Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.09.2023 16:28 | Markku Kari | ||
| Tässsä sama kuva suuremmalla tarkkuudella. Hiirellä voi klikata tarkemmaksi. Jorma ehkä tunnistaa bussiliikennöitsijänkin vielä. :-) https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.75603BC6-2DC5-48EE-8E47-254035C7C38A |
||||
|
|
17.09.2023 16:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Minäkin olen asunut Itä-Pasilassa sekä Jarrumiehenkadulla että Sähköttäjänkadulla. | ||||
|
17.09.2023 15:25 | Pekka Siiskonen | ||
| Onko siis nykyään niin, että sellaisia liikennepaikkoja (tai niiden osia), jotka on kauko-ohjauksessa (tai miksi sitä nykyään kutsutaankaan) ei enää voi ottaa erilliskäyttöön, ja kaikki erilliskäyttötaulut on purettu? Vanhanaikainen kauko-ohjaus ei antanut mahdollisuutta kääntää kaikkia vaihteita — eihän? Entäpä nykyisin? Onko esim Mipron kauko-ohjausjärjestelmän lähdöt kytketty suoraan vaikkapa Siemensin releasetinlaitteen painikereleisiin vanhan taulun näppäimistön sijaan? Rautatieturvalaitteet (2014) -kirjakaan ei määrittele termiä erilliskäyttö, vain paikallislupa on määritelty. | ||||
|
17.09.2023 13:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo risti vaunun kyljessä on vissiin Wienin kaupungin vaakuna? Ihan siisti kuva ja spåra joka tapauksessa ! | ||||
|
|
17.09.2023 11:25 | Jouni Halinen | ||
| Näyttää siltä että kuvassa on menossa Sörnäisten satamaradan rakennustyöt ja sen vahvistaa ilmakuva samalta vuodelta. Siitä voi myös havaita, että rata kulkee kummassakin päässä rapiat 100 metriä betonitunnelissa ja keskellä on noin 300 metriä varsinaista louhittua tunnelia. https://kartta.hel.fi/link/cSpVRG Ns. ”pommisorvaamon” suojarakenne on kummasti ”sensuroitunut” kuvassa?, mutta 1964 ilmakuvassa se kuitenkin näkyy. Paikalle rakennettiin 80/90- luvun taitteessa silloisen HPY:n toimitalo, syy on aivan selvä, he saivat ”kaupan päälle” valmiiksi louhitun kallioluolaston. Asuin vuodet 1989-1993 aivan kuvan oikeaan yläreunaan 1974 rakennetussa talossa osoitteessa Kasöörinkatu 4. Vaikka Itä-Pasilasta puhutaan paljon pahaa (muutin sinne Meilahdesta) niin minusta se oli ihan ok asuinpaikka, minulla oli mm. puolilämmin autohallipaikka talon alla. Sellaisen saaminen lähempänä keskustaa oli käytännössä mahdotonta. Hallista pääsi suoraan hissillä omaan kerrokseen, kun taas Kuusitiellä sai kaivella autoa esiin milloin mistäkin lumikasasta. Olen miettinyt mikä/kuka on kasööri mutta kukkelista sekin selvisi= kassanhoitaja, asuin siis Kassanhoitajan kadulla. Kuinka laajasti virkanimike oli VR:lä käytössä?. Kasööri = Ruotsiksi kassör |
||||
|
17.09.2023 10:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässä olleen Harjun siltajänteet laitettiin Porvoon radalla Nikkilän siltaan. Sekin silta tehtiin uusiksi, olisiko parisen vuotta sitten? | ||||
|
16.09.2023 23:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Es freut mich, dass ich ein bisschen Hilfe geben kannte, Herr Stefan. | ||||
|
16.09.2023 23:10 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuvaus Pasilta Dr20:n äänimaailmasta. | ||||
|
|
16.09.2023 23:05 | Hannu Peltola | ||
| Sehr gut, dass wir allen Deutsch praktizieren können! | ||||
|
|
16.09.2023 22:03 | Stefan Baumeister | ||
