Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.05.2024 14:40 | Jari Välimaa | ||
| Olisiko jo aika saada Helsinkiin oma museorata, jossa olisi 600 Voltin jännite, ettei kalustoa joudu muuttamaan ? | ||||
|
05.05.2024 14:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22547 oli Kirkkonummella, tilapäisenä tavaramakasiinina asematunnelityömaan ajan. Silloin Kkn makasiini siirrettiin "osina" nykyiselle paikalleen. Tarkistan ajankohdan vielä. |
||||
|
05.05.2024 14:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Vinkeä kuvakulma! | ||||
|
05.05.2024 13:40 | Mikko Ketolainen | ||
| Kaksi kertaa tuli mentyä armeijassa leirille kuorma-auton kyydissä. Eka kerralla olin kuskin seurana hytissä Mikkelistä Taipalsaareen ja toisella kerralla sitten tuolla lavalla kun jouduttiin täydentämään toisen komppanian miehistöä heidän leirillään. Epämukava oli matkustaa kun jalat puutuivat lavalla istuessa. Tupakaveri veteli sikeitä lavan lattialla. | ||||
|
|
05.05.2024 13:22 | Jouni Halinen | ||
| Olen myös siinä käsityksessä, että sotatilanteessa ei enää käytetä kuorma-autoissakaan penkkejä. Eihän niitä nyt sellaia määriä varastoissa ole, että niitä kaikkiin autoihin (siviilistä otettuihin) riittäisi. | ||||
|
|
05.05.2024 13:04 | Jorma Rauhala | ||
| Erkki: Eräässä toisessa kanavassa kerrotaan näin - kopio alla: "Kalustopäällikkö Heidi Heikkilä, hänen esimiehensä Antti Nousiainen, johtaja Artturi Lähdetie ja KLOY:n toimitusjohtaja Juha Hakavuori. Kellään heistä ei ole sellaista osaamista ja taustaa, jonka perusteella osataan antaa arvoa historialle, joka on se perusta, jossa nyt ollaan. Siinä mielessä ymmärrän hyvin, että he siunaavat kahden museovaunun ja yhden tilausliikennevaunun romuttamisen, vaikka nimittävätkin sitä kierrätykseksi." |
||||
|
|
05.05.2024 12:57 | Markus Selin | ||
| Petri, liikennelaitos on nykyään Kaupunkiliikenne Oy. Sen ei tarvitse edes julkaista kokouksien esityslistoja ja päätöksiä netissä kuten muiden kunta-entiteettien, vaan se pistää rakennusallianssien tapaan jälkeenpäin joitakin kokousasiakirjoja sivuilleen. Eli sitä tuskin koskee myöskään hallinnon osallistavat säädökset mielipiteiden ja lausuntojen keruusta päätöksien yhteydessä. | ||||
|
|
05.05.2024 12:44 | Kari Haapakangas | ||
| Tiettävästi henkilökuljetuksessa käytetään nykyään maastokuorma-autoa, jonka lavalla on miehistönkuljetusvarustus. Enää ei miehiä ja kalustoa kuljeteta yhdessä. Kieltämättä matkustaminen RaSin lavalla oli aavistuksen... epämukavaa yhdessä kahden täyden vetykaasupullon ynnä muun asemaan kuuluvan kaluston kera. |
||||
|
|
05.05.2024 12:41 | Erkki Nuutio | ||
| Jorma joutui varmasti syväksi murheekseen kertomaan meille tästä Helsingin kaupungin museotoimen ja siitä vastaavan kaupunginjohtajan (vai mikälie pormestari) uskomattomasta moukkamaisuudesta. Meille tämä on järkyttävä ja käsittämätön asia. Onko mahdollista saada tänne päätökset joilla kyseiset vandaalityöt "perusteltiin", sekä päätösten "perustelijoiden" nimet ja virkanimikkeet ja vandaalityöt hyväksyneen kaupunginjohtajan nimi? Mielestäni Museoviraston pitäisi antaa välitön hävityskielto näiden, jopa museokunnostettujen ja Helsinkiä ansiokkaasti puolen vuosisadan ajan palvelleiden telivaunujen säälimättömälle ja umpityperälle tuhoamiselle. Liikenteellisten merkittävyytensä ohella näillä vaunuilla on suuri merkitys myös 1950-luvun kotimaisen teollisen osaamisen osoituksina. Oy Suomen Autoteollisuus Ab:lle (Helsinki-Karjaa) ne merkitsivät ratkaisevaa kehitysaskelta hitsatun täysteräsrakenteen muodossa. Valmet Oy Lentokonetehtaalle ne merkitsivät raitiovalmistuksen aloitusta, joka yhä palvelee HKL:ää - nykyään Skodan (Otanmäki) puitteissa. |
