Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.08.2024 20:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvan koko on 2 160 x 1 440. Miten sellainen voi mennä läpi, jos sivun https://vaunut.org/ohjeet mukaan suurin sallittu kuvakoko on 1 920 x 1 200? | ||||
|
29.08.2024 19:14 | Veeti Saukkonen | ||
| hieno kuva | ||||
|
29.08.2024 18:10 | Timo Salo | ||
| Liekkö sama juna, jota eilen kuuntelin Siurossa. Aivan tolkuton kolkotus ja ryminä! | ||||
|
29.08.2024 17:54 | Petteri Kumpulainen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
29.08.2024 16:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se yhtenäislitterointia tosin tehtiin Deutsche Reichsbahnilla jo 1920 tehdyn muodostamisen yhteydessä. Sitten Bundesbahn litteroitti 1968 kaikki kappeetuffet sarjaan 099 (tietokoneistamisen myötä). DDR - Reichsbahn järjesteli numerointiaan 1970, eri systeemillä tosin, systeemissä kun oltiin! |
||||
|
29.08.2024 16:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu vallan, herra Juha-Pekka! Ja aloittivat vielä rautakangella aikoinaan! | ||||
|
29.08.2024 16:48 | Timo Humalisto | ||
| En minä muuten mutta kimalaisen lentokykylaskelmissa oli kuulemma laskuvirhe. | ||||
|
|
29.08.2024 16:24 | John Lindroth | ||
| Paikka on Wernigerode-Hasserode. | ||||
|
29.08.2024 15:29 | John Lindroth | ||
| Onnistunut nostalginen kuva! | ||||
|
29.08.2024 14:30 | Mikko Herpman | ||
| Joo, toki lumen mukanaan tuomat haasteet vaikuttavat edelleen. Ja pakkanen tuo edelleen haasteita uuteenkin kalustoon. Kuten viime talvena nähtiin miten pitkä (vajaa pari viikkoa) pakkasjakso vaikutti moneen paikkaan. Kerran muistan nähneeni kun Jyväskylän varikon tallipäivystäjä tai joku hänen komentamansa henkilö kävi laittamassa puita "paneeli expressin" vaunujen kamiinoihin kun seisoivat ratapihalla joskus 80-luvun lopulla ehkä 1989. Ainakin isommilla varikoillahan on ollut omat kattilat kuten Pieksämäellä oli kanan kattila hoitamassa varikon lämmitystä. Mahtoiko kuumaa vettä/höyryä johdettu putkia pitkin ainakin lähellä oleville viskureile, vesitorniin, yms paikkoihin. Eikös joissain kääntöpöydän montuissakin ole ollut sulatusputket, kaiketi kuumaa höyryä ajettu sitä kautta sulattamaan jäätä ja lunta. |
||||
|
|
29.08.2024 14:28 | Juha-Pekka Marttila | ||
| On niitä mitä erikoisemman näköisiä "työkoneita/härveleitä" maailmassa;) | ||||
|
Kuvasarja: Kouvola 24.7.2024 |
29.08.2024 14:07 | Teemu Saukkonen | ||
| Toinen pikavisiitti 27.8.2024 lisätty sarjaan. Piti keksiä lomapäivälle käyttöä laivareissun peruunnuttua. IC11 on korvattu S11:llä, johon ei saa polkupyörää. IC7 on siis myöhäisin vuoro Joensuuhun pyörän kanssa. |
||||
|
29.08.2024 12:41 | Hannu Peltola | ||
| Tämähän on upea väritys, Laminátka näyttää tässä hyvinkin modernilta! | ||||
|
|
29.08.2024 12:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Neljännesvuosisadankin jälkeen kuvan kinnostavuusaste on huipussa! Jukranpujut! | ||||
|
|
