Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 18:53 | Simo Virtanen | ||
| Kyllä, siellä mihin r***ä joukkonsa marssittaa niin sinne linnoittaudutaan. Pois ajaminen on melkeinpä tekemätön paikka. Tämä nähtiin viimeksi Ukrainassa. | ||||
|
07.07.2024 18:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhumattakaan siitä, että keksintö on varsin toimiva. | ||||
|
07.07.2024 16:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja onkohan tämä nyt ihan varmasti kuvattu vuonna 2004, eikä 2014 kuten viereinen Noormarkun kuva? | ||||
|
07.07.2024 16:01 | Tuomas Pätäri | ||
| Edelleen! Taitaa olla loppuun asti... | ||||
|
|
07.07.2024 15:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Keulilla The Höyryveturifontti :) | ||||
|
|
07.07.2024 15:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Vauhdissa keulaan muodostuu ilmakupla, ja se edistää aerodynaamisuutta. Varmasti on tutkittu laboratoriossa ja tuulitunnelissa ennen valmistusta :) | ||||
|
|
07.07.2024 15:35 | Mikko Nyman | ||
| Herra Esa, tiesin tämän toki. Jäin kuitenkin miettimään, olisiko suunnitteluvelhoilla voinut olla toisenlaista luovuutta tuon keulan toteutuksessa? | ||||
|
07.07.2024 15:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Keskimmäinen oli "Suikkilantie (Ös raide) II Katu". | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmi on dehiivatisoitu |
07.07.2024 14:49 | Teemu Sirkiä | ||
| Tarkoittaa suunnilleen samaa kuin modernisointi ja menneisyyden miljöön "tuhoamista" :) | ||||
|
07.07.2024 14:38 | Vesa Höijer | ||
| Nousin kyytiin Lievestuoreella, istuin tuohon kuljettajan paikalle. Sain otettua hyviä kuvia. | ||||
|
07.07.2024 13:06 | Niko Padatsu | ||
| Linkin tarkoituksena olikin selventää että kuva on ihan virallista aineistoa eikä mikään omatekemä hahmotelmasi. Sitä ei vain kuvan tiedoissa ole mitenkään tuotu esille. |
||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 12:24 | Kari Haapakangas | ||
| Eihän tämä rautatiehistoriaa ole, mutta sotilaallisesti Ruotsin toimia 1700-luvulla vaivasi tietty ponnettomuus. Linnoituksia kyllä alettiin rakentaa/kohentaa (Lappeenranta, Hamina, Loviisa, Svartholma, Viapori, Helsinki, Hankoniemi, Hämeenlinna, jopa Turun linna). Useimmissa tapauksissa homma jäi kesken ja oikeastaan missään linnoituksessa ei oikeasti puolustauduttu. Eli se vähä mitä saatiin aikaiseksi ei lopulta juurikaan hyödyttänyt tosipaikan tullen. Venäläiset olivat tarmokkaampia, ja se mitä tänä päivänä näemme Lappeenrannassa, Savonlinnassa, Haminassa ja "Suvorovin linnoituksissa" on nimenomaan Venäläisperäistä. |
||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 11:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Asioista voi olla montaa mieltä. Mielestäni tämä ei ole oikea foorumi yksisuuntaisen kieli- ja kansallisaatteen esittämiseen. Maailmalla ei ollut vielä ennen 1800-lukua sellaista teknologiaa käytössä joka olisi mahdollistanut modernin teollisuusyhteiskunnan tai demokratian kehittymisen. |
||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 11:38 | Erkki Nuutio | ||
| Jos-kysymyksiin ei voi ylipäätään vastata. Ne ovat teoreettisia. Ei myöskään kannata olla mitään mieltä vaihtoehtojen hyvyydestä. Osoittihan tämän asian jo Suomen siirtyminen Venäjän keisarin alaisuuteen Suomelle poikkeuksellisen edullisella hetkellä. Kerroin siis vain kiistämättömiä tosiasioita. Yksi tosiasioista oli Ruotsin piittaamattomuus Suomesta, minkä konkretisoi puolustusasioissa Karlskrona Ruotsin puolella ja hälläväliä Suomen puolella. |
