Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.09.2023 23:29 | Miro Hagelberg | ||
| Veikkaan Haapakoskea tai Salmista. | ||||
|
21.09.2023 23:19 | Arto Papunen | ||
| Ei kumpaakaan uutta vaunua ollut mukana? | ||||
|
21.09.2023 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan veturista hoideltiin raiteen valaisu? Generaattori (?) vaiko kaasulla (?) - pienehkö säiliö käyntisillalla. | ||||
|
21.09.2023 22:32 | Simo Virtanen | ||
| Valtion virkamiehet saavat edelleen osan palkkastaan etukäteen, kun taas muilla palkollisilla se on yleensä jälkikäteen maksettava. Valtion palkkapäivä on 15. päivä ja jos on aloittanut virkasuhteensa kuun 1. päivä, saa aina kaksi viikkoa förskottina. |
||||
|
|
21.09.2023 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kauaakaan ei mene, kun vandaalit kiinnittävät huomionsa tähän...! | ||||
|
21.09.2023 21:53 | Petri Nummijoki | ||
| Ruokosuon junassa syy saattaa olla siinä, että Pyhäsalmen ja Kaivoksen väli jouduttaisiin menemään molempiin suuntiin painamalla (siis veturit junan perässä), jos vetureiden siirto junan päästä toiseen tehtäisiin Pyhäkummussa. Lienee työturvallisuuden ja välissä olevien tasoristeyksien kannaltakin parempi, että veturit ovat mieluummin junan keulassa. | ||||
|
|
21.09.2023 21:15 | Lasse Hinkkanen | ||
| Vakinainen virkamies sai palkkansa etukäteen kuun 1. päivänä. Ylimääräinen sai palkan takakäteen kuun viimeisenä päivänä. Jos ylimääräinen sai vakinaisen nimityksen, niin hän sai tilin kahtena peräkkäisenä päivänä. Jos taas 2. luokan vakinainen virkamies sai 1. luokan ylimääräisen nimityksen oli tilinväli kaksi kuukautta. | ||||
|
21.09.2023 21:15 | Teemu Halttunen | ||
| Tuskin on Niinimaakaan. Talo ei täsmää, Niinimaalla on paljon avarampaa, tasoristeyksen laitekoju on väärällä puolella ja tasoristeyksen mastot ja puominkääntölaitteet on erillisillä perustuksilla. Tietenkin tasoristeyslaitos on saatettu rakentaa uudestaan kuvan ottamisen jälkeen, jolloin koju olisi siirtynyt toiselle puolelle rataa | ||||
|
|
21.09.2023 21:04 | Lari Åhman | ||
| Tämän junan veturit siis siirretään Pyhäkummussa rungon toiseen päähän. Ruokosuolle lähtevän 5048:n tapauksessa yleinen käytäntö on, että veturit vekslataan Pyhäsalmen ratapihalla. | ||||
|
21.09.2023 21:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistelen VR:n tiedottaneen jo vuosia sitten, että käyttävät yksinomaan vesivoimaa. Sittemmin määritelmää on saatettu muuttaa "uusiutuvia energianlähteitä" -tapaan. Ehkä joku tietää paremmin? Mutta siis ilman atomia ja sen kavereita | ||||
|
|
21.09.2023 20:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Perimmiltään kyse lienee budjettisyistä: valtion virka oli hidassoutuinen perustettavaksi ja siihen varmaan tarvittiin selvityksiä, asiakirjoja, leimoja, sinettejä ja tupsut päätöksen alakulmiin, ja siksi niitä ei saatu riittävää määrää silloin, kun olisi tarvittu. Jos tarvittiin välttämättä virkamies, ehkä haettiin hyväksyntä ylimääräisen virkamiehelle palkkabudjetoinnissa ynnä muussa, ja näin saatiin tarvittava virkamies töihin. Jos tarve oli jatkuva, ehkä siihen hankittiin vakinainen virka täytettäväksi. Ja jos tehtävänä oli vain töitä ilman virkavelvoitteita yms., siihen tehtävään "avattiin" toimi eli nykysuomella työpaikka. |
||||
|
|
21.09.2023 20:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voisikohan ylimääräisyyteen liittyä työelämässä paljon käytetty nimitys: "heittosakki"? | ||||
|
21.09.2023 20:14 | Markku Naskali | ||
| Lyödäänkö vetoa koska se töhritään, vai onko jo? | ||||
|
