Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.08.2024 19:00 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen Sm1 kuva Tampereen urbaanissa miljöössä! | ||||
|
02.08.2024 18:07 | Markku Naskali | ||
| Sama muotti. Kuin missä? | ||||
|
02.08.2024 15:29 | Lasse Holopainen | ||
| Kaarteeseenajavuus. Hieno kuva. | ||||
|
02.08.2024 14:28 | Antti Ojala | ||
| Taiteilija Äkkijyrkkä tietää, että miesyleisön tunteiden koskettelemiseen tarvitaan aina teräskappale. | ||||
|
02.08.2024 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi: Autokäsikirja kertoo auton tyypiksi Sisu K-25, kun se akseliväli kerran 4 000 mm mittainen on. Herra Erkki: "myöhempien aikojen pyhien" Sisujen eroavaisuudenhan saattoi todeta konepeiton kumisalpojen lukumäärällä: Kontio-Sisussa kaksi puolellaan ja Jyry-Sisussa kolme. Nämä koskevat ainakin panoraamatuulilasilla varustettuja malleja, olisiko etwa 1950 - ja 1960 -lukujen vaihteessa markkinoilla olleita. Esim. K-35 Jyry-Sisu puoliperävaunun vetäjä, om. mänttäläinen liikennöitsijä Matti Ylä-Mononen. Ja jonka apumiehen puolen lattialla nukuin sellaisena kolmivuotiaana, kun faija kuskasi Serla-paskapaperia maamme satamiin. |
||||
|
02.08.2024 12:15 | Juhani Katajisto | ||
| Ja tämä 1166 oli ainoa Oulun loppuaikojen Tk3-vetureista, joka oli varustettu vaipattomalla hiilikorsteenilla ts. sanoen savotorvesta puuttui uloin kuori. Pienelle nuuhkaisulla voi tunnistaa, että oikealla savuttaa Tk3 1161. Heh no kyllä numero näkyy Reinon samalla kertaa ottamssa toisessa valokuvassa. Oulussa oli vielä tuohon aikaan vilkas höyryliikenne. Toppilan satamaan ajettiin päivittäin useita höyryvetureiden vetämiä junia. Näin joskus tuon oikealla savuttavan Tk3 1161:n Toppilassa miehistön kertoessa sen tuoneen lisätavarajunan sinne. | ||||
|
02.08.2024 12:08 | Lasse Holopainen | ||
| MGO:n korvaanmenevyys | ||||
|
|
02.08.2024 11:11 | Erkki Nuutio | ||
| Nokalla lukeva Sisu Diesel kertoo vain, että nokalla on diesel (kuten 30-luvulla Hercules, Buda tai muu ja 50-luvulla lähtien Leyland, Henschel, Hercules). Vastaavasti varhempien diesel-Vanajien nokalla saattoi olla Vanaja Diesel. Linnavuoren dieseltuotteiden nimenvaihto Valmetista Sisu-Dieseliksi sensijaan tapahtui tj Tommilan toimenpitein tälle hyvinkin mieluisasti, kun Valmet-yhtymää tuhottaessa Linnavuorta kiellettiin käyttämästä Valmet-tuotemerkkiä. Ylimielisyyttä silloinkin pursunnut Rautpohjan paperikoneväki omi Valmet -tuotenimen yksityisomaisnautintaansa. Linnavuorelle Sisu-Diesel oli suuri voitto: Muille traktorivalmistajille oli etu myydä Sisu - moottoreita, siis ilman muistutusta Valmetiin, joka oli traktorivalmistajien aiempi hankala kilpailija. Sisu moottorin tuotemerkkinä oli kultaa Euroopassa, sillä Linnavuoren lentomoottoriosaston luolassa viritetyt Sisun Cummins-moottorit napsivat kilpa-Sisuissa harmittavasti euroopanmestaruuksia kehnompien MB-, MAN- ja Volvo-kilpailijoidensa edessä. Valmet-yhtymän tuhoamisen yhteydessä myös traktorimerkki muutettiin Valmetista Valtraksi. Valtra oli alunperin traktorikaivureihin ja vastaaviin tarkoitettu Valmet-traktorialusta. Niitä Lännen ja muut valmistajat täydensivät lopputuotteikseen. Toiminta oli kuitenkin