||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 11:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, ainahan Suomi on ollut ruotsalaisten itäinen puolustusvyöhyke ja tykinruuan lähde. Aina hevosnaamaisista ja piloille degeneroituneista varhais-Kustaa-Aadolfeista lähtien...! Ja on sitä vieläkin. Herra Rainer, ehkei nyt sentään kalparitareille, josko mahdollisesti baltiansaksalaisille moision- eikun kartanonherroille. Ei sekään oikein hyvä kohtalo olisi ollut. Muistetaanpa myös kuinka riemumielin ja intopinkeänä vuoden 1918 voittajaosapuoli myi meitä keisarilliselle Saksalle. Ja nyt ollaan taas pikku moukkia isoisten shakkilaudalla, valmiina uhrattavaksi noin vain. Ei ihme että suomikon perusluonteeseen on aina kuulunut heikko itsetunto ja kauhea hinku olla muiden komenneltavana ja johdateltavana. |
||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmi on dehiivatisoitu |
07.07.2024 11:36 | Rainer Silfverberg | ||
| (De)hiivatisointi on ilmeisesti jotain slangia joka ei avaudu meikäläiselle. Ennen kutsuttiin Fiat -autoja "hiivateiksi" mutta niistä ei ilmeisesti ole kyse? | ||||
|
07.07.2024 11:24 | Erkki Nuutio | ||
| Onko mainittu suomalaiskirkko Karlskronan perustamisvuosien ajoilta? Olihan silloin sinne siirretty telakkaväki ja merisotilaat pääosin suomalaisperäistä, Suomesta ja Tukholmasta tuotuja. Karlskronan alueen oma väestö oli vielä pitkään vihamielisesti tanskalaista. Snabbhanet väijyivät ruotsalaisia ja ruotsalaiset tappoivat kiinnijääneet kidutusten päätteksi, osin venäläisten palkkasoturiensa avulla. Tanskalaishallinto ja -sotilaat oli puolestaan karkoitettu Nyenin linnoitusta puolustamaan Nevan varteen vähän Pietarista ylöspäin. |
||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 11:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Erkki: Olisiko ollut parempi jos Suomi olisi kuulunut Tanskalle, Puolalle, Venäjälle tai saksalaisille kalparitareille keskiajalta 1800-luvuille? | ||||
|
07.07.2024 11:04 | Jukka Tölkkö | ||
| Vuosaaressa käytetään liikenteenohjaajia radan ja tien "risteyskohdissa", silloin kun radalla on liikennettä. Sitä en tiedä mikä on oikea nimitys tälläiselle ylityspaikalle? | ||||
|
|
07.07.2024 11:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Luultavasti ei tuossa kohtaa pystytä mitään junia ajamaan joten tasoristeys-merkki olisi siinä mielessä turha. | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 10:58 | Erkki Nuutio | ||
| Kiinnostava kuvakokonaisuus! Perustamalla autiolle rannalle vuonna 1679 Karlskronan kaupungin ja merilinnoituksen ja siirtämällä sinne valtaosin suomalaisperäiset merisotilaat ja laivanrakentajat Tukholman ja Suomen rannikon telakoilta, päätti Ruotsin kruunu ja valtiopäivät Suomen jättämisestä meripuolustuksellisesti ja paljolti muutenkin heitteille ja laajentuvan Venäjän uhan alle. Suomen rannikoilla ei ollut Ruotsin merilaivastolle edes suojattua ankkuripaikkaa. Vielä kun laivasto ja telakat olivat Tukholmassa, ehtivät ne jotenkin siirtymään suojaamaan Suomenlahtea. Merilaivaston siirryttyä Karlskronaan, kieltäytyivät amiraalit purjehtimasta Suomenlahdelle, eivätkä sinne ainakaan ajoissa edes ehtineetkään. Siitä seurasi mm. Viipurin piiritys ja menetys vuonna 1710 [ https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_piiritys_(1710) ]. Ja mihin ryssä joskus pääsee, on siitä lähtien ikivanhaa venäläistä maata. Rannikkolaivastoakaan (kaleerit) ei Ruotsi viitsinyt rakennuttaa (olisi syntynyt parissa vuodessa rannikkomme telakoilla). Pietari I rakennutti sellaisen ensi töikseen. Vielä Suomen Ison vihan aikana kärsimien valtavien menetysten jälkeen Pikku Vihaan asti Ruotsin linnoitus- ja varustusmenoista noin 80% kohdistettiin