Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.09.2023 23:36 | Panu Breilin | ||
| Jos oletetaan penkereen kaltevuudeksi esimerkiksi 12 promillea, niin penkereestä taitaisi tulla parin kilometrin mittainen. | ||||
|
15.09.2023 23:25 | Panu Breilin | ||
| Venäläisten kaksiakselisten yleiskäyttöisten umpivaunujen (kuten esimerkiksi näiden kuvassa olevien vaunujen) tyyppitunnus Suomessa on Vg. | ||||
|
|
15.09.2023 23:07 | Petri Sallinen | ||
| Eivät ole, vaan nämä on uudempia neuvostoaikaisia vaunuja. Gav-vaunut olivat keisarillisen Venäjän aikana valmistettuja vaunuja, joiden rakenne vakiintui jo 1890-luvulla. Korien kehikko oli kokonaan puurakenteinen, kun taas kuvassa näkyvissä vaunuissa laudoistus on kiinnitetty teräksisiin L-palkkeihin, josta voi päätellä rakenteen olevan neuvostoaikainen. Päämitat ja design ovat pääpiirteissään kuitenkin lähes samat kuin Gav-vaunuissa. Mestarimallien uutiskirjeessä sivulla kuusi alkavassa jutussa on hahmotettu Gav-vaunujen historiaa. https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2022/05/Mestarimallit-Uutiskirje-14.9.2021.pdf |
||||
|
15.09.2023 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| https://juliadata.fi/timetables?s=7222&d=18.9.2023 Ensi maanantaina kulussa Fenniarailin T7222 Hnkt-Kuk. | ||||
|
15.09.2023 22:32 | Martti Vuorikoski | ||
| Kiitos, Jouni, juuri näin. | ||||
|
15.09.2023 22:11 | Pasi Seppälä | ||
| Okei. Kiitos tiedosta. Ajattelin, että jos näitä mustanaamaisia Sinivalaita on sijoitettu myös Siilinjärvelle, niin silloin voisi kone vaikka vaihtua. | ||||
|
15.09.2023 21:31 | Tuomas Pätäri | ||
| Kävin kyseisellä mäellä tämän saman reissun yhteydessä katsastamassa olisiko sieltä kuvausnäkymää Nalkinsalmen ratasillalle. Maston pohjoispuolelta sellainen löytyikin, muttei kovin hyvä. Lintutorni sen sijaan oli kuvailemallasi tavalla aivan "metsän keskellä" ilman mitään erikoista näköalaa mihinkään suuntaan. | ||||
|
15.09.2023 20:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitääpä mainita "takuumiesten" ylläpitämä Feldluftpark Pori (iso lentovarikko), jonka kautta kulkivat mm. täydennyslentokoneet esim. Jäämeren-hävittäjälentorykmenttiin (Jagdgeschwader JG 5 "Eismeer") pohjois-Norjassa. Puhumattakaan tiedustelulentoyksiköistä ja muistakin. Suomalaiset saivat laajemmin asioinnin aihetta FLP Porin kanssa Messerschmitt Bf 109-koneidensa myötä. Herra Rainer: oman kommenttisi myötä mainitsisin, että Organisation Todtin duunareilla oli tekemistä riittämiin, Atlantin vallista juurikin rautatieinfrastruktuuriin pitkin inhaa itää. Unohtamattakaan natsikasvatukseen (joka jannulle) kuuluvaa puolen vuoden työpalvelua. Ja aina välillä piti kammata porukasta asekuntoisimmat ("Heldenklau") ja heittää nämä raukat rintamille. |
||||
|
