Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.05.2024 11:17 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa on erinomaisen hauska idea! Tosiaan tulee mieleen ruotsalaiset lättien liitevaunut. | ||||
|
06.05.2024 11:06 | Kari Haapakangas | ||
| Jotenkin tulee mieleen jokin väli-Amerikan valtio, mutta en kyllä tiedä onko kyseisellä alueella lainkaan toimivaa rautatiestöä. | ||||
|
|
06.05.2024 11:02 | Hannu Peltola | ||
| Huom. Zimbabwe ei ole oikea valtio, listalta pitää valita jokin valtio ja valitsin aakkosissa viimeisen. | ||||
|
06.05.2024 10:56 | Markku Liira | ||
| Kiitos tiedoista. Pitääpä etsiä tuo kirja käsiini. | ||||
|
|
06.05.2024 10:51 | Erkki Nuutio | ||
| Rautatiemuseon julkaisema Keisarin juna -kirja (1998) kuvaa laajasti tätä keisaripariskunnan aurinkoiseksi koettua Lappeenranan vierailua sekä keisarin junan vaunustoa. Viime elinvuosinaankin leskikeisarinna muisteli "silloin olimme onnellisia". Raamikas voimamies Aleksanteri III erottuu hyvin osasuurennuksessa. Etualan keittiövaunu palveli ajoittaisessa tehtävässään maailmansadan alkamisvuoteen asti. Neliömäinen kattokoroke tuuletti keittiökäryt ja torvisysteemi vei liesien palokaasut. Torvea sai käänneltyä hyvän vedon tuovaan suuntaan. Lienee keittiö- ja sitä seuraavan ruokasalivaunun kulkusuuntaa muutettu edeltävään ja seuraavaan vaunuun nähden, koska sigaalinaru on jouduttu heittämään puolelta toiselle. Signaalinarun koukkuja ei ole keittiövaunussa eikä ruokasalivaunussa kuvassa näkyvällä puolella. Aleksanteri III:n viimeisinä vuosina tehtiin ensitoimia autonomiaamme vastaan. Eräät ylpeät ja pätemishaluiset Suomen eliitin henkilöt eivät olleet ymmärtäneet Euroopan santarmin, mutta Suomen lakeja ja hallintoa moitteettomasti noudattaneen Nikolai I:n jo varhaista neuvoa: Mitä vähemmän Suomesta kuuluu Pietarissa ja Venäjällä, sitä parempi. ' Keisarit tunsivat venäläispirunsa (slavofiilit ja muut) ja siksi pyrkivät ja pitkään onnistuivatkin pitämään nämä tietämättöminä ja erillään suuriruhtinaskunnan asioista. Mutta Aleksanteri III:n kaudella se ei enää aina onnistunut. Keisari/suuriruhtinas joutui jopa kysymään kuuluuko Venäjä Suomeen vai Suomi Venäjään? Mm. Mechelinin ja kumppanien kiihkovenäläisiä provosoineella euroopanlaajuisella juristerialla saatiin slavofiilit hereille, loukatuiksi ja suuriruhtinaskunnan kimppuun. Kerran loukattuina näistä ei pääse eroon, kuten hyökkäyksessä Ukrainaankin näemme. |
||||
|
06.05.2024 10:09 | Samuli Rinne | ||
| Kyllähän tuossa voisi olla poliisin tutkintapyynnön paikka. Jospa vaikka voisi toimia ennakkotapauksena. Riskinä tietty se, että jotenkin käännellään sallituksi toiminnaksi. Sinänsä en tätä määräänsä enempää ihmettele, sen verran junttimaista puhetta kuulee siellä täällä siitä miten kaikki vanha tai ylipäätään kaikki sellainen, mitä MINÄ en juuri nyt koe tarvitsevani, on turhaa. Mutta tällaisten puheiden ei pitäisi riittää perusteeksi vimmaiseen tuhoamiseen. Kansakunta ilman historiaa ei ole kansakunta. |
||||
|
|
06.05.2024 09:56 | Erkki Nuutio | ||
