Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.08.2024 01:09 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva ja nyt puhdasta nostalgiaa!Tuossa mutkassa n. 500 m junantakana oli minun höyryjunien tarkkailu paikka jossa seurailin höyryjunia 60-luvulla siihen liittyy monenlaisia näkö-ja äänimuistoja!Siihen tultiin Stadista ykkösen ratikalla joka tietenkin oli vanha vaunu joista tykkäsin ja varsinkin siinä kuljettajan vieressä olevalla paikalla ,sen jälkeen ja pieni kävely metsikön halki! Sen jälkeen ikimuistoiset elämykset saattoivat alkaa!Eli pääasiassa Pekkaa-Ristoa ja Paikkua! |
||||
|
31.07.2024 23:30 | Aapo Niemelä | ||
| Tästä tulee kesäfiilis. :) | ||||
|
31.07.2024 23:28 | Aapo Niemelä | ||
| Näköaistia hyväilevä kirjo punaruskeita sävyjä. | ||||
|
31.07.2024 23:26 | Aapo Niemelä | ||
| Tämä asettaa hienosti perspektiiviin, kuina suuren luokan operaatio tuollainen kemikaalitehdas todella on... Hieman mielikuvitusta herättelemällä taivaskin on kuin joltain toiselta planeetalta, kaasukerroksineen kaikkineen. Hyvä kuva! | ||||
|
31.07.2024 23:04 | Tuomas Pätäri | ||
| Upea on! Vaunujen valot ovat tässä tavattoman tunnelmakkaat. | ||||
|
31.07.2024 23:01 | Tuomas Pätäri | ||
| No nyt on hienosti tämäkin kuvapuute korjattu! Iso on terminaali. | ||||
|
31.07.2024 22:34 | Jouni Halinen | ||
| Olen pähkäillyt useasti sitä, että mikä lie ollut isoisäni Frans Oskarin virkanimike loppupeleissä, äitini puhui vaihdemiehestä mutta joskus myös asemamiehestä, miten virkanimikkeet/työtehtävät menivät 20-50 luvuilla tämän kokoisella R-asemalla?. Ainakin minusta näyttää hitusen siltä, että kuvassa vasemmalla/etualalla seisoisi Rautatievirkamies, sillä arviolla että henkilöllä on virkalakki päässä, miten muut asian näkevät.? | ||||
|
|
31.07.2024 22:26 | Antti Ojala | ||
| Kuvauspaikan vahvistaa Satakunnan Kauvatsaksi se, ettei kenelläkään näy s u u t a . | ||||
|
31.07.2024 22:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tuosta Lamminolan liikennepaikasta tietoa tai kuvia? | ||||
|
31.07.2024 22:12 | Miitre Timonen | ||
| Ja ilman Gd:tä. | ||||
|
31.07.2024 22:08 | Jouni Halinen | ||
| Symbioosi https://fi.wikipedia.org/wiki/Symbioosi olisi voinut toimia seuraavasti. Työväki oli töissä syksystä kevääseen sahalla. Siellä sahattiin/höylättiin sitten tukkeja määrämittaan koko talvikausi. Puutavara laitettiin sen jälkeen taapeleihin kuivumaan. https://vaunut.org/kuva/78058?t=taapeli Kevään tullen työväki siirtyi töihin tiilitehtaalle ja sahalle tuli kesätöihin nuoria ihmisiä (mm. mutsivainaa näin toimi) lajittelemaan sahatavaraa eri laatuluokkiin ja myyntieriin. Saha sijaitsi aivan asemaa vastapäätä (Tassari) joten lastaus junanvaunuun kävi sutjakkaasti. Savennosto-ja tiilitehdasalue sijaitsivat joen (Kauvatsanjoki) länsipuolella, Kiskot sinne kulkivat niin, että juna tuli Tampereen suunnasta ylitti sillan ja peruutti sitten tehdasalueelle joen länsipuolelle. Tiilitehtaan laitteet/työkoneet olivat vielä 60-luvulla ruostumassa joen partaalla. Jostain toisesta kuvasta luin, että henkilöliikenne olisi loppunut Kauvatsalla vasta 80-luvun alkupuolella, onko näin? Kartalla http://bot.fi/3xx9 näkyy entisen ratapihan alue valkoisella, sen pituus oli noin reilut kilometri, asemarakennus on pampulan kohdalla. Kiskopareja oli muistaakseni 5+ kappaletta, kuvassa https://vaunut.org/kuva/169672 niistä näkyy 3. Ratapiha-alue (Tampereen pää) päättyy juuri siihen kohtaan mihin Isoisäni asemamies?