15.09.2023 20:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, ja muutkin: epäilen vahvasti kuvan vaunun numeron 57:ää. 57-numerosarjan Gb:tä olivat ns. ruotsalaismalliset, joissa tukikehikko oli u-teräspalkeista. 54-numerosarjan edustaja olisi uskottavampi puurunkonsa ansiosta. Jos tuo viisseiska-asia olisikin totta, se olisi tosissaankin hyvin harvinainen. Omasta vakstuukikantisesta vihosta puuttuu tosin kuvan yksilön tiedot. Itse pitäisin XG-statusta mahdollisena, vaikkkakin luokanalennuksen syy ei aina välttämättä näy ulkoasusta: esimerkiksi Fe2O3:n kovin syövyttämä aluskehys olisi yksi hyvä syy. Toinen hyvä syy olisi sen kalliin Reebokin solahtaminen lattialaudoituksesta helposti läpi. Kyllä näitä syitä siis on ja siksi vaunumestarin tekemä tarkastus on melkeinpä elinehto. |
||||
|
|
15.09.2023 19:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun käsittääkseni saksalaisten sotilaiden lomalaisjunia kulki myös Hankoon ja mahdollisesti muihin satamakaupunkeihin. Hangossa nillä oli ainakin tukikohta samaan tyyliin kuin Torniossa ja Oulussa. Ja miten he olisivat päässeet Hyrynsalmeen josta Kuusamon kenttärata alkoi muutoin kuin Oulun ja Kontiomäen kautta? Ymmärtääkseni 1524 mm radoilla vallatuilla alueilla käyttivät saksalaiset sitä kalustoa jota oli saatavilla mutta eivät voineet aina jäädä odottamaan että rata kavennetaan vaan siirsi omia vaunuja jos ei muuta ollut saatavilla. |
||||
|
15.09.2023 18:55 | Jan Jahkola | ||
| Google mapsista katsoin katunäkymää mutta ei ollut (arvatenkaan) enää vanhoja kylttejä eikä varjostumia seinässä. Hankkija? | ||||
|
|
15.09.2023 17:48 | Hannu Peltola | ||
| Suomessa vaikutti sekin, että saksalaisten alueella ei ollut käytössä kuin yksi ainokainen rautatieyhteys Oulusta Sallaan. Tuolle yhteydelle ei mahdu määräänsä enempää kalustoa ja ilmeisesti esimerkiksi Saksasta ei ollut tarvetta tuoda (raideleveydeltään muutettua) lisäkalustoa. Kuten tunnettua, huoltoyhteyksien heikkous pohjoisessa pakotti saksalaiset rakentamaan Kuusamon kenttäradan. | ||||
|
|
15.09.2023 17:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Herra Esa? | ||||
|
|
15.09.2023 17:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei se veturi matkalla vaihdu, joten sama yksilö on pakko olla. | ||||
|
15.09.2023 17:10 | Jorma Toivonen | ||
| Resiinan 2/2023 kantta valmistellessa oli käsillä parempi alkuperäiskuva. Siitä selvisi, että veturina on A3 nro 18. SKS |
||||
|
|
15.09.2023 16:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, saksalaisten harrastamaan "kalustonjakeluasiaan" vaikutti hyvin vahvasti yleiseurooppalainen raideleveys (1435 mm). Juuri siinä on sotavetureiden (Reichsbahnin BR42 ja BR52) laajan levinneisyyden selitys. Saksalaiset lisäksi harrastivat operaatio Barbarossassaan valtaamillaan alueilla raideleveyden kaventamista omaan käyttöönsä. Suomi aseveljeyksineen oli eri juttu, 1524 mm-saalistahan kyörättiin aikamoisia määriä tänne, kulkukuntoisista silkkaan romuun. |
||||
|
|
15.09.2023 16:29 | Kimmo Huhta | ||
| Minkä yhtiön varastoja taustalla? Mikä -maatalous, Sastamala? | ||||
|
15.09.2023 16:16 | Hannu Peltola | ||
| G9 näyttäisi ainakin minusta varsin varmalta tunnistukselta. | ||||
|
|
15.09.2023 16:08 | Hannu Peltola | ||
| Tuo haukivaunun näköinen vaunu taitaa olla sama kuin tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/145030?s=1 Jos se on sama vaunu, kyseessä on sotien jälkeen valmistunut vaunu, ei varsinainen hauki. | ||||
|
