Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.12.2023 07:43 | Juhana Nordlund | ||
| Jotain tuttua? https://vaunut.org/kuva/117073 | ||||
|
06.12.2023 06:29 | Timo Salo | ||
| Ei se Haukivuori ole ainoa paikka missä "hölmöillään"... Siurosta purettiin molemmat laiturit ja henkilöliikenne lopetettiin. Nokialle jäi vain yksi laituri ja nyt matkustajajunat EIVÄT VOI kohdata Nokialla. Nyt on kuitenkin suuria suunnitelmia molempien asemien suhteen, rakennetaan taas laiturit sun muut infrat. Vihreistä "arvoista" huolimatta paikallisliikenne voi taas päästä "henkiin"? Hulluja me suomalaiset!!!Kaikesta huolimatta tuon kuvan myötä hyvää itsepäisyyspäivää Jukalle ja muillekkin VORGgilaisille!P.S. Vihreitten puheet ja teot ei aina(?) kohtaa. Vaalijunakin ajettiin vuosi sitten Lätällä/Dieselillä, vaikka uusiutuvaa energiaa käyttäviä (halkopolttoisia) vaihtoehtojakin olisi ollut tarjolla... (turha ihmetellä gallup-menestystä) :-(https://vaunut.org/kuva/159193?u=349 | ||||
|
|
06.12.2023 06:19 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hau = f(liikennepolitiikka, omistajaohjaus) = f(0,0) Haukivuoren henkilöjunapysähdykset lopetettiin Pekka Haaviston ollessa omistajaohjausministeri ja Otto Lehtipuun VR:n ympäristö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja. Omistajaohjauksen asettamien tavoitteiden avulla voisi jalkauttaa valtakunnan edun https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/6342326 ja Telluksen edun https://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/international-summit/2023/12/01-02/ Hiekka alkaa loppua tiimalasissa. |
||||
|
06.12.2023 01:19 | Jorma Rauhala | ||
| Mä kävin ainakin kuvaamassa tätä vuonna 1974 kun oli HKL:n tapahtumaviikko: https://usercontent.one/wp/www.raitio.org/wp-content/uploads/2018/04/polle2.jpg | ||||
|
|
06.12.2023 01:15 | John Lindroth | ||
| Veikkaus Katriinankatu? | ||||
|
06.12.2023 01:01 | Vertti Kontinen | ||
| Oikein tyylikäs kuva! Keskikesän yön äänimaailman voi suorastaan aistia näytön läpi | ||||
|
06.12.2023 00:30 | Jorma Rauhala | ||
| Tanskalaisessa valmistuslistassa mainitaan veturin #462 valmistusvuodeksi 1955. https://www.jernbanen.dk/materiel.php?bid=19665 |
||||
|
Kuvasarja: LKAB Visitor Centre, Luossavaara-Kiirunavaara AB |
05.12.2023 23:45 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on todella mielenkiintoinen kuvasarja! Kaivos täytyy kyllä ottaa vierailukohteeksi seuraavalla Kiirunan visiitillä. | ||||
|
05.12.2023 23:12 | John Lindroth | ||
| Edustava TK talvikuva! | ||||
|
05.12.2023 23:04 | Mikko Ketolainen | ||
| Muistan kun joskus 1980-luvun puolen välin jälkeen olin vanhempieni kanssa isän työkaverin auton kyydissä ja oltiin lähestymässä Nelostiellä Äänekosken Mämmenkylää. Nelostien lähellä olevan maatilan laitumella olleista lehmistä osa tuli yhtäkkiä Nelostielle. Onneksi edelle ajaneet huomasivat lehmät ajoissa ja ei ehtinyt tulla "lehmä"/ketjukolaria. Isän työkaverin auto oli pikkuinen Fiat, oisko ollut mallia 127. | ||||
|
05.12.2023 22:56 | Mikko Ketolainen | ||
| Koskahan T7145 tulee sähköveturin voimin Suolahteen? | ||||
|
|
05.12.2023 22:46 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitos Pasi! | ||||
|
05.12.2023 21:19 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa ylempänä mainitaan (26.10.2010) että Simplex olisi ostettu ensiksi Hämeenkylän tiilitehtaalle ja sieltä siirtynyt Ojakkalan-Olkkalan rautatielle. Olkkalan radan painetussa historiikissa mainitaan Simplexin oston Hämeenkylästä tapahtuneen vuonna 1938 ja veturin käytön hiipuneen 1950, kun radalle saatiin uusi voimakkaampi O&K-moottoriveturi. Muuten hyvä tarina, mutta tuo Kovjoen Simplex-veturi on valmistunut vasta 9844/1953. Se ei siis ole ole voinut olla mitenkään Hämeenkylässä jo ennen vuotta 1938 ja Ojakkalassa sen jälkeen. Lienee ostettu suoraan Vapolle käytettäväksi firman eri turvesoilla ja siis vuonna 1953. |