29.08.2024 08:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ari Julkun ja Kimmo Pyrhösen »Dr13 ― Kymen Hurun tarina» -kirjasta poimittua: Dr13 2302 valmistui Ranskassa v. 1962, ja luovutettiin Valtionrautateille perjantaina 19/4-1963. Veturi valmistui sarjansa ensimmäisestä saneerauksesta, jonka yhteydessä se sai myös ensimmäisenä Alstikkana kaksoispaiskarit, torstain 14/6-1990. Viimeisen linja-ajonsa veturi teki perjantaina 21/1-2000 Turusta Tampereelle junassa P 815. Hylkäyspäätös tehtiin lauantaina 1/4-2000, ja veturi romutettiin Hyvinkäällä seuraavana vuonna. | ||||
|
|
29.08.2024 08:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Oliko tämä 2302 käytössä 2.6.2000 saakka? | ||||
|
|
29.08.2024 08:26 | Jimi Lappalainen | ||
| SOK-alkuinen rekisteritunnus viittaa Saale-Orlan piirikuntaan (Kreis). ( https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Kfz-Kennzeichen_in_Deutschland ) | ||||
|
28.08.2024 22:21 | Lasse Holopainen | ||
| Korkeajärkisyys | ||||
|
|
28.08.2024 22:20 | Lasse Holopainen | ||
| Kurpitsamuus | ||||
|
|
28.08.2024 22:20 | Lasse Holopainen | ||
| Eikä ole, vanhentumattomuus | ||||
|
|
28.08.2024 18:59 | Hannu Peltola | ||
| Vitsin vanhentuneisuus... | ||||
|
28.08.2024 15:57 | Jouni Ilari Nousiainen | ||
| Tässä Loviisa -dokumentissa on Loviisan rautatieasemasta noin 0:55 alkaen: https://areena.yle.fi/1-50859176 | ||||
|
|
28.08.2024 14:33 | Jouni Hytönen | ||
| Vetureiden lisäksi myös varikoilla on ollut ja osin on edelleen erilaisia talveen liittyviä vaikeuksia ja ylimääräistä työtä. Vesiviskureita ei taida olla museoliikenteessä käytetty talvipakkasella? Niiden jalustassa vaikuttaa olevan pieni lämmityskamiina viskurin pitämiseksi sulana. Varikoilla on varmaan saanut kierrellä ympäriinsä pitämässä yllä erilaisia tulia vetureissa, vaunujen kamiinoissa ja viskureissa, varmaan myös rakennuksissa. Kääntöpöytien montut on pitänyt aika ajoin lapioida puhtaaksi lumesta. Toki myös talliraiteilla on täytynyt tehdä lumitöitä. | ||||
|
28.08.2024 13:57 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ei kai ny viimeinen matka!? Kun saanut uuen piipunki.. | ||||
|
|
28.08.2024 13:56 | Mikko Herpman | ||
| Niin, mielenkiintoinen pohde sinänsä höyryvetureiden käyttö kovassa pakkasessa. Ei ole minkäänlaisia omia kokemuksia mutta kaiketi veden kanssa pelaaminen voisi aiheuttaa pulmia. Niin kauan kun kattilassa palaa riittävä tuli ja saadaan höyryä niin kaiketi sillä sitten saadaan sulateltua mitä vaan, jarruja, kankia... yms. Nykyisellä nostalgiakalustolla ei juuri ajella kovilla pakkasilla, joten kokemukset niistä löytyvät vanhoilta aktiiviajoilta. Kaikenkaikkiaan varmasti pakkaskäyttö vaatii kokemusta ja ammattitaitoa. Kuvatekstin tuumailuja Saksalaisten valituksista, mahtoiko olla kokemuksen puute kenties osana haasteita. |
||||
|
|
28.08.2024 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllähän höyryveturi vetovoimaa kehitti vaikka ryssän helvetissä! Asiassa on sellainen vekkuli piirre, että tuloilman ja poistuvien palokaasujen lämpötilaero oli aivan maan perusteellisen isompi talvella kuin kesällä. Tämän lämpötilaeron takia polttoaineen kulutus olikin talvella jonkin verran isompi kuin kesällä. Samasta syystä veturin vetovoima oli himpun verran erilainen mainittuina vuodenaikoina. Kesän ja talven eroista kertoo myös syy, miksi matkalippujen hintoja Valtionrautatiet nosti aina kesän alussa: lämpölaajeneminen pidensi nääs matkoja, heko heko! |
||||
|
