Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.05.2024 16:40 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ei täälläkään. | ||||
|
|
03.05.2024 16:26 | Miitre Timonen | ||
| On se läheltä aika levoton ja kauempaa sulautuu yhtenäiseksi mössöksi. Omaa silmää miellyttää ehdottomasti enemmän selkeälinjainen väritys kuten vaikkapa Sr3:ssa. | ||||
|
03.05.2024 16:19 | Miitre Timonen | ||
| Olisko jopa vähän liian isolla kun ei edes mahdu kokonaan. | ||||
|
|
03.05.2024 15:53 | Markku Naskali | ||
| En lukeudu siihen yleisöön. | ||||
|
|
03.05.2024 15:36 | Roope Prusila | ||
| Operaattorin logo vähintään riittävän isolla fontilla tuossa. | ||||
|
03.05.2024 15:33 | Joonas Viita | ||
| Voh-vaunujen alla näyttää olevan vähän tavallisesta poikkeavammat telit. | ||||
|
|
03.05.2024 14:36 | Jonne Seppänen | ||
| Nuorekas 26-vuotias | ||||
|
03.05.2024 13:44 | Sanna Nikander | ||
| Kalustokortin mukaan vaunusta tuli apujunan miehistövaunu 1957. Se taisi olla aika monen E-vaunun uusi käyttötarkoitus? | ||||
|
03.05.2024 13:35 | Markku Naskali | ||
| Melkoisia pomppuratoja nuo turveradat. Sen kyllä ymmärtää kun maapohja on pehmeä ja kiskot keveitä, mutta silti ihmettelee miten junat pysyvät kiskoilla. Vauhti varmaan on hyvin verkkainen. | ||||
|
|
03.05.2024 11:55 | Mika Hakala | ||
| Hienoa, että komealupiinin lehtiosa on päässyt koristamaan vaunua. Vaihtoehtoinen lajike olisi voinnut olla esim. pujo, ohdake tai joku koiranputki. | ||||
|
Kuvasarja: Dr13:n käyttöönoton tarkistuksia. |
03.05.2024 11:46 | Ilari Eskelinen | ||
| Hyvä kuvasarja! | ||||
|
03.05.2024 10:19 | Jouni Halinen | ||
| Eikös "romutusjärjestys" voi johtua myös siitä, että vanhempia sarjoja (25 ja 27) on peruskorjattu suurelta osin? aikojen saatossa mitä taas uusimmalle sarjalle (26) ei ole osin (vielä?) tarvinnut tehdä. Eli vanhempien sarjojen yksilöt ovat menneet "kuntoisuusluokassa" nuoremman sarjan yksilöiden ohitse. Mistä muuten johtuu tuo "marssijärjestys" 25>27>26?. Ja tietenkin jos esimerkiksi moottorin kiertokanki murtuu, niin tuskin kannattaa edes lähteä vaihtamaan moottoria vaikka sellaisia olisikin runsaasti saatavilla, kustannuksia aiheuttaa mm. vaihtomoottorin purku vaihdon aikana hajonneet osat (katkenneet pultit rispaantuneet johtosarjat ym.) ja osat jotka kannattaa vaihtaa tässä yhteydessä joka tapauksessa, eli lisää purkukustannuksia ei siis mitään järkeä. Pelkkä sylinterikansi vielä ehkä kannattaa vaihtaa varsinkin jos kyseessä on muuten "soiva peli" ja konepajan työtilannekkin sen sallii. Jonkun laakerivikaisen puhaltimen tai rikkinäisen mittarin nyt aika hätäisesti vaihtaa. Kun lisäksi uutta kalustoa virtaa maahan sovitun mukaisesti, niin tällä tavoin voidaan "säätää" koko ajan konepajojen työtilannetta (hylky vai korjaus) ottamalla henkilökunnasta reaaliajassa täysi työpanos irti, ei enempää eikä vähempää. Ja lisäksi työvoima vähenee konepajoilla mm. eläköitymisen takia. Tästäkin syntyy säästöjä (hylky vai korjaus). Aika vähissä ovat työt siellä muutenkin lähitulevaisuudessa ja varsinkin sen jälkeeen kun kaikki vanha kalusto on poistettu käytöstä. Eli kyseessä on ns. "kolmiotraama" eli uusi