Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.12.2024 20:23 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ole kääntöpöytää vuonna 1939 käytetyssä raidekaaviossakaan. Vuosina 1937 ja 1938 julkaistiin veturitallin laajennussuunnitelmia, joissa oli vaihtoehtoina kääntöpöytä tai vaihdeviuhka. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15561.0 Neuvostoliiton Porkkalan merisotatukikohdan rautatiellä (lyh. "Porkkalan rautatiellä”) ei tainnut olla mitään kääntömahdollisuutta vetureille. Lähimmät kääntöpöydät olivat Pasilassa ja toiseen suuntaan Karjaalla. Suomalaiset suunnittelivat Rödbrottin kivilouhoksen vaihteelle tilapäistä kolmioraidetta, mutta en tiedä tehtiinkö sitä koskaan. Kävin TAE:n kanssa paikalla joskus 1969/70 tienoilla tutustumassa tilanteeseen, mutta mitään jälkiä siitä ei tainnut olla, vaikka maaston puolesta se olisi ollut mahdollinen. Itse louhoksestakaan ei löytynyt mitään rautatiehistoriallisesti mielenkiintoista sivuraiteen pohjaa lukuunottamatta. |
||||
|
03.12.2024 18:21 | Lasse Holopainen | ||
| Valkoinen turvateippi on n e ä m m ä omiaan viher-harmaan veturin keulassa täällä Suomenmualla. | ||||
|
|
03.12.2024 18:20 | Jouni Halinen | ||
| 1954/1956 ilmakuvasta näkee, että kääntöpöytää ei ole laisinkaan, kiskot vain haaroittuvat tallin pilttuisiin, onko niitä nyt 5 kpl? Talli on purettu vuoteen 1992 mennessä. https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/link/3ZT35J Kun kaikki videot katsoin läpi, niin ainakaan niissä ei näkynyt kolmioraidetta. Eikä myöskään vuoden 1960 kartassa ole mitään viitteitä siitä. Senhän olisi saanut helposti rakennettua siihen haarakohtaan mistä rata erkanee Rantaradasta Båtvik:kiin. https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/link/3ZUjdv Kun katsoo vuoden 1956 ilmakuvaa, niin siinä näkyy ihan selkästi sotasatama, mutta tuossa 1960 kartassa siitä ei ole merkkiäkään. |
||||
|
03.12.2024 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Länteen, itään, länteen, itään, ei tee mitään, ei tee mitään, kun vain on mieli rohkeaaaarrrrggghh!" - Tauno Palo (englanniksi: "Tyrone Fire") elokuvassa "SF-paraati" (vuodelta 1939). Jolloin suurin osa arvon läsnäolijoista oli Kirkkonummen "Varuboden"-osuuskaupan hyllyssä - margariinipaketissa, hekå hekå! |
||||
|
03.12.2024 17:22 | Jouni Halinen | ||
| Kaikkein parhaimmat jätskit sai 60/70- taitteessa Loviisan saaristossa, kun ensin ventattiin kauppa-autoa laiturilla kesäkuumalla tunnin verran ja lopulta auto tuli ja eikun jätski ostoksille. | ||||
|
|
03.12.2024 16:51 | Teppo Niemi | ||
| Hannuhan kirjoittaa 2.12. 8:52 kuvaussuunnan ollen itään. Eli kuvaussuunta on länteen, johon suuntaan myös junakin on menossa. |
||||
|
|
03.12.2024 16:46 | Teppo Niemi | ||
| Jounin kommenttiin liityen: Kuinka pitkä kääntölava oli Kirkkonummella vuokra-alueen aikana? Miten kuvissa esiintyvien veturien käännöt on mahdollisesti hoidettu? Oliko Vuokra-alueella kolmioraiteita tai kääntölavoja muualla kuin Kirkkonummella. | ||||
|
03.12.2024 15:55 | Eljas Pölhö | ||
| Veturin sarja ja numero näkyy puskinpalkissa, paitsi että kolmas numero on vähän piilossa. Sanoisin kuitenkin ЭР (ER tai Er, kumpaakin käytetään*) 773-31, mikä tekee siitä ČKD 2820/1952. * R kuuluisi olla yläindeksi, mutta en onnistu toistamaan tähän (770 olisi vuodelta 1950, 775 olisi Mávag vuodelta 1956, ei oikein mahdollinen, 778 ei ole) |
||||
|
|
03.12.2024 15:34 | Markku Naskali | ||
| Olikohan sama auto joka kävi mm. Itä-Pakilan siirtolapuutarhalla? | ||||
|
|
