere, juna H508, Dm7 4142. Havaintokirjan kertomaa: 13.6.1976: Tl ratapiha: 4020, 4057, 4142, 4151, 4172, 11598 ja 11636. 18.2.1977: juna H515 (Tpe-Hpk) 4046 + 4142 + 11559 + 4061. Samana päivänä: juna P98 (Hpk-Tpe) 4096 + 4142 + 4193 (myöhässä 45 min Vilppulassa, muistaakseni H98:ssä jarruvika, kaksi eri lättärunkoa kulki: Pm-Hpk ma-la ja Hpk-Tpe perjantaisin). 9.4.1977: Tl ratapiha: 4033, 4135, 4137, 4142, 11614 ja 11626. 24.4.1977: juna H518 (Hpk-Tpe) 4033 + 11591 + 4142. 2.7.1977: Tpe matkustajaratapihalla: 4131, 4142, 4143 ja 11621. 16.8.1977: juna H484 (Tpe-Tl) 4143 + 11602 + 4142. 22.10.1977: Tl ratapiha: 4020, 4024, 4029, 4134, 4135, 4137, 10111, 4033, 4142, 4131, 12213, 4132, 11620, 11626 ja 11628 (yöllä klo 4.30). 9.6.1978: juna H522 (Hpk-Tpe) 4143 + 4142. 2.7.1978: juna H522: 4142 + 11604 + 4129. 24.9.1978: Tl ratapiha: 4039, 4129, 4137, 4142, 4171, 11605, 11617, 11623 ja 11630. 6.10.1978: Hpk tallialue: 11596, 4142 ja 4134. (Molemmat vetovaunut lähtivät Tampereelle junana H522, klo 17.05.) 24.10.1978: Tku tallialue: 4039, 4142, 12213, 12214, 11637 ja 11639. 2.11.1978: juna H544 (Tl-Tku) 4144 + 11640 + 4142. 3.11.1978: juna H451 (Ri-Tpe) 4142 + 11629 + 4153 + 11612 + 4160. 8.11.1978: juna H334 (Tku-Po) 4142. 14.12.1978: juna H523 (Tpe-Hpk) 4142. 15.12.1978: juna H518 (Hpk-Tpe) 4142 + 11626. Edit: lisätty junan 98 erikoisuudet helmikuussa 1977. |
||||
![]() |
29.09.2023 21:34 | Miitre Timonen | ||
Laitettu siistiin kuntoon = dehiivatisoitu ;P Hyvä kyllä että puskaa on raivattu. | ||||
![]() |
29.09.2023 20:57 | Jaakko Pehkonen | ||
Ei ole Vartiuksessa puun kuormausta tai muuta liikennettä. Puuta pystyisi teoriassa kuormaamaan ratapihan pohjoisimalla raiteella. Muutaman kerran radantarkastusvaunu ja joku työkone ovat käyneet Vartiuksessa tämän vuoden aikan. Arolassa ja Ypykkävaarassa kuormataan puuta aina välillä. Rajan ylittävää liikennettä on ollut viimevuonna viimeksi. | ||||
![]() |
29.09.2023 20:29 | Simo Virtanen | ||
Onneksi olemme rajan tällä puolen. Kiittäkäämme ukrainan urheata kansaa, että meillä on tilaa hengittää ja älysimme liittyä Natoon. Jos Ukraina olisi kaatunut niin olisi aika ikävä tilanne. Varmasti rautatieliikenne rullaisia kun rakentaisimme erityissuhdetta itäystävän kanssa. | ||||
![]() |
29.09.2023 20:29 | Esa J. Rintamäki | ||
Vaiko Länsikeskuksen itäpuolella? Heko heko. | ||||
![]() |
29.09.2023 20:27 | Simo Virtanen | ||
Onko Vartiuksessa mitään liikennettä, kuten raakapuun kuormaamista? Rajan yli itäystävän puolelle ei ole mitään liikennettä? | ||||
![]() |
29.09.2023 20:27 | Esa J. Rintamäki | ||
Eli ilmeisesti ykkösvaihteella "kaahaamista"...? | ||||
![]() |
29.09.2023 20:26 | Timo Haapanen | ||
... varjelen, vartija, sitä. | ||||
![]() |
29.09.2023 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
Raja railona aukeaa, edessä Aasia, Itä... Takana länttä, Eurooppaa (jne). En uskonut, että olisin joutunut nämä sanat kirjoittamaan näkösälle... |
||||
![]() |
29.09.2023 20:11 | Timo Haapanen | ||
Сила есть, ума не надо... | ||||
![]() |
29.09.2023 19:45 | Hannu Peltola | ||