| Danke für den Hinweis Esa J. Rintamäki, ich habe die Wagennummer korrigiert. Nein ich komme nicht aus Uusikylä, Reijo Salminen. Der Zug hat nur dort gehalten als ich den Wagen fotografiert habe. | ||||
|
16.09.2023 21:59 | Antti Grönroos | ||
| Olet oikeassa Topi, keskustaajama on Matarenki. | ||||
|
16.09.2023 21:25 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Näin siinä taisi olla ideana alun perinkin vuonna 1940, mutta syystä tai toisesta sekä rautatieliikenne että autoliikenne kulki sillan alatasolla. edit: Vai kulkiko tällä sillalla missään vaiheessa sekä rautatieliikennettä että autoliikennettä samaan aikaan. Vuosina 1945-1945 purettu rata toimitettiin ilmeisesti Murmanskiin, jossa oli pula tavarasta. http://lankaakuluu.blogspot.com/2021/03/voikkaan-silta.html |
||||
|
|
16.09.2023 21:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, eli uudelleenrakennuksen tarkoituksena lieni tehdä rata sillan ylätasanteelle. | ||||
|
16.09.2023 21:01 | Petri Nummijoki | ||
| Resiina-lehdessä tosiaan on kerrottu tuollaisesta tapauksesta, jossa Jyväskylä-Haapamäki-Tampere-juna jouduttiin ajamaan Haapamäelle asti pelkällä Dv12-veturilla. Oli varmaan jotain 1990-luvun alkuvuosia, kun tämä tapahtui. | ||||
|
|
16.09.2023 20:56 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Myös Wikipedian mukaan Koria-Voikkaa rata on purettu 1945-1946. Ratahan valmistui vuoden 1940 lopussa, joten käyttöikä jäi radalla kovin lyhyeksi. Taas 1950-1951 noin kuuden kilometrin osuus uudelleenrakennettiin Korian ja Keltin välillä. 50-luvun alussa rata piti jatkaa uudelleen Voikkaalle asti, mutta ratahanketta ei koskaan toteutettu, vaikka sillan kumpiinkin päihin kasattiin korkeat ratapenkat, jotka purettiin 80-luvun lopulla. Nykyäänhän koko ratalinja pidetään rakentamiselta vapaana, jos esimerkiksi Korian silta tuhoutuisi syystä tai toisesta. Toivottavasti käyttöä tälle ratapohjalle ei koskaan tule, ainakaan kriisiratana. |
||||
|
|
16.09.2023 19:59 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/21532 näyttikin olevan selitystä eli ilmeisesti säilytysraiteita ja aikaisemmin myös armeijan tarpeita palvelleita. | ||||
|
|
16.09.2023 19:50 | Petri Nummijoki | ||
| Pasilan yläratapihalla näkyy pää- ja rantaradan raiteiden lisäksi kaksi sivuraidetta, joille ei ole ratapihan eteläpäässä vaihdeyhteyttä. Mikähän noiden raiteiden käyttötarkoitus oli? | ||||
|
|
16.09.2023 18:47 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuva, jonka yksityiskohtia jää katsomaan pitkäksi aikaa. Muutos Itä-Pasilassa on ollut järkyttävä, eikä parempaan suuntaan! | ||||
|
16.09.2023 18:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Aina oppii uutta :) | ||||
|
|
16.09.2023 17:53 | Jorma Rauhala | ||
| Pienikokoinen työhuone "Psl astl VI", joka hoiti Pasilan ratapihan vaihteet konepajan ja Vallilan suuntaan, näkyy Pasilan sotilasluolaston edustalla, puukantisen Savonkadun katusillan länsipuolella. Asetinlaitteen vieressä on myös VR:n halkotarha, jossa oli lyhyt 600 mm:n rullavaunurata vielä 70-luvulle tultaessa. Minkäköhän liikennöitsijän kuljettaja asuu Alppilassa, kun on jättänyt bussinsa Porvoonkadulle tauolle. 3B:n vaunu on tavanomainen Karian Mustangi, nro 301-330. | ||||
|
16.09.2023 17:09 | Aki Karvonen | ||
| Tunnelmallinen loppukesän/syksyn kuva. | ||||