03.12.2024 14:00 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkoitettanee filmiä https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/porkkalan-palautus-tuli-yllatyksena kohdasta 1:17 eteenpäin. Ei siinä oteta minusta kantaa, kumpaan suuntaan juna on tässä kuvassa matkalla. Seuraavassa kohtauksessa juna saapuu kyllä Kauklahteen mutta on selvää, ettei kysymys ole täsmälleen samasta junasta vaan aivan eri otoksesta, koska Kauklahteen saapuvassa junassa veturi on tenderi edellä, vaunuja on yksi vähemmän tähän kuvaan verrattuna ja konduktöörivaunu on junan perässä, kun tässä se on etupäässä. Filmillä näkyvä puomi ei varmastikaan ole täsmälleen rajan kohdalla vaan muutaman sadan metrin päässä siitä ja vastaavasti Neuvostoliiton puolella on ollut oma vartiointipisteensä ja oletettavasti paljon massiivisemmin turvajärjestelyin. |
||||
|
03.12.2024 13:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Se oli Finnlines -varustamo joka hankki maa-alueet Kantvikistä suursatamaa varten ja painosti sillä Helsinkiä. Finnlinesilla oli käytännössä monopoli laivarahdeissa Suomesta Euroopaan ja olisi ollut valtava tappio Helsingille jos uusi satama olisi ollut varustamon eikä kaupungin omistuksessa. Molempia suursatamia vastustivat luonnonsuojelijat, helsinkiläiset olisivat halunneet sataman Kirkkonummelle ja päinvastoin. Jonkun tontin Kampista joutui Helsinki antamaan Finnlinesille että sovinto saatiin aikaiseksi ettei se lähtenyt omaa satamaa Kantvikiin rakentamaan. |
||||
|
|
03.12.2024 13:06 | Jouni Halinen | ||
| Video etenee niin, että rajamies avaa puomin https://vaunut.org/kuva/172102?s=1 seuraavassa kohtaa videolla juna lähestyy puomia (yllä oleva kuva) ja seuraavaksi videolla näkyy kun veturi ohittaa rajapuomin. Faktaa on se että Suomi on oikealla puolella (mm. kameramiehen sijainti) ja neuvostoliitto vasemmalla (nl veturi). Luulisi että puomi aukeaisi Suomen puolelle päin, nythän rajamies joutuu käymään joka kerta ”neuvostoliitossa” kun hän puomia kääntelee, mutta näin kuitenkin tapahtuu. Ja se on myös fakta että kyseessä on itäpuolen raja ei länsipuolen. Video kertoo sen että juna tulee vuokra-alueelta päin ja kuvakin kertoo että näin tapahtuu. Ihan kylmällä päättelyllä (ei mutua) asia ei oikein voi muulla tavoin olla. Eihän juna tule Kauklahdesta vuokra-alueelle päin vaan se tulee joka tapauksessa vuokra-alueelta Suomeen päin. Eli idän puolella se tarkoittaa kohti Kauklahtea. Olis pitänyt ottaa videoilta ns. timestampit, en ottanut, nyt olisi aika duuni kaivaa ne videoilta esiin. Mutta jos joku sattuu tämän kohdan videolta näkemään, niin kertoo sitten vahvistettua faktaa asiasta täällä. |
||||
|
03.12.2024 12:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, mikäli moista sarvipään biologisen habituksen elin-tärkeän osan nimityksellä tarkoitetaan kelluvaa kohoa, joka ennalta määrätyn vedenpinnan alenemisen myötä käynnistää pumpun lisäämään vettä, niin siten asia olisi selvää pässinlih... eikun - munia. | ||||
|
03.12.2024 12:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, en itse ollenkaan epäilisi salakuljetusaspektia, mitä tulee Kalashnikoviin. Puolalaisia on istutettu pistinten voimalla reaalisosialismiin, jonka "ihanana" saavutuksena olivat ns. "Berjozhkat". Kalashnikovin protostahan saisi melko mukavan tukun kahisevia taaloja, joilla sitten rehvastella ympäriinsä! |
||||
|
|
03.12.2024 11:34 | Petri Nummijoki | ||
