Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.07.2024 16:43 | Juha Toivonen | ||
| Oijoi! Taitaa kuvaa olla rajusti joko photoshopattu, tai sitten jokin hieman puhtaampi voima työntää koko roikkaa takaapäin. Valmiiksi sysimustansinisen Dr20 pakokaasurännit eivät tässä kuvassa tee poikkeuksellisesti täyttä auringonpimennystä Tampereen keskustaan. Kaikki tämä yhteenlaskettuna: - Kuvan täytyy olla feikki, tai sitten kone on sammuksissa! | ||||
|
17.07.2024 15:23 | Lasse Reunanen | ||
| Paljon on kyllä väkeä tarvittu. | ||||
|
|
17.07.2024 13:51 | Petri Nummijoki | ||
| Ja jos ratapihoja aurattaessa oli toinen veturi siirtelemässä junarunkoja pois aurattavilta raiteilta niin siitä tulee toinen veturimiehistö ja vaihtotyöporukka lisää. Kyllähän näillä työllistävä vaikutus oli mutta ratatöitä tehtiin vähemmän talvella, joten rataosastolla ei liene ollut väestä pulaa. Vetureista ja veturimiehistöistä saattoi ollakin, jos muuten oli vilkasta talviliikennettä. | ||||
|
17.07.2024 13:50 | Rasmus Viirre | ||
| Kylläpäs se näköjään osoittautuikin kovaksi pähkinäksi | ||||
|
17.07.2024 12:38 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ja oli käytössä kesään 2012 asti: https://vaunut.org/kuva/71821?liikp1=1730 | ||||
|
|
17.07.2024 09:48 | Eljas Pölhö | ||
| Liikenneosasto esitti 7.11.1963 (Lt 3032/5359) rataosaston johtajalle, että Heimolan Tiili Oy:n raide puretaan tarpeettoma ja Lko poistaa raidetta koskevat merkinnät Liikennepaikkojen välimatkat-julkaisusta. Kuvassa näkyvä tasoristeys (Km 397+546) sai itsetoimisen valo- ja äänivaroituslaitoksen kesäkuussa 1960 (Turvalaitejaoston käyttösääntö T297) |
||||
|
|
17.07.2024 09:28 | Petri Sallinen | ||
| "Lunta raiteilla" -kirja kertoo, että "konduktöörin, aurausesimiehen ja auraus/junamiesten kanssa aurassa saattoi olla 8-10 miestä". Kirja kertoo tarkemmin miesten välisestä työnjaosta. | ||||
|
|
17.07.2024 09:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, yritin etsiä lumiaurojen miehistömääristä jotain kirjallista mainintaa. Mutta VR 1912, 1937 ("ratajaksojen käytössä 92 lumiauraa, 1987 (Vempuista: "mahdollistivat Valmet-lumiauran käytön veturiin kiinnitettynä"), eivät kerro mitään tarkkaa. 1937-laitos sentään kehuu kehitetyllä auramallilla, jonka etuosan muotoilu oli kuten maantielumiauroissa ja jossa sivusiivet saivat liikutteluenergiansa toiselta akselilta kitkakytkimen avulla ja etulevyä voitiin käyttää paineilmalla "joten miehistön lukumäärää voitiin vähentää". Entä Zetterbergin kirja "Yhteisellä matkalla, VR 150 vuotta"? Silkkaa romanttista tajunnanvirtaa, ei käy omasta mielestäni historian- tai käsikirjaksi. Ilmar Talven "Ratojen varrella"? Kertoo kyllä kuinka osuusratavartijat kolasivat 1800-luvulla erityisillä "yhden kiskon auroilla" osuutensa toisen kiskon ja palatessa toisen. Ja kuinka joku pellepeloton älysi heittää tällaiseen kolaan jopa pyörät kiinni! Aseman kello löi kolme kertaa-kirja: - nix. Rautahevon kyydissä-kirja: - nix. Keksintöjen kirja, osa "Tiet ja maakulkuneuvot" WSOY 1932: - nix. Tekniikan voittokulku, osa III (WSOY 1926): - nix. (Sentään kuva vastavalmistuneesta N1-veturista nro 769, valm.tammikuun 28. v. 1926.) Nummelinin "Rantarata" (2008): - nix. Eerolan "Pasilan konepaja 