|
|
16.09.2023 17:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Enkö minä arvannut? Kiitoksia teille, hyvät herrat, vaivannäöstänne. Sain ajatuksen: - mitä J. Eerolan Pasilan konepajahistoriikki (v. 2005) kertoo 57-sarjan Gb:stä? 57001 - 57600, valmistunut vuosina 1950-1952, 350 kpl, huomautuksena: rullalaakeroituja, peltikatto. Tästä on hyvä jatkaa. |
||||
|
16.09.2023 16:56 | Timo Haapanen | ||
| Tässä vielä venäläinen dokumenttifilmi ko. veturista, jos kiinnostaa: https://www.youtube.com/watch?v=LDzU5189g88 (English subtitles) | ||||
|
|
16.09.2023 16:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Numerokin on vain 34 numeroa pienempi. Samaa rakennuserää? | ||||
|
|
16.09.2023 16:18 | Timo Haapanen | ||
| Venäjänkielisen Wikipedian mukaan TEP-60 oli aikanaan maailman nopein veturi, ajettu 193 km/h. (https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0%AD%D0%9F60#) | ||||
|
|
16.09.2023 16:06 | Timo Haapanen | ||
| Tässä hiukan hyväkuntoisempi museokappale https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0%AD%D0%9F60#/media/%D0%A4%D0%B0%D0%B9%D0%BB:%D0%A2%D0%AD%D0%9F60_%D1%82%D0%B5%D0%BF%D0%BB%D0%BE%D0%B2%D0%BE%D0%B7_Diesel_locomotive_TEP_60.jpg Mielenkiintoinen väritys, muttei siitä sen enempää :) |
||||
|
|
16.09.2023 15:40 | Petri Sallinen | ||
| Tässä Gb 57192, jossa puurunko. https://vaunut.org/kuva/158985?tag0=11%7CGb%7C |
||||
|
16.09.2023 15:37 | Mikko Ketolainen | ||
| Tänään oli Äänekosken biotuotetehtaalla avoimet ovet, tai voiko niitä edes kutsua tuolla nimellä, kun ei enää kierretä varsinaisten tehdasrakennusten sisällä kuten ennen. Kiertoajelu tehdasalueella oli järjestetty ja paluureitti meni tätä kautta. Hyvällä tuurilla olisin voinut saada otettua tästä toisesta kuvan, mutta ei sitä ollut, vesisade ja linja-auton ikkunassa olleet mainosteippaukset peittivät näkyvyyden. | ||||
|
16.09.2023 15:00 | Petri Nummijoki | ||
| Vuosien 1955-1960 välillä eteni keveiden kiskojen vaihto raskaaksi yli 800 pääraidekilometrin matkalla ja 1960-luvun alkupuolella vaihtonopeus kiihtyi melkein 200 km:iin vuodessa ja lisäksi uusista vaihdoista alettiin useimmat tehdä suoraan 54 kg:n kiskopainoon. Jos Savonlinnan kautta kiertävä reitti olisi koettu hyväksi niin kaippa sitä olisi suosittu kiskonvaihtoja suunniteltaessa mutta nythän se niputettiin lähinnä korpiratojen kanssa samaan ryhmään. | ||||
|
Kuvasarja: Västervik - Hultsfred |
16.09.2023 14:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Aika hurja rataosuus, radassa on paljon heittoja sekä sivu-että pystysuunnassakin. https://www.youtube.com/watch?v=-U8d6hUYWTo :) | ||||
|
|
16.09.2023 13:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyljen teksteistä ei hirveästi saa selvää: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/53190356127 | ||||
|
|
16.09.2023 13:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva vaunun numerosta, kyllä se mielestäni näyttäisi olevan 57-alkuinen: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/53191176813 | ||||
|
16.09.2023 13:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Tee, Panu, näistä Savonlinnan kuvista kuvasarja! Todella mielenkiiintoisia kuvia :) | ||||
|
|
