2124-174149 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 01.12.2023 19:37 Antti Grönroos  
  Vuosia sitten oli juttua tästä, että asukas on kertonut jonkun kuvaavan hänen taloaan ja poliisi oli sanonut, että saa kuvata. Rainer on oikeassa, jos kuvaa yleiseltä paikalta rakennusta ja/tai pihaa, niin siinä ei ole mitään väärää. On asukkaita joille kuvaaminen on ongelma vaikka et tee mitään väärää.
kuva 01.12.2023 19:06 Rainer Silfverberg  
  Mikä tämän koeajon tarkoitus oikein oli, jos ei pendo voinut ajaa omilla moottoreilla?
kuva 01.12.2023 15:28 Jouni Hytönen  
  On ja tuohon aikaan todennäköisesti juurikin proto 001.
kuva 01.12.2023 15:26 Juha Kutvonen  
  Olisikohan tuo pendolle kyytiä antava murikka TEP70BS? https://vaunut.org/kuva/34024
kuva 01.12.2023 15:07 Jarno Piltti  
  Tyylikäs juna ja tyylikäs kuva!
kuva 01.12.2023 14:49 Jouni Hytönen  
  Tasoristeysmerkit tosiaan puuttuvat. Laituripolku tuo ei ole, koska ei ole laituria ja laituripolkuja ovat muutenkin vain sellaiset kohteet, joiden kautta pääsee vain sinne laiturille.
kuva 01.12.2023 14:42 Kari Haapakangas  
  "Dead end Cityn vankila voi ylpeillä seudun vahvimmilla kaltereilla! Kansalaisiamme suojelee roistoilta Bessemer-teräs, jota osavaltionkin vankilat meiltä kadehtivat."
kuva 01.12.2023 11:27 Timo Salo  
  Komea Sr3-kuva ja virroittimet vielä sopivasti kuuranpoistoasennossa... (sattumana ajankohtainen kuva, kun ulos katsoo!!!)
kuva 01.12.2023 11:05 Hannu Peltola  
  Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Näiden Juhanin upeiden kuvien myötä matkakuume Skotlantiin taas kasvaa!
kuva 01.12.2023 11:00 Rainer Silfverberg  
  Siis jos kuvaa mökin ikkunasta sisään tai pihan aidan yli, niin se on salakuvaamista, ei itse mökin kuvaaminen tieltä.
kuva 01.12.2023 10:58 Rainer Silfverberg  
  Näin on. Ei tuossa ole mitään epäselvää, ei tarvita erikseen tasoristeyksen lähestymismerkkejä kun ei autolla tuosta pääse yli. Se että onko tuo ns laituripolku en osaa sanoa, niillähän on sellainen junaliikennettä häiritsevä piirre että junat joutuvat hidastamaan vauhtiaan 80 km/h asti.
kuva 01.12.2023 09:53 Petri Sallinen  
  Asunnot kuuluvat kotirauhan piiriin.

https://www.minilex.fi/a/rikoslaki-ja-salakatselu
kuva 01.12.2023 07:52 Kari Haapakangas  
  Eihän tuo nyt niin kamala ole. Autolla tuosta ei pääse, pyöräilijäkin joutuu hidastamaan oikein kunnolla, ja jalankulkijakin -jos malttaa irrotttaa katseensa luurista/kengänkärjistä- tulee pakostakin katsoneeksi oikeaan ja vasempaan ennen ylitystä.
kuva 01.12.2023 00:13 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jyrki: - tai sitten vaadittu säästöä.

Mutta sitten vasta se säästön "todellinen" suuruus paljastuu, kun ensimmäinen ihminen kuolee tällaisessa risteyksessä junan alle.
kuva 30.11.2023 23:37 Jyrki Talvi  
  Viljo Viisaus huipussaan.
kuva 30.11.2023 21:55 Eljas Pölhö  
  Vähän lisää vuoteen 1946: 22.11.1946 Kulk. ministeriö määräsi, että Orivesi-Torkkeli (12,48 km) on avattava liikenteelle 1.12.1946, rataosa on hallinnollisessa ja taloudellisessa mielessä kuuluva Vaasan rataan ja muutoin luettava kuulumaan:
2. talousjaksoon
4. ratajaksoon
2. varikkojaksoon
2. varastojaksoon
4. liikennejaksoon
Mutta rautatierakennusosasto edelleenkin hoitaa rataosaston tehtävät radan vartiointia lukuunottamatta, mista 4. ratajakson on huolehdittava.