hyytynyt näiden valmistajien kasvettua kokonaistuotteiden tekijöiksi ja markkinoijiksi, sekä kun samalla kun Tourula pyysi vanhentuneista alustakoneistaan ylimielisellä asenteella ylihintaa. Naulapään ja aiemman Valtra-vetäjä Rautjärven epäonnistumisia tämäkin. Kuvassa olevaa, ehkä alkuaan lentoasema-autoa en tunne. Sen moottorikin lienee vaihdettu jossain vaiheessa. Ulkonäkövaikutelma olisi kuitenkin K-26S, eli Kontio-sarjan auto, jossa Esaan viitaten oli huippuluotettava Leyland 0.350 (105 hv) tai Sisu AMI (noin 110 hv) tai myöhempi huippuluotettava Leyland 0.375 (115 hv). Ohjaamo kuten Esa mainitsi. Moottori Leyland 0.680 (11.1 dm3, 152 hv) tarkoittaisi että kyseessä olisi ollut Jyry-Sisu. Olen epäileväinen. |
||||
|
|
02.08.2024 08:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikös tuossa Sisu Diesel lue nokalla, Esa. Traficomin julkisten tietojen mukaan moottorin tilavuus on 10,6 litraa ja teho 112 kilowattia. Valmistenumero on 8654, jos se mitään kertoo. Käyttöönottopäivä 9.6.1956. Akselivälin sanotaan olevan 4 000 mm. | ||||
|
02.08.2024 08:23 | Teemu Saukkonen | ||
| Näkeekö jostain viron aikatauluja, jos sattuisi joku tavara Tallinnassa liikkumaan sopivasti? | ||||
|
|
02.08.2024 07:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sisusta on vaikea sanoa tarkkaa tyyppimerkintää, kuvakulmasta johtuen. Jos se on K-25, on lavan pituus 4,2 metriä. K-28:lla 4,7 m, akselivälin ollessa 4,5 m. Ihan kuin hytti olisi Kiitokorin väsäämä, vaikka pikavilkaisulla katsoen se jotenkin muistuttaa Messukylän Autokoritehtaan luomusta. Joka tapauksessa ajalta ennen panoraamaruulilasia. Kuitenkin: Veisuukylä-hytissä oven yläpuolinen lista on suora ja tuulilasin keskipiena kapeampi kuin kausalalaisessa (just se Kiitokorin malli). Niin ja ennen nimikilpien aikaa: Kontio-Sisu ja Jyry-Sisu. Moottorina Leylandin diesel O.350 tai Sisu AMI - bentsiinimoottori. 90 - 150 hummaa pyöri nokalla, riippuen vaihtoehdoista. Lähde: Autokäsikirja 3.2 vuodelta 1955. |
||||
|
02.08.2024 06:50 | Juhana Nordlund | ||
| Onhan noita salmiakkisiltoja tosiaan Porin radallakin, kuvassa näkyvän lisäksi esimerkiksi lähellä Kiikkaa. Oikaisua pitkinhän tuossa tullaan. Vanha linjaus jää vasemmalle metsän taakse. Kauempana näkyvän sillan alla kurkistaa kohta, jossa nykyinen ja vanha linjaus leikkaavat toisensa. Sitä kauempana vanha linjaus kulkee nykyisen linjauksen oikealla puolella tätä kuvaa ajatellen. |
||||
|
|
02.08.2024 03:18 | John Lindroth | ||
| Tämä on jo harvinaisempi otos,Frichs Tk3 tuolla isolla valonheittimellä tenderissä!Ilmeisesti näillä oli Oulussa sen verran linja ajoja että tämä tuli tarpeeseen. | ||||
|
|
02.08.2024 02:57 | John Lindroth | ||
| Tykkään taiteellisuudesta ja varsinkin musiikista!Musa-Juna voisi olla kova Brändi ja olihan niitä jo 80-luvulla esim.Viståget Hki-Hanko,vuosina 85ja 86.Iso mutta lienee se rahoitus!Itse muistan matkustaneeni Hv2 välillä vetoisessa henkilöjunassa välillä SL-Hki ja siellä alkuvaiheessa soi ainakin haitari ja laulu!Hv veti junaa välillä Sl-Imr ja vuosihan oli 65. | ||||
|
|
02.08.2024 02:52 | John Lindroth | ||
| Suomi nostalginen Sisu kuormuri tasoristeyksessä toimii Yess! | ||||
|