kalusto, konepajojen kapasiteetti ja sen kustannukset ja vanha kalusto, tätä "himmeliä" (hylky vai korjaus) sitten tarpeen mukaan säädetään. Myös käyttökustannusten ero uusi kalusto/vanha kalusto ja kaluston määrän tarve jollain aikajänteellä tietenkin asiaan vaikuttaa. Kuluja voi syntyä lisäksi siitä että vanheneva kalusto hajoaa jonnekkin korpeen. Tilanne venäjän kanssa ei kyllä muutu sinä aikana kun vanhaa kalustoa on vielä käytössä, sen varaan ei tarvitse siten varautua millään tavoin. Onko uudessa kiskokalustossa käytösssä miltään osin ns. elinkaarimallia (huoltosopimus)?, eli myyjä vastaa kaluston koko ylläpidosta omalla kustannuksellaan (pl. siivouksen kaltaiset toimenpiteet) sovitulla kiinteällä hinnalla x vuosien ajan?. Luulisi että tätä olisi edes jollain tasolla kokeilussa?, kyllähän valmistajalla on täysi tietämys veturin sielunelämästä ja tässä saranakohdassa ostajalla ei niinkään sitä ole. Monia vikatilanteita pystytään lisäksi jo etäkorjaamaan tehtaalta (+"etäkädet" verstaalla Suomessa), eli alotettaisiin ns. "Teams etäkorjaukset". Jos veturi esim. vikaantuu linjalle, niin tehtaalla/ Suomen korjauspisteellä tiedetäisiin reaali ajassa sen syy ja jos sen korjaus tapaa ei Suomessa tiedetä, niin tehtaalta tulee ohjeet saman tien. Johtoporrastakaan ei Suomessa enemmin tarvittaisi, aivan pieni määrä riittäisi, lähinnä henkilöstö osaston ihmisiä, palkanlasku ym. muut juoksevat asiat. Mutta esim. veturiasentajan lähin esimies istuisi tehtaan toimistosiivessä. Lisäksi pätevää henkilökuntaa on VR:tä saatavilla ja ei kun kuukauden huoltokurssi tehtaalla. Tämän luulisi sopivan myös mainiosti VR:kin?. Kummasta tämä on enemmän kiinni myyjästä vai ostajasta?. Lopuksi vielä. Laitetaanko uusiin vetureihin ihkauusia vai kierrätettyjä JKV laitteita, onko uusia edes saatavilla?. Eikö järjestelmä ole muutenkin vaihtumassa toiseen, koska? Jos vanhoja JKV laitteita on ollut vapaina, niin onko niitä asennettu museokalustoon kuinka paljon?, Ja onhan ne varmaan olleetkin joissain museokäyttöön siirtyneissä kalustoyksiköissä jo valmiina? Onko JKV laitteet edes mahdollista asentaa kaikkiin (museo) kalustoyksiköihin?. Onko siinä edes mitään järkeä jos järjestelmä jossain vaiheessa vaihtuu uuteen? vai ovatko vanhan ja uuden järjestelmän veturissa olevat osat yhteensopivia keskenään? |
||||
|
|
03.05.2024 08:19 | Vertti Kontinen | ||
| Eikös nykyään nuo hylätä jo kaikista suurempaa remonttia vaativista vioista? Lie pamahtanut jotain ja sen takia hylätty | ||||
|
03.05.2024 04:13 | Jari Kuusinen | ||
| Onneksi Kosula on rataverkoston ulkopuolella, eikä siellä ole rautatieasemaa, ainoastaan popparivaunu! :) *) Ainoastaan Lauantakkina. |
||||
|
03.05.2024 02:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Merkillistä tämäkin. Dm12:aa ei tosiaankaan ole listoilla liiallisessa määrin? |
||||
|
|
03.05.2024 02:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Merkillistä. 2604 on jokseenkin tarkalleen kymmenen vuotta nuorempi kuin 2512. Mikä on tosissaankin se hylkäämisen syy? Korjaaminen liian kallista vaiko kuljetusten hupeneminen pikku-Volodjan sotasilla olemisen takia? |
||||
|
02.05.2024 19:02 | Ilkka Hovi | ||