28.11.1946 Rh määräsi, että rataosa ovataan 1.12.1946 lukien täydelle henkilöliikenteelle ja tavaraliikenteelle vaunukuormin (Tt). Rataosalle tuli tuolloin vain yksi liikennepaikka, Torkkelin pysäkki (nimilyhennys Trk).
Asia on ilmoitettava seuraavassa Käskylehdessä.
Rh 3223/13978 28.11.1946
kuva 30.11.2023 21:40 Antti Grönroos  
  Ei varmaan tienny, että kuvata saa.
kuva 30.11.2023 20:56 Niko Padatsu  
  Kyllä tuossa Kierikka-Ahonkujalla oli ihan puomit kunnes kehittelivät tämän nykyisen.
kuva 30.11.2023 20:13 Jimi Lappalainen  
  No johan nyt.
kuva 30.11.2023 19:53 Mika Hakala  
  Seisooko Ahlmannintiellä kevyenliikenteen-merkki?
Tämän tasoristeyksen poistamista perusteltiin paikallislehdessä sillä, että sen puomiton varoituslaitos katsottiin vanhentuneen ja ongelmalliseksi mm. siitä, että ukkonen saattoi saada sen aktiiviseksi.
Varoituslaitos poistui, tasoristeys ei.
kuva 30.11.2023 19:33 Aleksanteri Skyttä  
  Tasoristeysmerkit puuttuvat kokonaan. Kuinkakohan paljon tässä on oikein tasoristeysturvallisuus noussut, kun vartioitu puolipuomilaitos on korvattu tällaisella. Ei mitään päätä eikä häntää tässä Väyläviraston touhussa.
kuva 30.11.2023 18:32 Antti Grönroos  
  Kuvasin tätä vuosia sitten, asukas tuli kiukkuisesti ulos ja kysyi "ymmärrätkö ettei tätä saa kuvata?"
kuva 30.11.2023 17:41 Teppo Niemi  
  Tuolloinhan liikenne oli VRn liikennettä.
Ja onhan piirin päälikkökin ohjannut retken sotilasalueelle.
Ja kymmenisen vuotta sitten tilanne oli se, että yksityisraiteille meno edellytti sopimuksien tekoa raiteiston haltijan kanssa. Muuten ei raiteille ole asiaa.
kuva 30.11.2023 16:32 Petri Sallinen  
  Vuosien 1945-48 rautatiehallituksen kertomuksessa on seuraavat maininnat:

1946
Oriveden-Jämsän rakenteella olevasta radasta avattiin rataosa Orivesi-Torkkeli (12.48 km) yleiselle liikenteelle joulukuun 1. päivästä lukien.

1947
Oriveden-Jämsän rautatierakennus
Oriveden ratapihan päällysrakennusta jatkettiin vähäisessä määrässä. Pääraidetta kiskoitettiin km 8-15 välillä 7.3 km ja Torkkelin laiturivaihteella naulattiin 0.95 km sivuraiteita ja 6 vaihdetta.
Lopullisia rakennuksia valmistui Eväjärvellä 1-perheen asuinrakennus ulkohuonerakennuksineen ja Torkkelissa pienityyppinen sauna ja kaivo. Torkkelin laiturituvan teko aloitettiin. Eräitä majoitusparakkeja pystytettiin.
Torkkelin pysäkillä valmistui pysäkkirakennus ja ulkohuoneita,