| Jos Helsingin kaupunginjohto ei välittömästi määrää tutkimusta tästä törkeästä kaupungin käytännössä hallitsevan oy:n henkilöiden salaten tekemästä törkeydestä, tulee kaupunginjohdon päättää myös Kaupunginmuseonsa lopettamisesta. Samalle romulavalle vaan. Mielestäni kaupunginjohdon (kh) tulisi heti kutsuttaa mainitun yhtiön yhtiökokous ja vapauttaa yhtiökokouksessa mainittuihin päätöksiin (erityisesti harkittuun ja moraalittomaan salailuun) osallistuneet henkilöt tehtävistään ja tarvittaessa työsuhteestaan ilman korvauksia, koska heidän tekemisensä on paljastunut vahingolliseksi, sekä paljastanut sopimattomuuden johtotehtäviin. Käsitykseni mukaan hävittämistä ja hävittämisen salaamista koskevissa päätöksissä on myös rikottu lakeja ja kaupungin määräyksiä. Moraalimääräykset ulottuvat kyllä kyseisen osakeyhtiönkin hallintotoimiin. Yhtiön liikennöinnistä ja käyttöomaisuudesta päättävillä henkilöillä ei ole ollut pätevyyttä eikä siten valtuuksiakaan tehdä museoesineistä salattuja hävittämisspäätöksiä. Toisin sanoen nämä henkilöt ovat ylittäneet valtuutensa ja näi toimien aiheuttaneet peruuttamatonta vahinkoa. Yhtiön tilintarkastajat tehköön arvion vahingoista ja selvittäköön niihin vastuulliset. Museoviraston tulisi pysäyttää hävitystoimi ja selvittää perusteellisesti miten tällainen törkeys on ylipäätään voitu tehdä. |
||||
|
|
06.05.2024 09:48 | Samuli Rinne | ||
| Huh huh. Kyllähän se tiedossa on, että Suomessa ei vanhaa arvosteta, mutta silti... Sanan "kierrätys" käyttö tuossa yhteydessä on myös nätisti sanottuna irvokasta. No, voinpa sitten taas ja edelleen keskittyä sivistyneempien maiden asioihin. | ||||
|
06.05.2024 09:45 | Petri Sallinen | ||
| Kilon alkuperäistä kirjoitetaan täällä Espoossa/Kilossa seuraavasti: "Nimi Kilo pohjautunee joko suoraan tai alkutalon nimen kautta niitynnimeen Kilo äng tai Kila äng, jolla on mahdollisesti tarkoitettu kiilamaista niittyä. Nimen taustalla saattaa olla myös Huopalahdesta kohti sisämaata kurkotellut kiilamainen merenlahti. Joka tapauksessa Kil‑alkuiset paikannimet ovat yleisiä kaikilla Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Kylännimen vanhimpia kirjoitusasuja ovat Kijlaby (vuonna 1543), Kiloby (1544) ja Kilo (1547). Ei ole varmaa, ovatko alkuperäiset alueen asukkaat ja nimenkäyttäjät olleet suomen- vai ruotsinkielisiä." |
||||
|
|
06.05.2024 09:45 | Kari Haapakangas | ||
| Todellakin kummallinen torviviritelmä (ja kattokorokekin). Sitä seuraava lienee junan arvokkain vaunu (katto)koristelusta päätellen. Signaalinarukin kulkee vähän kummallisesti. | ||||
|
|
06.05.2024 09:41 | Kari Haapakangas | ||
| Ja edelleen rivien välistä... ajokuntoisena säilyttäminen on liian vaivalloista, jonkun muun pitäisi maksaa (ja pitää kunnossa) ja tarjota tilatkin.... | ||||
|
06.05.2024 09:37 | Kari Haapakangas | ||