| Kyseessä N-sarjan veturi joita valmistettiin Venäjän armeijan käytton 414 kpl. (Outokummussa oli 3 kpl jotka jäivät Suomeen) Raideleveys 750 mm. |
||||
|
02.05.2024 18:42 | Mikko Mäntymäki | ||
| Mitä veikkaisitte miten nopeasti tuo IC51 liikahtaisi verrattuna T3629? Sr3 parissa on sen verran potkua että ajolanganjännite laskisi alle 19,5kV jos ottaisivat kiihdytyskilpailua. Hieno keväinen kuva. | ||||
|
02.05.2024 18:38 | Jari Välimaa | ||
| nykyinen 37 metrin vaunuun lisätään yksi 10 metrinen välipala. Vain yksi vaunu tuossa on. | ||||
|
02.05.2024 14:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Ainakin vuoden 2020 katunäkymäkuvassa vaunu on ollut edelleen samoilla sijoilla. | ||||
|
|
02.05.2024 14:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Tarkoittaisiko kymmenen metrin pidennys käytännössä toista samanlaista välivaunua? | ||||
|
02.05.2024 12:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Taisi olla kunnon talvi sielläkin jo joulukuussa! | ||||
|
|
02.05.2024 11:44 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kiitos, minun kuvia saa myös käyttää omaan käyttöön. | ||||
|
02.05.2024 11:27 | Leevi Halonen | ||
| Tässä Karille vähän lukemista. :) https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/asiakkaan-opas/kalusto/rautatiekalusto/kotimaan-liikenteen-vaunut/avovaunut/raakapuuvaunu/raakapuuvaunut-sp-sps-spa-spar/ https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/asiakkaan-opas/kalusto/rautatiekalusto/kotimaan-liikenteen-vaunut/avovaunut/raakapuuvaunu/raakapuuvaunut---snpss-snps/ https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005476818.html |
||||
|
|
02.05.2024 10:48 | Vertti Kontinen | ||
| Siitä vaan, kunhan menee omaan käyttöön | ||||
|
|
02.05.2024 10:06 | Ossi Rosten | ||
| Taitaa nykyisten pitkänmatkan tukkirekkojan kanssa mennä suuruusluokaltaan aika liki 1:1 keskimäärin, jos ei tarkemmin pengo mistä rapuvaunusta on kyse. | ||||
|
|
02.05.2024 08:24 | Jari Välimaa | ||
| On tuo ratikka melkoisen pitkä ja jos nämä pidennetään 10 metrillä niin mahtuuko enää kuvaan ? | ||||
|
|
02.05.2024 08:07 | Kari Haapakangas | ||
| Paljonkos se tuollainen rapuvaunu oikein kuskaa? Ei siinä taida ihan täyttä tukkirekallista olla? | ||||
|
02.05.2024 07:38 | Luka Ylitalo | ||
| En ollut kattomassa vappu cruisingia. | ||||
|
02.05.2024 07:25 | Jussi Laukkanen | ||
| Mitä ohjelmaa tässä käytit? Kun puhutaan tekoälystä kuvanmuokkauksessa on tämän tyyppinen kuvan korjaaminen mielestänä vielä hyvin verrattavissa photoshopin käyttöön digikuvan parantelussa tai paperikuvien kanssa aikoinaan käytettyjen vedostustekniikoiden hyödyntämiseen. Kuvan vedostajan tavoitteena on yleensä kuvan parantaminen siten, että se enemmän vastaisi sitä näkymää, jonka silmät välittävät todellisen kohteen katsojalle. Kun sitten mietitään sellaisen näkymän luomista tekoälyohjelmalla, jolle ei ole vastinetta todellisuudessa, ollaan sekä mielenkiintoisten että vaikeiden kysymysten parissa. Jos antaisin tekoälylle kehotteen "Pr 2 lähdössä kolmivaunuisen paikallisjunan kanssa Riihimäkeä kohti" (oletetaan, että ohjelmaan olisi tallennettu tarvittavat kuvat