| Jos kuvan https://vaunut.org/kuva/172102 rajapuomi on ollut lähellä punaista viivaa ilmakuvassa https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/link/3ZReNP (ja Suomen alue viivan yläpuolella) niin eikö junan olisi maaston puolesta melkein pakko tulla Kauklahden suunnasta ja olla matkalla Karjaalle päin? Karjaalta Kauklahteen päin mentäessä pitäisi kai junan taustalla olla tässä lähinnä metsää ilmakuvasta päätellen mutta Kauklahdesta Karjaan suuntaan mentäessä peltoaukeaa, kuten kuvassa on oikeasti. Sitten on vielä sekin, että hyväksyikö Neuvostoliitto rajalla tapahtuvaa kuvaamista heidän alueelleen päin? Pitäisin jotenkin pienimmän reisan tienä, että on pyritty kuvaamaan rajalta Suomen suuntaan eikä Neuvostoliiton alueelle. |
||||
|
|
03.12.2024 11:04 | Jouni Halinen | ||
| Onko lopullinen totuus nyt se, että juna on menossa länteen. Itse olen kanssa sitä mieltä, koska kaikki isommat fabriikit ovat radan etelä-puolella, eli kuvassa vasemmalla. Eikös myös asema-laiturin paikka kerro siitä. Ja eikös itse asemakin ole aika liki. Pohjois-puolella oli lähinnä asutusta ja postikonttori, se jäi mieleen kun mun firmalla oli siinä 90-luvulla itsepalvelukopiokone ja tuli siellä joka kuukausi käytyä. Korjaan sitten tuon kuvatekstin. | ||||
|
|
03.12.2024 10:07 | Jouni Halinen | ||
| Tarkoittaako Esa uimurikytkimellä ns. "pässinmunia"?. | ||||
|
|
03.12.2024 10:01 | Jouni Halinen | ||
| Satamaa alueelle suunniteltiin (joillakin tahoilla?) korvaamaan Länsi/Sompa satamat. Mutta eihän Helsinki nyt luovuta hyvää businesta muille. Joku(huolinta?)firma ehti kuitenkin hankkimaan maa-alueet satamaa varten omistukseensa. Jostain kumman syystä? Helsinki vatuloi ko. firman kanssa asiat niin, että kaupunki vaihtoi nämä maa-alueet tonttiin (rakennusoikeudella) Helsingissä. Joten Helsinkiläisillä veronmaksajilla on nyt suurehko merenrantatontti omistuksessaan. Asia meni jotenkin niin, että Vuosaaren satamahanke ei olisi edennyt ilman tätä järjestelyä?. Onko Esalla alueen entisenä asukkaana muistikuvia tapahtuneesta?. | ||||
|
|
03.12.2024 09:06 | Jouni Halinen | ||
| Muistan jostain lukeneeni, että aivan ensimmäinen Ak-47 olisi (sala)kuljetettu Suomeen Puolalaisella rahtilaivalla, vuodesta ei ole muistikuvaa. Tämä on kuitenkin erittäin hatara muistikuva. | ||||
|
03.12.2024 08:49 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Voi että.. Mahtava kuva.. Kyllä Lättäpari kalpenee massiivisen sillan symeihin:) | ||||
|
03.12.2024 07:30 | Jari Välimaa | ||
| Tähän saakka ovat olleet kokonaan kiinni vain tuulikaappi on ollut auki, mutta en huomannut katsoa aukiolo aikoja. Myös parkkipaikanpuoleinen ovi oli auki. | ||||
|
03.12.2024 05:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »Tilapäinen erotusjakso.» | ||||
|
03.12.2024 02:58 | Joonas Kauppinen | ||
| Kuulin tarinan eräältä ex-asentajalta, elikkä veturimekaanikolta että tähän veturiin oltiin tehty kuntotarkastus 1998 tai 1999 ja silloin tarkastuksen yhteydessä huomattiin että suurin osa sisuskaluista oli edelleen hyvässä kunnossa ja pienellä laitolla tämän olisi saanut silloin ajokuntoon. En tiedä pitääkö tarina paikkansa, mutta asentaja oli yli 40 vuotta Vr:llä asentajana. | ||||
|
|
03.12.2024 02:38 | Joonas Kauppinen | ||
| Kiitos Jouni, yritän katsella jos löytyisi raja-aidan jäännöksiä maastosta. | ||||
|
03.12.2024 02:23 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jokerit lähti hakemaan KLH mestaruutta niin tuli turpaan ja lensi takasin lähtöruutuun "Helsinki areenalle harjoittelemaan. Tampereelta ne palautetaan, samaan lähtöruutuun. Sitten yrittävät haastaa tapparaa niin siinä lentää koko joukkue "eteläpäätyyn". Tais ne lentää viroon asti... | ||||
|
02.12.2024 23:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John - Yeah, näin voimme lausahtaa. | ||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä porkkalan vuokra-alueella 1955-1956 |
