Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.07.2024 11:42 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä näillä sorakuopilla oli VR:n sivuraiteita vielä 1970-luvun alussa. Vuoden 1970 rataosaselostus antaa soraraiteen vaihteen paikaksi km 547,8 (547+750 ja 547+850 välillä). Raiteita on ollut sekä pääradan itä- että länsipuolella. Olisikohan raiteet purettu vasta sähköistystä edeltäneen rataosan peruskorjauksen yhteydessä. | ||||
|
08.07.2024 11:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl ai näi o. Moni kadunmies ajattelee, että koko rataverkkomme olisi edelleen Valtionrautateitten hallussa, mutta LuVi:llahan se suurimmalta osin on. Tästä jos mennään vasemmalle sataman puolelle, ollaankin Rauman Satama Oy:n eli kaupungin hallinnoimilla ratapihoilla ja raiteistoilla, niinkuin vuoteen 1950 oli aina Peipohjaan saakka. Tampereella Perkiön varikon raiteet esimerkiksi ovat myös Valtionrautateitten. Muistelen, että Valtionrautateillä olisi koko rataverkollamme siellä täällä kaikkiaan vajaa parisataa kilometriä raiteita. Ehkäpä joku Googlen kanssa paremmin sinut oleva tonkii meille kohta täsmällisemmänkin ratakilometrimäärän..? | ||||
|
|
08.07.2024 09:53 | Panu Breilin | ||
| VR:n hallussahan se on. | ||||
|
08.07.2024 09:42 | Panu Breilin | ||
| Huomiota herättää sekin, että miten valtavan laajoja verkostoja noista yksityisistä kapearaiteisista radoista muodostui. Esimerkiksi Torsåsistä pääsi Halmstadiin asti 1067 millin ratoja myöten ja 891 millin ratoja myöten taas niinkin kauas kuin Örebrohon. | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
08.07.2024 09:41 | Leevi Halonen | ||
| Kiitos hienosta kuvasarjasta Hannu! Näitkö tavarajunia? Onko Karlskronassa paljon tavaraliikennettä? | ||||
|
|
08.07.2024 09:36 | Panu Breilin | ||
| Vuosien 1972 ja 1979 kartoissa näkyy tämän kuoppa-alueen länsi- ja itälaidoilla raiteita ja lisäksi pääraiteen varressa tuossa penkereellä läpiajettava sivuraide. Vuoden 1960 ilmakuvassa taas näkyy pistoraiteita ainakin tämän alueen länsilaidalla. Vuoden 1954 ilmakuvassa raiteita tai radan varren soranottoa ei vielä näy. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäillan ja yön kulkijoita Savon radan eteläpäässä 2024 |
08.07.2024 09:07 | Tuomas Pätäri | ||
| Kaikkia voi kompata, on Pasi saanut taas hienoa jälkeä aikaan! | ||||
|
08.07.2024 09:04 | Tuomas Pätäri | ||
| Seudun monipuolinen tavaraliikenne on hahmottunut itselleni nyt muutaman kuvausreissun myötä, mutta nämä kuparit ovat jääneet vielä vähän arvoitukseksi. Mistä mihin kulkee kuparin tie? Vaunuja on näkynyt aamun ekassa Harjavaltaan päin ja illan vikassa Poriin päin. | ||||
|
|
08.07.2024 09:01 | Tuomas Pätäri | ||
| Sattumoisin seisoin näillä jalansijoilla juuri viime torstaina, mutta ottamistani kuvista en löydä mitään ratkaisua kysymykseen... Juliastakin päätellen tosiaan mennään LuVin haltuvallan ulkopuolelle. | ||||
|
|
08.07.2024 08:39 | Kari Haapakangas | ||
| Vanhojen kuoppien järviä on Kokkolasta etelään suorastaan helminauhana. VR ei ilmeisesti ole niitä kuitenkaan hyödyntänyt, koskapa vanhoissa kartoissa ei sivuraiteita näille näy. | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
08.07.2024 06:47 | Jari Välimaa | ||
| Tuo openrailmap.org on siinä mielessä hyödyllinen että se toimii koko pallolla ja on helppo kopioida linkki kun url osoittaa sen. Lisäksi sinne on tullut mm. raideleveys(Track Gauge) ja sähköistys(Electrification) karttatyylit jotka saa myös linkitettyä. https://openrailwaymap.org/?style=electrified&lat=56.19280944715566&lon=15.641183853149414&zoom=13 | ||||