kanta-Ruotsiin (kuten Karlskronaan), noin 15% Stralsundiin ja vain noin 5% Suomen alueelle sortuneiden maavallien ja lahonneiden kenttälinnotteiden hätäpaikkauksiin (Juvelius [Juva] Suomen puolustuskysymys Ison- ja Pikkuvihan välisenä aikana, väitöskirja, SHS Historiallisia tutkimuksia II, 1919) Sveaborg alettiin rakentaa vasta vuodesta 1746 lähtien, mutta vain koska Ruotsin venäläisuhkaa pelännyt Ranska lahjoitti rahat. Karlskrona on meille siis vakuuttava muistomerkki siitä kuinka Ruotsin valtakuntaa rakennettiin ja puolustettiin suomalaishiellä ja -verellä. Vastinetta ei juurikaan annettu - puhumattakan oikeuksista suomalaisten äidinkielelle. |
||||
|
07.07.2024 10:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Kävin itse kanssa katsomassa tätä touhua viime viikolla ja mun on vaikea uskoa pystytäänkö rantaradan junaliikenne käynnistämään 29.7. | ||||
|
07.07.2024 10:54 | Matti Grönroos | ||
| Aura eteläisessä Ruotsissa ei ole lainkaan turha kapistus. Kosteat länsituulet meren ja Tanskan ylitse tuovat silloin tällöin lumimyräköitä, joiden rinnalla täkäläiset myräkät ovat pikku juttu. | ||||
|
|
07.07.2024 08:34 | Jari Välimaa | ||
| Asiasta on jo uutisoitu täällä https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13274.msg113348 | ||||
|
|
07.07.2024 08:05 | Kari Haapakangas | ||
| Kohtuullisen kaukana kirkosta tuo tapuli. Muutoinkin tuolla on paljon kirkkoja, jopa katolinen sellainen. Sekä suomalainen kirkko. ´Hauskasti suomalaisen kirkon kuvia google mapsista etsien tuli kuva myös tanskalaisesta sotalaivasta kera tanskan sotalipun Karlskronan satamassa. Moinen näky saa arvatenkin sotasataman ensimmäiset komendantin pyörimään haudoissaan hyrrän lailla... Ruotsin valtakunnan osana me itämaalaiset olimme luonnollisesti huolestuneita aivan toisesta ilmansuunnasta, mutta tosiasia on että Tanska ja Ruotsi ovat olleet keskenään sodassa useammin kuin melkein mikään muu valtiokaksikko maailmassa. |
||||
|
|
07.07.2024 08:03 | Juhana Nordlund | ||
| Onko tämä hallinnollisesti tasoristeys? Kuvatekstissäkin mainitaan vain ylityspaikka. Vuosaaren metron yhdysradan varrella on myös jokunen tasoristeystä muistuttava ylityspaikka, joista puuttuu tasoristeyksen liikennemerkit (käsittääkseni ihan tarkoituksellisesti). | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 07:53 | Jari Välimaa | ||
| Hienoa kuvausta, tässä vielä karttalinkki ko. alueeseen https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=56.19080363489811&lon=15.633974075317381&zoom=13 | ||||
|
Kuvasarja: Sm4:n siirto-adapteri |
07.07.2024 07:46 | Teppo Niemi | ||
| Tuolta löytyy runsaasti tietoa asiata: https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://vayla.fi/espoonkaupunkirata&ved=2ahUKEwihz4vsjpSHAxXPIxAIHRoVBngQFnoECBUQAQ&usg=AOvVaw0CTPZ0Bw6eciGd_anEPdZ- | ||||
|
|
07.07.2024 07:41 | Teppo Niemi | ||
| Missäs tasoristeyksen tasoristeysmerkit? Korvaako nykysäödöksissä Stop-merkit ne? Milloin tuollainen päätös on annettu. |
||||
|
Kuvasarja: Sm4:n siirto-adapteri |
07.07.2024 07:27 | Mikko Heino | ||
| Do dii, enhän miä muistanut että Rantarata on remontissa. Kuinka pitkälle neliraiteista osuutta jatketaan? | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 03:06 | John Lindroth | ||
| Hannulta hyvä kuvasarja ja yhteenveto Karlskronan rautateistä! | ||||
|
|
07.07.2024 01:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näissä on jujuna se, että tuo kumikaulus muodostaa ylimenosuojuksen, kunhan saranoitu ohjaamo-osa ajopöytineen on käännetty sisäpuolelle sivuun. Ihan kätevä viritys. | ||||
|
|