| Vain kahdesti? No, tietysti jäkälät ja tykistön jäkälät (tulenjohtajat) matkasivat leireille linja-autolla, koska bankkua ei ole tarkoitettu pitkänmatkanajoneuvoksi. Meille muille kuorma-auton lava oli enemmän tai vähemmän ainoa vaihtoehto. Lavamatkoja oli monentasoisia. Oma mukavin oli Kittilä-Sodankylä väli Rasin lavalla. Sain koko lavan omaan käyttöön ja alustana pehmeitä (ja kuivia) NaVeja. Nautinto. Ja päinvastainen Pudasjärvi-Sodankylä tuhdissa räntäsateessa täydenpuoleisella lavalla aivan peräluukun luona rattoisat kahdeksan tuntia sotaharjoituksen päätteeksi. Sillä lavamatkalla totisesti vilutti, väsytti ja .... no niin ;) |
||||
|
|
06.05.2024 09:31 | Petri Nummijoki | ||
| Helsingin Sanomien artikkelista voi rivien välistä lukea, että arvokkaina pidetään vain joko harvinaisia erikoisuuksia tai iältään vanhimpia. Olen asiasta eri mieltä. Ei Spårakoffilla ole mitään merkitystä pääkaupunkiseudun ihmisten liikkumisen kannalta mutta tällä 105 vetovaunua ja 30 liitevaunua käsittävällä 1950-luvun vaunusarjalla on ollut valtava merkitys. Historia vääristyy, jos ei säilytetä arkipäivän tavallista kalustoa vaan poikkeustapauksia. Käsittääkseni museovaunujen tarkoituksena olisi tarjota tuleville sukupolville mahdollisuus saada kuva siitä, minkälaista matkustaminen oli entisinä aikoina. Myöskään vaunun ikä ei Helsingin raitiovaunujen tapauksessa ole kovin hyvä mittari, koska vanhimman pään vaunut edustavat valmistuksen osalta ulkomaista teollisuushistoriaa. Nämä 1950-luvun vaunut ovat käytännössä vanhin vaunusukupolvi, joka valmistuksen osaltakin on kotimainen. Toki näitä vanhempiakin kotimaassa valmistettuja vaunuja löytyy mutta ne eivät aikanaan tuoneet mitään todellista uutta verrattuna vaikka Saksasta tai Ruotsista hankittuihin saman kaltaisiin vaunuihin. | ||||
|
|
06.05.2024 08:07 | Jari Välimaa | ||
| Hesarin juttu asiasta "”Helsingin kaupungilta ei löytynyt rahoitusta”" https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000010402243.html | ||||
|
|
06.05.2024 07:50 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Jimi ja Jaakko! :D | ||||
|
|
06.05.2024 07:45 | Reijo Salminen | ||
| Virkaperseilyä pahimmillaan! | ||||
|
06.05.2024 07:02 | Oula Ahlholm | ||
| Rainer, Norrtågin X52 ajavat 200km/h Haaparannan ja Bodenin välillä. :) | ||||
|
|
06.05.2024 03:30 | Lari Nylund | ||
| Pendolino S28 on erinomainen vaihtoehto Rovanimeltä Helsinkiin, mutta sen täsmällisyys on kyllä erittäin huolestuttavalla tasolla. Tämän vuoden puolella juna on saapunut Helsinkiin 23/126 kertaa täsmällisesti (korkeintaan 5 minuuttia myöhässä). Juliadatassa sen täsmällisyyshistoria on kuin ruska Lapissa - oranssia ja punaista, valitettavasti. https://juliadata.fi/timetables/history?s=28 |
||||
|
|
06.05.2024 02:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vihjaiskaapa muuten Iltasanomille tästä! Ei asia muuten yleiseen tietoisuuteen tule. Rötösherrat kuriin ja Siperiaan! Hannu Karpoa tarvittaisiin taas... |
||||
|
|
06.05.2024 00:34 | Miitre Timonen | ||
| Eikä tartte odottaa enää monta päivää :D | ||||
|
|
05.05.2024 23:56 | Nikolas Peippo | ||
| En tiedä mitä tyyppiä juna oli, enkä edes firmaa muista, mutta 200 km/h matkustin Rainerin mainitseman välin vuosi sitten. | ||||
|