|
08.07.2024 00:58 | Hannu Peltola | ||
| Finska Kyrkan ei ilmeisesti ollut varsinainen kirkko, vaan suomalaisten laivapuuseppien majapaikka ja myöhemmin laivapuiden tervauspaikka. Karlsronassa työskenteli laivapuuseppiä erityisesti Kruunupyystä ja Pedersörestä Pohjanmaalta. | ||||
|
|
08.07.2024 00:46 | Hannu Peltola | ||
| Kiva kesäinen kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
08.07.2024 00:45 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia kaikille kiitoksista! Jari: en muistanutkaan openrailwaymap.org:a, se oli tässäkin tapauksessa hyödyllinen! | ||||
|
|
08.07.2024 00:44 | Hannu Peltola | ||
| Totta Panu, Kalmarin ympäristössä radat olivat 891-millisiä. Karttaa katsomalla huomaa, miten tiivis rataverkko Ruotsissa on aikanaan ollut! Suuri osa on ollut yksityisiä kapearaiteisia ratoja ja yhtiöitä on ollut todella paljon. Raimo, Kuten kartastakin näkyy, Gotlannissa oli tiivis 891-millinen rataverkko. Lisäksi käytössä oli junalautta mantereelle ja yhteys Kalmarin ympäristön 891-millisiin ratoihin. |
||||
|
07.07.2024 23:22 | Panu Breilin | ||
| Taivalkosken radan peruskorjaamista selvitettiin viimeksi vuonna 2019: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/172438/vj_2019-26_978-952-317-697-3.pdf?sequence=5 Johtopäätös oli, että rata kannatti peruskorjata vain Pesiökylään asti. Tämä johtuen suurista kuluista ja siitä, että isoin osa Taivalkosken alueen raakapuukuljetuksista on Oulun ja Kemin suuntiin kulkevia. |
||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 23:15 | Samuli Rinne | ||
| Hieno historiakatsaus ja kuvasarja (jälleen)! | ||||
|
07.07.2024 23:05 | Petri Nummijoki | ||
| Oli 2219 sittenkin toiseksi uusin Hr12 syyskuussa 1961. 2221:n käyttöönottopäivä oli vasta lokakuun puolella. | ||||
|
|
07.07.2024 23:04 | Raimo Sivonen | ||
| Tuosta kartasta huomasin ainakin itselleni uutena tietona, että Öölannin saarellakin on ollut rautatie. Kun historiaa tutki tarkemmin (https://www.jarnvag.net/banguide/fagerror-trollskogen), niin parhaimmillaan kapearaiteista rataa on ollut 151 km, mutta liikenne on loppunut 1961 ja rata purettu pois. Myöhemmin on pohjoisosaan rakennettu 4 km mittainen kapearaiteinen museorautatie, mistä tuo järnväg.netin linkki kertoo. | ||||
|
|
07.07.2024 23:03 | Panu Breilin | ||
| Karttaa katsomalla voisi luulla, että Karlskronasta olisi ollut suora kapearaiteinen yhteys Kalmariin. Mutta käytännössä näin ei kuitenkaan ollut, koska Torsåsista etelään, itään ja länteen raideleveys oli 1067 mm ja Torsåsista pohjoiseen taas 891 mm. | ||||
|
07.07.2024 22:51 | Panu Breilin | ||
| Siinä on päällysrakenne menossa uusiksi Vaajakoski–Lievestuore-väliltä. | ||||
|
07.07.2024 22:50 | Panu Breilin | ||
| Oikeanpuolimmainen on tukemiskone ja vasemmanpuoleinen taas on sepeliaura (tukikerroksen muotoilukone). | ||||
|
07.07.2024 22:26 | Panu Breilin | ||
| Vasemmalla on nähtävissä museoitu entinen rautatien puhelinlinja. | ||||
|
07.07.2024 22:25 | Panu Breilin | ||
| Ei kulje enää sementti eikä romu. | ||||
|
07.07.2024 22:23 | Panu Breilin | ||
| Sundströmillä on kyllä hyvät lähtökohdat kaluston kunnossapitoon ja säilytykseen, kun käytössä on korjaushalli sekä Pieksämäellä että Kokkolassa. | ||||
|
|
07.07.2024 22:19 | Panu Breilin | ||
| Tämä järvi on entinen rautatien sorakuoppa. | ||||
|
07.07.2024 22:10 | Panu Breilin | ||
| Jatkossa pysähdykset vaikeutuvat, kun laituri puretaan ja ilmeisesti aitakin tähän on tulossa. | ||||
|
07.07.2024 22:08 | Panu Breilin | ||
| Sähköistetty puskarata jolla normaalisti kulkee vain yksi junapari päivässä. | ||||