1903-2003": - nix. Juhani Katajiston "Muistojeni Helsinki" (2014): - "monihenkisen miehistön, sillä auran terät ja siivet säädettiin käsivoimin". Ja kuinka Pr1 769 on työn touhussa vetopyörät lumisina Sörnäisten ratapihan sivuraiteella Verkkosaaressa. Vanhan käsikäyttöisen auran miehistö pysyi lämpimänä klapipolttoisen kaminan lämmössä. Yhteydenpitoa veturiin hoidettiin aurasta viedyllä sähkösoittokellolla, jolla konduktööri pystyi antamaan tarvittavat opasteet. Veturimiehistö puolestaan antoi opasteita auran miehistölle veturin viheltimillä. Kyläsaarenkatu 16, 9. tammikuuta 1970. Tekniikan käsikirja, osa II (1946): - nix. Tässä suppea otos kirjallisuudesta. Nyt on kokemusasiantuntijoiden vuoro. Selvästikin porukkaa on pitänyt olla, jos auraustyö on kestänyt koko päivän. Ilmeisesti myös varaväkeäkin oli ollut? Mutta, pari asiaa vielä: aura kulki aina veturin työntämänä ja Juhani K.:n kirjassaan mainitsema Luftwaffen - ööö - eiku - hansan kolmimoottorinen Junkers Ju 52 D-AQUI on ollut lentokiellossa vuodesta 2018, joten ilmaan sillä ei vissiinkään enää pääse... |
||||
|
17.07.2024 07:53 | Kari Haapakangas | ||
| Lapaluodon sataman käyttö on vilkastunut kovasti (mm. tuulivoimakuljetukset), mutta rautatieliikenne sinne/sieltä taitaa edelleen olla hiljaista. Johan siihen viittaa radan sähköistämättömyys. Rautaruukin satama heti siinä lahden toisella puolen on aina ollut se vilkkaampi satama. |
||||
|
|
17.07.2024 07:10 | Teppo Niemi | ||
| Alataanpa pohtia vuoden 1956 JT:n liitteen perusteella: - konduktööri (liikenneosastosta, junan päällikkö) - Auraustyön johtaja (Rataosaston henkilö, kuten myös seuraavat) - Etusiiven käyttäjät (1-2 henkilöä) - Terän käyttäjät (1-2 henkilöä) - Takasiiven käyttäjät ((1-2 henkilöä) Elikäs miniminä 5, mutta käytännössä noiden liikuttelu vaati 2 henkilöä/kohde, niin päästään 8 henkilöön. Lisäksi, jos joudutaan vielä tekemään vaihtotöitä niin 1 ... 3 junamiestä kytkemään vaunuja ja toimimaan tarvittaessa opasteen toistajina. Veturissa tietenkin kuljettaja + lämmittäjä / koneapulainen. |
||||
|
|
17.07.2024 01:13 | Lasse Reunanen | ||
| Montako ihmistä tuollaisen auran käyttömiehistö on ollut? Ja mikä on ollut kunkin tehtävä? | ||||
|
|
16.07.2024 23:41 | John Lindroth | ||
| Ilmeisesti VR aurojen siivet olivat alunperin valkoisia? | ||||
|
16.07.2024 23:19 | Timo Humalisto | ||
| Kyrö 1914: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166919847261900 Kyrö -kyltti on ovista oikealle olevan yksi-ikkunaisen seinän oikeassa reunassa ylhäällä radalle päin. Jimi Lappalaisen linkittämässä Lieto-kuvassa kylttejä on kaksi: toinen katoksellisen oven yläpuolella melkein katonrajassa, toinen em. Kyrö-kuvaan verraten vastaavan nurkan Turun puoleisella pitemmällä "pätkäsivulla". Kylttien paikkoja on voitu kuvausvuosien ajoista (ja Liedon kuvan ajankohtaa ei ole mainittu) vaihtaa mutta tulkitsen paikan Liedoksi. Toinen "todiste" on maalaus. Finnan kuvissa Liedon aseman seinä on kaksivärinen, Kyrön yksivärinen. Tosin maalaustyyliä on voitu vaihtaa. |
||||
|
16.07.2024 21:21 | Arto Papunen | ||
| Eikö se viimeisin uutinen junalautasta ole, että olisi useampi proomu ja hinaaja lähtisi toisen proomun kanssa takaisin kun tuo toisen purettavaksi. | ||||
|
16.07.2024 20:10 | Simo Virtanen | ||