02.12.2024 21:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Faija kertoi käyneensä moottoripyörällään 1950-luvun puolenvälin tienoilla Kivenlahden sillalla katsomassa puomia ja rajavartijaa. | ||||
|
02.12.2024 20:56 | Eljas Pölhö | ||
| Koskee pääosin ajanjaksoa 1930-1990: Yleisesti ottaen Käskylehdissä/Virallisissa tiedoituksissa annettiin seisakkeiden sijainti sillon kun se päätettiin avata. Myöhemmät muutokset mainittiin vain harvoin ja usein vaativat tariffikilometrien muutoksen. Muutokset, jotka tehtiin käyttäjien pyynnöstä tasoristeykseltä toiselle tai lähemmäs jotain muuta kulkuväylää (uusi kärrytie tai maantie), löytyvät Liikenneosaston yleisten asioiden kirjelmistä. Liikennepaikkakortistot antavat tilanteen vuosikymmenen alussa ja muutokset ovat kiinni päällystöaseman kortin ylläpitäjän aktiivisuudesta. Eniten muutoksia oli aikataulukirjojen vuosittaisissa rataosaselostuksissa ja niiden päivityslehdillä. Nämä rataosaselostukset taidettiin jossain vaiheessa muuttaa useamman vuoden kerrallaan voimassaoleviksi. Pienet muutokset voivat johtua tiealueen leventämisestä (seisaketolppaa siirretty) tai muilla liikennepaikoilla asemarakennuksen koon muutoksesta. Isommat muutokset voivat johtua koko rataosan uudelleenmittauksesta rataoikaisujen takia, uudesta asemarakennuksesta, asemarakennuksen purkamisesta ja mittauksen siirtymisestä joko ratapihan keskipisteeseen tai tulovaihteelle sekä asemarakennuksettomilla liikennepaikoilla myös ratapihan pituuden muutoksesta. Niittylahden 613+478 on saattanut olla myös painovirhe jonain vuonna. En voi enää tarkastaa vanhoja painettuja rataosaselostuksia (50-80-luvuilta), koska omani ovat tuhoutuneet. Muut lähteet eivät muodosta samanlaista jatkuvaa sarjaa. |
||||
|
02.12.2024 20:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Vasemmanpuoleinen herra on tukikohdan komentajana v 1951-56 toiminut kenraaliluutnantti Sergei Kabanov, joka toimi myös 1939-40 Hangon tukikohdan komentajana. | ||||
|
|
02.12.2024 18:59 | John Lindroth | ||
| Kivasti onnistunut otos! | ||||
|
|
02.12.2024 17:57 | Roope Prusila | ||
| Onko se osa tätä suurta uudistusta, että odotus- ja wc tilat on avoinna vain arkisin, ja silloinkin vaan klo 6-18? | ||||
|
02.12.2024 17:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei kentsu?, amiraali? Jannu on punaisen laivaston vetimissä. Vaikka talvea eletään, niin herrat patsastelevat koppalakeissa? Katsoin nuo Areenan lyhärit Porkkala-tapauksesta, siten kyllähän puheenpitäjän arvoksi mainitaan kenraalimajuri, nimi on Tshernyshev. Lieneekö ollut rantapyssyporukassa, koska Naissaari - Porkkala kapeikkona oli ollut ennenkin mielenkiinnon kohteena... |
||||
|
02.12.2024 17:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa Ci-hyttivaunu, I & II luokkaa. Eli juuri niitä vaunuja, joita Porkkalan ajan jälkeen väsäiltiin Eims-retkeilyvaunuiksi. | ||||
|
|
02.12.2024 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vetureissa tenderin veden lämmittäminen onnistui päästämällä höyryä injektorin läpi, tavallaan "väärään" suuntaan. Oli vaan tarkkaa hommaa, sillä injektorit eivät toimi liian lämpimällä vedellä (suihkulauhdutukseen tarvittava lämpötilaero oli tällöin liian pieni). Vesitorneissa käytettiin kyllä höyrykäyttöisiä pumppuja veden pumppaamiseksi järvestä tornin säiliöön. Kattiloita siis oli olemassa tätä varten. Pumput olivat aika simppeleitä, esim veturikäytöstä tuttu Worthington-mäntäpumppu höyrykoneineen lojui paksussa pintaruosteessa Porvoon tallissa Pikkujumbo 1148 vieressä. Pumppuja alettiin kyllä myös tehdä sähköllä käytettäväksi. Uimurikytkimen "heittäminen" tornin vesitankkiin ei nyt niin hirveän vaativaa teknillistä osaamista tarvinnut. |