21.09.2023 20:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä rasistisilta länsiliittoutuneiden lentokenraaleilta läytynyt ajatuksen kipinääkään pommittaa näitä kuolemanleireille vieviä ratoja! Toisena paikkana olisi sopinut Malkinia (Varsova - Bialystok - radan varrella). Sieltä johti lyhyt pätkä Treblinkaan. Boeing B-17 Fortressien lentomatka olisi riittänyt hyvin, kun kerran niillä tekivät sukkulalennot Englannista Schweinfurtin kautta pohjois-Afrikkaan. Ja yksikin operaatio oli sukkulana Englanti - Saksa - Neuvostoliitto ja takaisin. P-51B - saattohävittäjät lisätankkeineen olivat samoin sopivia "seitsemän peninkulman saappaineen"! Toisin sanoen: olivatko natsit veriruskeista synneistään huolimatta "sosiaalisesti läheisiä" vitivalkoisten jenkkien kanssa? Taitavat olla muuten vieläkin...! (Eräs rippileirinohjaaja Kuoreveden Eskolassa kesällä 1973: " - Vaikkei meillä kotona natsi-Saksassa kaikki asiat kunnossa olleetkaan, niin ei siellä sentään hiputusta sallittu!") Tätäkin olen miettinyt, kun savut sai nousta krematorioiden piipuista aivan rauhassa ja sodan jälkeen sopikin teeskennellä kauhistumista! Englantilaisten yläluokkakin oli jo kauan sitten unohtanut joukossaan olleen Benjamin Disraelin. |
||||
|
|
21.09.2023 19:54 | Panu Breilin | ||
| "Ylimääräisyys" liittyi työsuhteen laatuun. Eli Valtionrautateiden henkilökunta jakautui toisaalta vakinaiseen henkilökuntaan, ylimääräiseen henkilökuntaan ja tilapäiseen henkilökuntaan. Ylimääräiset virat ja toimet olivat helpommin lopetettavissa kuin vakinaiset, ja tilapäinen henkilökunta taas oli ihan tilapäistä työvoimaa. | ||||
|
21.09.2023 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin alkuperäinen numero oli ollut 52 3674. Numero muutettiin, kun DR vaihtoi 52:iinsa uudet 50.35-sarjan kattilat muunkin modernisoinnin ohella. | ||||
|
21.09.2023 19:26 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuvauspaikka on hyvä, ja muutenkin onnistunut otos Savonradan väriläiskästä. Nyt jopa vihreä kontti tuolla seassa, kun punainen ja keltainen ovat yleensä tässä aika vallitsevia. | ||||
|
|
21.09.2023 19:07 | Lari Åhman | ||
| Onpas avara kuvauspaikka, pitkä kaarre näkyvissä pidemmänkin junan verran. Kuvatkin ovat taattua Seppälää. | ||||
|
21.09.2023 18:58 | Vertti Kontinen | ||
| Nyt on tunnelma kohdallaan! Tauluainesta! | ||||
|
21.09.2023 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Talo on suomalainen näkemys "Flatironista". | ||||
|
21.09.2023 18:17 | Eemil Liukkonen | ||
| Jestas sentään mikä tunnelma kuva, upea! | ||||
|
21.09.2023 18:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolassa, Hermann Göring-Werke - tehtaalla valmistettiin aluskehykset. Korinsa nämä Gb:t saivat VEB Waggonbau Pasilassa. | ||||
|
21.09.2023 18:13 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Rakennus surkeassa kunnossa, sisäkatto ja villat ovat osittain pudonneet lattialle, vettä tippui katosta ja lattiakin osittain pehmennyt ja painunut alas, ei paljon huvittanut kulkea siellä ja siksi toimiston puoli jäi kuvaamatta. | ||||
|
21.09.2023 18:12 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Viekin asemalla ollaan, | ||||
|