|
07.07.2024 21:17 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kauheasti uutta kerottavaa ei ole, mutta pikkuhiljaa muiden töidän ohella tämäkin etenee. Sähkötyöt ovat edelleen todella pahasti kesken, mutta niiden tekemistä on keväällä jatkettu ja sähkötyöt jatkuvat näillä näkymin syksyllä toden teolla. Tekniikkaa esim. Webastojen putkia yms on myös asennettu pikkuhiljaa, mutta sähkötyöt ovat tässä vaiheessa ykkösasia. Johdot tulevat katonrajaan sisäkattolevyjen alle joten ne tulee asentaa tässä vaiheessa. Jahka sähköjohdot saadaan asennettua päästään asentamaan moottoria ja tekemään sisustusta. Hommaa siis piisaa vielä pitkäksi aikaa. Kuten muukin museokaluston kunnostus, tämäkin tehdään talkoilla joihin kaikki ovat tervetulleita! | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 21:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Simo, ei suinkaan, ei ole tekemätön paikka. Kun muurit pistetään matalaksi, kuten (Jerikossa,) nimenomattain Berliinissä, niin ryssällehän se merkitsee totaaliryssimistä. Harmittaa vaan kun se muurin sortumiseen liittyvä sanoma ei mene perille niille olioille, jotka pimeästä kömpivät ryssänmaan fyyreriksi. Itse olisin valmis toivomaan tavan ryssälle edes vähän parempaa herraonnea... Siellähän tapettiin moraali ja kunniallisuus porvarillisuutena Leninin ja Stalinin aikana ja rohkeat tapettiin sitten "pienessä isänmaallisessa luoteisessa rajaselkkauksessa" ja "suuressa isänmaallisessa sodassa". Ryssälle nousi päähän se, kun sitä peukutettiin edes jonkinlaisena vastavoimana setä Samulin megalomaaniselle ja tympäisevälle röyhkeydelle. Ai hitto mikä juoni! |
||||
|
Kuvasarja: Kesäillan ja yön kulkijoita Savon radan eteläpäässä 2024 |
07.07.2024 20:45 | Vesa-Matti Turunen | ||
| On kyllä hienoa settiä! Mukavan lisän tuolle ratapätkälle tuonut uusien operaattorien junat sekä kontti- ja pyttyjunat. | ||||
|
07.07.2024 20:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, hieno juttu! :) | ||||
|
07.07.2024 20:36 | Vesa-Matti Turunen | ||
| Näyttää paljon pidemmältä kuin tätä edellinen 7022 juhannusviikolla, oli muistaakseni 15-vaunuinen silloin ja samalla veturilla vieläpä. | ||||
|
|
07.07.2024 20:32 | Vesa-Matti Turunen | ||
| Erikoinen näky, että sähköistetyllä rataosalla kiskojen väli päässyt kasvamaan kasvillisuutta yms. | ||||
|
|
07.07.2024 20:29 | Vesa-Matti Turunen | ||
| En varsinaisesti ole lopettanut, mutta taukoa on tullut pidettyä. Näköjään useampi vuosi mennyt huomaamatta, aika mennyt suorastaan kuin siivillä. Kuitenkin tässä kesän 2024 aikana tullut heräteltyä harrastusta uudelleen eloon ja joitakin kuvia tullut myös räpsittyä, joista kyllä huomaa, että harjoitusta ja toistoa vaatii tauon jälkeen. Kuvia ei pysty kyllä äkkiseltään lisäilemään käsittelyohjelmien puuttuessa, että täytyy keksiä jotain. Kuvauskalustokin vaatisi päivitystä, aikanaan sitten. | ||||
|
07.07.2024 19:16 | Markku Nummelin | ||
| Tvärminnen kalkkitehtaan lopettamisen inventaarioluettelossa 31.12.1958 on seuraava teksti: Rörliga material: 1 st. motorlokomotiv, 3 ton, typ FD Bur-Wain, med halvsluten förarhytt och 4-cyl. Ford-motor Eli siis Pedershaab, mutta tavallaan mainittuna kaksi eri moottorityyppiä eli Bur-Wain ja Ford. Sitten palovakuutusluettelossa 1927-1928 on seuraava maininta 1 st motorlokomotiv, 4 cyl, bensinmotor 600 mm, reservdelar (kostat 1928 Fmk. 340000:-). Tämä ei varmastikaan ole sama veturi, koska käsitykseni mukaan ei Pedershaab vielä 1928 vetureita Suomeen toimittanut; vai toimittiko sittenkin? |
||||
|
|