1948
Torkkelin liikennepaikalla valmistui 2-perheen asuinrakennus ulkohuonerakennuksineen.

Vuoden 1948 rautatietilaston mukaan Torkkelista ostettiin 1 kpl II luokan matkalippu ja 5230 kpl III luokan lippuja. Matkatavaraa asemalta kulki 9551 kg.
kuva 30.11.2023 14:05 Jimi Lappalainen  
  Torkkeli on ollut silloin varmaan liian uusi asema, että sieltä olisi ehditty saamaan mitään dataa.
kuva 30.11.2023 14:03 Jimi Lappalainen  
  Juu, samoin kuin Morsiuskari (Yaran raide).
kuva 30.11.2023 12:13 Petri Nummijoki  
  Sattumakuva. Noudatetaanko tämmöisellä tehdasalueella liikennöitäessä normaalisti puhdasta anarkiaa? Mitään en asiasta tiedä mutta olisin luullut, että jostain lupia tavataan kysellä, ettei ajeta varatulle raiteelle tms?
kuva 30.11.2023 10:46 Ari-Pekka Lanne  
  Selvä Helsinki-Rauma -runkolinjan juna. Rauman henkilöjunaliikenne oli v. 1988 toukokuussa oudoin lakkautus. Rauman väkiluku on (W:n mukaan) 38711, kun Savonlinnassa, johon edelleen pääsee junalla, on 32088 asukasta. Hangossa asuu 7831 sielua, Raaseporissa 27324; eli näissä kahdessa yhteensä 35155. Nurmeksen väkiluku on 9787. Uudessakaupungissa, jonka henkilöjunaliikenne lakkautettiin vasta v. 1992, asuu 15105 henkilöä. Lieventävänä, vaiko raskauttavana, seikkana voidaan mainita, että nykyisellään raumalaiset lisäävät Porin ja Turun junien matkustajamääriä. Tämä liityntäliikenne jakautuu Turun, Porin, Harjavallan ja Kokemäen rautiksille.
kuva 30.11.2023 10:16 Jouni Hytönen  
  Tämä tasoristeys jäi pari vuotta sitten Hangonsaaren uuden lisäraiteen alle.
kuva 30.11.2023 09:59 Pauli Ruonala  
  Eräässä rautatieharrastajien kerhoillassa vuosia sitten muisteltiin että Dr15 sai lempinimen "laajasointi" heti kun se oli saapunut varikolle. Jo ennen stereoiden tuloa, 1950-luvulla, Helkaman radiomainoksissa käytettiin termiä "laajasointi".
kuva 30.11.2023 08:56 Timo Haapanen  
  Tulipa jouluinen tunnelma, kun nurkan takaa meni Seinäjoen suunnalta Lapuaa kohti joulukuusipari tyhjän vaunuletkan kanssa sivuvalot aamuhämärässä loistaen. En muuten tiedä, mistä johtuu, että tyhjien rapujunien viimeinen vaunu aina jysähtää niin s-nasti, oikein odotan sitä korvat höröllä.
kuva 30.11.2023 08:37 Kari Haapakangas  
  Harvinainen it-tykkien asemiinajotapa. Ilmeisesti tuo laiturin pää on luonnonolosuhteiltaan sellainen, että tykkien pysyvämpi sijoittelu sinne ei oikein ole mahdollista.

Joka tapauksessa järjestely hidastaa "taivaallisten ohiampujien" tulenavausta ja edellyttää tehokasta ennakkovaroitusjärjestelmää (tutka).
kuva 30.11.2023 08:19 Tapio Keränen  
  Katsoin Hk-vaunujen kuvani läpi eikä niissä ole tuosta tynnyrikuljetuksesta parempaa otosta.
kuva 30.11.2023 07:01 Timo Salo  
  Pohjois-Norjassa on yllättävän paljon näköjään tuota rautatiehistoriaa! Tuosta museon sisältämästä aineistosta en tiennyt mitään... Kirkkoniemen rata näyttäisi olevan edelleen käytössä, ainakin radan kunnosta päätellen. (Kaivos-Satama) Yritin löytää veturia/junaa ko. radalta, mutta aikaa olisi mennyt PALJON perusteellisempaan tutkimiseen.