|
05.05.2024 23:51 | Jorma Rauhala | ||
| Jokatapauksessa haapa on asp eli esp ja ja joki on å, eli esp+å on haapajoki. Ruotsalaiskirjurit kirjoittivat papereihinsa mitä olivat kuulevinaan ja jos heistä nimi tuntui oudolta, he todistetusti kirjasivat nimet sellaisiksi kuin halusivat niiden olevan. Ruotsalais-maahanmuuttajat joka tapauksessa hyödynsivät alkuperäisiä suomalaisten jo käyttämiä paikannimiä jos niitä vain oli, tai keksivät sitten harvaanasutulle rantakaistaleelle omakielisiä nimityksiä. Suomalainen alkuperäiskansahan ei ollut merikalastajia vaan he asuivat sisemmällä maakunnassa kaskimaataloudessa, karkeasti sanottuna vähintään peninkulman päässä rannasta. Rannikot olivat kallioisia, tuulisia ja vailla elinmahdollisuuksia. Tiesitkö muuten että mainitsemasi Mäkkylä, jolla ei muka nykyään ole ruotsinkielistä nimeä, on vuonna 1540 kirjattu nimelle Meckeleby? Otaniemi ja Kilo ovat myös suomalaisperäisiä nimiä, kun noita aloit listata. |
||||
|
|
05.05.2024 23:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö vaunun 339 omista Stadin Ratikat Oy, ja onko romutus tapahtunut omistajan luvalla? | ||||
|
|
05.05.2024 23:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Millaista vauhtia Norrtågin X52 ajaa Haaparannan ja Bodenin välillä? | ||||
|
|
05.05.2024 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Ei kai HKL ota esimerkkiä esim. VR:stä museokaluston kohtalosta? | ||||
|
05.05.2024 23:24 | Jorma Toivonen | ||
| Tuossapa olisi tilaisuus mainostaa kansainvälisesti 4:jää Suomen erilaista vuodenaikaa: nyt vihreä kesä, syksyn keltaiset/punertavat lehdet ja kulottunut ruskea heinikko, valkoinen talvi (luonnosta löytynee talvisin paljonkin lumen eri sävyjä), keväällä luonnon herääminen (vihreän eri sävyjä ja kukkien puhkeaminen loistoonsa (sini-/valkovuokko, voikukka yms) Siinäpä ideoita Aallolle. Olisipa mahtava nähdä joskus tuollainen kirjava juna luonnossa. | ||||
|
|
05.05.2024 23:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä Voionmaa (professori, politikko ja suomalaisuusaatteen kannattaja 1869-1947) ei tarkoittanut ihan kirjaimellisesti että Espeå olisi käännös Haapajoesta koska niissä teoksissa joita minä olen lukenut Espoon historiasta ei lue mitään Haapajoki-nimisestä joesta. Joen varrella on kasvanut haapoja, siitä ei ole epäilystäkään, mutta jos nimi olisi laina suomesta niin se olisi Haapå tai Hopå. Itse voin siteerata teosta August Ramsay (1859-1943, mm Espoon kartanon omstaja): Esbo I, Esbo Socken och Esbogård på 1500-talet: "Namnet Esbo har uppkommit genom sammansättning av ordet å med ett i fornsvenskan och ännu i vissa nysvenska folkmål använt ord äspe som betyder aspskog" ja jatkaa parin sivun verran että itse asiassa tuo "Espeå" oli itse asiassa se joki joka alkoi Nuuksion Pitkäjärveltä ja nykyisin on Gumbölenjoki nimeltään ja että paikalla jonne Espoon kuninkaankartano perustettiin oli kylä jonka nimi oli "Espeby" joka myöhemmin antoi nimen koko pitäjälle. Ramsay tunnistaa Espoosta suomalaisperäisiäkin nimiä kuten mainitsemasi -lax päätteiset Köklax, Hoplax, sekä Lahnus, Mäkkylä ja mullekin uutena tietona Oitans (=Oittila), Tackskog (=Takametsä), Vellskog (=Välimetsä) ja Sökö (=Suojoki). |