16.09.2023 13:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Olen itsekin käynyt Eltsun koulua parin vuoden ajan, vuosiluokat 5 ja 6. | ||||
|
|
16.09.2023 11:11 | Pasi Seppälä | ||
| Näiden vetureiden äänimaailma tuo mieleen vanhat kuusiakseliset päätyohjaamolliset linjadieselit. Ääni ei ole samanlainen mutta kuuluu sopivalla kelillä jo kaukaa. Dr12:sta ääntä en nuorempana ehtinyt kuulla, mutta Dr13 ääntä tavarajunan keulilla muistan mopoikäisenä muutamankin kerran kuunnelleeni hiljaisessa kesäillassa. Pari kertaa olen kuunnellut Hillosensalmella etelästä junaa tuovan Dr20:n ääntä. Molemmilla kerroilla veturin matala jytkytys on alkanut kuulua vaimeana jo Vuohijärven tunnelin jälkeen. Jytkytys kuuluu selvästi Vuohijärveltä Kirjokivelle asti jossa ääni vaimenee hiljalleen pois ja tulee kuuluviin voimakkaampana vasta Kulonpalon tunnelin pohjoispuolella. Äänihän tässä ei ole missään nimessä kova eikä häiritsevä, mutta jytkytyksen taajuus on sellaista että kantaa pitkälle. Vaikka nämä veturit ovat ulkokuoreltaan aika nuhjuisia, tykkään kyllä itse näitä kuvata. Enkä nyt sanoisi veturia erityisen komeaksikaan, mutta rataverkollamme liikkuu kuitenkin jälleen kuusiakselinen päätyohjaamollinen linjadieseli. Uudella hyvin osuvalla värityksellä tästä saattaisi saada ihan tyylikkään näköisen. |
||||
|
|
16.09.2023 10:12 | Eljas Pölhö | ||
| Kiskopainon lisäksi merkittävä haitta Pieksämäen ja Parikkalan väliseen läpikulkuliikenteeseen oli myös kuormaulottuma II Punkasalmen ja Punkaharjun välillä. Se ongelma poistui vasta Jtt:n korjauslehden 22 mukana 1.1.1976 lukien. | ||||
|
16.09.2023 08:57 | Lari Åhman | ||
| Ei lisättävää edelliseen. | ||||
|
16.09.2023 08:56 | Lari Åhman | ||
| Pasilla on pimeäkuvaus hanskassa. Upea kuva, jossa odottava tunnelma on vahvasti läsnä. | ||||
|
|
16.09.2023 08:56 | Jouni Halinen | ||
| Vastaan itselleni, Konkolan silta se todella on. Lähde: netin syöverit. Aika kapea leikkaus on tuossa koulun ja veturitallien välissä tuolloin ollut. Saarisen Pave on maininnut jossain kommentissa käyneensä tuota koulua. On helppoa arvioida, että missä häneen on iskenyt rautatieharrastus päälle, Välkkärillä on käyty katsomassa junia ja se on siinä, hyvässä lykyssä katselu on onnistut myös ihan luokkahuoneesta. Lisäherkkuna on saanut savut ja höyryt naamalle. Luokkaan mennessä naama on ollut sitten kuin nee.. eikun tummahipiäisellä henkilöllä. Tälta kuva-alalla näyttää tänäpäivänä. http://bot.fi/3vcl | ||||
|
|
16.09.2023 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm. Millaisiahan mahtoivat rataluokat kiskopainoineen olla herra Petrin mainitsemilla rataosilla noihin aikoihin? Valtionrautatiet harrasti kyllä kiskotuksen vaihtoa raskaampaan ahkerasti, mutta sen laajuus riippui eduskunnan myöntämistä määrärahoista. Asia kiinnosti eduskuntaa periaatteessa vaihtelevassa määrin, riippuen aina vaalituloksista. Ja siten myös rautateiden suosiosta kulloisenkin kulkulaitosministerin silmissä...? |
||||
|
16.09.2023 08:02 | Tuomas Pätäri | ||
| Vahvistetaan Nastolan Rauten nosturin olemassaolo, kiskotkin ovat vielä alla. Vallitseva tilanne näkyy tällä hetkellä Googlen satelliittikuvassa paremmin kuin MML:n ilmakuvassa: https://www.google.fi/maps/@60.9285733,25.9853148,144m/data=!3m1!1e3 | ||||
|