| Ainakin Nokialla on dieselöljyn varmuusvarasto. Ilmeisesti sitä ollaan taas täyttämässä, jos on jäänyt viime kerralle polttoaineen vaihdon yhteydessä vajaaksi? | ||||
|
|
16.07.2024 18:39 | Jukka Peltonen | ||
| Mitähän polttoaineita kuljetetaan Varkaudesta Nokialle? Luulisin olevan lyhyempi matka suoraan Sköldvikistä. | ||||
|
16.07.2024 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katselin parisen vuotta sitten Lentävä Kalakukko - elokuvan reeveereeltä kaukosäädin kädessä ja muistiinpanoja tehden. Viitaten herra Markku-T. Hakalan kommennttiin 28.9.2004, niin totean hänen olleen oikeassa. Omat havaintoni: Hv3 999, Hv2 678, Hv3 646, Hv2 673 ja Hv3 783. Lisäksi oli vielä yksi tunnistamattomaksi jäänyt Hv1 tai Hv2, tenderi kuitenkin oli kolmiakselinen. |
||||
|
|
16.07.2024 18:31 | Jari Välimaa | ||
| Tallinnan tunneli on ns. fixed link, eli samanlainen kuin Fehmarn Belt (https://en.wikipedia.org/wiki/Fehmarn_Belt_fixed_link), jota nyt rakennetaan Tanskan ja Saksan välille. Kun Rail Baltica valmistuu 2030-luvulla tulee tarve Ten-T verkon yhteystarpeen muuttamiseen tunneliksi. | ||||
|
|
16.07.2024 18:18 | Juha Toivonen | ||
| Jokin aika taaksepäin hehkutettiin uuden junalauttayhteyden toteutumisesta Suomen ja Viron välille lähivuosina. Muistaakseni tuota yhteyttä varten, suunniteltiin jopa uutta kookasta junalauttaa? Tästä ei nyttemmin ole kuulunut mitään, eli onko hanke kuopattu? Helsinki - Tallinna tunnelihanke taitaa myös olla toistaiseksi jäissä? | ||||
|
16.07.2024 17:15 | Otto Tuomainen | ||
| Kuvassa lienee Kralupy nad Vltavoun lähellä sijaitsevat Nelahozevesin tunnelit. Lähimmäinen Nelahozeves I on pituudeltaan reilut 23 metriä ja Tšekin lyhyin rautatietunneli. | ||||
|
|
16.07.2024 16:42 | Tero Korkeakoski | ||
| 2021 Googlen kuvissa raiteet on hyvin ruosteessa, tässä nyt lättähattu on kuorinut ruosteet. Miten paljon noita käytetään nykyään? | ||||
|
16.07.2024 16:35 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa kiinnittää huomiota moottorivaunun varoituskello, josta jokin pieni maalaisseurakunnan kirkko voisi olla jopa ylpeä kirkonkellona. Varoitusopasteen anto on kuvassa käynnissä ja äänimaailma moottorivaunun ohjaamossa voi olla mielenkiintoinen! | ||||
|
16.07.2024 16:30 | Hannu Peltola | ||
| Rataristeyksen liikennettä suojaa Interlocking Tower -asetinlaite. Takavuosina Atlaksella oli H0-malli juuri tällaisesta tornista. | ||||
|
16.07.2024 14:57 | John Lindroth | ||
| Onnistunut talvellinen värikuva Forssasta. | ||||
|
|
16.07.2024 13:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Se Reval -nimi tulee siitä että kaupunki perustettiin Rebala , (suomeksi "Repola") -nimisen kylän lähelle. | ||||
|
16.07.2024 13:05 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa ja John! | ||||
|
|
16.07.2024 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hai ja hui, herra Juha! Viimeksi kävin Räävelissä kesällä 1996. Muistikuvat ovat noilta ajoilta peräisin. Eikä yhtään ole ikävä sinne! Tallinna = Taani linn (tanskalaisten kaupunki) = Reval (saksaa) = Rääveli (vanhasuomalainen nimitys). |
||||
|