ja tiedot kehotteen toteuttamiseksi), tuloksena parhaassa tapauksessa syntyisi kuva, joka näyttää valokuvalta, mutta ei ole oikea valokuva. Mutta olisiko se jossain mielessä taideteos. Taiteilijahan voisi halutetssaan maalata kuvan vaikka tästä mainitusta aiheesta. Sitähän ei pidettäisi lainkaan ongelmana, että todellisuudessa tämä taiteilija ei koskaan olisi luonnossa nähnyt kyseistä tapahtumaa. Nyt taiteilijan työkaluna toimisi tietokoneelle luotu ohjelma. Meillä ei tekoälyllä tuotetut kuvat ole vielä mikään ongelma, mutta USA:ssa sen voisi sanoa olevan jo pieni ongelma. Vanhojen albumeista kerättyjen valokuvien julkaiseminen somessa on siellä tavallista. Yleensä kuvat on ryhmitelty jonkin aiheen mukaisesti: esimerkiksi vanhoja valokuvia rakennuksista, vanhoja valokuvia autokilpailuista ym. Viimeisen puolen vuoden aikana olen huomannut, että ehkä joka sadas kuva sisältää jonkin virheen ja minun on syytä olettaa, ettei se ole aito. Virheet ovat melko pieniä ja kuvat kokonaisuutena tuntuvat muutoin aivan oikeilta. Virhe saattaa liittyä esimerkiksi johonkin kuvassa näkyvään logoon tai esimerkiksi ristikkosillan diagonaalit eivät mene niinkuin niiden pitäsi, jotta silta kestäisi siihen kohdistuvat voimat. Tekoälyohjelmahan ei näistä ymmärrä mitään. Se vain sijoittaa kuvaan elementtejä, joita siinä kohtaa voisi todennäköisesti olla. Monia kysymyksiä tämä on herättänyt. Mikä arvo näillä kuvilla on? Onko riittävä arvo se, että ne ovat hyvää viihdettä? Muuttavatko nämä kuvat meidän käsitystä menneistä ajoista, tapahtumista ja menneiden aikojen ihmisistä? Mihin voimme enää luottaa? |
||||
|
|
01.05.2024 23:39 | Mikko Mäntymäki | ||
| Vertti, saanko käyttää tätä kuukauden kalenterikuvana? Menee oman junapäiväkirjan välilehdeksi. | ||||
|
01.05.2024 23:04 | Kimmo Huhta | ||
| Ainaisen poispurkamisen sijasta tälle ratapihalle on rakentumassa uusi raide, ja muuatta vanhaa jatketaan tai loppupäästään uusitaan. Pölkyt ja kiskot ovat paikoillaan ja päällyssepelin levitys on menossa. Onko jotakin liikennettä tulossa? | ||||
|
01.05.2024 22:45 | Eljas Pölhö | ||
| Tr1 1045 vastaanotettiin VR:lle 6.11.1950. Vastaanottokoeajo on tyypiilisesti ollut samana (joskus edellisenä) päivänä. Veikkaisin kuvausajaksi marraskuuta 1950. Tuolloin uusia Tr1-vetureita tuli käyttöön aika harvakseltaan. Edellisen (1044) vastaanotto oli 19.6.1950 ja seuraavan (1046) 25.1.1951. |
||||
|
01.05.2024 21:03 | Jan Jahkola | ||
| Joskus monta vuotta sitten satuin avaamaan telkkarin, joku elokuva siinä alkoi ja ajattelin että enpä taida katsoa ja olin jo sammuttamassa monta kertaa mutta Ry Cooderin kitarointi oli niin hienon kuuloista ja leffan maisemaan sopivaa että täytyi kuunnella ja katsoa. Eli yhden kerran elokuva on vienyt mukanaan. | ||||
|
01.05.2024 20:50 | Jan Jahkola | ||
| Junakuvauksessa ehtiikin hyvin havainnoimaan ympäröivää luontoa jos vähänkin pidempi odotusaika tulee kohdalle. Talvisin tuntuu lumipenkkakin olevan tulessa kun vähän väliä vaihtaa jalan paikkaa! Siitäköhän se jalka tulessa-sanonta on peräisin. | ||||
|
|
01.05.2024 20:41 | Jan Jahkola | ||