07.07.2024 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia, että vasemmanpuoleisimmalla rälsbussilla on ns. Norrlandsplog ("pohjoismaa-aura", kirveellä käännettynä), huolimatta rälsbussin maantieteellisestä sijainnista etelässä. Oikeanpuoleisin rälsbussi on näemmä sähkörälsbussi, sarjaa YBoa6 tai -7, vuodesta 1970 alkaen joko X16 tai X17. |
||||
|
07.07.2024 00:00 | Hannu Peltola | ||
| Tällä matkalla matkustin SJ:n X2:lla, Øresundstågin X31K:lla ja Krösatågetin X11:lla ja X11 oli näistä sekä nostalgisin että miellyttävin matkustaa. Junan ääni- ja hajumaailma oli jotenkin erityisen nostalginen, kuin tuulahdus Samien alkuajoilta 1970-luvulta! | ||||
|
Kuvasarja: Mannaminne, Höga Kusten |
06.07.2024 23:48 | Hannu Peltola | ||
| Osuin sattumakuvan kautta tähän Jorman kuvasarjaan. Onpa mielenkiintoinen paikka, tuo pitää ottaa (pitkälle) listalle paikoista, joissa joskus täytyy vierailla! | ||||
|
|
06.07.2024 23:00 | Hannu Peltola | ||
| Lego Duplo -muotoiluinstituutin Billundissa Tanskassa? | ||||
|
|
06.07.2024 22:52 | Mikko Nyman | ||
| Olisi kiintoisaa tietää, minkä teollisen muotoilun opinahjon näiden junien suunnittelija on käynyt. | ||||
|
06.07.2024 20:23 | Petri Nummijoki | ||
| Harmaan kiitojunan tarina-kirjan sivuilta 86 ja 92 löytyvät kuvat veturista 1950 vuosilta 1961 ja 1963 varustettuna ylimääräisillä letkuilla esim. tämän kuvan Hr11-veturin ulkoasuun verrattuna. Teräsvaunujen ensiesittelyn yhteydessä vuonna 1961 mainittiin jossain silloisessa rautatiealan lehdessä (ehkä Yhtä matkaa), että koeajoja on tehty Hr11- ja Hr12-vetureilla. Mutta mielestäni täälläkin siitä on keskusteltu jonkun kuvan yhteydessä lähinnä siinä muodossa, että Hr11-veturin vaihteiston teoreettinen huippunopeus 144 km/h tuli tarpeeseen, koska teräsvaunuilla haluttiin tehdä nopeuskokeita lukemaan 140 km/h asti. |
||||
|
06.07.2024 17:26 | Timo Salo | ||
| Mielenkiintoinen kuva, hyvää ikäluokkaa... Onko tehdashallissa otettu kuva jostain loppuvarustelupisteestä? Ei ainakaan koekäyttö, kun "jarru" puuttuu... | ||||
|
|
06.07.2024 16:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| 1939 Ganzin piti toimittaa Argentiinaan moderneja moottorijunia, mutta Neuvostoliitto otti nämä junat sitten sotakorvauksina. Kuvasta ei tarvita paljoakaan mielikuvitusta kuvittelemaan, että kuvan juna olisi voinut olla Valmetin vuoden 1951 kolmivaunuinen kiitojuna, jossa on koneisto kiitojunavaunustossa, eikä erillisessä moottorivaunussa. Erityisesti välivaunun muotoilu tuo hakematta mieleen kiitojunan vaunuston. https://enelsubte.com/wp-content/uploads/2020/07/DP-Riga3.jpg |
||||
|
|
06.07.2024 16:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| VR historiikin mukaan kiitojunan suunnittelun lähtökohta oli, että veturi on vaunustosta erotettava yksikkö ja yöpyy tallialueilla ja vaunusto puolestaan vaunustojen raiteilla. Esim. nelivaunuiselle kiitojunalle ei olisi ollut huoltohallia, joka olisi sopinut dieselveturitekniikan korjaamiseen, missään; Dm 3-4 ja Dm 6-7 mahtuivat kääntöpöydän kautta silloisiin veturitalleihin. Toki tämän hallittomuuden ei annettu häiritä porkkanahankintaa, mutta se on jo toinen tarina. Ja kun käytettävissä oli pieni dieselmoottorivaunun vetotekniikkayksikkö, joka oli telissä itsessään, oli helppo päättää, että telien väliin mahtuu matkatavara/konduktööriosasto. Ja näin vapautui kolmivaunuiseen kiitojunavaunustoon tilaa matkustajapaikoille. Jo kiitojunavaunuston muotoilussa on yhtäläisyyksiä unkarilaisen Ganzin ennen sotia valmistamiin juniin ja Hr 11:n ulkonäön ja Ganzin Argentiinaan valmistaman Transandino-junan nokan välillä olevat yhtäläisyydet eivät voi olla ihan pelkkää sattumaa: yleismuotoilu, valonheitin, jäähdyttimen säleiköt ja jopa nuo tuulilasin kalterit, mitä ei ole ollut missään muussa suomalaisessa vetokalustossa: (kuvaajan nimi ei tunnettu) https://bus-america.com/galeria/albums/userpics/17836/1368/normal_GanzMaveg-EFEA4707_estCarlosDiaz-LosAndes_ca1960_fFHdCH.jpg |