16.07.2024 10:30 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Heikki aluksen tietojen etsimisestä! Laittamasi tiedot kaventavat alkuperäisen kuvanottoajankohdan vuosiin 1905 (moottorivaunun valmistumisvuosi) - 1915 (Idahon uppoamisvuosi). Idaho-nimisiä aluksia on varmasti ollut paljon! Tämä Idaho oli varmaan yksi suurimmista: https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Idaho_(BB-42) | ||||
|
|
16.07.2024 10:22 | Juha Toivonen | ||
| Hui, hai Esa! Nykyään Suomi-porot menevät Tallinnaan ja koko Baltiaan tehokkaasti mobilisoituina, eli omilla autoillaan. Helsinki - Tallinna autolauttaliikenteen vuorokautinen autokapasiteetti on noussut kiitettävälle tasolle, eivätkä hinnatkaan päätä huimaa. Keskikurakärryt ovat vaihtuneet pakettiautoihin, katumaastureihin ja isoihin farmareihin. Onpa joukossa nähty varsin tukevia teliperäkärryjäkin. Eikä Baltiasta yleensä tuoda keskikuraa. Taitavat IVA olut ja Long Drink - juomat olla pääasiallisia tuontituotteita. Itse toin itä Euroopan kierrokseltamme katumaasturissa n. 500 kpl - á 0,5 ja 0,568 litraista IVA:ta, joka halvimmillaan maksoi 0,54€ tölkki. Tuulipuvutkin Suomi-poroilla ovat vaihtuneet shortseihin ja t-paitoihin. | ||||
|
16.07.2024 10:20 | Erkki Nuutio | ||
| Vuoden 1958 L75 -mallistossa oli ohjaamosta, konepeitosta ja lokasuojista (joihin ajovalot oli upotettu) yhteenrakennettu yksikkö. Sitä kannatettiin runkoon nähden kumijoustimilla neljästä pisteestä. Runko saattoi siten kiertyä 10 astetta näihin joustimiin nähden. Ilmeisesti samalla päättyi asiakkaan mahdollisuus ohjaamon hankintaan kilpailevilta ohjaamotoimittajilta (nyt aina BeGe). Ainakaan alkuvaiheessa ei tainnut olla mahdollisuutta makuuohjaamoon, ei ainakaan levitettyn versioon. Viimeiset edeltävät L71-versiot tehtiin niinikään vuonna 1958. Ehkä sittenkin kyseessä on noin 1958 valmistettu loppuvaiheen LS71-sekasikiö (ehkä ns. Suomeen uitettu), johon on jo sovitettu uudenmalliset lokasuojat. Moottori olisi tällöin D642 (150 hv). |
||||
|
|
16.07.2024 09:22 | Panu Breilin | ||
| Virpiperän pistoraide: https://vaunut.org/kuva/92883 | ||||
|
|
16.07.2024 07:36 | Kari Haapakangas | ||
| Virpiperällä oli sahan lastauslaituri ja Lapaluodossa ratapiha, sinnehän nuo oikeanpuoleiset raiteet menevät. Edelleen ne löytyvät maastosta. Ja tosiaankin raiteet yhtyvät juuri ennen Helmilaiturintien tasoristeystä. | ||||
|
|
16.07.2024 05:28 | Juhana Nordlund | ||
| Kuorma-autossa yhdistyy mielenkiintoisella tavalla kaksi eri aikakautta. Hytti on selvästi vanhaa tyyliä, muistuttaen kovastikin Scania-Vabis L(S)60-sarjaa. Konesuoja ja lokasuojat ovatkin malliltaan seuraavan sukupolven mukaisia. Mikä mahtaa olla tuollaisen kombinaation taustalla..? | ||||
|
15.07.2024 23:16 | Lasse Reunanen | ||
| Itse olisin veikannut tuota vasemmanpuoleista 60-luvun puolivälin Ford Zephyriksi, mutta voi hyvin olla Taunuskin. Vaikea varmistua noin vauhdikkaasta kuvasta. | ||||
|
15.07.2024 21:50 | John Lindroth | ||
| Keskimmäinen henkilö alhaalla on VRn senaikainen pääjohtaja Erkki Aalto. | ||||
|
15.07.2024 21:17 | Asmo Rasinen | ||
| Ymmärtääkseni oli tarkoitus tulla muutakin, esim laturit ja pöydät. Raha edelle mentiin kuitenkin. | ||||
|
|
15.07.2024 20:55 | Reijo Salminen | ||
| Weltkugel ja Badewanne... | ||||
|
|
15.07.2024 18:21 | Panu Breilin | ||