||||
|
05.05.2024 12:40 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuo Lempäälän seutu on kyllä muuttunut paljon kun ensimmäiset kuvat otin 1999. | ||||
|
|
05.05.2024 12:39 | Jouni Halinen | ||
| Suoritin itse kansalaisvelvollisuuteni Riksun Viestirykmentissä 1977- 1978. Ei mennyt kuin rapiat 2 vuotta (kevät 1980) kun kertaus jo kutsui. Riksuun mentiin taas, ensin oli perinteiset ammunnat ja sen jälkeen mentiin traktori marssilla Vihtiin. Lava oli täynnä ukkoja ja päälle rynkyt ja reput. Lava (jousittamaton?) pomppi aika hurjasti ja perillä jalat olivat aivan turtana, kävelykin oli aluksi aika vaikeaa. Letkassa mentiin (avomarssi), eli autoja oli koko ajan ohittamassa marssirivistöä. Yksi kaveri roikkui aivan lavan perässsä ja heilutteli kossupulloa hymyssä suin. Jos en ihan väärin muista niin traktorin malli oli Valmet 502?. Onko nykyjään niin että henkilökuljetuksia suoritetaan traktorilla vain silloin kun ollaan menossa isolla joukolla itärajaa kohti, eli kun menossa on täysi liikkeellekannallepano?. Sehän on nyt lähempänä kuin kertaakaan vuoden 1941 jälkeen. Edes YYA sopimuksen aikana tilanne ei mennyt kertaakaan näin pahaksi. | ||||
|
|
05.05.2024 11:56 | Petri Nummijoki | ||
| Liikennelaitosko yksin päättää, mitä säilytetään ja mitä ei? Tämä ei vaadi minkäänlaista poliittista päätöstä, vaikka entisöintiin olisi aikaisemmin käytetty varoja tai esim. Museovirastolta kannanottoa? | ||||
|
05.05.2024 11:36 | Simo Virtanen | ||
| W124 tuo on, ei kahta sanaa. Takana taitaa olla Toyota Celica. Ettei olisi aito GT-4? | ||||
|
05.05.2024 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos tiedosta. Kerrassaan erinomaista, että se on kunnossa. | ||||
|
|
05.05.2024 11:19 | Markus Selin | ||
| Jännitteennoston ajankohdaksi on kaavailtu Kruunusiltojen aukeamiseen mennessä eli viimeistään 2027. Raide-Jokerillahan on jo 750V käytössä. Vaihteita on jo joitain syväuraisia, ja niitä kai vaihdetaan sitä mukaan kun vaihteita uusitaan joka tapauksessa. |
||||
|
|
05.05.2024 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Aiotaanko koko Helsingin raitiotieverkossa vaihteet muuttaa syväuraisiksi ja ajolankojen jännitettä nostaa, ja millä aikataululla? | ||||
|
|
05.05.2024 10:43 | Jorma Rauhala | ||
| Nuo kaikki oli suurella rahalla entisöity ja kunnostettu 2000-luvulla. Bussimiesten törkeää toimintaa Liikennelaitoksella, museoratikat pois silmistä, salaa ja nopeasti. 339:n entisöinnistä voi lukea täältä: https://usercontent.one/wp/www.raitio.org/wp-content/uploads/2021/03/2004.04-Raitio.pdf?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTAAAR2UBQHaaccRAHBevnKN5aqdcuWjN2ONZpv5I3uKnsBbK6c01LaQpaw4UZk_aem_AShGihmFoWmRLQchXT87t8OKAT1-voIFTxECf3lU2LTBmJjIl8lPjfwP77pZLJ58ZJe_q9hnhN-R6o3pX9xavZLT |
||||
|