IInd WW näkyy monessa paikassa, kun huomaa katsella ympärilleen. Saksalaiset jättivät paljon pysyviä "käyntikortteja" maastoon!
kuva 30.11.2023 00:18 Matti Melamies  
  Onko kuvaa tuosta vasemmalla osittain näkyvästä tynnyrikuormasta?
kuva 29.11.2023 22:30 Eljas Pölhö  
  Berlevåg Havnemuseum on hyvä paikka vierailla. Kävin siellä 1998 ja silloin veturitallissa oli yksi Levahn-moottoriveturi, museossa oli kolmen eri veturin valmistajakyltit, paljon valokuvia satamalaitoksen radoista ja videoesitys sataman rakentamisesta ja siinä esiintyi sekä moottori- että höyryvetureita. Siellä kyselemällä sai tietää miten radat olivat kulkeneet ja missä oli käytetty rataa, missä autokuljetusta. Lisäksi sieltä sai ostaa runsaasti kuvitetun historiikin satamaradoista (sataman rakennustöistä).
kuva 29.11.2023 21:58 Eljas Pölhö  
  Iiron Turve oli käytössä ainakin vielä 22.7.1971. Vanhempi veturi oli poistettu käytöstä n. 1960, mutta oli jäljellä maatumassa, uudempi oli oli vielä liikenteessä. Rataa oli noin 5 km ja vaunuja n. 25 kpl.

Kainaston Polttoturpeen ja VR:n välinen sopimus asema-alueen varastosta ja radoista lakkasi 1966. Ainakin radan eteläpäästä kaikki kiskot oli purettu kesään 1971 mennessä (luultavasti 1966).
kuva 29.11.2023 19:05 Panu Breilin  
  Resiina-lehdessä 4/1991 olevassa artikkelissa on tietoa erinäisistä Suupohjan radan läheisyydessä olleista kapearaiteisista radoista.

Survonevan turveradasta kerrotaan mm. se, että rata on ollut Kainaston Polttoturve Oy:n omistuksessa ja se on lakkautettu 1960-luvun lopussa. Radalla on ilmeisesti ollut 8 tai joidenkin lähteiden mukaan 10 moottoriveturia joista suurin osa on ollut omatekoisia. Vetureiden joukossa on ollut mm. yksi Schienen-Kuli, amerikkalainen Kalamazoo-veturi ja omatekoinen Hudson-veturi. Kuvassa näkyvä rakennus on artikkelin mukaan ollut turvevoimalaitos ja (veturi?)talli. Turvetehtaita rataverkon yhteydessä on ollut kaksi, toinen tässä VR:n Survonevan liikennepaikan luona ja toinen pohjoispäässä Isonevalla. Pääosa tuotetusta turpeesta on artikkelin mukaan poltettu VR:n höyryvetureissa.

Iiron Turve Oy:n radan taas kerrotaan olleen käytössä 1970-luvulle asti, sen pituuden olleen noin 1 km ja sillä olleen ainakin kaksi veturia joista ainakin toinen on ollut Pajulahden konepajan valmistama.
kuva 29.11.2023 17:07 Panu Breilin  
  Vuoden 1947 Rautatiehakemistossa ei ole mainittu Torkkelia. Vuoden 1963 Rautatiehakemistosta se löytyy, mutta siellä on mainittu kuljetuksista vain se, että kuukaudessa oli lähteviä lähetyksiä 40, saapuvia lähetyksiä 25 ja myytyjä matkalippuja 60. Lisäksi on tieto, että matkustajajunapareja oli 5 päivässä, tavarajunapareja 3 päivässä ja lisäksi Oriveden päivystäjä on käynyt asemalla 3 kertaa viikossa. Asemalla on myös ollut pysäkinhoitajan hoidossa ollut II luokan postiasema.
kuva 29.11.2023 15:55 Teemu Saukkonen  
  Ylämyllyn automuseon pihalla on sellainen yksiakselinen lavetti.
kuva 29.11.2023 14:34 Simo Virtanen  
  Lavetin valmistaja mikkeliläinen Siimet Oy toimii edelleen ja on ilmeisen iso tekijä omalla alallaan. www.siimet.fi