| Se yhtyy kauempana takaisin tähän lätän käyttämään toiseen raiteeseen, eli sen tarkoitus taitaa olla toimia ympäriajoraiteena. Aiemmin Lapaluodon alueella oli hyvin laaja raiteisto, ja tuo raide on jäänne siitä: https://vaunut.org/kuva/151839 | ||||
|
|
15.07.2024 17:49 | Raimo Hämäläinen | ||
| Kiinnostus heräsi eli mihin tuo etuoikealla menevä raide johtaa? | ||||
|
|
15.07.2024 15:28 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvan siipiratashöyry Idaho aloitti liikennöinnin 1903. Sen kulku loppui tulipaloon ja uppoamiseen vuonna 1915. Samalla nimellä kulkeneita aluksia oli vuosikymmenten saatossa ollut useampia, jotkut hyvinkin kaukana Idahosta. |
||||
|
15.07.2024 13:27 | Kari Haapakangas | ||
| Roomassa tuo maanalainen rakentaminen tuppaa olemaan hidasta, ihan vain siksi, että joka kuopaisulla arkeologit löytävät jotakin mielenkiintoista... | ||||
|
15.07.2024 12:11 | Jukka Eklund | ||
| Aika järeät ajolangat. | ||||
|
|
15.07.2024 12:05 | Onni Tikkala | ||
| Kyse ei ole peruskorjauksesta, vaan ainoastaan infojärjestelmä päivitetään. | ||||
|
15.07.2024 11:28 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä on mennyt Puhokseen jopa 40 vaunullista? Nythän sahan loputtua ei enää mitään, edes liimatehtaalle. | ||||
|
|
15.07.2024 09:49 | Timo Arolainen | ||
| Juu, 2 Taunusta ja yksi VW sekä Bedford. | ||||
|
15.07.2024 09:44 | Eljas Pölhö | ||
| Takalisto oli jo kesäturistissa 1961 ja sen matkustajamäärät on tilastoitu 1961 lähtien (1961 kesäkaudella matkustajia oli keskimäärin 15 päivässä ja talvikaudella 21). Avauspäivä on ehkä otettu Vorgin liikennepaikkahausta, mutta se vaatisi korjausta. | ||||
|
|
15.07.2024 09:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleinen henkilöauto: takuuvarmasti "maapallo - Taunus". Minun mielestäni vasemmalla oleva "vauhtihurjastelija" ajelee myös Tanarilla, (tosin 1960-alkupuolelta) soikeine ajovaloineen. |
||||
|
Kuvasarja: Sm4:n siirto-adapteri |
15.07.2024 07:39 | Teppo Niemi | ||
| Ja Joukkoliikeenfoorumista löytyy linkki https://www.youtube.com/watch?v=21sk6QS_j6A , josta näkee Espoon kaupunkiradan työmaaiden tilanteen perjantailta12.7. Leppävaaran aseman ja Espoomjoen väliseltä osuudelta. Ja kun pohtii Rainerin kommenttia 5.7., niin Leppävaaran ja Tuomarilan väli näyttää hyvinkin siltä, että se valmistuu 29.7. mennessä. Kauniaisiin näyttää tulevan komea apusilta, olikohan peräti kolme jännettä.... Toivottavasti ylikorkeiden ajoneuvojen aiheuttamat riskit on huomioitu kattavasti. |
||||
|
|
15.07.2024 04:25 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
15.07.2024 03:31 | Kari Juntunen | ||
| Raitiotie on mennyt pienen tunnelin kautta Sörnäisten sataman radan ali. Idempänä Shellin varastorakennusten kohdalla on sitten ollut tasoristeys Hermannin ja Arabian suuntaan menevän raiteen kanssa. Viimeksi mainitusta paikasta löytyy muutamia kuvia Helsingin kaupunginmuseon hausta, laita hakusanaksi Shell. | ||||
|
14.07.2024 23:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tapsalta mielenkiintoinen kuva sikäli, että taustalla näkyy korinsa menettäneitä telimatkustajavaunujen aluskehyksiä. Selvästikin Oe - autovaunutehtailua odottamassa, kun vas. puoleisimmassa on näemmä vielä valokaasusäiliöt paikoillaan. Niin, ja Oe-maiset päädyt puuttuvat. Ajankohtakin täsmää. |
||||