||||
|
|
06.07.2024 16:30 | Niko Padatsu | ||
| Viralliselta aineistolta näyttäisi. Ei varmaan olisi vaikeaa selventää asiaa joko kuvaaja-kentän tietoja muokkaamalla tai mainitsemalla asiasta kuvatekstissä. https://www.tampereenratikka.fi/tampereen-ratikan-pidempien-vaunujen-tilaamisesta-aloitetaan-neuvottelut/ |
||||
|
|
06.07.2024 16:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Terävä havainto, Petri. Onko mitään lisätietoa siitä, että Hr 11:iä olisi todella käytetty teräsvaunujen koeajoissa? Vasemmanpuoleinen letku näyttää höyrylämmitysletkulta, ja veturissahan oli höyrynkehitin. Eli tuolla letkulla on saatu syötettyä lämmityshöyryä veturista vaunuihin tai "maista" veturiiin esilämmitykseen. |
||||
|
06.07.2024 15:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Näitä eivät sentään romuttaneet. Käytetäänkö näitä vaunuja vielä? | ||||
|
|
06.07.2024 13:05 | Simo Virtanen | ||
| Onko tämä jokin oma hahmotelma vai ihan virallista aineistoa? | ||||
|
06.07.2024 13:04 | Simo Virtanen | ||
| Eikö mainosratikat ole Laakkosten liikemiessuvun bisneksiä? En tiedä kuka varsinaisen teippaustyön tekee. | ||||
|
06.07.2024 13:00 | Simo Virtanen | ||
| Ei hätää. Väyläviraston nimikkokasvi lupiini valtaa nuo nopiaan. | ||||
|
06.07.2024 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä sure, herra Eljas, sattuuhan sitä tekevälle, mutta tekemättömälle ei mittään. | ||||
|
|
06.07.2024 11:35 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedoista. Tuo onkin kiinnostanut, milloin Hr12 kävi ensimmäisen kerran Turussa. Vakituinen Hr12-käyttö alkoi Rantaradalla aikaisempien keskustelujen mukaan muistaakseni illalla 30.3.1962 junasta T1031. 2219 oli Brežnevin vierailun aikaan vasta kolmanneksi uusin Hr12. 2221 oli joitain päiviä aikaisemmin saatu ajoon ja 2220 elo-syyskuun taitteessa mutta ilmeisesti näin uusia vetureita ei haluttu laittaa valtiovieraiden junaan siltä varalta, että mahdolliset tehtaalla jääneet väärät säädöt eivät olisi ehtineet tulla vielä ilmi. Onkohan mitään tietoa säilynyt, millä veturilla vierailujunaa vedettiin Ylivieska-Kuopio-linjan pohjoispuolella keveillä kiskoilla? Oma arvaukseni olisi Vv15-pari mutta tämä perustuu pelkkään oletukseen siitä, että vierailujunassa olisi haluttu käyttää pitkän toimintasäteen omaavaa veturia. Toisaalta Vv15-pari oli myös vahvin keveillä kiskoilla kulkemaan kykenevä yhden kuljettajan hallinnassa oleva vetovoimakokoonpano vuoden 1961 tilanteessa. |
||||
|
|
06.07.2024 09:42 | Jari Välimaa | ||
| Tietoa voi kaivaa Tampereen ratikan taideohjelmasta https://freizimmer.fi/wp-content/uploads/2022/01/Raitiotien-taiteen-yleisohjelma.pdf | ||||
|
|
06.07.2024 09:16 | Erkki Nuutio | ||
| Löytyykö tietoa piirtelyohjelmasta, työtavasta ja kustannuksista liittyen ahkerasti toteutettuun tarraustoimintaan? Ratikavarikolla tarroitustyö tehdään,mutta tehdäänkö itse ja omin välinein? Mikä on karkeisarvio yhden ratikan tarrojen hinnasta sekä kiinnittämiseen ja irroittamiseen kuluvasta työtuntimäärästä? Onko kyse 3M:nVHB-akryylivaahtoteipistä, vai onko nykyään muitakin vaihtoehtoja ja toimittajia? Runsaasti tulee muovijätettä kierrätykseen hukkapaloista ja käytön jälkeen irroitetuista tarroista. Elokapina, Ollikainen, Greta ja muut yhteiskuntaa tuhoavat tahot kai antavat sen anteeksi. |
||||