28.08.2024 13:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Parisen päivää sitten kävin Pasilan kirjastossa tutkimassa "Harrastelija" - lehden sinne talletettuja vuosikertoja (1945 - 1949 ja 1951). Vuosikerrat olivat sidottuna kirjoiksi. Kunto oli niillä se, mikä se oli (muutamia sivuja puuttui). Numerosta 6 - 7/1948 (huom! Vuosiluku) löytyi uutinen sivulta 6: - Radiopuhelimia oli asennettu viime vuoden lopulla vetureihin koekäyttöä varten. Laitteet oli valmistettu Riihimäen lennätinkonepajalla ja ne oli asennettu vetureihin VR 3,75 Kouvolassa ja VR 3,756 Pasilassa. Alkuun ne olivat paristovirran varassa, mutta uumoiltiin vetureihin asennettavan sähkövalaistuksen myötä saavan virtansa generaattorilta. (referointi omani) Artikkelin veturinnumerotiedot olivat juuri tuossa kirjoitusasussa. Höyryveturit valtionrautateillä: sijoitus tammikuussa 1948: Kouvola: Vr3 nrot 754 ja 755. (Samassa lähteessä vet. 754 , pvm:llä 20.1.1946.) Pasila: Vr 3 nro 756. Harrastelija-lehdestä keitettiin kokoon Tekniikan Maailma, joka alkoi ilmestyä vuonna 1953. Harrasteperinnettä jatkoi Taitaja-lehti, joka lienee tuttu vanhemmille vorgilaisille. Harrastelijassa oli muun muassa Hr1 Ukko-Pekan rakennusohje (1:87), alkaen aina siitä, kuinka louhia malmitkin moista vehjettä varten! Sitten Tv1 Jumbo halkopiipulla. Puhumattakaan vaunuista: Ei 90P, 3 - aks. Go säiliövaunu ja muutakin mielenkiintoista. Artikkeleiden kirjoittaja oli pääasiassa nimimerkki "HO" alias Kauko Kuosma. |
||||
|
28.08.2024 12:36 | Antti Grönroos | ||
| Karhulan rata muutettiin leveäraiteiseksi v. 1927. | ||||
|
28.08.2024 12:29 | Teemu Saukkonen | ||
| Onneksi sait kuvan, nyt 10 vuoden päästä onkin jo myöhäistä. | ||||
|
|
28.08.2024 10:18 | Timo Haapanen | ||
| Onkohan Valakon viimeinen matka? | ||||
|
28.08.2024 09:39 | Veeti Saukkonen | ||
| hyvä kuva:D | ||||
|
|
28.08.2024 08:40 | Lasse Holopainen | ||
| Asianmukaisuuskattotorvisuus | ||||
|
|
28.08.2024 08:15 | Kari Haapakangas | ||
| Karkaa vähän rautatieaiheesta, mutta Loviisa on surullinen esimerkki ruotsalaisesta saamattomuudesta ja rahapulasta valtakunnan itäosissa 1700-luvulla. Loviisaan ruvettiin suurin suunnitelmin ja puhein rakentamaan maa- ja merilinnoitusta. No, se merilinnoitus saatiin kutakuinkin valmiiksi, mutta... Ja maallakin saatiin jotain aikaiseksi, pari etuvarustuksen bastionia jopa valmiiksi. Puutteellinen suunnittelu ja maastontutkimus kostautui jo melko varhaisessa vaiheessa, kun Loviisajoen tienoo osoittautui sellaiseksi rutakoksi, ettei se bastionia kestäisi ilman melko suurisuuntaisia pohjustustöitä. Niinpä se bastioni jäi sitten odottamaan aikaa parempaa. Parempaa hetkeä ei ikinä tullut innon ja rahojen loppuessa, joten Loviisan linnoituksesta ei ikinä tullut varsinaisesti valmista. Vähemmän yllättäen "linnoituksessa" ei sitten taisteltukaan kevättalvella 1808. |
||||
|
28.08.2024 01:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra John, samalla tavoin ajettiin linja-autojenkin alustoja koritehtaille. Mikäs oli ajellessa: Autokorirakenne (Kutter) Lemuntiellä Vallilassa, Wiima Seutulan lentoaseman kieppeillä, Virtasen koritehdas (?) jossain Tapanilan seutuvilla, Ajokki - nääs - Tampereessa, samoin Paunun oma Korittamo, ym. Kiitokori Kausalasta väsäsi piikkinokka - Jyry - Sisujen hyttejä, minkä kerkesi. Vanajatkin hytitettiin siellä sun täällä. |