||||
|
|
05.12.2023 21:11 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kuka on ollut, taas huolimaton??? | ||||
|
05.12.2023 19:25 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos mukavasta palautteesta. Tämä oli täysin suunnittelematon otos. Auto tulee tässä loivaan alamäkeen kohti rataa ja kun tilanteen huomasin ehdin nopeasti yhden kuvan ottaa. Odottelin vielä toista autoa ja olisin halunnut valottaa lopputuloksesta hieman valoisamman, mutta sitä mahdollisuutta ei enää tullut. Ehkä ensi kerralla... | ||||
|
05.12.2023 19:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Värimaailmaa täydentää vielä raitiovaunun ja junan välissä oleva pieni puna-valkoinen jakeluauto (Bedford?) ja junan vasemmalla puolella oranssikoppinen Scania. | ||||
|
|
05.12.2023 19:11 | Pasi Seppälä | ||
| Nätit värit tässä. Alkuillan alkavan hämäryyden voi kuvasta aistia. Veturin keulan teippaus on myös mielestäni onnistunut. Tyylikäs kuva ja veturi. |
||||
|
|
05.12.2023 15:07 | Juhana Nordlund | ||
| Tätä kirjoitettaessa tuon historiallisen kuvan alla näkyy tunnisteissa NRV2. Ei kakkossarjan NRV-vaunuja vielä vuonna 1979 ollut. Sen verran niistä tuona vuonna tiedettiin, että hankintaa oltiin silloin valmistelemassa. | ||||
|
|
05.12.2023 12:08 | Teppo Niemi | ||
| Mutta eipä taida myöskään Rainerin kello olla ihan oikeassa ajassa, Tuo tunnisteissa mainittu kuva oli kulussa 26.marraskuuta https://juliadata.fi/train?s=1923&d=26.11.2023 , https://juliadata.fi/timetables/history?s=1923 . Eli kuvan oikea päivämäärä olisi siis 26.11.2023 eli nyt kuvan päiväyksen 26.12.2023 ero on yksi kuukausi, ei kolme viikkoa. | ||||
|
05.12.2023 11:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaikuttaisi liikkuvan. | ||||
|
|
05.12.2023 11:38 | Roope Prusila | ||
| Oliko vaunu paikallaan kun otit kuvan? Jostain syystä keula näyttää olevan aavistuksen epäterävä. | ||||
|
|
05.12.2023 11:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Sulla taitaa kello edistää 3 viikkoa? Muuten hyvä kuva! | ||||
|
05.12.2023 09:20 | Erkki Nuutio | ||
| Siilot tosiaan olivat luokkaa 5 m Hankkijan raiteen takana ja takanahan oli pieni mäentöyräs. Rumista 60-luvun siiloista Rantaperkiön suuntaan vei tieyhteys tontille ja sen perään oli alkuaan siemeenpuhdistamona toiminut komea kolmikerroksinen keltaiseksi rapattu tiilirakennus. Sen perään oli puisia varastorakennuksia noin 100 m verran. Kaikkien edessä oli betoniset lastaussillat raidetta vastaan. Purjehdusseuran alue on täyttömaalla jokseenkin entisen laiturin kohdilla. Järvimatalikko alkoi heti nykyisen valtatien takaa, mutta ranta kääntyi Hatanpään niemeä kohti entisen Sarvis Oy:n vaiheilla. Lokomon historiikeissa on laiturista lähikuva vuodelta 1918. Laituri on järeästi puusta rakennettu ja sen näköinen, että on ollut käytössä jo vuosikymmenten ajan. Arvelen että laituri olisi rakennettu jo Lempoisten kanavan kautta tapahtuneita Hämeenlinnan-Tampereen rautatien materiaalien proomukuljetuksia varten. Ratayhteys Lempäälästä pohjoiseen valmistui niin myöhään, että mm. kiskot ja ratapölkyt yli kymmentä ratakilometriä varten sekä siltamateriaalit Viinikan- ja Vihiojaa varten on tarvinnut tuoda tätä kautta. Raidekaaviossa ennen Lokomoa on lyhyt pistoraide Salmisen Nahkatehtaan lastaussillalle. Kun silloiselta ainoalta linjaraiteelta lähtenyt Lokomon raide siirrettiin tulemaan toiselta puolelta linjaraiteiden alitse (muistaakseni vuonna 1949), palveli ensimmäinen haarautuma Kumiteollisuus Oy:n ja nahkatehtaan lastaussiltoja. Kaavioon on piirretty Lokomon konepaja/kokoonpanorakennus, mutta sen vierelle (raiteen ja kulkutien erottamana) 1919 vaiheilla valmistunut terästehtaan rakennus on esitetty viitteellisesti. |