| Olisi ollut mahdollisuus itsekin mennä mutta en kehdannut omalla kasari-Volkkarilla mennä mukaan, ei se oma auto niin hieno ole! | ||||
|
01.05.2024 20:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuonna 1999 AB-korttiin lisäkirjaimen (C) hankkiminen (autokoulussa) oli noin 3 500 FIM. | ||||
|
|
01.05.2024 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Reijo, eräs "varsikanteleeseen nojailija" (jo about 50 vuotta!!!) kiittää näistä linkeistä ja kumartaa maahan ja tomuun asti. Ry Cooderia saisi kuulua enemmänkin, siksi hyvä jeppe lajissaan hän on. |
||||
|
01.05.2024 19:56 | Jarno Piltti | ||
| On kyllä poikkeuksellisen upea! Metsänhoidollisten toimenpiteiden lopputuote kolistelee umpivaunussa maailmalle, ja metsä itse tarjoaa rahassa mittaamattomia arvoja. | ||||
|
|
01.05.2024 19:52 | Jarno Piltti | ||
| Optimisti toivoo tekoälyltä uskottavia kuvia historiallisista junista, joista ei kuvia pahemmin ole. Aika kaukana siitä taidetaan vielä olla. | ||||
|
|
01.05.2024 19:47 | Panu Breilin | ||
| Tässä entisellä Shellin raiteella on vuosien varrella seissyt aika monenlaisia vaunuja. | ||||
|
|
01.05.2024 19:13 | Rasmus Viirre | ||
| Jaahas, kysynpä kun kerta tuollapäin oltu; mahtoiko Luka olla katsomassa myös Kokkolan vappu cruisingia? :) | ||||
|
|
01.05.2024 18:01 | Timo Humalisto | ||
| Kuorma-autokortin hinta 390 mk v. 1966 on n. 700 € v. 2020 (rahanarvonmuunnin). | ||||
|
Kuvasarja: Seinäjoen uusi raakapuuterminaali |
01.05.2024 16:44 | Vertti Kontinen | ||
| Tätä suunniteltiin jo ennen sodan alkua. Taitaa tavoitteena olla vain kuormauspaikkojen keskittäminen | ||||
|
Kuvasarja: Seinäjoen uusi raakapuuterminaali |
01.05.2024 16:17 | Timo Salo | ||
| Onko tämä puuterminaalien perustaminen seurausta venäjän hyökkäyssodasta? Ei tule enää Karjalan puutavaraa... Akaalle kylläkin tekivät vastaavan ennen sotaa. | ||||
|
Kuvasarja: Seinäjoen uusi raakapuuterminaali |
01.05.2024 16:10 | Teemu Sirkiä | ||
| Kyseessä ei ole myöskään rautatieliikennepaikka, koska niiden sukuun kuuluvat vain seisakkeet, linjavaihteet ja liikennepaikat. Seinäjoki Rahkola on Seinäjoen liikennepaikan osa. Sitä ei ole avattu vielä, käsittääkseni se avataan syksyn aikana. Koska oli tiedossa, että se tulee käyttöön aikataulukauden 2024 aikana, osa lisättiin kapasiteetinhallintajärjestelmään heti aikataulukauden alusta, jolloin käyttöönotosta ei tule teknisiä murheita järjestelmien kanssa. | ||||
|
|
01.05.2024 16:07 | Timo Salo | ||
| Näitähän Pirkanmaalla taas riittää! Junia ja ennenkaikkea rauhoitettuja sinivuokkoja... | ||||
|
|
01.05.2024 15:57 | Timo Salo | ||
| Kumpi näistä kohteista on varsinainen kohde? Kangasvuokko on täällä Pirkanmaalla erittäin harvinainen... UPEA kuva!!! | ||||
|
Kuvasarja: Seinäjoen uusi raakapuuterminaali |
01.05.2024 15:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Aikatauluihin Seinäjoki Rahkola on tullut jo 10.12.2023, mutta onko rautatieliikennepaikkaa virallisesti vielä avattu? | ||||
|
Kuvasarja: Seinäjoen uusi raakapuuterminaali |
01.05.2024 14:19 | Teemu Sirkiä | ||
| Kyseessä ei ole liikennepaikka, vaan Seinäjoen liikennepaikan uusi osa. | ||||
|
01.05.2024 13:33 | Joonas Pio | ||
| Kiitos tästä selvennyksestä! | ||||