||||
|
27.08.2024 23:18 | Rasmus Viirre | ||
| Jahas sitä ollaan oltu aaaikas lähekkäin ku meikä oli tuossa vasemmalla näkyvän IC 37:n kyydissä matkalla pohjoiseen.. :) Tuli samaa junaa ihasteltua. | ||||
|
|
27.08.2024 23:03 | Lasse Holopainen | ||
| Taisivat Susi ja Eip tehdä ainakin paremman tuuletusjärjestelmän tuohon. | ||||
|
|
27.08.2024 23:00 | Lasse Holopainen | ||
| Jos olisi avoauto, niin mikäs siinä, mutta minä kun en n e ä ohjauslaitteita. Eturenkaan kääntö näyttää myös vähän siltä, etten tiedä onko tuo käännetty ratista vai jostain ihan muualta. | ||||
|
|
27.08.2024 22:55 | John Lindroth | ||
| Muistan kun aikoinaan 50-60 luvuilla Katajanokan satamasta ajettiin laivalla tulleita kuorma autojen alustoja avo-versiot koritehtaille. | ||||
|
|
27.08.2024 22:53 | John Lindroth | ||
| Onko tämä se Avo versio? | ||||
|
|
27.08.2024 22:52 | Lasse Holopainen | ||
| Hupsista | ||||
|
27.08.2024 22:00 | John Lindroth | ||
| On kivaa Teppo kun näitä muistellaan niissä oli halkoskorsteenit ja tuottama äänimaailma oli maagisen upea unohtumaton. Tietenkin äänikuvaajalla on tärkeää mihin radan kohtaan mennään kuvaamaan,itse olen sitä mieltä että varsinkin Saksassa ja Briteissä sekä muuallakin halutaan videoilta kuvauksellisuuden lisäksi kunnon äänet! Tepolta edustava kuva tapahtumasta! | ||||
|
27.08.2024 21:00 | John Lindroth | ||
| Se hiilipiipun oikea ääni on se jotain! Tämä ei kuitenkaan poissulje muiden piippujen ääniä!Hiiliveturin oikea anatomia nokikaapissa vetosuppiloineen lienee tärkeää jotta saadaan aikaan oikea veto tällä on myös tärkeä vaikutus äänten suhteen ja tietenkin hiiliä poltettaessa tarvitaan tulipesään tulikynnys. Olen muutama vuosi sitten seuraillut Brittien Youtube junapalstaa,jossa tunnettu junakuvaaja kuvaili King luokan höyryveturin(Edward II)äänien (Bark)muuttuneen konepajakorjauksen jälkeen huonompaan suuntaan kun siihen asennettiin uusi piippu,mitä muuta siihen tehtiin ei selvinnyt. Tuo sana Bark on Briteissä käsite ainakin Castle luokan vetureille ja muillekin vetureille harrastajien keskuudessa, tuolla lapsuudessa jotkin veturinkuljettajat, innostuneen harrastajan nähtyään laittoi ilmoille sellaiset äänet että ne eivät unohdu koskaan!(Uusi junaharrastaja oli syntynyt)Näistä elämyksistä ikuisella kitollisuudella! | ||||
|
27.08.2024 19:09 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä kuva vaunun rakenteen saloista. | ||||
|
|
27.08.2024 19:08 | Jarno Piltti | ||
| Asema purettiin 1972 ja kirjallisuuden mukaan yleisestä vastustuksesta ja kansalaisliikkeestä välittämättä. | ||||
|
27.08.2024 19:06 | Jarno Piltti | ||
| Upea valon ja pimeyden leikki, taattua Niiilan laatua! Ja vielä höyryveturi! | ||||
|
27.08.2024 18:02 | Teemu Saukkonen | ||
| Jäisikin putki päälle kuten edellisellä pressalla, vähemmän tekisi tuhojaan... | ||||
|
|
27.08.2024 17:47 | Jouni Halinen | ||