02.08.2024 02:50 | John Lindroth | ||
| Onnistunut otos josta tuli taidetta! | ||||
|
|
01.08.2024 23:32 | Lasse Holopainen | ||
| L e h m ä | ||||
|
|
01.08.2024 22:08 | Lari Åhman | ||
| Komea kesäinen kuvasarja Tuomakselta. Tykkään kovasti ulkokaarteen puolelta otetuista kuvista ja tämä on oiva esimerkki sellaisesta. Itselle tuttu junarunko erilaisissa maisemissa istuu hienosti kaarteeseen. | ||||
|
|
01.08.2024 22:02 | Teemu Tuomisto | ||
| Oi! Olipas sattuma! Itse toki tein vain pienen parin minuutin visiitin tuonne asemalle koko päivän jälkeen, kun olin kaupungilla käppäillyt. Lähdin tuosta itsekin ajamaan Latvian puolelle ja rajaa pitkin itämerelle ja siitä takaisin Pärnuun, jossa yövyin. | ||||
|
01.08.2024 21:58 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva Sodankylän suurimman kylän rautatieasemasta tuli sattumakuvana. Siis silloin (60- ja 70-luvuilla) jolloin Sodankylän yhteisö paljolta hajosi kausityöttömyyden ja ankarien elinolosuhteiden väsyttämänä. Väki äänesti jaloillaan - siirtyi etelämpään Suomeen ja Ruotsiin, paljolta Göteborgiin (Volvo, SKF, Götaverken ja muut). Sota- ja sotakorvausajan menetysten jälkiseurauksia tämäkin. Varsin miellyttävä kaupunki Göteborg onkin. Ostimme (esivanhempamme 1600-luvulla) sen takaisin maksamalla lunnasrahat Tanskalle (Älvsborgs lösen: https://sv.wikipedia.org/wiki/%C3%84lvsborgs_l%C3%B6sen ). Joten ihan täysvaltaisesti saivat mekastaa Slussenin sissien elämäntapatoverit tuon asemarakennuksen nurkilla. Kunnes hauta tai sosiaaliapu (=lauttalippu Turkuun) vei tämän ryhmän - todella vähäisen murto-osan sinne tulleista suomalaisista. Nettomenetykseksi Ruotsin hyväksi tuli noin 150 000 suomalaista, paljolta ahkerimpia ja sitkeimpiä pohjoisen poikia ja tyttöjä. Ehkä joku heistä on kuvassa. Itselleni oli osin sattuma, osin saamani hyvän kohtelun nollannut syrjintä suomalaisuuteni perusteella, etten sinne jäänyt . |
||||
|
|
01.08.2024 21:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ennen vanhaan ― rautaisina aikoina ― olivat jokseenkin kaikki Jt:ssä kuvatut merkit sellaisia, että ne tunnisti jo pelkästä hahmostaan. Vaikka merkki oli kuorrutettu nuoskalumella kauttaaltaan vitivalkoiseksi, tiesi vaihtotyönjohtaja, veturinkuljettaja tai laatikkoauran päällikkö useimmiten jo merkin muodosta yksi yhteen, mistä on kyse. No joo, esim. erilaisia erotusjakson yhteyteen ripustettavia merkkejä oli ja on kolmenlaisia ― merkit »Erotusjakson etumerkki», »Erotusjakso alkaa» sekä »Erotusjakso päättyy» ―, ja ne ovat siltikin kaikki muodoltaan samanlaisia neliöitä. ― Mutta ei ollut olemassa muita neliön muotoisia merkkejä. Kun oudolla rataosalla mustan talviyön lumipyryssä ajellessa junankeulassa hehkuvissa kelmeissä valoissa välkähti ohikiitävän hetken lumenvalkoinen neliö, oivalsi kuljettaja ruveta ottamaan virtoja pois. Ässä oli ässän muotoinen, erkkamerkki een muotoinen. Selkeää. Hieman toiseen suuntaan se pakkaa olla menossa nykyään, kun pieneen, suorakulmion muotoiseen merkkiin on ysärin ja milleniumin jäljiltä saatettu rustailla yhtä hyvin »B», »E», pienellä präntillä »Varo kuumista» tai vaikka kuva »vihaisesta kiinalaisesta». Saattaisipa moni terävähkö valvontanopeushiljennys hioutua rautatiematkustajien kokemasta elämysmaailmasta, jos baliisiryhmämerkit olisivat aitojen erkkamerkkien ja ässien tapaan näyttävän näköisiä ― ujostelemattomia ja anteeksipyytelemättömiä―, jo kaukaa säässä kuin säässä erottuvia, B-kirjaimen muotoisiksi leikattuja peltiaakkosia. | ||||