/vaihdemies? Frans Oskari Sinisalo ”täsmärakensi” oman kotitalonsa, eli hän taitti työmatkat ”työsuhde resiinalla” suoraan kotiovelta. Rata näkyy pottumaan takana, Tampere on vasemmalla, Pori oikealla ja 17 tai 20 ”metriä” etualalla. https://vaunut.org/kuva/77899?s=1 Selvitystä aseman seudulle 40/50/60 luvulla, niin kuin minä sen muistan, mutta myös osin mutsin kertomana: Palveluntarjonta Asemakylällä oli enimmillään seuraava: Elokuvateatteri, SOK-kauppa, OTK-kauppa, K-kauppa, Yksityinen kauppa, Baari, Kioski, Kemikalio/Lelu/Kirjakauppa, Sekatavarakauppa, Kodinkonekauppa, Pankki ja Posti, kaikki max. kilometrin päässä asemalta, aikamoinen setti palveluja oli kyseessä. Lähialueella (asemakylä) asui vajaa 400 ihmistä. Koko kunnan alueella (mm. Kirkonkylällä) ja naapuri kunnissa sitten paljon enemmän, säteilihän paikkakunnalle tullut rautatieasema erinäistä positiivista ”pöhinää” hyvinkin laajalle alueelle. Esim. elokuvateatteriin tultiin katsomaan ”Loukku Ikosen ja T Brännäs:sin” kiihkeitä (ja kiihkeitä?!) lemmenleikkejä suviyössä pidemmänkin matkan päästä junalla tai polkupyörällä. Ohi aiheen: Ei ole tänä päivänä kovin mukavaa asua venäjällä, jos kuitenkin haluat siellä asua, niin se käy nyt tosi helposti, et tarvitse edes passia ja tai viisumia. Perille pääset muutamassa tunnissa bussilla tai omalla autolla. Kielikään ei tuota ongelmia, myös Viipuri löytyy lähistöltä ja Suomikaan ei ole kovin kaukana. Ei ole kuitenkaan kovin mukavaa kertoa ihmisille, että asut venäjällä ja jos haluat tämän takia muuttaa sieltä pois, niin sekin onnistuu helposti. http://bot.fi/3xxa Myös muutto Venetsiaan sujuu sutjakkaasti http://bot.fi/3xxb |
||||
|
31.07.2024 21:51 | Jouni Halinen | ||
| Siirsin keskustelun mm. symbioosin osalta kuvaan https://vaunut.org/kuva/49817?paik=Kauvatsa koska kommenttini koskee enemmälti elämää Kauvatsan asemakylällä wanhaan aikaan. | ||||
|
|
31.07.2024 20:35 | Eljas Pölhö | ||
| H7 516 on ollut Tampereen varikolla syyskuun 1923 jälkipuoliskolta lähtien eli heti konepajakorjauksesta valmistuttuaan. | ||||
|
|
31.07.2024 19:24 | Erkki Nuutio | ||
| Teppo laukoi totuuksia. Takarajavuodeksi rajaisin 1928 koska ei vielä numerokilpeä kattilan otsassa, toleransseineen 1925. | ||||
|
31.07.2024 19:20 | Jarno Piltti | ||
| Hieno maisemakuva kaikin tavoin täydellisesti kadonneesta maailmasta. Pikku-jumpo tuosta tosiaan tulee ensimmäisenä mieleen, jos on niin modernia vetovoimaa. | ||||
|
31.07.2024 19:13 | Jarno Piltti | ||
| Tässäkin on hienosti taltioitu vaihtotyötä. Alamäki tulee hyvin esiin, vaunujen paikallaan pysyminen lienee varmistettu. | ||||
|
31.07.2024 19:11 | Jarno Piltti | ||
| Hieno ja arvokas dokumentti Ylivieskan vaihtotöistä. | ||||
|
31.07.2024 18:45 | Timo Salo | ||
| On hieno kuulla, että "vanha ystävä" on saanut uuden(?) akuston! :-) | ||||
|
31.07.2024 18:33 | Esko Peranto | ||
| Jahas, sileäpääty on päätynyt viimeiseen riviin. | ||||
|
|
31.07.2024 17:58 | Heikki Jalonen | ||