Saamme kaikki kärsiä Vovan harhaisesta maailmankuvasta, Ukraina tunnetusti eniten. Nyt olen ihmetellyt, että vielä vuonna 2009 kävimme Pietarin rautatiemuseossa. Viimeinen työmatka Venäjälle oli minulla vuonna 2015 ja seuraavaa ei todennäköisesti minun tulevien työvuosieni aikana tule vastaan. Suomelle onneksi Vova otti silmätikuksi Ukrainan, todella huonolla tuurilla kohde olisi hyvin voinut olla Suomi! | ||||
![]() |
29.09.2023 19:10 | Ilkka Hovi | ||
Pr1 soveltui hyvin Kouvolan vaihtotyöhön. Kotkan tavarajunat lähtivät pääraiteiden etelänpuolelta joten valmiit tavarajunat piti ensi vetää laskumäen lajittelusta Kouvolan asemalla ja sieltä painaa Kotkan/Haminan suunnan raiteille. Kivaa katsottavaa. | ||||
![]() |
29.09.2023 15:41 | Esa J. Rintamäki | ||
*Syvä huokaus* myös täältä, pikkusieluisen Volodja Volodjanpojan harhaisen maailmankuvan takia! V. V.:hän oli koulutettu KGB:n (Kontora Grubii Banditov eli raakojen roistojen toimisto) agentiksi. Siten jokaikinen täällä lännessä isestäänselvänä pidetty piirre: - ystävällinen virkahdus, hymy, kannustava kädenheilautus, pään nyökkäys, ovatkin hänestä vihollisen taistelutaktiikkaa "suuren, mahtavan ja edistyksellisen" tuhoamiseksi. Hänen vanhentuessaan ja hapantuessaan ajatusjumit senkun pahenevat. Mutta: mitä voidaankaan odottaa maasta, jonka korkeimmaksi ihanteeksi nostettiin Pavlik Morozov - niminen pikkupoika. Pavlik ilmiantoi vanhempansa salaiselle poliisille kulakkeina, kun ei saanut lupaa mennä katsomaan potkupallopeliä. Eikä Pavlik vanhaksi elänytkään, oma isoisänsä päästi poitsun päiviltä. Ensin oli Rasputin, nyt huseeraa Putin... |
||||
![]() |
29.09.2023 15:25 | Esa J. Rintamäki | ||
Kyllä, herra Petri. Lähettäjä/suorittaja oli ainakin loppuaikoina tässä. Asemarakennuksessa itsessään oli erilaisia toimintoja: piletinkauppa, matkatavaratoiminnot, vaihdemiesten esimiehen konttori, asemamiesten esimiehen konttori, liikenne- ja ratapiirien toimistotkin, yms. Asematalon laajentaminen oikeastaan oli jo tiensä päässä. Se että Sk uutta asemaa kaipasi, ei ollut ihme. Eikä vain uuden ja "dynaamisen" oikoradan koristeeksi. |
||||
![]() |
29.09.2023 12:33 | Jouni Hytönen | ||
Ja neljä elävää Allegroa samaan kuvaan Vainikkalassa marraskuussa 2021 tuntui kuvanottohetkellä harvinaiselta tilanteelta, mutta eipä osannut aavistaa, että vain muutama kuukausi myöhemmin samalaisen kuvan ottaminen vaikeutuu entisestään. | ||||
![]() |
29.09.2023 12:27 | Asmo Rasinen | ||
*syvä huokaus* | ||||
![]() |
29.09.2023 12:18 | Jouni Hytönen | ||
Emma ei aseta seislevyjä. | ||||
![]() |
29.09.2023 12:02 | Petri Nummijoki | ||
Junanlähettäjän toimisto ei siis ollut asemarakennuksessa vai tarkoitatko, että se oli tässä rakennuksessa vain jonain tiettynä aikakautena? | ||||
![]() |
29.09.2023 11:58 | Esa J. Rintamäki | ||
Tässä rakennuksessa oli myös junanlähettäjän toimisto. | ||||
![]() |
29.09.2023 11:01 | Petri Nummijoki | ||
774 taisi myös olla Kouvolan veturi https://vaunut.org/kuva/144417 mutta tuossa ei varmaan laskettukaan niitä, jotka oli jo päästetty pysyvästi kylmäksi. | ||||
![]() |
29.09.2023 10:49 | Miitre Timonen | ||
Tänään menee Emma Ämmänsaareen, kenties seis-levy mukana? | ||||
![]() |
29.09.2023 10:48 | Rainer Silfverberg | ||
Tosi siisti kuva! Tässä on sitä suuren maaailman tunnelmaa! | ||||
![]() |
29.09.2023 10:06 | Juhani Katajisto | ||