||||
|
05.05.2024 23:23 | John Lindroth | ||
| "Osten". | ||||
|
|
05.05.2024 22:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| UFo6 oli jokseenkin Geoabin näköinen. | ||||
|
|
05.05.2024 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täyttä sabotaasia! Romuttajakin ilmiselvästi saanut pikaisen käskyn turmella ja rikkoa nämä! Pelastaako näitä vaunuja enää mikään? |
||||
|
|
05.05.2024 22:44 | Jorma Rauhala | ||
| Romutus näyttää olleen tarkoituksellisesti heti vapun jälkeisenä työpäivänä, jottei se herättäisi huomiota. Tavallisesti Liikenneosakeyhtiö on käyttänyt hoviromuttajaansa Kuusakoskea Vantaalla hävittäessään käyttökelpoista kalustoa, mutta nyt hävityskeikan saikin tehtäväksi sen naapurissa oleva Keinäsen romuliike. Eikä noita museovaunuja edes uskallettu viedä Keinäsen (saati siis Kuusakosken) Vantaan tuhoamispisteeseen, jonne Koskelan hallista on matkaa 22 km, vaan museovaunut piti ajaa peräti 106 km pitkää reittiä kiertotietä Karjaalle, jotta tämän hämärätyön jäljet saataisiin häivytettyä, eivätkä "harrastelijat" saisi asiasta vihiä. | ||||
|
|
05.05.2024 22:44 | John Lindroth | ||
| Järkyttävää,Absolute Schweinerei! | ||||
|
05.05.2024 22:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraava kysymys: - monessako yhtiössä yhtiöjärjestys on sitten nimenomaan ollut laadittuna? Edellä mainittu pykälä ei suinkaan velvoita moista laatimaan, kunhan toteaa sen olevan mahdollista. Lisäksi: yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii yleensä yhtiökokouksessa 5/6 läsnäolijoista kannattamaan muutosta, ennenkuin sitä voidaan viedä eteenpäin. Toisekseen: patentti- ja rekisterihallituksellakin on jotain kommentointimahdollisuutta, ennen sen voimaan tuloa. Tällaisen menettelyn avulla ainakin hidastetaan jonkun yksittäisen pikkuhitlerin päällepäsmäröintiyritelmiä. Asunto-osakeyhtiöissä tällainen jarru nimenomaan on tarpeellinen. |
||||
|
|
05.05.2024 22:35 | Jaakko Pehkonen | ||
| Tämähän on mitä mainion kuva! Muistuttaa kovasti Ruotsissa käytössä olleita kaksiakselisia liitevaunuja https://vaunut.org/kuva/94625?maa=141&t=liitevaunu | ||||
|
|
05.05.2024 22:22 | Teemu Sirkiä | ||
| Tässä vaunut aamulla Romu Keinäsen pihalla Karjaalla: https://twitter.com/ttsirkia/status/1787048108469207215 | ||||
|
05.05.2024 21:13 | Tomi Hämäläinen | ||
| Hatunnoston arvoinen suoritus vaunujen kunnostajille. Vaunuthan olivat jo kohtalaisen hyvässä kunnossa 2000-luvun alussa. Topparoikan toimitilojen ja kaikkien muidenkin vuokralaisten irtisanominen Lahden varikon alueelta, sai aikaan valtavan ilkivallan aallon varikolla sijaitseviin rakennuksiin ja myöskin vaunuihin. Kesti aikaa useita vuosia ennenkuin vaunut saatiin turvaan. Näiden vuosien alla lähes kaikki ikkunat rikottiin ja vaunuihin murtauduttiin. Vaunut kärsivät ikkunoista vuotavasta vedestä ja muutenkin kalusteita rikottiin. Nyt vaunut ovat kunnostettu hienoon kuntoon. Varikkokin on siirtynyt pois Senaatti kiinteistöiltä ja vuokralaisiakin on jälleen varikon rakennuksissa. |