| Asema näyttäisi olevan "nykyinen" Kauvatsan asema (nro 3) joka valmistui 1923 (edelliset olivat palaneet, nro 1 vuonna 1918 ja nro 2 vuonna 1922). Hirsirakennus on vielä ilman vuorilautoja, mikä oli normaalia jotta rakennus pääsi esteettä painumaan; vuorilaudoitus tavattiin kiinnittää vasta pari-kolme vuotta asettuneeseen rakennukseen. Siitä voisi tosiaan vahvistella kuvausvuodeksi 1923...25. | ||||
|
31.07.2024 17:09 | Joni Jurmu | ||
| Juha kyllä luulen että vaatii pohjankin parantamista... Johan tuolta löytyi vuosia sitten kunnon "maanvajoamiakin" ihan pölkkyjen tuntumastakin. | ||||
|
|
31.07.2024 16:42 | Eljas Pölhö | ||
| Oy Helylän puunjalostustehtaan raide ja satamaraide erkanivat asema-alueelta, Helylän tiilitehdas ja soraraide sijaitsivat pari kilometriä Helylästä luoteeseen. Kaikki olivat Sortavalan maalaiskunnan puolella.Tiilitehtaasta on pari kuvaa pitkien kuvatekstien kera kirjassa "Karjalan perinnekuvasto" (Kimy kustannus 1983). Helylän tehtaanhoitaja hankki myös Sortavalan kaupungista puutyötehtaan, jonka vastuulla olivat puusepäntyöt rataosilla Hiitola-Rautu, Terijoki-Koivisto ja Matkaselkä-Suojärvi. Jounin esittämä järjestely on hyvin mahdollinen tällaisessa yritysryppäässä. | ||||
|
|
31.07.2024 16:33 | Teppo Niemi | ||
| Näenkö oikein, että veturin numero on 516? Silloin teoksen Pölhö - Honkanen Höyryveturit Valtion rautateillä 2017 mukaan kyseessä olisi H7 sarjan (myöhemmin Hv4) veturi, valmistaja Tampella vuonna 1912. Jos numero on oikein, niin silloin kuvausvudesta voidaan tehdä seuraavia päätelmiä: - Veturi on uutena ollut sijoitettuna Helsinkiin, heinäkuussa 1916 Pietariin, jääden sinne rajan sulkeutuessa. VR osti veturin takaisin touko- kesäkuussa 1923. - vuoden 1931 alussa sijoitusvarikko oli Tampere. Kuva on voitu ottaa aikaisintaan 1912 ja todennäköisimmin se on otettu vasta vuoona 1923 tai sen jälkeen. |
||||
|
31.07.2024 16:08 | Jouni Halinen | ||
| Gulf, kuin myös Kauvatsalla https://www.sydansatakunta.fi/elamanmeno/art-2000006895746.html Itselleni tulee muistoja mieleen (70-luvulta) myös Yrjönkadun ja Isoroban kulmatalon seinässä olleesta isokokoisesta Gulf valomainoksesta, taisi olla firman pääkonttori silloin ko. talossa. | ||||
|
31.07.2024 16:00 | Eljas Pölhö | ||
| Eiköhän 1932 ole oikea vuosi, koska silloin lisättiin seisakkeet Turun ja Humppilan välille (Humppila-Toijala sai seisakkeet jo 1931). Onko päivä 1.4 vai joku muu, en osaa sanoa. Aikataulukausi 101 alkoi 22.5.1932, joten sitä ennen todennäköisesti. Sattumalta Maaniitun, Karviaisten ja Piltolan seisakkeidenkaan matkustajamääriä ei tilastoitu 1960, joten se ei koskenut yksistään Takalistoa. EDIT: Koska Takalisto tuli vasta syysturistiin 1932, niin se on varmaankin perustettu myöhemmin kuin 1.4. |
||||
|
|
31.07.2024 15:59 | Jouni Halinen | ||
| Voisiko tässä olla kyseessä samanlainen (tiilitehdas ja huonekalutehdas) järjestely? kuin oli käytössä Kauvatsalla vielä ainakin 40/50-luvun taitteessa, siellä tiilitehdas ja saha toimivat symbioosissa (kummatkin hyotyivät toisistansa), eli sama henkilökunta työskenteli kesällä enemmän tiilitehtaalla ja talvella sahalla. Asiasta raportoi minulle mutsivainaa, oli itsekkin pikkulikkana sahalla töissä. Mitä netistä tutkin, niin ko. järjestelyitä olisi ollut myös mahdollisesti muillakin tiilitehtailla käytössä. Kirjoitin asiasta kuvassa https://vaunut.org/kuva/49817?paik=Kauvatsa | ||||