Aika pian tämän jälkeen Pr1 775:een vaihdettiin aivan loppuajakseen sekä eteen että taakse tienraivaajien tilalle astinlevyt. Oli Pr1 775 tuona kuukautena linjallakin käynyt, mutta suurin osa sen tuon kuukauden 706:sta kilometristä oli syntynyt vaihtotöissä. Kolme muuta Kouvolan konepiiriin sijoitettua lajitoveriaan (761, 762 ja 776) olivat syyskuussa 1968 huomattavasti aktiivisemmin liikenteessä. | ||||
![]() |
29.09.2023 08:44 | Tapio Keränen | ||
Kori näyttäisi olevan Ggb-vaunusta. | ||||
![]() |
29.09.2023 08:42 | Erkki Nuutio | ||
Pidetty siistinä. Pisteitä Kouvolalle! | ||||
![]() |
29.09.2023 08:34 | Jari Välimaa | ||
käyttövoimamuutoksesta voi saada käsityksen mikä on muuttumassa on Neste: vanha öljy yhtiökin on alkanut vihertää https://www.neste.fi/yksityisasiakkaat/asemat/neste-my-uusiutuva-lataus | ||||
![]() |
29.09.2023 02:04 | Jari Kuusinen | ||
Tämä viimeinen museojuna Ämmänsaareen taidettiin näköjään ajaa tyhjillä penkeillä, kun kuvasaldon on jäänyt näihin kolmeen kuvaan! :) :) :) | ||||
![]() |
29.09.2023 00:53 | Jouni Hytönen | ||
Tasoristeyksen nimi on tien nimen mukaan Aholahdentie. | ||||
![]() |
28.09.2023 23:29 | Panu Breilin | ||
Asemarakennus ei näy tässä kuvassa vaan se jää alikulkutunnelin sisäänkäyntien taakse piiloon. | ||||
![]() |
28.09.2023 23:27 | Panu Breilin | ||
Tämä kuvassa näkyvä osittain kaksikerroksinen rakennus ei ole asemarakennus vaan kyseessä on II luokan asemaravintola ja rautatiehotelli. Taustalla oikealla näkyy III luokan asemaravintola jonka rakennuksessa myös toimi III luokan hotelli ainakin alkujaan. Asemarakennus jää kuva-alan vasemmalle puolelle. | ||||
![]() |
28.09.2023 21:33 | Jimi Lappalainen | ||
Näyttäisi ilmestyneen, mutta kuva on niin pieni ja epäselvä, ettei numero näy kunnolla. Emma-kuvat läpi käytyäni puskinvalot näkyvät parhaiten tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/92369 | ||||
![]() |
28.09.2023 18:23 | John Lindroth | ||
Kiinnostava kuvasarja! | ||||
![]() |
28.09.2023 18:16 | Erkki Nuutio | ||
Jotta teollisuus voisi (uskaltaisi) tehdä investointipäätöksiä tarvittavista uusista jalostamolaitoksista (vety+metanointi) on synteettisen vihreän metanolin käytön luvallisuuden EU -tieliikenteessä oltava selvä. Teollisuus on selväsanaisesti ilmoittanut haluavansa tehdä nämä vihreälle siirtymälle tarpeelliset investoinnit. Se on siksi toistuvasti kiirehtinyt asiaa, mutta EU on viivyttänyt jo vuosia ja viivyttää yhä tämän varmistavan tiedon antamista. Esimerkiksi edellä viittaamaani menettelytapaehdotukseen on odotettu vastausta tai muuta ratkaisua jo yli kaksi vuotta. Kehittyneintä uusinta tekniikkaa hyödyntäviä uusia suurlaitoksia tarvitaan synteettisten polttoaineiden jalostuskapasiteetin lisäämiseksi ja hintakilpailukyvyn mahdollistamiseksi. Nämä investoinnit ovat samalla tärkeä edellytys vanhojen hiili- ja muita päästöjä tuottavien laitosten poistamiselle. Asioita kiirehditään juuri siksi, että EU pyrkii estämään mainittujen biopolttoaineiden käytön myös raskaassa pitkänmatkan liikenteessä. Raskaan pitkänmatkan liikenteen sähköistys ei pääosin kuitenkaan ole taloudellisesti eikä teknisesti mahdollista vielä pitkään. Ääritahot tavoittelevat pakkosiirtymää vielä pitkään epäkypsiin ja kalliisiin polttokennoihin. Tämä on aivan vastakkaista EU:n hyväksytylle pyrkimykselle olla neutraali vaihtoehtoisille päästöttömille ratkaisutavoille toimivimpien ratkaisujen löytämiseksi. |