||||
|
|
05.12.2023 07:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Mahtava oivallus Seppälän junakuvaamosta. | ||||
|
05.12.2023 07:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos vaunustosta halutaan etsiä syytä, olisivat ne saattaneet edesauttaa veturin suistumista, jos ne olisivat sattuneet kohdistamaan veturiin kunnon pitkittäissykäyksen tasan väärällä hetkellä vaikkapa sähköjarrulla tehdyn pienen nopeuden korjauksen jälkeen. Tällainen rytkäys toki olisi ollut voimakkaampi kuormavaunuilla, eikä vaunujen kansallisuudella olisi sellaiseen vaikutusta. Epäilemättä pääsyypäät löytyvät veturin 3-akselisista teleistä ja huonokuntoisesta vaihteesta. | ||||
|
|
05.12.2023 06:50 | Tommi K Hakala | ||
| Eli tuo rantaan johtava raide lienee ollut kokolailla nykyisen purjehdusseuran alueen kohdalla? Nyt kun tarkemmin ajattelee, Hankkijan lastauslaituri tosiaan oli niiden tuskalla purettujen siilojen juurella.... |
||||
|
05.12.2023 06:07 | Timo Arolainen | ||
| Komeita koneita. | ||||
|
|
05.12.2023 05:38 | Timo Salo | ||
| Tästä veturista yritin pimeäkuvaa, mutta mustaa taustaa vasten musta veturi ei juuri näy. Tämä on hyvä kuva! | ||||
|
|
05.12.2023 03:12 | Matti Melamies | ||
| Kuvassa tosin näyttää siltä, että neukkuvaunut olivat menossa ihan oikealle raiteelle, mutta veturi jostain syystä ei. Miten neukkuvaunut ovat muka vetäneet veturinkin mukaansa? | ||||
|
05.12.2023 00:38 | Topi Lajunen | ||
| Olisiko ehkä 14/18. Noin 78 %. Tulevaisuudessa kenties enemmän. | ||||
|
Kuvasarja: LKAB Visitor Centre, Luossavaara-Kiirunavaara AB |
04.12.2023 22:54 | John Lindroth | ||
| Jormalta kiinnostava kuvasarja! | ||||
|
|
04.12.2023 20:50 | Timo Salo | ||
| Katoava "luonnonvara" tässä pyyhkäsee näyttävässä kuvassa. Montako prosenttia noita Italian ihmeitä mahtaa enää olla ajossa...? | ||||
|
|
04.12.2023 20:47 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Komeeta valotaidetta. | ||||
|
04.12.2023 19:30 | Juha Toivonen | ||
| Mukavan talvinen kuva! Vectron näyttää hyvältä Myös Fennia Railin väreissä. Ilmeisesti kyseinen veturityyppi on ollut Siemensille menestystuote, eli kauppa käy. | ||||
|
|
04.12.2023 19:27 | Vertti Kontinen | ||
| Vaude! Näistä yökuvista ei tosiaan saa tarpeekseen! Taas kerran oikein taidokasta kameratyöskentelyä | ||||
|
|
04.12.2023 18:03 | Markku Naskali | ||
| Nykyään paremminkin taajamajuna joka monien ominaisuuksiensa soveltuu siihen kehnosti. | ||||
|
|
04.12.2023 17:51 | Lari Åhman | ||
| Tässä on tosiaan taidetta ruutukaupalla. | ||||
|
04.12.2023 17:50 | Jarno Piltti | ||
| Eikös tuo ole juurikin sotilasraide, tuo missä seisoo geebertta. | ||||
|
|
04.12.2023 17:49 | Jarno Piltti | ||
| Hyvältä näyttää nykymuotoinenkin pendo kun oikein sopivasti kuvaan sattuu! Ja miksei näyttäisi, onhan kyseessä sentään lippulaivajuna, ainakin joskus ollut. | ||||
|
|
04.12.2023 17:10 | Teemu Saukkonen | ||
| Aika hieno valoefekti kuvassa | ||||
|
04.12.2023 10:50 | Petri Nummijoki | ||
| Sellainenkin kertomus on jäänyt mieleen, että Lempäälässä olisi 1950-luvulla junanlähettäjä pysäyttänyt liikaa etuajassa kulkeneen junan ja seuraus oli, että ko. junanlähettäjä siirrettiin toisiin tehtäviin liian virkaintoisuuden vuoksi. Toisin sanoen ennakkotapaus löytyy, ettei ko. 3 min sääntöä ollut oikeasti edes tarkoitettu noudatettavaksi vaan oli ihan huvin vuoksi junaturvallisuussääntöön painettu. | ||||