|
|
01.08.2024 21:33 | Reijo Salminen | ||
| Äkkijyrkän peltilehmä! | ||||
|
01.08.2024 21:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaikka Tnk4:n numero näyttäisikin olevan 953 (kuten Ari-Pekka kuvaansa https://vaunut.org/kuva/130742 on virheellisesti merkinnyt), oikea numero on silti 983: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/53894737667 | ||||
|
01.08.2024 20:35 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoa settiä taas Tuomakselta. Etualan kalliokumpare olisi saattanut olla jollakin toisella jalkojen alla kuvatessa, vaan tässä se on otettu onnistuneesti mukaan kuvaan. Komeat kesän värit ovat vielä tässä kuvaa elävöittämässä. | ||||
|
|
01.08.2024 19:51 | Ossi Rosten | ||
| Tässä on kyllä onnistunut sommittelu | ||||
|
01.08.2024 19:35 | Eljas Pölhö | ||
| Teknillisen jaoston "Vaunuston lisäys" [toukokuussa]-raportin mukaan (Lko 2101/3869, 5.6.1969) virkavaunu sarjaa A n:o 17 on valmistunut toukokuussa 1969. Ylimenosuojusten puuttuminen ei ole estänyt vaunun käyttöönottoa. | ||||
|
|
01.08.2024 18:21 | Tapio Keränen | ||
| Valitettavasti kamerani optiikka oli koottu väärin, jonka jälkeen kuvan reunat jäivät epätarkoiksi ja suurella aukolla kuvattaessa vain kuvan keskipiste oli tterävä. Vika korjattiin maksutta, mutta kymmenkunta filmiä meni pilalle. | ||||
|
01.08.2024 17:46 | Timo Salo | ||
| Ja kirkonseutu talvella: https://vaunut.org/kuva/167407?u=349&paik=karkku | ||||
|
|
01.08.2024 17:41 | Timo Salo | ||
| Sama paikka sillalta kuvattuna... :https://vaunut.org/kuva/157348?u=349 | ||||
|
01.08.2024 17:34 | Timo Salo | ||
| Tuomakselta hieno kuvasarja TUTUISTA paikoista! Tästäkin on pitänyt ottaa kuva, mutta niin se vaan on jäänyt. Uusia kuvakulmia monissa kuvissa, huomaa että olet nähnyt vaivaa... | ||||
|
|
01.08.2024 16:16 | Juha Kutvonen | ||
| No jopas, olin Valgassa samana päivänä, mutten nähnyt siellä muita kuvaajia. Vietin siellä nelisen tuntia puoli yhdestätoista alkaen, mutta pistäydyin välillä Lugazissa Latvian puolella. Tuo toinen veturi on numeroltaan 1505. |
||||
|
01.08.2024 16:15 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Punaisessa Nortissa oli filtteri - tosin normaalia lyhyempi. | ||||
|
|
01.08.2024 16:04 | Teemu Saukkonen | ||
| Onkamossa ja Saarella ainakin on radan yli tuollaiset. | ||||
|
|
01.08.2024 15:49 | Simo Virtanen | ||
| North State -tupakissa ei ollut turhia filttereitä eli tupakoitsija sai nauttia kaikesta savusta. Myös tervaa kehuttiin oleva enemmän kuin muissa aikalaisissa. https://live.staticflickr.com/2623/3842428355_726597934c_b.jpg |
||||
|
|
01.08.2024 15:42 | Kari Haapakangas | ||
| Rakennustekninen kysymys. Siltaan vaikuttavia voimia on helpompi hallita noin kuin tehdä maatukiin nähden vino silta. Nykyään nämä laskelmat hallitaan paremmin, mutta näitä "kummia" siltoja on aikoinaan rakennettu jonkin verran. | ||||
|
|
01.08.2024 15:32 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevyys. Hieno kuva. | ||||