15.09.2023 16:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Kymmenen Vuotta Sitten :) | ||||
|
15.09.2023 15:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Vuoteen ei ole tätä vaunua näkynyt kuvissa. | ||||
|
|
15.09.2023 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| G9:stä tuli Sk2 vuonna 1942, ja G11 koki muuttumisleikin Sk3:ksi. Eroja siis näillä kahdella Mogul-vehkeellä oli/on. | ||||
|
|
15.09.2023 14:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllähän tuo suippopääty kovasti "Hechtwaggonin" (= haukivaunu) näköinen on. Näkyisipä telitkin, niin tietäisi että, onko ne levitettyjä (raideleveys?) vaiko itäystävämallisia...? |
||||
|
15.09.2023 14:37 | Jouni Hytönen | ||
| TEP60-veturin äänimaailma on varsin herkullinen, olisi hienoa, jos edes jossain säilyisi joku veturi liikkuvana museoesineenä. Riian asemalla kerran seurasin, kuinka asemalta lähtenyt TEP60 laukoi murinallaan parkkitalossa seisovien autojen varashälyttimiä. :D | ||||
|
|
15.09.2023 13:25 | Rainer Silfverberg | ||
| On muuten erikoista että kaikkiin muihin maihin joissa Saksan armeija tavalla tai toisella oli läsnä 2. maailmansodassa, vietiin vetureita ja varsinkin vaunuja suuriakin määriä joilla hoidettiin sotilaskuljetuksia, mutta Suomeen ei. Ainoa poikkeus Kuusamon kenttärata. Oliko VR:llä niin paljon kalustoa ylimääräisenä että sillä saatiin saksalaisten sotilaskuljetukset pohjoisessa hoidettua vai mistä johtuu? | ||||
|
|
15.09.2023 12:57 | Erkki Nuutio | ||
| Uskaltaisin merkitä veturin G9 Pikku-Ruskoksi sillä perusteella että valmistajakilpi on soikea olematta kooltaan mammutti (vs. Nohab) ja kilpi on kylkinumeron yläpuolella. Kookkaampi Tampellan G11 ei ole kyseessä. Taustalla muuten Stadionin torni on valmiina vuoden 1940 Helsingin olympialaisia varten. Niitä silmälläpitäen ne VR:n uudet matkustajavaunutkin oli tehty. |
||||
|
15.09.2023 12:44 | Erkki Nuutio | ||
| Volvo PV 544 (tuotannossa 1958-1965). Nämä taidettiin loppuun asti tehdä vanhalla Volvolla Hisingenissä (Lundby), tehdasalueella jonka perusti Nordiska Kullager. Kun tämä meni konkurssiin 20-luvulla, osti kilpailija SKF sen ja vuonna 1927 luovutti tuolloin aloittaneelle Volvo-nimiselle tytäryhtiölleen. Kesällä 1970 työskentelin tällä alueella Nordkulan-rakennuksessa, jota vastapäätä pienehkössä peltihallissa kokoonpantiin vielä silloin ns. pyhimys-Volvoja. | ||||
|
|
15.09.2023 12:32 | Marko Laine | ||
| Muistaakseni tuo oikeanpuolimmainen vaunu on saksalaista valmistetta. | ||||
|
15.09.2023 12:08 | Eljas Pölhö | ||
| Dokumentti Ko 168/486, 9.3.1964 Vaunujen sarjamerkkien, numeroiden ja kantavuuksien muutokset helmikuussa 1964 luetteloi mm: Ci-vaunu n:o 2308 muutettu Eims-vaunuksi n:o 21505 Sen kuukauden aikana muut henkilöliikenteen tai virkatarvehenkilövaunujen muutokset olivat kaikki hylkäyksiä: Ek-vaunu n:o 939 XE-vaunu n:o 0659 BT-vaunut n:o 01120, 01131 |
||||
|
|
15.09.2023 11:48 | Jussi Tepponen | ||
| Tuo "Uusia junanvaunuja / Nya tågvagnar / New railroad cars " kuvan ostikko tulee Hufvudstadsbladetin kuva-arkistosta, josta kuva on peräisin. Kuva liityy sarjaan, jossa on mm kuva "Valtion Rautateiden VR:n uusi paikallisjunan vaunu Helsingissä 30.6.1939.": https://museovirasto.finna.fi/Record/museovirasto.fab6b250-cb45-4c0a-a93e-dc19d12b3a21?sid=3117742257 |