05.05.2024 10:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Jorma, voisitko esittää lähdeviitettä että Espoo, Espeå, Aspå jne olisi ollut alunperin "Haapajoki". Wikipedian ym mukaan sellaista nimeä kuin Haapajoki ei ole esiintynyt vaikka se tarkoittaa suomeksi samaa. Läheskään kaikilla Uudenmaan paikoilla ei ole ollut suomenkielistä tai saamenkielistä alkuperäistä nimeä, joka olisi jäänyt jälkipolvien tietoon. Espoonjoki on niin lyhyt että se ei ala hämäläisten asuttamilta alueilta kuten Vantaanjoki, vaan alkoi Espoon Kirkkojärveltä joka on sittemmin kuivatettu. |
||||
|
05.05.2024 10:27 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei se ole kuin tuo etelään jatkettu kaksoisraide. | ||||
|
|
05.05.2024 10:25 | Petri Nummijoki | ||
| Tuollainen linkki löytyi aiheesta https://www.valtra.fi/blogi/valtra-world/suomen-ja-norjan-puolustusvoimat-tilasivat-valtroja.html | ||||
|
|
05.05.2024 10:19 | Petri Nummijoki | ||
| Hyvä jos edes yksi. Mutta Valmetin tekemää ei sitten enää ole eikä vanhempia 300-sarjaan numeroituja. | ||||
|
|
05.05.2024 10:01 | Pasi Seppälä | ||
| Sain oman varusmieskoulutukseni Vekaranjärven nopean toiminnan traktorijoukoissa vuonna -92-93. Silloin traktoritoimintaa oltiin ajamassa alas ja kalusto koostui 25:stä Valmet 702 traktorista, joista kymmenen oli enää katsastettu. Korjaamo ei enää ottanut traktoreita huoltoonsa vaan hajonneet osat otettiin katsastamattomista yksilöistä. Värvätty kessu, joka vastasi koulutuksesta sanoi ryhmämme olevan toistaiseksi viimeinen, joka erikoiskoulutetaan traktoreihin. Palveluksen aikana kuitenkin tilanne muuttui, kun Puolustusvoimat totesi laskelmissaan traktorin olevan ainakin varuskunta-ajossa edelleen kustannustehokas peli. Koulutus jatkui ja ilmeisesti uuden kaluston hankintaa aloitettiin. Silloisilla 702:lla ajettiin paljon lavakärrin kanssa varuskunnan huoltoajoja. Myös ampumaradoille yleensä tilattiin traktori kuskeineen ajamaan ammuslaatikot ym.tarvikkeet. Samoin polkupyörämarsseilla tuli köröteltyä usein letkan hännillä keräämässä uupuneet ja pyöränsä rikkoneet lavalle. Pahkajärven ampuma-alueelle tuli vietyä kaikenlaista. Useamman kerran ainakin polttopuita. Varuskunnan alapuolen luolastossakin ajelin useamman kerran roskia tyhjentämässä oikein sotilaspoliisien valvonnassa. Yhdessä katsastetussa 702:ssa oli etukuormaaja ja sillä tehtiin joskus pieniä lumitöitä. Sillä ajelin hiekoituskärri perässä talvella urheilukentän juoksuradalle hiekkaa AUK:n kuntotestiä varten. Muistan kun ikivanha hiekoitin laukesi kesken homman ja puhalsi hydrauliöljyt radalle. AUK:n avuliaat varusmiehet auttoivat siivouksessa (käskystä tietenkin) ja rata hiekoitettiin lopulta lavakärriin haetulla hiekkakasalla hiljaa rataa kiertäen. AUK:n pojat kyydissä annostelivat hiekan lapiollaan itselleen mieleiseksi. Tällaisia mukavia muistoja on jäänyt mieleen. Oli kyllä huonojakin hetkiä, kun kalusto laukeili milloin mihinkin, mutta ei niistä nyt sen enempää. Nykyajan toiminta on varmasti kovasti erilaista ja kaluston ominaisuudetkin aivan toisenlaiset. |
||||
|
|
05.05.2024 09:49 | Juhana Nordlund | ||
| Ymmärtääkseni vaunut HKL 9 (samanlainen kuin tuo 12) on edelleen olemassa (fyysisesti ehjänä), samoin siihen yhteensopiva perävaunu 505. En tiedä milloin ne (lähinnä 9) on viimeksi katsastettu enkä sitä, onko niiden pyöriin tehty muutosta, joka on edellytys syväuraisten vaihteiden kautta liikennöintiin. | ||||