||||
|
02.12.2024 17:38 | Lari Åhman | ||
| Junana liikuttaessa ei voi tulla, koska pääopastin on siellä hitossa asti. Joku vaihtotyöyksikköhän tuossa varmaan voisi odotella raideopastimen takana, mutta lienee harvinaista. | ||||
|
|
02.12.2024 17:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Niittylahti on ollut 613+475 ainakin seuraavissa Luettelo rautatieliikennepaikoista -dokumenteissa: 1.6.2003, 5.6.2005, 3.6.2007, Rataverkon kuvaus 1.7.2010, ja sitä se on vielä nykyisinkin. | ||||
|
|
02.12.2024 17:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sieltä oli löytynyt mm. Saksan laivaston asepuvun nappeja, kunhan arkeologit pääsivät alueelle neukkujen poistuttua. | ||||
|
02.12.2024 17:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Miksei Uaceilla kuskata enää? | ||||
|
|
02.12.2024 17:07 | Tauno Hermola | ||
| Hyötyikö vesisäiliön lämmitys höyrykattilasta? Eikö veturikattilaa voitu muuttaa pelkäksi vesikattilaksi? | ||||
|
02.12.2024 16:27 | Jukka Voudinmäki | ||
| 1.10.1932 tai ainakin viimeistään silloin. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/933122?term=Takalisto&page=24 |
||||
|
02.12.2024 15:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Tasapään sijainti 439+992 vaunut.orgin liikennepaikkaluettelossa on peräisin Käskylehdestä 46 / 66. 2. ( https://www.doria.fi/handle/10024/171670 ) | ||||
|
02.12.2024 15:45 | Veeti Saukkonen | ||
| Ihmeellistä että kaikki (kuljettajat) selvisi | ||||
|
|
02.12.2024 14:52 | Matti Melamies | ||
| Asiat hyvin tunteva opas kertoi, että jos tuolla vuokra-alueella vuokraamisen aikana oli jotain rakennettu hyvin, niin rakennustyön olivat suorittaneet saksalaiset sotavangit. | ||||
|
02.12.2024 14:49 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Ohhoh, onpa kerta kaikkiaan upea kuva! | ||||
|
|
02.12.2024 14:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Kolmen kilometrin päässä oleva Hevossaari avattiin 1.6.1932. Voisiko se sitten olla Takalistonkin avauspäivä? | ||||
|
02.12.2024 14:22 | Hannu Peltola | ||
| X | ||||
|
02.12.2024 14:20 | Jari Välimaa | ||
| Kyllä Dr12, Dr16 ja Dr18 ovat dieselsähköiset veturit eli jonka dieselaggrekaatti tuottaa sähköä vetomoottorille,jotka ovat sähkömoottoreita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Diesels%C3%A4hk%C3%B6inen_voimansiirto |
||||
|
|
02.12.2024 14:07 | Teppo Niemi | ||
| Mitäs Markku Nummelinin kirjassa kerrotaankaan Kirkkonummen aseman seudusta? Milloin Kirkkonummen ratapihan itäpäässä sijainnut ylikulkusilta on rakennettu? Junahan on menossa Turun suuntaan (Vrt Esan kommentti https://vaunut.org/kuva/172122 klo 13.59. ) Sopiiko tausta muihin Kirkkonummen kuviin samalta ajanjaksolta? Suosittelen tutustumaan myös, mitä Vanhat painetut kartat kertovat asiasta joko juuri ajalta ennen Vuokra-alueen luovutusta tai sen jälkeen. Löytyykö kuva- tai filmimateriaalia alueen evakoinnin ajalta, jossa tuo silta näkysi. |
||||
|
|
02.12.2024 14:04 | Vesa Pykälä | ||
| Palvekin 1981. Meilla oli pystykorva kaapissa rynkyn lisaksi. Ei ammuttu silla, mutta purettiin ja koottiin. Oli muuten aika konstikasta:) | ||||
|
02.12.2024 13:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Venäläiset veturit Porkkalan alueella olivat yleensä savutorvi Karjaalle päin. Kuva on tästä todisteena. | ||||
|
|
02.12.2024 13:58 | Hannu Peltola | ||
| Juna on menossa kohti Kirkkonummea eli länteen, kuten kommentissani totesinkin. Tehtaan piippu on edelleen vanha lasitehtaan piippu, kuten myös totesin. | ||||