| Vanhan aseman purku ajankohdasta seuraavaa. Faijan pikkuproidi Eki osti Loviisan ulkosaaristosta (Kamppuslandet) mökkitontin vuonna 1967 ja silloin liikenne kulki vielä vanhalla paikalla ja asemakin taisi olla vielä vanhalla paikalla??. Muistan kun ensikertaa tultiin autolla uutta linjaa pitkin Stadista päin, niin näytti siltä että kohta mennään kirkon seinästä läpi. Tästä kartasta voi seurata Loviisan kehitystä vuosina 1874-2017. Kartoista (1964>>1978) voi nähdä, että vanha asema jäi kokonaisuudessaan uuden tielinjan alle. https://vanhatkartat.fi/#14/60.45275/26.221 Uudemmassa asemarakennuksessa näkyy toimivan nykypäivänä Loviisan puutarhakeskus. Kun ydinvoimalan paikka lopulta selvisi (1970 +/- jotain) niin alkutiedoissa kerrottiin, että kaikenlainen asustaminen ei ole mahdollista 5 kilometriä lähempää ydinvoimalaa. Kun nyt mittasin kuukkelikartasta, niin Ekisedän mökki sijaitsee aika tarkkaan 5 kilometrin (+/- jotain) päässä voimalasta, riippuen siitä mistä kohtaa voimalan tonttia mittauksen suorittaa. No Ekiähän tämä suuresti vi***ti. Lopulta tuli tieto, että yhtään asumusta ei tarvitse kuitenkaan pakkolunastaa/purkaa. Hassu juttu oli myös se, että Kampuslandet oli vaihtoehtona voimalan sijaintipaikaksi aivan loppumetreille. Ydinvoiman kanssa oltiin Suomessa 60/70-luvun taitteessa yleisesti ottaen aivan ”uunona”. NL yritti mennä koko ajan yli siitä mistä ”aita on matalin”. Mm. siitä käytiin kovat keskustelut, että rakennetaanko reaktorirakennuksiin järeämmät suojarakennelmat (ulommainen betonia+ sisimmäinen terästä). No Tsernobyl venäjää tästä sitten myöhemmin karvaasti rankaisi. Laitoksen neukki automaation Suomalaiset hylkäsivät alkumetreillä, sen teki lopulta Siemens AG yhteistyössä Nokian kanssa. Venäläisessä ydinvoimalaitossuunnittelussa on myös sanottu olleen aika ennen Loviisaa ja Loviisan jälkeen, niin paljon suomalaiset esittivät venäläisille turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Nythän Loviisa (myös Olkiluoto) on ollut pitkään maailman huippua (Ruotsi on edellä) mitä tulee voimaloiden vaaratilanteisiin. Maissa on ollut luokan 1 ja 2 häiriötilanteita (Ines asteikolla mitattuna 1=lievin 7=vakavin) https://fi.wikipedia.org/wiki/INES |
||||
|
27.08.2024 17:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Omenan makuna "pieni ja katkera"...? | ||||
|
|
27.08.2024 15:22 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kesäinen Deeverikuva. | ||||
|
|
27.08.2024 13:46 | Petri Nummijoki | ||
| Kaippa rahat oli tässäkin tapauksessa pakko käyttää, jos ne oli myönnetty. Munakan asemalla https://vaunut.org/kuva/16426 vuoti aikoinaan katto ja sinne anottiin vuosia rahaa kattoremonttia varten mutta tuloksetta. Lopulta rahat kuitenkin myönnettiin. Siinä vaiheessa oli kuitenkin jo tehty päätös Munakan aseman lakkauttamisesta, joten ilmoitettiin, että turha kattoremonttiin on enää tässä vaiheessa ryhtyä. Remontin peruminen ei kuitenkaan onnistunut vaan myönnetyt rahat oli käytettävä, joten Munakkaan tehtiin kattoremontti ja sen jälkeen laitettiin aseman ovet ikuisiksi ajoiksi kiinni. | ||||
|
|
27.08.2024 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, sellainen yhteistyö on sulaa mahdottomuutta täällä Suomessa. Takapuolistaan pätevät puoluesyöttiläät kaupunginhallinnossa eivät juuri muuta teekään kuin varmistelevat mustasukkaisina asemiaan, pelätessään että joku huomaa ettei keisarilla olekaan vaatteita! Asiasana: jäsenkirjapätevyys! (vrt. Helsinki) Mikään muu ei heitä saa nytkähtämäänkään, ennenkuin Big Boss käskee. |
||||