16.09.2023 06:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Onko tämä Graftonin 5 tonnin raana sama kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/164194 oleva numero 3? Tämänkin kylkinumero näyttää kyllä hieman 3:lta, mutta raanoissa on erojakin: Puomi on erilainen, ikkuna-aukko on erilainen... Alkuperäinen kuva Rakennustaito-lehdessä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108330?page=16 Mahtaako Eljaksen lista tuoda mitään selvyyttä asiaan: https://rautatiearkisto.info/epolho/VR%20rata-autot%20ja%20ty%C3%B6koneet/VR%20nosturit%20ja%20kaivinkoneet%20Cb.pdf |
||||
|
|
16.09.2023 00:57 | Petri Nummijoki | ||
| Historiasta olisi voinut hakea vertailukohtaa sodan jälkeiseltä ajalta vuoteen 1966 asti, kun Parikkala-Onkamo-rata ei ollut vielä valmis. Kaippa Savonlinnan kautta kiertävää reittiä olisi hyödynnetty ahkerasti Savon radan ruuhkien purkajana, jos se olisi ollut kätevää mutta näinhän ei tapahtunut. Mikäli ratkaisu ei toiminut siihen aikaan, kun Savon rata oli ylikuormitettu ja oikaisematon niin voiko toimia myöhemmällä ajallakaan? | ||||
|
15.09.2023 23:47 | Panu Breilin | ||
| Aseman takana näkyy merenlahden penger missä Rohukülaan jatkaneet junat kävivät vaihtamassa suuntaa. Vasemmalla etualalla taas näkyy vanhan teollisuusraiteen pengertä. | ||||
|
15.09.2023 23:43 | Panu Breilin | ||
| Tuossa kulkee Läänemaa tervisetee -niminen pyörätie joka on rakennettu vanhalle ratapenkalle ja joka nykyisin ulottuu Turban asemalle saakka sen jälkeen, kun Turban ja Riisiperen välinen rataosuus uudelleenavattiin. | ||||
|
|
15.09.2023 23:39 | Panu Breilin | ||
| Ensi alkuunhan VR ajoi Pieksämäki–Imatra-raakapuujunia myös tämän kunnostetun radan kautta, mutta nopeasti liikenne sitten siirtyi kulkemaan Kouvolan kautta sähkövedolla. | ||||
|
15.09.2023 23:37 | Petri Sallinen | ||
| Suomen itsenäistyttyä Suomeen jäi suuri määrä venäläisiä vaunuja, jotka Tarton rauhansopimuksen perusteella siirtyivät Suomen valtionrautateiden omistukseen. Suurin osa näistä venäläisistä umpivaunuista sai litteran Gav ja osa litteran Gd. | ||||
|
15.09.2023 23:36 | Panu Breilin | ||
| Jos oletetaan penkereen kaltevuudeksi esimerkiksi 12 promillea, niin penkereestä taitaisi tulla parin kilometrin mittainen. | ||||
|
|
15.09.2023 23:25 | Panu Breilin | ||
| Venäläisten kaksiakselisten yleiskäyttöisten umpivaunujen (kuten esimerkiksi näiden kuvassa olevien vaunujen) tyyppitunnus Suomessa on Vg. | ||||
|
|
15.09.2023 23:07 | Petri Sallinen | ||
| Eivät ole, vaan nämä on uudempia neuvostoaikaisia vaunuja. Gav-vaunut olivat keisarillisen Venäjän aikana valmistettuja vaunuja, joiden rakenne vakiintui jo 1890-luvulla. Korien kehikko oli kokonaan puurakenteinen, kun taas kuvassa näkyvissä vaunuissa laudoistus on kiinnitetty teräksisiin L-palkkeihin, josta voi päätellä rakenteen olevan neuvostoaikainen. Päämitat ja design ovat pääpiirteissään kuitenkin lähes samat kuin Gav-vaunuissa. Mestarimallien uutiskirjeessä sivulla kuusi alkavassa jutussa on hahmotettu Gav-vaunujen historiaa. https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2022/05/Mestarimallit-Uutiskirje-14.9.2021.pdf |
||||
|
15.09.2023 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| https://juliadata.fi/timetables?s=7222&d=18.9.2023 Ensi maanantaina kulussa Fenniarailin T7222 Hnkt-Kuk. | ||||