|
|
31.07.2024 15:42 | Teemu Saukkonen | ||
| Vielähän tuo vuosi sitten oli ajossa: https://vaunut.org/kuva/162020 | ||||
|
31.07.2024 15:26 | Teemu Saukkonen | ||
| Ihan pyörällä menin. | ||||
|
|
31.07.2024 15:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Voisi olla avattu 1.4.1932. Sinä päivänä on samalla paikkaseudulla avattu myös Maaniitun, Karviaisten ja Piltolan seisakkeet. Samoin niidenkin matkustajaliikenteet on lopetettu 31.5.1970. Mitä sanot, Eljas? | ||||
|
31.07.2024 15:05 | Raimo Harju | ||
| Autoilijan näkökulmasta sähköpotkulautailija näkyy huonommin kuin pyöräilijä, johtuisko siitä että siinä laudalla seistään suorassa, kun taas pyöräilijä polkee ja on istuma-asennossa. | ||||
|
|
31.07.2024 12:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa, että minun pitäisi kommentoida sähköskuuttiteemaa? No kommentoidaan sitten: - kouluissa pitäisi olla liikennevalistusta. Nythän se on poistettuna ollut jo kauan aikaa. Enska ja Hannu Karpo, tulkaa takaisin, missä sitten olettekin. En halua kommentoida joidenkuiden päässilmäästen taipumusta ja/tai kaihoisaa yrittelyä poistua elämästä ennenaikaisesti vauhdin hurman sokaisemana. Omatpa ovat asiansa (Eat your pie, eat every bite!). |
||||
|
|
31.07.2024 10:59 | Juha-Pekka Marttila | ||
| On varmasti vastuullisiakin sähköpotkulautailijoita, kiitos siitä heille. Mutta kyllä täällä Oulussa ainakin, kun katsoo, on useimmilla tuo meno ihan päätöntä. Ei järjenhäivää tuossa menossa. Ajellaan miten sattuu, liikennevaloista ei tietenkään piitata ( onhan se sääliä pysäyttää tuo mahtava vauhti.. ) ei kunnioiteta pyörätiellä kanssa liikkuviakaan, ajellaan tiet, mistä sattuu ylittäen autojen ajoradalla ym ym. Heille toivoisinkin, että talvi tulisi nopeasti..katoaisivat kaupunkikuvasta.;) | ||||
|
|
31.07.2024 10:02 | Eljas Pölhö | ||
| Tietokoneeni viimeisimmän ohjelmapäivityksen jälkeen en ole pystynyt lisäämään kuvia tänne, joten yritän selostaa ilman raidekaavioita ja raidesopimuksia: Helylässä oli satamaraide, soraraide, soraraiteesta haarautunut Helylän tiilitehtaan raide ja OY Helylän raide. - Sora oli käytetty jokseenkin loppuun ennen sotaa ja takaisinsaannin jälkeen 1942 oli vireillä sora-alueen laajentaminen. - Helylän tiilitehtaan (avattu 1892) raidesopimus oli vanhinta kirjemallia ja sitä ei voitu uusia sellaisenaan 1942. Koska tiilien saanti oli ensiarvoisen tärkeää, niin raide avattiin uudelleen 1.8.1942 väliaikaisella sopimuksella, jossa oli erinäisiä liikennerajoitteita. - Samalla päätettiin siirtää soraraide liikenteellisesti edullisempaan paikkaan ja uusi raide avattiin 1.7.1944 (päätös 22.6.1944) TVH:n tarvetta varten. - OY Helylän raide avattiin 1923 (sopimus 964/3696, 7.6.1923) ja sen varrelle tuli tehtaalta kapearaiteinen rata. - OY Helylän raidesopimus uusittiin joulukuussa 1942, mutta siirrettynä Joh. Parviaisen Tehtaat OY:n vastuulle. Aloitettiin raiteen kunnostus. - OY Helylän raide avattiin (uudelleen) liikenteelle 22.11.1943. - Helylän satamaraide avattiin (uudelleen) liikenteelle myös 22.11.1943 |
||||
|
31.07.2024 09:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Ongelmat on nyt ratkaistu ja Flickr-galleriani toimii normaalisti. | ||||
|
|
31.07.2024 09:52 | Lari Åhman | ||