||||
|
|
15.09.2023 11:08 | Heikki Jalonen | ||
| E.P.: kiitos tarkasta täsmennyksestä arkistoon nojaten. | ||||
|
|
15.09.2023 11:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Päivitin kuvatekstiä tähänastisten kommentien perusteella. Esim. nosturi sai identiteetin. Sen seurauksena saatoin Graftonin myyntiesitteen perusteella todeta sen aaltopeltihytin alkuperäiseksi. Mutta veturi on yhä tunnistamatta. Jotakin G-sarjaa se lienee? |
||||
|
|
15.09.2023 11:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tuo oikeanpuoleinen vihreä matkustajavaunu jossa suippopäädyt kenties saksalaista alkuperää? | ||||
|
|
15.09.2023 10:48 | Jouni Hytönen | ||
| 0923 ja 0926 palvelivat Liettuassa paljon pidempään, aina 2010-luvun alkuun saakka. Virossa veturivetoinen kaukoliikenne hiipui jo 90-luvun loppupuolella sen verran, ettei TEP60-vetureille ollut enää käyttöä. | ||||
|
|
15.09.2023 09:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tapion mainitseman Ci:n numero oli ollut 2308. Eims 21505 hylättiin vuonna 1978. Ci oli valmistunut vuonna 1921, alkuperäinen sarjamerkki vuoteen 1956 oli ollut Di. Muutos mokunkuljetusvaunuksi tehtiin vuonna 1963. Aluskehyksessä on kehystettynä 2.64 Psl, lienee valmistunut tuolloin. |
||||
|
|
15.09.2023 09:18 | Eljas Pölhö | ||
| Nosturi 3 on Grafton 949 vuodelta 1906, kattilanumero 0610. https://rautatiearkisto.info/epolho/VR%20rata-autot%20ja%20työkoneet/VR%20nosturit%20ja%20kaivinkoneet%20Cb.pdf |
||||
|
|
15.09.2023 08:27 | Kari Haapakangas | ||
| Hmm, olisiko tuossa tilaa pengertää rautatietä tarpeeksi ylös ilman että radan jyrkkyys nousisi kohtuuttomaksi? Nostosiltaan verrattuna tavallinen sentään tulee huomattavastikin halvemmaksi. | ||||
|
15.09.2023 07:04 | Teppo Niemi | ||
| Haapsalun rautatieliikenne on päättynyt 1990-luvun puolivälissä. Nykyison siis asemarakennuksessa toimii Rautatie ja tietoliikennemuseo. | ||||
|
15.09.2023 01:36 | Kai Krause | ||
| Tää on aika hieno, toimiva kokonaisuus. | ||||
|
14.09.2023 23:41 | Mikko Otava | ||
| Rata kuitenkin kunnostettiin puunjalostusteollisuuden toiveista turvaamaan puutavaran kuljetuksia, ei niinkään siltarumpupolitiikan vuoksi. Radan kunnostamisen aikaan itänaapurin itsevaltias uhkasi lopettaa puuntuonnin zenäjältä, mutta pyörivät päätöksensä kun perusparannus oli jo käynnissä. Nythän radalle olisi taas käyttöä kun hyökkäyssodan vuoksi puuntuonti on jäissä. | ||||
|
|
14.09.2023 23:16 | Kari Kuusela | ||
| Ovatkos nämä nyt niitä Suomessa litteralla Gav tunnettuja vaunuja? Entisöinti on tehty ilmeisen pienellä budjetilla, kun merkinnät on jätetty tykkänään pois ja oviaukotkin paneloitu umpeen. | ||||
|
|
14.09.2023 23:04 | Panu Breilin | ||
| Kallansiltojen nostosillan suora kopiointi tähän ei oikein onnistu, koska syväväylän takia tähän pitäisi saada 12 metrin alikulkukorkeuden sijasta 24,5 metrin alikulkukorkeus. Esimerkiksi Ruotsin Trollhättanissa on nostosilta missä on 27 metrin alikulkukorkeus: https://www.trollhattan.se/globalassets/bilder/gemensamma/tbron_skepp.jpg |