||||
![]() |
28.09.2023 14:43 | Timo Salo | ||
Pitää olla saksalaista insinööriajattelua, että niitä valoja voi sanoa helpoiksi. (Suvussa saksalaista verta) Topi yritti aikanaan selittää kuinka nuo Sr3:sen valot toimii, mutta paljon mielummin opettelisin jonkun japanialaisen koneen sielunelämää. Siittä sentään saa jotain tolkkua ja enklanninkieli riittää... :-) | ||||
![]() |
28.09.2023 13:21 | Rainer Silfverberg | ||
Biopolttoaineiden (biodiesel ja etanoli ja biokaasu) raaka-ainelähteet riittäisivät vain n 1/4 Suomen tieliikenteen tarpeeseen, VTT:n mukaan. Jos ja kun raakaöljy loppuu tai saanti vaikeutuu niin pitää biopolttoaineet varata sellaisille liikennemuodoille joita ei voi sähköistää. |
||||
![]() |
28.09.2023 13:18 | Rainer Silfverberg | ||
Kun painaa "SR" -linkkiä niin avautuu kuvia Stadin Ratikat Oy:n museoraitiovaunuista. Eli pitäisi korvata HKL:llä. | ||||
![]() |
28.09.2023 13:17 | Jorma Rauhala | ||
Tämän esikuva on selvästi ranskalainen. https://vaunut.org/kuva/57304 | ||||
![]() |
28.09.2023 12:46 | Erkki Nuutio | ||
Jari: Yrittäkäämme välttää harhaanjohtamista. Kiihkoisa dieselmoottorien kieltoyritys EU:ssa kaatui viime syksynä. EU-komissio ja sen komissaari Timmermans oli sivuuttanut ministerineuvoston ohjeistuksen asiassa. Yhdeksän EU-maata puuttui asiaan ja Timmermans oikaisi tämän virheen ajamassaan määräysehdotuksessa. Kieltoa dieselmoottoreille ei ole eikä tule. Raskaista dieselmoottoreista luovutaan kun se on järkevää ja riittävän kelvollisia vaihtoehtoja tulee tarjolle. Moottoriperiaatteen ja päästöttömäksikin katsottavan polttamisen kieltämisen sijasta tiukentuvat dieselmoottorin erilaisia polttoaineita sekä päästöjä koskevat määräykset tutkimuksen ja tuotekehityksen mahdollistamalla tahdilla. Näiden määräysten puitteissa tietysti eletään. Taidamme saada valaistusta lähivuosien menettelytapoista vasta vuoden päästä, IAA-näyttelyn aikoihin. Silloin ja siellä alan teollisuus esittelee ratkaisunsa, joille määräystahot (EU ja muut) ovat antaneet periaatteelliset hyväksyntänsä. Kaupunkilinja-autot ja mm. jäte- ja jakeluautot ovat ihmisympäristön keskellä toimivina erityissäännösten alaisia. Sähkö lähinnä ladattavien akkujen muodossa on niissä helppo ratkaisu. Se on hyvää vauhtia toteutunut vapaaehtoisuuden ja säätelyn kautta. Kyseisen liikenteen säätelijänä ja rahoittajana voivat kunnat tietysti asettaa erityisiä teknillisiäkin ehtoja liikennöivälle kalustolle. Kiihkoileva vihreän metanolin käytön jarruttelu on hidastanut turvallisen ja käytännöllisen vetytalouden vauhtiinpääsyä. Vedenpitävä menettely joka varmistaa että tankkiin päätyvä metanoli on vihreätä on valmiina odottamassa : ( https://www.crediting-system-for-renewable-fuels.eu/#:~:text=With%20a%20voluntary%20crediting%20scheme,fuels%20brought%20into%20the%20market ) . Menettelyn käyttöönottopäätöksen puuttuminen mm. EU:ssa jarruttaa uusien vihreiden metanointilaitosten suuria investointipäätöksia. On outoa että EU tieliikenteen vihreän siirtymän edistäjänä onkin sen turvallisen ja järkevän toteutuksen haittaaja. Suomenkin vihreää siirtymää puoltavien tahojen tulisi osoittaa hereilläolonsa ja alotteellisuutensa tässä varsin keskeisessä asiassa! |