||||
|
|
05.05.2024 21:05 | Kurt Ristniemi | ||
| On yleinen väärinkäsitys, että osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiö tarkoituksena olisi tuottaa voittoa omistajilleen. Asiasta määrää osakeyhtiölain 5 §: "Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin." Yhtiön tarkoitus määrätään siis yhtiöjärjestyksessä. Vain silloin jos sitä ei ole tehty, laki määrää tarkoitukseksi voiton tuottamisen. |
||||
|
05.05.2024 21:01 | Oliver Laaksonen | ||
| Näyttäisi kuin IC 828 ylittäisi äänivallia :D | ||||
|
05.05.2024 20:08 | Veeti Saukkonen | ||
| https://whatsapp.com/channel/0029VaYjrKpFi8xkJ62E0G2Y Kannattaa käydä tuolla! | ||||
|
|
05.05.2024 17:12 | Jari Välimaa | ||
| Pispalaan ? | ||||
|
|
05.05.2024 17:02 | Jorma Rauhala | ||
| Rainer, vaikkapa: Helsingin kaupungin historia, I osa, Väinö Voionmaa: Helsingin seudun historiaa ennen kaupungin perustamista "Helsingin seudun Hoplaks-nimisillä lahdilla ja asumilla on ollut alun perin suomalainen nimi Haapalaksi; se sai sitten ruotsin kielessä muodon "Håplaks", joka kirjoitettiin "Hoplaks", mistä epähistoriallisella suomalaistamisella on saatu nimimuoto Huopalahti. "Haapa" on ollut valtanimikantana myös läheisillä Espoon seuduilla, joilla sitä edustavat nimet Haapajärvi ja Espå (suom. Haapajoki)." Ja jos ei jo muuten tiedä, niin laksi ja lahti ovat kumpikin samaa tarkoittavia suomen sanoja, laks/lax/laksi vain paljon vanhempaa perua. |
||||
|
|
05.05.2024 16:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, VR ja Posti ovat nykyisin osakeyhtiöitä ja osakeyhtiölain mukaan niiden pääasiallisena ja ainoana tarkoituksena on tuottaa voittoa. Näiden laitosten vahva strateginen merkitys vedettiin vessasta alas, kun päätös yhtiöittämisestä tehtiin ja toteutettiin. Surkea esimerkki on nimenomaan Mäntän radan liikenteen loppuminen, ja vain siksi, kun voitontahto-orientaatio määräsi ratamaksut paperitehtaan kannalta ylivoimaiseksi. Eikä sitten muuta kuin perkeleellinen kumipyöräralli päälle. Kuka voittaa tässä kisassa? Ja tämän arvosteleminen katkeraa "punatautia"...? |
||||
|
05.05.2024 16:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Sanna! "Vanhan testamentin" aikoihin Rto - Lv - merkintä tarkoitti rataosaston liitevaunua. Itse ymmärtäisin merkinnän tarkoittavan nimenomaan virkatarvevaunujunaan (minimi: yksi vaunu, maksimi: monta vaunua) määrättyä vaunua, jota ei sitten heitellä ympäri rataverkkoa. Sanoisinko: ratapiirin "omaisuutta"? Käyttötarkoitus vaihteli: taukotupa, miehistövaunu, varastovaunukin. Omissa joten kuten kootuissa ja vaillinaisissa luetteloissani on Lv - Rto, Rto, Etv - Rto - merkinnöillä ylös kirjoitettuna 48 vaunuyksilön tiedot (siis vaunukorteista koottuina wanhan rautatiehallituksen koneosastolla). Parit esimerkit: Rto 152 Lv, ex Ek 950 vuodelta 1925, muutettu 1965 ja hylätty vuonna 1971. Rto 153 Lv, ex Eis 22709, ent. 22115, valmistunut vaununa