|
|
01.08.2024 14:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eiköst tommosia salmiakkisiltoja mahda olla. Mulle tulee ainakin heti mieleen Nokialla viistosti Nokian valtatien ylittävän Rauman radan silta sekä Kupittaan tienoilla hieman samaan tyyliin valettu Rantaradan ja Ykköstien eritasosilta. | ||||
|
01.08.2024 12:59 | Jouni Hytönen | ||
| Viime viikolla olin Lohjalla Kaivurinkadun tasoristeyksessä. Hyvinkään suunnasta lähestyi Fenniarailin 7166 ja se oli jo laukaissut tasoristeyslaitoksen hälyttämään. Joku tuli autolla paikalle, katsoi, ettei junaa näy vielä - siispä vähät välitän vilkkuvista punaisista valoista - ja jatkoi matkaansa golfkentän suuntaan. Puomit laskivat pian auton takana. Hyvin onnistuu vastuuton käytös tasoristeyksissä aikuisiltakin. | ||||
|
|
01.08.2024 12:17 | Eemil Liukkonen | ||
| Täyttä tupakkaa. | ||||
|
01.08.2024 11:51 | Jouni Halinen | ||
| Sitten on olemassa vielä mallipuusepän (myös malliveistäjästä puhutaan) mauseri, se on tuplasti isompi kuin normi mauseri, siinä ei ole syvyysmittaa (tönäri osio) ollenkaan ja siinä on 1:1 mitta asteikon lisäksi +1%:tin, +2%.tin ja +3%:tin mitta-asteikot. Eli mallipuuseppä arvioi käsivaralla? työnalle ottamansa puutavaran kosteusprosentin ja ottaa sitten (tarvittaessa) käyttöön jonkin edellä olevista %:ti mitta-asteikoista. Tällä pyritään siihen, että kun puutavara on saavuttanut työn edetessä lopullisen kuivuusasteen (supistunut) niin se on silloin työpiirrustuksen mukaisissa mitoissa. Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että 200 mm paksu puuklossi supistuu kuivuessaan 3 %:tin mukaan 6 milliä. Eri piiruntarkasta työstä on kysymys. Faijavainaa oli Rompalla mallipuuseppänä (1947-1983), mulla on jossain kuva faijan tekemästä joko Sm1/2 tai metrojunan moottorin valumallista, laitan sen tänne kun sen löydän. Valumallien teko loppui Rompalla vuonna 1983 kuin seinään, yhtenä syynä oli varmaan se että työn määrä verstaalla vaihteli suuresti, ensimmäiseksi tehtiin täytetyönä johtajille kirjahyllyjä ym. muita kalusteita ja jos niitäkään töitä ei ollut, niin työnjohtaja sanoi faijalle kerran, että "kun Härry sulla on sielä kotitalossasi se verstas, niin tee sinne itsellesi höyläpenkki". Valumalleja alkoi tekemään sitten joku alihankkija, liekö niitä tehty enää sen jälkeen puusta? vai joku automaattikone ne jyrsi jostain isommasta "massakappeleesta"? Vaikka faija teki leipätyössään "millintarkkaa" työtä, niin normi timpurihommista hänellä ei meinannut tulla oikein yhtään mitään. |
||||
|
01.08.2024 11:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Heinoo on raskaalle, länttä kohti kulkeutuvalle tavarajunalle huono sivullemenopaikka, kun siinä joutuu vetämään notkon pohjalta lyhyen vaihteen kautta ylämäkeen. Vaikkei se äkkiseltään kuvaa katsoen siltä näytäkään, tällä ratkaisulla on nopeutettu molempien junien matkaa. | ||||
|
01.08.2024 11:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikamoinen keksintö tämä! Ei Teeteevee mitään... | ||||
|