21.09.2023 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmanpuoleinen vaunu on näemmä Ei72:sta muutettu kattolavavaunu. Mahdollisia olisivat: BG 040175 vuodelta 1985 (ex Ei 22770) tai BG 040176 (ex Ei 22787) vuodelta 1985. Kuvausvuoden perusteella tämä ei täsmää. Kuvausvuosi ja vaunujen valmistumisvuodet läiskivät toisiaan poskille enemmän tai vähemmän kiivaasti...? Johdonvetojunia tarkastellessa hämäännyin ensiksi, josko vas.puol. vaunu olisi ollut Jvv-3:sta (entisiä Olympia-Ci:tä nrot 2337, 2338, 2342 ja 2343). Ei täsmännyt: ikkunajako ja Jvv-3:ssa kuormausovet olivat poikkeuksetta lähempänä päätyä. Lisäksi sen teleiksi oli vaihdettu A7:t. Jvv-3 hylättiin vuonna 1986. Jvv-4 ja -5 olivat entisiä kiitojunarunkoja. Jvv-6 ja -7 entisistä Em (CEm) -makuuvaunuista muutettuja. Nämä voi varmasti poissulkea (6:ssa ja 7:ssä ikkunajako!). Oikeanpuoleisen kattolavavaunun oletan BG 040068 (ex Ei 22066 vuodelta 1922), olevan peräisin Jvv-2:sta (koroke-Fo-vaunuista koottu!). Siinä on wanhan satapaikkaisen tuntomerkit sekä telimallina A7. Johdonvetojuna 2 hylättiin 1983. |
||||
|
|
21.09.2023 17:20 | Petri Sallinen | ||
| Kaikkien ydinvoimalaitosten yhteenlaskettu teho Suomessa on noin 4300 megawattia, josta tällä hetkellä on käytössä noin 3200 megawattia. Ei siis olla lähelläkään tilannetta, että laitokset olisi ajettu alas, joten tulkinta ydinvoimalaitosten alasajosta on enemmän kuin liioiteltu. Tällä hetkellä kaikki yhteenlaskettu tuotantoteho on noin 8800 megawattia, josta ydinvoimalaitosten osuus on suurin. Laitosten tuotantokäyrien perusteella ne ovat jo pitkään tuottaneet sähköä tasaisella käyrällä — eivät siis ole joustaneet markkinasähkön hinnan mukaan. OL3 ei sitä paitsi tuota sähköä täydellä 1600 megawatin teholla ennen kuin kiista kantaverkkoyhtiön kanssa on ratkaistu, vaan on tyydyttävä 1300 megawatin tehoon. Tästä enemmän huttua Hesarin eilisessä pääkirjoituksessa. Fingridin reaaliaikainen seuranta on erinomainen, jos aihetta haluaa seurata. |
||||
|
|
21.09.2023 17:15 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Huume ym muut epämääräiset tyypit näihin yleensä pesii.. | ||||
|
|
21.09.2023 16:41 | Jari Välimaa | ||
| eivät kokonaan alas, mutta pistetty pienemmälle teholle hinnan vuoksi kuten tvo.fi näkee .OL1 ja OL2 pitäisi olla n.880 MW ja OL3 1600 MW. | ||||
|
|
21.09.2023 15:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirjureilla "luokkatietoisuuden" pohjana lähinnä palkkaluokkaerot ja jossain määrin myös vastuu- tai oikeamminkin tehtäväalueet. | ||||
|
21.09.2023 15:05 | Arto Papunen | ||
| North Railin Ants lienee kokoajan Yaran alueella? | ||||
|
|
21.09.2023 14:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä tehtäviä nimenomaan ylimääräinen asemamies hoiti? Entä mikä oli suurin ero ensimmäisen ja toisen luokan kirjureilla? | ||||
|
21.09.2023 14:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Petrille vastaus tässä heti seitsemän vuoden jälkeen: Kaikki vaihteistojen ohjaukset toimivat itsenäisesti ja samassa yksikössäkin esim. vaihdot neloselle, jonka huomasi kierroslukujen laskusta 1200-1300 rpm tuntumaan, tapahtui yleensä hiukan eri aikaan. Yksikköjen välilläkään ei ollut "tiedonsiirtoa" vaihteistoista; ylipäätään, vaihteiston ohjaus ei tiedottanut ulospäin mitään; useimpien autojen automaattivaihteistojen tavoin tämäkin piti sisällään tiedon kulloisestakin vaihteesta. Mutta kuten keskustelussa on käynyt selville, joitain vaihtopisteitä saattoi seurata. |
||||
|
|
21.09.2023 12:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Viekki. | ||||
|
|
21.09.2023 11:17 | Petri Sallinen | ||
| Milloin suomalaiset ydinvoimalaitokset on ajettu alas? Jos näin olisi, niin sehän olisi todellinen uutinen. Reaaliaikaisen seurannan mukaan ydinvoimalaitokset tuottavat tällä hetkellä sähköä noin 2900 megawatin teholla — ja tuulivoimalaitokset noin 2500 megawatin teholla. https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/ |
||||
|
|
21.09.2023 09:51 | Petri Nummijoki | ||