| Herra Esan täytyy tehdä kulttuurimatka esimerkiksi Honkavaaran Gulf-asemalle! https://www.gulfhonkavaara.fi/ Suomessa on tuon lisäksi toistakymmentä muuta Gulfia, joista osa on veneasemia. | ||||
|
|
31.07.2024 09:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Suomessa on nykyäänkin muutamia Gulf-asemia :) esim. https://tinyurl.com/4kk3347j | ||||
|
|
31.07.2024 09:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Ennen kuin EJR kommentoi tähän mitään sähköpotkulautailuun liittyen, niin mainittakoon että täällä Vaunut.orgissa on myös sähköpotkulautailijoita, jotka varmasti osaavat ajaa vastuullisesti ja muun liikenteen huomioiden, minä mukaanlukien :) | ||||
|
31.07.2024 08:50 | Lasse Holopainen | ||
| Voi tatti, kun sen VR:n pitää tuhota hyvät vehkeet. | ||||
|
|
31.07.2024 08:45 | Erkki Nuutio | ||
| Toimi Helylän tiilitehtaan nimellä 1892-1932. Sitten Oy Helylä ilmeisesti vuoteen 1938. Oliko tällöin yhdistynyt huonekalutehtaan kanssa? https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/345456?page=1 |
||||
|
|
31.07.2024 08:34 | Erkki Nuutio | ||
| Tk3 -tyylisiä piirteitä, kuten levymäinen kotelo sylinterikappaleen yläpuolella. Työteliästä maaseutua. Ovatko etualan lyhteet erilaisia kuin kauempana olevat tutummat lyhteet. |
||||
|
|
31.07.2024 08:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oranssipaitaisen sedän Gulf - bensa-asemaketjun logoa ei olekaan liiemmin näkynyt, ainakaan vuosikymmeniin. Omassa muistissani on ainakin Ruovedellä, Väärinmajalta tulleen tien ja kantatie 66:n risteyksessä (Ruhalassa) ollut Gulf - huoltoasema, kaukaiselta 1960-luvulta. |
||||
|
31.07.2024 08:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mukavan näköinen, perspektiiviä korostava kuva. Hyvin tehty, mister Gee! | ||||
|
31.07.2024 07:27 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan unohtunut asioida Linde Gasin tai Woikosken kanssa? Toinen syy voi taas olla kokemuksen puute kaasuvalojen käytöstä. 12 vuotta sitten nuo näyttivät toimineen https://vaunut.org/kuva/76627 . |
||||
|
|
31.07.2024 06:22 | Veeti Heino | ||
| Miksi valot eivät ole yhdessäkään kuvassa päällä | ||||
|
30.07.2024 23:11 | Ismo Kirves | ||
| Tämä on hieno kuva. Kolme vemppua samassa kuvassa. | ||||
|
30.07.2024 22:16 | Lari Åhman | ||
| Ratatyöalueilla, joissa esim. uusitaan vaihteita, näkee hyvinkin usein. Linjalla toki harvemmin :) | ||||
|
|
30.07.2024 21:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Harvemmin näkee Tnk4:n siirtymistä omin konein :) | ||||
|
30.07.2024 21:15 | Jouni Halinen | ||
| No nyt ainakin tuo Länsirata hölmöily on tulossa tiensä päähän, vaikka Turusta kotoisin oleva PM Orpo sitä vielä ei voi itsellensä myöntää. Jostain kumman syystä on perustettu jo 3 vuotta sitten osakeyhtiö projektia hoitamaan se työllistää nyt 4 ihmistä. https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000010597247.html | ||||
|
30.07.2024 20:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Vrt. https://vaunut.org/kuva/12345 | ||||
|
|
30.07.2024 20:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Perällä on kaksi Gd-vaunua joka myös aikataulusta ( https://juliadata.fi/timetables?s=269&d=22.7.2024 ) käy ilmi. | ||||
|
|
30.07.2024 20:43 | John Lindroth | ||
| Onnistunut tunnelmallinen kuutamo ja juna! | ||||