07.07.2024 18:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Miten projekti etenee, onko kuvia? | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 18:53 | Simo Virtanen | ||
| Kyllä, siellä mihin r***ä joukkonsa marssittaa niin sinne linnoittaudutaan. Pois ajaminen on melkeinpä tekemätön paikka. Tämä nähtiin viimeksi Ukrainassa. | ||||
|
07.07.2024 18:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhumattakaan siitä, että keksintö on varsin toimiva. | ||||
|
07.07.2024 16:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja onkohan tämä nyt ihan varmasti kuvattu vuonna 2004, eikä 2014 kuten viereinen Noormarkun kuva? | ||||
|
07.07.2024 16:01 | Tuomas Pätäri | ||
| Edelleen! Taitaa olla loppuun asti... | ||||
|
|
07.07.2024 15:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Keulilla The Höyryveturifontti :) | ||||
|
|
07.07.2024 15:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Vauhdissa keulaan muodostuu ilmakupla, ja se edistää aerodynaamisuutta. Varmasti on tutkittu laboratoriossa ja tuulitunnelissa ennen valmistusta :) | ||||
|
|
07.07.2024 15:35 | Mikko Nyman | ||
| Herra Esa, tiesin tämän toki. Jäin kuitenkin miettimään, olisiko suunnitteluvelhoilla voinut olla toisenlaista luovuutta tuon keulan toteutuksessa? | ||||
|
07.07.2024 15:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Keskimmäinen oli "Suikkilantie (Ös raide) II Katu". | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmi on dehiivatisoitu |
07.07.2024 14:49 | Teemu Sirkiä | ||
| Tarkoittaa suunnilleen samaa kuin modernisointi ja menneisyyden miljöön "tuhoamista" :) | ||||
|
07.07.2024 14:38 | Vesa Höijer | ||
| Nousin kyytiin Lievestuoreella, istuin tuohon kuljettajan paikalle. Sain otettua hyviä kuvia. | ||||
|
07.07.2024 13:06 | Niko Padatsu | ||
| Linkin tarkoituksena olikin selventää että kuva on ihan virallista aineistoa eikä mikään omatekemä hahmotelmasi. Sitä ei vain kuvan tiedoissa ole mitenkään tuotu esille. |
||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 12:24 | Kari Haapakangas | ||
| Eihän tämä rautatiehistoriaa ole, mutta sotilaallisesti Ruotsin toimia 1700-luvulla vaivasi tietty ponnettomuus. Linnoituksia kyllä alettiin rakentaa/kohentaa (Lappeenranta, Hamina, Loviisa, Svartholma, Viapori, Helsinki, Hankoniemi, Hämeenlinna, jopa Turun linna). Useimmissa tapauksissa homma jäi kesken ja oikeastaan missään linnoituksessa ei oikeasti puolustauduttu. Eli se vähä mitä saatiin aikaiseksi ei lopulta juurikaan hyödyttänyt tosipaikan tullen. Venäläiset olivat tarmokkaampia, ja se mitä tänä päivänä näemme Lappeenrannassa, Savonlinnassa, Haminassa ja "Suvorovin linnoituksissa" on nimenomaan Venäläisperäistä. |
||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 11:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Asioista voi olla montaa mieltä. Mielestäni tämä ei ole oikea foorumi yksisuuntaisen kieli- ja kansallisaatteen esittämiseen. Maailmalla ei ollut vielä ennen 1800-lukua sellaista teknologiaa käytössä joka olisi mahdollistanut modernin teollisuusyhteiskunnan tai demokratian kehittymisen. |
||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 11:38 | Erkki Nuutio | ||
| Jos-kysymyksiin ei voi ylipäätään vastata. Ne ovat teoreettisia. Ei myöskään kannata olla mitään mieltä vaihtoehtojen hyvyydestä. Osoittihan tämän asian jo Suomen siirtyminen Venäjän keisarin alaisuuteen Suomelle poikkeuksellisen edullisella hetkellä. Kerroin siis vain kiistämättömiä tosiasioita. Yksi tosiasioista oli Ruotsin piittaamattomuus Suomesta, minkä konkretisoi puolustusasioissa Karlskrona Ruotsin puolella ja hälläväliä Suomen puolella. |
||||