Aikanaan lavetteja näkyi myös yksiakselisina eli oli 8 pyörää yhdessä rivissä. Katosivat 80-luvulla kun ryhdyttiin painottamaan akselimassoja ja sellaisessa ei yksiakselinen menesty.
kuva 29.11.2023 14:02 Pietu Tuovinen  
  Kunhan sähköt saadaan Tornion lisäksi Haaparantaan asti niin voisi ajaa kansainvälistä reittiä Helsinki-Haaparanta. Haaparannasta sitte jatkoyhteydet eteenpäin. Täydentäisi siinä amalla myös vilkasta Helsinki-Oulu reittiä :)
kuva 29.11.2023 13:27 Timo Salo  
  Tapiokin sortunut aikanaan taiteen puolelle, HIENO!
kuva 29.11.2023 13:19 Timo Salo  
  Paikka oli IHAN samannäköinen 8/2023... Ilma vaan sattui olemaan suorastaan hieno, mutta ennen ja jälkeen lomareissun satoi! (Kuvaaja=OH5YW?)
kuva 29.11.2023 12:07 Eljas Pölhö  
  Kuriositeettina voidaan mainita, että tilaisuudessa jaettiin Resiina-lehden ensimmäistä numeroa. Siihen oli hyvä syy: Halvasta tilaushinnasta johtuen piti jakaa nyrkkipostilla niin paljon kuin mahdollista ja toisekseen se oli ainoa tapa kasvattaa lukijakuntaa, kun yhdistyksen jäsenluettelo oli vielä hyvin lyhyt (siihen aikaan monistettu jäsenluettelo sisälsi kaikkien osoitteet).
kuva 29.11.2023 12:00 Eljas Pölhö  
  Tarkkasilmainen katsoja huomannee, että Scania-Vabiksella on vilkku päällä ja se on kääntymässä vasemmalle huoltoaseman pihalle (saattoi olla Kesoil). Jono siis seisoo kuljetuksen takana, mikä selittää lyhyet etäisyydet autojen välillä. Edelleen vielä tarkempi havaitsee, että Simca 1000 on vuosimallia 1964 ja kuljettajan vieressä istuu useimmille tuttu TPL.
kuva 29.11.2023 09:33 Kari Haapakangas  
  Eikös kuvassa ole kuitenkin kaksi veturia?
kuva 29.11.2023 08:55 Lasse Reunanen  
  Lava Crown oli paljon yleisempi kuin voisi kuvitella. Lienee pakettiautojen verovapaudella ollut osuutta. Ja erikoisuuden takia niitä harrastajat ovat onnistuneet säästämään suhteellisen paljn maahantuontimäärään nähden. Usampia itsekin tiedän olevan edelleen tallessa.
kuva 29.11.2023 08:10 Kari Roininen  
  Crown näyttäs olevan pic up mallia,niitä taisi olla vähän? Vm 1968-1971.
kuva 29.11.2023 06:05 Esa J. Rintamäki  
  "Parannampa" mieltäni ja muistiani vaivanneen pikku vaimalluksen ja muistikuvan nostaman kutituksen:

Mitä tulee herrojen Heikki ja Petri toteamukseen VTZ-prötköteksen korkeasta laadusta, niin tässäpä tulee:

Muistin isä Camillon ja toveri Pepponen harrastamat vastakkainasettumiset pienessä italialaisessa kylässä, Po-joen varrella, missä aurinko paahtamistaan paahtaa päihin ja tekee ihmisistä joskus vähemmän järjellisiä olentoja.

Kirjailija Giovanni Guareschin kirjassa "Isä Camillo ja hänen laumansa" on luku nimeltä "Kolhoosi".

Peppone tovereineen hankki käyttöönsä sata tynnyrinalaa käsittävän tiluksen viideksi vuodeksi yhden (1) liiran vuosivuokralla. Kyseinen tilus oli niin karu, ettei sinne voinut kylvää mitään muuta kuin dynamiittia, ja pelkkiä kiviä se tuotti runsain määrin. Moni aikaisempi vuokraviljelijä oli jo moneen kertaan luopunut lannistuneena toivosta.

Ja toveri Peppone teki tiettäväksi: "Italian Volgan rannoille on nyt kansan uhrimielen ja hehkuvan yritteliäisyyden hinnalla kohonnut Tasavallan ensimmäinen kolhoosi". Aikaa kului. Peppone julisti: - "Me emme ole hätähousuja, mutta ensimmäinen viisivuotissuunnitelma toimii jo kuin rasvattu. Joka elää se näkee".

Kolhoosista oli jo tullut ilonaihe koko tienoon taantumuksellisille. Maatilan ympärillä parveili uteliasta väkeä kieltä pieksämässä.

Lopulta tuli uutispommi: Peppone: - Maineikas neuvostokansa tarjoaa meille veljenkäden ja toimittaa Kansan Osuusviljelmälle taktillista apua!" Ja koska sanat tulevat Lännestä ja teot Idästä, hän päätti näyttää kansalle tositekoja.