|
|
05.05.2024 09:45 | Petri Nummijoki | ||
| Jääkö näitä 1950-luvun telivaunuja ajokuntoisina talteen vielä tämän jälkeenkin vai menivätkö tässä jo viimeiset? Historia-arvoltaan mieltäisin tämän tyypin kaikkein arvokkaimmaksi musoeraitiovaunuista. Perusteena näiden suuri valmistusmäärä sekä se, että tyyppi oli todella huomattava tasonnousu liikenteeseen tullessaan. Lisäksi tämä eroaa useasta itseään vanhemmasta vaunusta siinä, että nämä olivat myös kotimaassa valmistettuja eli ovat samalla osa suomalaista teollista historiaa. | ||||
|
|
05.05.2024 09:05 | Otto Tuomainen | ||
| Ymmärsinkö siis varmasti oikein kuvatekstin, siis nämä molemmat vaunut on viety tuhottavaksi? Jossain sivistyneessä maassa ne olisi varmaan esillä liikennemuseossa tai niillä liikennöitäisiin kesäaikaan omalla museolinjallaan. Ei toisaalta jaksa enää yllättää, ihan varmaan on olemassa lukematon määrä selityksiä miksi vaunujen säästäminen olisi taloudellisesti, teknisesti ja poliittisesti täysin mahdotonta. | ||||
|
|
05.05.2024 08:40 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Muutaman W124 omistaneena, se on W124. Viimeisiä ns oikeita, kunnon mersuja. | ||||
|
|
05.05.2024 07:58 | Jorma Rauhala | ||
| Rainer: Kyllä se Espoo pohjautuu Haapajokeen eli nykyiseen Espoonjokeen. | ||||
|
|
05.05.2024 07:58 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Olisiko tuo kuitenkin E-sarjan Merssu W124 (1984-1997). | ||||
|
|
05.05.2024 07:56 | Jorma Rauhala | ||
| Miksi käytät romutuksen ja hävityksen sijasta sanaa kierrätys? Olisi edes lainausmerkeissä. Kierrätys on tuon härskin salaromutuksen kaunistelua julkisuuteen ja myötäilee vain asioista päättäneiden henkilöiden täysin rikollista touhua. Samallahan romutettiin myös "Ludde" eli nro 150. Ja aiemmin he ovat hävittäneet kaupungin kokoelmista jo koko joukon museoraitiovaunuja. |
||||
|
|
05.05.2024 07:53 | Samuel Pajunen | ||
| Fo:n numero on 22547. | ||||
|
|
05.05.2024 00:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Noista harvinaisemmista ruotsinkielisistä nimistä suomenkielisillä alueilla vielä, niin Kotuksen paikkakunnannimiluettelossa on erikseen kerrottu mitkä nimet eivät ole atiivisessa käytössä enää. Niihin voi viitata historiallisessa mielessä tai jos haluaa kehua sivistyksellään. | ||||
|
|
04.05.2024 23:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Voin olla samaa mieltä että Huopalahti on alunperin ollut Haapalahti josta se on ruotsiksi taipunut Hoplaxiksi, mutta Espoo ei ole koskaan ollut mikään Haapajoki. | ||||
|
|
04.05.2024 23:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mersu 190, eikös sitä kutsuttukin ennenvanhaan (n. 20 - 30 vuotta sitten) "tenavatähdeksi"? | ||||
|
|
04.05.2024 22:26 | Jorma Rauhala | ||
| Haapalahti-> Hoplaks-> Huopalahdesta kun oli tuossa edellä maininta, niin tuli mieleen naapurista Haapajoki, jonka läntiset maahantunkeutujat väänsivät muotoon Aspå ja siitä sitten aikaa myöten pikku muutoksin saatiin nykyiset Esbo eli Espoo. | ||||
|
|
04.05.2024 21:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykyään se on Tövsala. | ||||
|
|
04.05.2024 21:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkos tuossa ainakin sataysikymppinen Mersu ja takana Toyota MR2? | ||||
|
|