||||
|
|
14.09.2023 22:47 | Heikki Jalonen | ||
| Nosturi on melkoisella todennäköisyydellä Grafton & Co, Vulcan Works, Bedford, Englanti, valmistama 5 tonnin höyrykäyttöinen kone. Saman firman suuremmat nosturit olivat 3-akselisella alavaunulla ja tukevammilla puomirakenteilla. Valmistusvuosi lienee jotain 1890-luvun puolta. Ketjujen käyttö taakan ja puomin nostoeliminä alkoi olla vanhahtavaa 1900-luvulle tultaessa, jolloin teollisesti valmistetut teräsköydet alkoivat vallata nostokoneita ja kaivulaitteita. Englantilaisessa koneessa "katos", "hytti" tai "konesuoja" eivät vielä edes 1900-luvun alkupuolella olleet mitään itsestäänselvyyksiä, koneen ostaja sai sellaisista ylellisyyksistä yleensä huolehtia ihan itse. Kelpo britti-koneenkäyttäjä (merenkulkijakansaa) kesti säitä ja suolavettä rajoituksetta eikä edes osannut kaivata mitään suojaavia kopperoita. Vielä vähemmän moisia suojia (ja varsinkin niistä aiheutuvia kustannuksia) tosin kaipasivat koneen omistajat, mukavalla klubillaan takkatulen ääressä ja brandya lasissaan... Kuvaa otettaessa kone on ollut jo melko iäkäs. Samoin jo melko pieni yleisiin rautatietehtäviin mutta tuossa louheen kuormauksessa ihan sopiva. |
||||
|
14.09.2023 21:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 22,5 tonnin akselipainoilla nämä on 90-tonnisia vaunuja, eli 60-vaunuinen juna painaisi enintään 5400 tonnia. | ||||
|
|
14.09.2023 20:23 | Jorma Kattelus | ||
| Tuohon voisi tehdä Kuopion Kallansiltojen kopion. https://vaunut.org/kuva/121902 | ||||
|
|
14.09.2023 20:17 | Timo Haapanen | ||
| Paljon mahdollista, Vectroniparilla on vedetty jopa 7000 tonnin junaa testimielessä: https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutiset/tassa-tulee-7-000-tonnin-superjuna-morko-liikenteen-paastoja-merkittavasti-vahentava-suomen-kilpailukyvyn-kirittaja-150420210922/ | ||||
|
14.09.2023 17:12 | Teemu Saukkonen | ||
| On kannattanut kytistää pimeällä. | ||||
|
|
14.09.2023 16:57 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Anu Vehviläinen on kotoisin Leppävirralta ja valmistunut ylioppilaaksi Savonlinnan Taidelukiosta (Wikipedia). | ||||
|
|
14.09.2023 16:49 | Hannu Peltola | ||
| Ja Anu Vehviläinen on kotoisin, yllätys, yllätys, Savonlinnasta! Tämä edustaa siltarumpupolitikointia tyypillisimmillään. | ||||
|
|
14.09.2023 16:34 | Jussi Laukkanen | ||
| Tämän aikakauden nostokraanojen aaltopeltiset suojat näyttävät olleen usein hyvinkin samankaltaisia saman valmistajan samankokoisissa koneissa. Siitä voisi vetää arvauksen, että kraanan sai tilattua sääsuojalla varustettuna. Pellitys tuli oletettavasti erikseen pakattuna ja koottiin vasta perillä, sillä se olisi muutoin vaurioitunut laivauksen ja laivasta purun yhteydessä. Brittivalmistajat näyttivät suosivat aaltopeltisiä suojia, kun taas eräillä saksalaisilla valmistajilla oli tasaista peltiä. Suojan merkitys oli luultavasti koneiston suojaaminen sateelta. Näissähän oli avonaisia liukujohteita ja avohammaspyöriä, joiden voitelu ei pidä vedestä. | ||||
|
14.09.2023 16:08 | Jyrki Längman | ||
| Video https://youtu.be/eALcW2UfwVY |
||||