|
|
04.12.2023 00:12 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Kiitoksia kehuista :) | ||||
|
03.12.2023 23:25 | John Lindroth | ||
| Hyvä talvinen otos! | ||||
|
03.12.2023 22:21 | Reijo Salminen | ||
| Kiitos Uwe tästä, on tämä palsta uskomaton miten paljon tietoa täältä löytyy. | ||||
|
03.12.2023 20:39 | Uwe Geuder | ||
| Kyllä, 2 vasemmanpuolista on baijerilaisia. Itse en ole nähnyt yhtäkään, mutta en ole kulkenut Baijerissa kovinkaan paljon. Wikipedian mukaan viimeiset pääopastimet otettiin pois käytöstä vasta 2002, vaihdeopastimia jopa vielä myöhemmin. https://de.wikipedia.org/wiki/Bayerische_Eisenbahnsignale |
||||
|
|
03.12.2023 19:56 | Tuomas Pätäri | ||
| On komean talvista! Nyt tämän sunnuntain perusteella ei ole säännöllinen järjestely, tai sitten tänään oli poikkeus. | ||||
|
|
03.12.2023 19:47 | Uwe Geuder | ||
| Bad Kleinen on periaatteessa täysin tuntematon paikka, alle 4000 asukasta aika syrjäisellä seudulla. Sen asemalla tapahtui kuitenkin yksi Saksan pahimmista rikosskandaaleista. Melkein 100 poliisia yritti vuonna 1993 ottaa kiinni 3 vasemmistoterroristia, joista yksi oli poliisin yhteyshenkilö. Asia ei mennyt niin kuin suunniteltu ja lopussa yksi poliisi ja yksi terroristi olivat kuolleet. Ei voitu koskaan todistaa, ettei terroristi ole tullut omalla aseellaan poliisin teloittama täysin toimintakyvyttömässä tilassa. Poliisin mukaan hän oli tehnyt itsemurhan, mutta todisteita oli joko hävitetty tai ainakin virallisten asiakirjojen mukaan ei koskaan löydetty, mitä taas viitaa edelliseen, kun ottaa huomioon, että paikalla oli lähes 100 poliisia. Saksan sisäministeri joutui eroamaan, valtionsyyttäjä erotettiin ja kymmenen muuta virkamiestä siirrettiin toisin tehtäviin. Lopussa pyydettiin jopa syyttäjävirasto Sveitsistä avuksi, lopputulos oli, että suuri osa todistajista valehtelee, mutta totuutta on mahdotonta löytää. Kuutena oikeusasteena Euroopan ihmisoikeus päätti, että tapahtumien kulkua ei voida selvittää. Vuonna 2018 asema koki täysremontin ja monet olivat tyytyväisiä, ettei vanhasta paikasta näy enää paljon mitään. Luulisin, että viimeistään silloin myös odotushuone häipyi tuossa muodossa. 1980-luvulla aseman lähellä tapahtui säiliövaunujunan onnettomuus, josta seurasivat ilmeisesti isommat ympäristövahingot läheiselle isolle järvelle (Schweriner See). Mutta se oli DDR:n aikaa eikä asiasta ole puhuttu julkisesti. Kuulin asiasta paikalliselta asukkaalta. Että semmoista historiaa viattoman seinävaatteen takana. Jos haluaa lukea saksaksi: https://www.ndr.de/geschichte/schauplaetze/Unaufklaerbar-Toedliches-Versagen-in-Bad-Kleinen-vor-30-Jahren,badkleinen109.html |
||||
|
|
03.12.2023 18:48 | Jukka Voudinmäki | ||
| Seisake on avattu 16.08.1937. Vuoden 1920 tieto koskee Hennalan sotilasraidetta, joka lienee sama kuin kiertokirjeessä mainittu. | ||||
|
03.12.2023 18:37 | Teppo Niemi | ||
| Tälläainen oli myös Kera aina kesään 1968 saakka, kuten useat muutkit seisakkeet sähköistämättömillä radoilla ainakin 1980-luvun lopulle saakka. | ||||
|
|
03.12.2023 17:42 | Kari Haapakangas | ||
| Eiköhän menetelmä ole ollut sama kuin (valottomalla) bussipysäkillä. | ||||
|
|
03.12.2023 17:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Jo vuoden 1920 kiertokirjeissä ( https://www.doria.fi/handle/10024/172220 ) puhutaan Hennalan vaihteesta / Hennala växel. Onko liikennepaikka perustettu silti vasta 168.8.1937, kuten vaunut.orgin tiedoissa lukee? | ||||