Ei 2968 vuonna 1929 (sairasosastovaununa), numerot muutettu vuosina 1931 ja 1952. Eis-sarjamerkki vuodelta 1952. Muutettu Rto - vaunuksi vuonna 1968. Sittemmin muutettu vaunuksi BG 040024' joka hylättiin vuonna 1989. Edellinen numerolla BG 040024 ollut vaunu oli ollut entinen CEi 2529 vuodelta 1924 ja muutettu vuonna 1959. Seuraavana vuonna tästä tuli virkavaunu A nro 25. Edelleen -> XT 01351 vuonna 1974. Muusta kohtalosta en tiedä. Lisää: Rto 171 Lv, vuodelta 1968 oli ollut entinen BE 0702 vuodelta 1964. Alunperin: Ek 973 vuodelta 1926. Rto 183: ex F 3840 vuodelta 1940. Se oli rakennettu entisen E 867 aluskehykselle. E oli vuodelta 1904 ja Rto 183 hylätty vuonna 1984. Rto 198 Etv, ex Fol 22560 (junan höyrylämmityskattilavaunu!) vuodelta 1967. Rto - vaunuksi vuonna 1978. Fol ollut entinen konduktööri- ja matkatavaravaunu Fo 22543 vuodelta 1949. Tätä Rto - vaunua käytettiin Jyväskylän rata-alueella jään sulattamiseen tunneleista. Rto 226 Lv, ex Hac 105'987 vuodelta 1968. Alunperin: Ek 1051:n aluskehys vuodelta 1945. Vuonna 1987 tai 1988 muutettu: -> BE 0768. Ja se välttämätön vaunutieto myös: Lko 1 Lv (Ttv:n liitevaunu) vuodelta 1972, ex EFia 11500 vuodelta 1954. Hylätty vuonna 1986. Alkuperäinen numero ollut 22451. |
||||
|
|
05.05.2024 16:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Tai jos olisi ylipäänsä jossain päin etelä-Suomea 1000 mm raideleveyden rata jonne ne voisi tilapäisesti viedä. | ||||
|
05.05.2024 15:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sähkömiesten onnikka: Volter Amper... | ||||
|
05.05.2024 14:53 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos vastauksesta. | ||||
|
|
05.05.2024 14:49 | Hilkka Lappalainen | ||
| Kiitos onnentoivotuksista! Katsotaan, miten meille käy, kunhan nyt saadaan ensin Pysäkki ja pihapiiri kuntoon! Olen samaa mieltä VR:n hinnoittelusta, useinkaan ei voi ostaa lippua kuukautta etukäteen, jolloin sen saisi - mahdollisesti - tosi edullisesti. Tuo tarjousrumba on todella ihan älytöntä. Kuljen kuitenkin junalla, vaikka pitää ensin mennä Varkauteen tai Pieksämäelle omalla autolla, kun bussejakaan ei täällä enää kulje. Kolkontaipaleen ohi ei toistaiseksi kulje kuin yksi tai kaksi puutavarajunaa viikossa, mutta onneksi Savonlinnan kaupungilla on tahtoa edistää Laitaatsillan radan palauttamista, jolloin henkilöliikennekin olisi tulevaisuudessa mahdollista. Itä-Savo tarvitsee ratansa ja junansa! |
||||
|
05.05.2024 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muinaisissa rautatietilastokirjoissa kuvan joki kantoi nimeä "Siveneenjoki". Merkillistä, eikö? |
||||
|
05.05.2024 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voihan Simplon, kun on loistava ja aiheeltaan harvinaislaatuinen kuva! | ||||
|
05.05.2024 14:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junan aikataulutunnus, oliko se vielä vuonna 1998 JK1771/1772? | ||||
|
|
05.05.2024 14:40 | Jari Välimaa | ||
| Olisiko jo aika saada Helsinkiin oma museorata, jossa olisi 600 Voltin jännite, ettei kalustoa joudu muuttamaan ? | ||||