| Tietysti siihen aikaan, kun VR:n toimesta ajettiin vielä kaksi junaparia Uudenkaupungin radalla niin Dv12-veturin käyttöä vaihtotöissä olisi voinut puolustella sillä, että sama Sr3 ehtisi vetää kaikki linjajunat. Tosin silloin joutuisi kysymään, että kannattiko Uudenkaupungin ja Hangonsaaren välistä tyylikästä maisemaa sotkea sähköradan rakenteilla, jos Uudessakaupungissa joka tapauksessa käytetään dieselveturia paikallisiin töihin? | ||||
|
|
21.09.2023 09:34 | Jari Välimaa | ||
| Taisi kulkea tuulivoimalla kun ydinvoimalat on ajettu alas kun niiden tuottama sähkö on liian kallista. | ||||
|
21.09.2023 09:28 | Reijo Salminen | ||
| Onhan tuo hieno, tuosta Markon linkittämästä paperista selvisi sekin että näihin on kardaaniveto rakennuksen sisällä sijaitsevasta pääkoneistosta, onko tuo ylhäällä näkyvä sitten ollut 'savupiippu' taustavalaisulle (öljylamppu)? Missä tämä komeus on kuvattu? | ||||
|
|
21.09.2023 08:58 | Teppo Niemi | ||
| Ja mitä todennäköisimmin juna on menossa Helsingin suuntaan. Liikennepaikan liikeinöimistapa lienee henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä ja tavaraliikenne vaunukuormin ((HilTt). | ||||
|
21.09.2023 07:35 | Kimmo Huhta | ||
| Tänään aamulla risteysalueelle levitettiin uusi asvaltti. Kiskot jäivät asvaltin alle. | ||||
|
21.09.2023 00:51 | Niila Heikkilä | ||
| Laitaatsiltojen tarvetilanne on tosiaan muuttunut 10 vuoden takaisesta aivan päälaelleen kun puutatavaravirrat kulkevat lännestä itään ja dieselkalustolla ajavia junaoperaattoreitakin on useita. Lisäksi huoltovarmuuskysymykset ovat nousseet Koronan ja viimeistään Ukrainan sodan myötä näyttävästi esille. | ||||
|
21.09.2023 00:15 | Otto Tuomainen | ||
| 810-sarjan säännöllinen liikennöinti Prahan päärautatieasemalla vaikuttaisi lähestyvän loppuaan. Vuoden 2024 alustavien aikataulujen mukaan tämän reitin junien lähtöasemaksi olisi tulossa Praha-Smíchov. Toisaalta ČD saa käyttöönsä myös uusia puolalaisvalmisteisia junia joka varmaan välillisesti vähentää näiden 810-sarjalaisten käyttöä. | ||||
|
|
20.09.2023 23:37 | Panu Breilin | ||
| Uuden sillan rakentamista Laitaatsiltaan, rataosan sähköistystä sekä henkilöliikenteen palauttamista Savonlinnan ja Pieksämäen välille selvitetään taas alueen kuntien toimesta: https://yle.fi/a/74-20050844 | ||||
|
|
20.09.2023 22:40 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Näkyy myös Jarmon itsensä ottamassa ulkokuvassa: https://vaunut.org/kuva/95598 | ||||
|
|
20.09.2023 22:36 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Olen samaa mieltä Antti-Matin kanssa. Ottamassani ulkokuvassa keltainen sälekaihdin on ovesta nähden kolmannessa ikkunassa oikealle. | ||||
|
|
20.09.2023 22:12 | Antti Ojala | ||
| Veikkaan, että tämä rakennus on Pilalla. | ||||
|
|
20.09.2023 21:37 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Näyttää Viekiltä. | ||||
|
|
20.09.2023 21:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Home, sweet home...! | ||||
|
20.09.2023 21:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gottardo - nimi kertoo, että juna kulki nimenomaan Gotthardin radalla, juuri siinä, missä on se Espoon tunnelia jonkin verran pitempi tunneli... | ||||
|
20.09.2023 21:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuona päivänä minusta tuli 30-vuotias. | ||||
|
|
20.09.2023 21:15 | Petri Nummijoki | ||
| Mitä varten Uudessakaupungissa on vielä Dv12? Sähköistyshän jatkettiin Hagonsaareen asti ja tehdasalueella luulisi voitavan ajaa Sr3:n dieselkäytölläkin. | ||||
|
|
20.09.2023 21:12 | Hannu Peltola | ||
| Heitetään arvauksena Juankoski. | ||||