04.05.2024 21:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Harmittavan vähän kuvia näkynyt tuosta Lempäälän asemarakennuksesta; tässäkin se olisi ollut tarjolla kuin karamelli :) | ||||
|
|
04.05.2024 21:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoa, herra Ilari! Kysymys: mikä olikaan Fo:n numero? |
||||
|
04.05.2024 21:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siitäkin huolimatta että tämä asematalo on aika raakasti muutettu, siis yläkerrososa poistettu. | ||||
|
|
04.05.2024 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuoden 1912 ruotsinkielisessä valtiokalenterista löytynyt: - Töfsala eli Taivassalo (joka ei ole rautatiepaikkakunta). | ||||
|
|
04.05.2024 21:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Finnassa kerrotaan, että tämä on "Yksi kolmesta säilyneestä alkuperäisestä Hangon radan asemarakennuksesta." Mitkäs ne kaksi muuta sitten ovat? Ai niin, no nehän ovat tietysti Tammisaari, Lohja, Korpi ja Hyvinkää. | ||||
|
|
04.05.2024 21:25 | Antti Grönroos | ||
| En tiennyt, että on olemassa J. Koppola. Ei ole pitkään ollut. Voiko joku kertoa, että minkälaista toimintaa Koppolassa on? | ||||
|
|
04.05.2024 21:15 | Antti Grönroos | ||
| Oot oikees Jimi, Wikipediasta katoin. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia 1960-luvulta |
04.05.2024 21:13 | Timo Humalisto | ||
| Mahtava kuvasarja! | ||||
|
04.05.2024 21:03 | Jan Jahkola | ||
| Autoista ehkä voittamaton :) | ||||
|
04.05.2024 20:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Miltähän täällä Melkkolassa näyttää nykyisin? Jouni? | ||||
|
|
04.05.2024 20:44 | Kari Haapakangas | ||
| Rannikolla on paljon jopa kolminkertaisia käännöksiä. Vanha suomalainen nimi on väännetty ruotsin mukaiseksi, ja tämä ruotsalainen puolestaan suomennettu. Hyvä esimerkki on Huopalahti. | ||||
|
|
04.05.2024 20:40 | Kari Haapakangas | ||
| Siinä on tuo Reetu hylätty ja hamn suomalaistettu Haminaksi. | ||||
|
|
04.05.2024 20:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tunnetusti yksiä armeijan sodanajan himotuimmista pakko-ottosiviiliajoneuvoista ovat maasto-, lava- ja kuorma-autot sekä traktorit, joten samanlaista kalustoa on loogista olla käytössä myös rauhan ajan harjoituksissa. Voihan sen traktorin ajaa vaikka puun latvaan, kuten kadetti Kari kyyditessään kasarilla peräkärryn lavalla matkustaneita kadetteja Pyötsiä ja Hulkko: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/96b703ab-dbbd-4ecd-aa77-e332f3bc2592 | ||||
|
|
04.05.2024 20:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Antti viitannee tähän lauseeseen: "Hornborgin matkaoppaassa "Vägvisaren" vuodelta 1821 luetellaan muutamia Tuupovaarankin kyliä. Ensinnäkin reitillä Tohmajärveltä Ilomantsiin mainitaan kylät Kemie, Vatala, Huhtilampi, Konnunniemi ja Kovero (varustettuna huomautuksella "Emellan Konnuniemi och Kovero går en väg till Kuopio"), sitten reitillä Kaltimosta Ilomantsiin kylät Sarvingi, Pirtivaara, Kortevaara, Kovero, Häräjärvi, Maukola ja Ilomanz." ( Löytyy Wikipedia-artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuupovaara ) | ||||
|
|
04.05.2024 20:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitenkäs Fredrikshamn? Ja olikohan se juuri täällä vaunut.orgissa puhuttu, että jotkut suomennokset ovat tulleet rautateiden myötä; esim. Bennäs - Pännäinen, Kållby - Kolppi. | ||||