Ja niinpä tietä pitkin alkoi edetä suunnaton venäläinen traktori, joka oli osoitettu Pepponen k o l h o o s i l l e. Soittokunta viritti "Punalipun". Hetki oli ylevä. Vahinko vain, että traktori pysähtyi, mikä oli synti ja häpeä. Juuri ennenkuin se oli tarkoitus seppelöidä kukkaseppeleillä. Kuskina ollut punikki "Liukas" hypähti alas ja ryhtyi kopeloimaan moottorin sisuksia. Epätoivoisena hän levitti kätensä, ei onnistu.

Pepponelle ei ollut olemassakaan sellaista moottoria, johon voisi kätkeytyä pahaenteisiä salaisuuksia. Hän alkoi takkinsa riisuttuaan töihin, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Traktori jouduttiin hinaamaan Bellettin amerikkalaisella fordilla keskelle toria. Mutta: traktori joka tapauksessa oli olemassa, mikä oli kuultavissa sen synnyttämästä korviahuumaavasta metelistä. Ja olipa myös mahtava aura, mikä todisti todeksi Pepponen vakuuttelun viisivuotissuunnitelman täydessä käynnissä olemisesta.

Koko seuraavan yön ja päivänkin Peppone punnersi traktorin kimpussa, huomattuaan, että melkoinen joukko pikkuosasia oli asennettu väärin.

Sitten koitti suuri päivä. Kivikkoon ryntäsi väkeä katsomaan kuinka suuri uudisraivaustyö piti aloitettaman. Kolhoosin vanhin työmies tarttui koneen kampeen antaakseen sille alkuvauhdin. Ratissa oli kolhoosipojista nuorin. Koko asetelma oli syvästi vertauskuvallinen. Soittokunnan virittäessä "Kansainvälisen", alkoi vanhus pyörittää kampea, mutta lysähti parahtaen maahan. Koneen huitaisema takaisku oli halkaissut hänen oikapäänsä. Peppone hypähti tilalle ja antoi lähtövauhdin itse.

Traktori lähti liikkeelle ryskien ja räiskien. Tuo tosi majesteettinen ilmestys jatkoi kulkuaan kuutisen metriä kunnes se juuttui paikoilleen. Vain puoli tuntia korjaustyötä ja koneen teho oli saatettu korkeimmilleen. Ja taas mentiin. Kolmekymmentä metriä ja taas teki tenää.

Taantumuksellisten vahingoniloa riitti. Pepponen sappi paisui ilmalaivan kokoiseksi ja hän ahersi hiki hatussa neljä päivää saadakseen traktorin toimimaan traktorina ja auran aurana. Raivaustouhu vain ei edennyt, sillä vastakunnostettunakin traktori kulki rauhassa vain parikymmentä metriä ja vikuroi sitten kuin muuli.

Eräänä iltana Peppone meni isä Camillon luo pappilaan, hän ei enää käsittänyt mikä tuolla traktorilla oli sielunelämässään. - " Se ei käy! Kun saan sen oikean kyljen kuntoon, menee vasen rikki. Ja juuri kun saan valmiiksi alakerran, niin yläkerta alkaa lakkoilla. Tämä panee minut ymmälleni, olen tarkastanut kaiken, huomannut kaiken, olen yrittänyt kaikki keinoni. Se ei käy. Se ei käy!"

Isä Camillo siirtyi koneen äärelle, pirskotti sen ylle vihkivettä ja mutisi seremoniaan kuuluvat sanat. Ja kun hän pääsi loppuun, kiersi Peppone kampea. Traktori alkoi toimia jyskyen ja savuttaen, ikäänkuin se olisi ryhtynyt ajamaan riivaajansa ulos pakoputken kautta.

Peppone nousi koneeseen, asettui ohjaupyörän ääreen ja alkoi ajaa. Traktori vaelsi kohti alkamaansa vakoa.

Eikä se pysähtynyt.

Tarinan opetus: - joskus henkimaailman viatkin on hoidettavissa.
kuva 29.11.2023 04:52 Esa J. Rintamäki  
  Herra Heikki: "selkähydrauliikalla" ja kansanperinteen lisäyksenä/talletuksena: "hauishiiapilla".
<<   >>