01.08.2024 11:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohi aiheen: jos Vennäinmaalla haluat asua, niin suosittelen heidän erityisen taitavia ja osaavia lääkäreitä. Esimerkki: - sinulta tullaan poistamaan rikkinäinen poskihammas taka- eli " kakkosen" kautta. Operaatio vaatii erityisen suurta taitoa, sillä siellähän EI SAA suuta avata, heko heko! |
||||
|
|
01.08.2024 11:05 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Nörtit ei muista, että mikä on nortti. | ||||
|
|
01.08.2024 10:52 | Panu Breilin | ||
| Tasoristeyksissä taitaa yksi iso ongelma olla se, että monet ihmiset eivät ymmärrä miten hitaasti juna pysähtyy. Kuvitellaan siis, että hiljaa kulkevan junan edestä voisi mennä samalla tapaa kuin hiljaa kulkevan auton edestä. Mitä sähköpotkulautailijoihin ja pyöräilijöihin muuten tulee, niin kulkuneuvon ominaisuudet, eli keveys ja melko suuri nopeus, ovat sellaisia, että ne herkästi houkuttelevat erilaisiin koukkauksiin liikenteessä. Ongelma on myös se, ettei sähköpotkulautailijoilla ja pyöräilijöillä oikein ole yksiselitteistä roolia liikenteessä samalla tapaa kuin miten autoilla tai jalankulkijoilla on. Niiden laillinen paikka on välillä siellä ja välillä täällä, ja se mitä käytännössä tapahtuu on sitten vielä sekavampaa ja epäloogisempaa. |
||||
|
|
01.08.2024 09:56 | Erkki Nuutio | ||
| Arvokkaita muisteluksia 40- ja 50-luvuilta, jolloin noustiin sotien tuhoista ja ihmisillä oli ahkeruutta ja itseluottamusta - osin koska vähät tavarat joita ostettiin olivat omassa maassa tehtyjä. 60-luvulla elintaso parantui ja paikallisyhteisö paljolti ja melko nopeasti purkautui. Mentiin työn perässä kaupunkeihin, moni Ruotsiinkin. Ehkä joku Uddevallaankin. |
||||
|
01.08.2024 08:51 | Petri Sallinen | ||
| Valtionrautatien virkoja koskevat nimitysasiakirjat löytyvät kansallisarkistosta. | ||||
|
01.08.2024 07:34 | Sauli Vähäkoski | ||
| On siis T 3812 Harjavallasta Tampereelle. | ||||
|
01.08.2024 04:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Julian aikatauluaineistoista näkee, että T 3717 oli kulussa kesällä 2017. Juna ajettiin Viinikasta Raumalle yhtenätoista kesätiistai- tai lauantaiaamuna. Junanjäljistä näkee myös, että se on pruukannut lähteä Viinikasta siltä raiteelta, jolle kuopiolainen T 4098 on muutamaa hetkeä aiemmin saapunut. Kysymyksessä voi siis olettaa olleen Savon sellujuna. Juuri sellaisen vaunustoksi kuvassa näkyvä sopisi; vallankin jos se oli pitkä, kuten kuvatekstissä kerrotaan olleen. Vaunut sopisivat myös aamusekuli T 3705:een, mutta se ei välttämättä aina ollut niin pitkä. | ||||
|
01.08.2024 04:32 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kerrankin hyviä uutisia, Suomen MM-ralli meni vituiksi Mutta toivottavasti rautatiemuseopäivät pelastaa perseelleen menneen kesän. | ||||
|
01.08.2024 01:09 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva ja nyt puhdasta nostalgiaa!Tuossa mutkassa n. 500 m junantakana oli minun höyryjunien tarkkailu paikka jossa seurailin höyryjunia 60-luvulla siihen liittyy monenlaisia näkö-ja äänimuistoja!Siihen tultiin Stadista ykkösen ratikalla joka tietenkin oli vanha vaunu joista tykkäsin ja varsinkin siinä kuljettajan vieressä olevalla paikalla ,sen jälkeen ja pieni kävely metsikön halki! Sen jälkeen ikimuistoiset elämykset saattoivat alkaa!Eli pääasiassa Pekkaa-Ristoa ja Paikkua! |
||||
