Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.05.2024 23:55 | Eemil Liukkonen | ||
| Näköjään saa kuvata https://vaunut.org/kuva/159238?u=4589&t=Sotilasjuna | ||||
|
|
24.05.2024 23:50 | Vertti Kontinen | ||
| Saako niitä sitten kuvata ETELÄ-SUOMESSA? En ymmärrä | ||||
|
24.05.2024 23:47 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Terolle. Noh, mene ihmeessä ottamaan;) Jos oot niin 'viisas' ..rys | ||||
|
|
24.05.2024 23:42 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Edelleen kerron. Tämäkään juna ei ole juliassa. Näitä ei siis ole *hyvä* kuvata. Ei taida rautatieharrastajat tajuta, SOTILASJUNIA EI KUVATA POHJOIS-SUOMESSA. Ettekö jo ymmärrä. | ||||
|
24.05.2024 23:36 | Niko Padatsu | ||
| Mukava nähdä Tonin kuvia taas pitkästä aikaa täällä. Samoin mm. juuri Hannun ja Oton laadukkaat kuvasarjat ovat piristävää katsottavaa sivustolla! |
||||
|
|
24.05.2024 23:35 | Juha-Pekka Marttila | ||
| ..ja kuva on tyylikäs! | ||||
|
|
24.05.2024 23:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
24.05.2024 23:10 | Jorma Toivonen | ||
| Puuttumatta ylläolevaan sanailuun. Vertin kommentti Dr13 ja teräsvaunut... Myös tämä näkymä voi piakkoin olla harvinaisuus (Sr2 + IC vaunusto) Sr3:t alkavat valloittamaan vähitellen Sr2:n valta-alueita. (Tosin ensiyönä Sr1:t ovat monilukuisina yö-junien vetotehtävissä). | ||||
|
|
24.05.2024 23:06 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kaikki kuvat, ovat täällä mielenkiintoisia. Mutta Kaikkia ei miellytä jotkin 'amerikan' kuvat, net voisi omine autoineineen julkaista ihan muulla sivustolla. Ja Jyrki Talvelle, tai oliko ke kevät..Kyllä. | ||||
|
|
24.05.2024 23:02 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ulkomaan kuvat, ihan omille sivustoille. Jos sais pyytää. Teroille ja tylsilsille.. Ei ole kehuttavaa. | ||||
|
24.05.2024 21:56 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuva. | ||||
|
24.05.2024 21:55 | Jyrki Talvi | ||
| Pakaa. | ||||
|
24.05.2024 21:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Tänään puoliltapäivin ajoin Tengströminkatua, kun varoituslaitos alkoi hälyttää. Se hälytti noin minuutin ajan, ja sitten palasi normaalitilaan, niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ohittiko paikan näkymätön ja äänetön juna, vai mistä oli kyse? | ||||
|
|
24.05.2024 20:06 | Tero Korkeakoski | ||
| Niin siis kenelle ei kelpaa? Kyllä, tästä on paljon parempiakin kuvia toisin kuin monesta ulkomaisesta kohteesta. | ||||
|
|
24.05.2024 20:03 | Tero Korkeakoski | ||
| Mää mietin että eikös tämmöinen keskustelu ollut aikaisemminkin ja kappas, niin olikin. Sekin oli Juha-Pekan sytyttämä. Tekis varmaan Juha-Pekka sulle hyvää jos et kävisi täällä sivulla ollenkaan, kun eipä noissa sun kuvissakaan paljoa ole annettavaa. |
||||
|
|
24.05.2024 19:52 | Jaakko Tuominen | ||
| Lapinjärvi | ||||
|
24.05.2024 18:52 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Herra Esa J., se on todellakin alkeellinen cruise control by Strömberg, Finland. Sr1 -veturissahan on vetotila ja jarrutila, ja oletusarvona voidaan pitää vetotilaa, jossa on käytössä kaksi tyristoritoimista tasasuuntaussiltaa, jotka kumpikin syöttävät yhtä teliä eli kahta ajomoottoria. Vetotilassa Strömbergin säätöyksikkö saa tehoratilta veturinkuljettajan asettaman virtamaksimin eli esim. 750 A, ja nopeusasetuksesta tämän tavoitenopeuden eli nopeusohjeen. Jos nopeus on alle nopeusohjeen, Strömberg syöttää tätä 750 A virtaa, kunnes nopeusohjetta vastaava nopeus alkaa lähestyä, ja jos nopeusohje on esim. 80 km/h, Strömberg syöttää mainittua 750 A virtaa noin-nopeuteen 77 km/h ja sitten alkaa pienentää virtaa automaattisesti, kunnes nopeudessa 80 km/h ajomoottorivirta on 0, Strömbergin automaattisesti ohjaamana. Huomionarvoista on, että esimerkissä 80 km/h nopeudessa ja sen yläpuolella virta on 0, eikä Strömberg yksistään tee asialle mitään. Virrasta voidaan arvioida ajomoottorin vääntömomenttia ja sitä kautta vetovoimaa: suurin teoreettinen vetovoima 280 kN syntyy 1500 A ajomoottorivirralla, mutta Sr1 -sohlon...hömm, tarkoitan, veturin, ajomoottorit eivät tosiasiallisesti kestä tuollaisia virtoja kuin muutaman sekunnin ajan, ja veturissa onkin ajomoottorien ylivirtasuojaus yleensä viritetty 1300 A nurkkiin. Käytännön suurin jatkuva ajomoottorivirta on 850 A (vastaa noin 160 kN vetovoimaa) ja lyhytaikaisesti max 1200 A (noin 220 kN vetovoimaa). Mutta tästä voidaan johtaa se, että veturinkuljettaja "pyytää" tehoratilla tiettyä vetovoimaa, esim. 750 A virtaa, joka vastaa jokseenkin puolta veturin maksimista 280 kN:sta, eli pyytää 140 kN vetovoimaa; Sr1:ssähän ei ole vetovoimamittaria, vaan vetovoima on pääteltävä ajomoottorivirrasta. Jos veturinkuljettaja haluaa jarruttaa, käyttämättä hyvin hitaasti reagoivia, koko junan paineilmajarruja eli ns. itsetoimista jarrua, Sr1:ssä on mahdollisuus jarruttaa sähköjarrulla, käyttämällä ajomoottoreita generaattoreina. Tehoratti viedään nollaan ja ajomoottorikontaktorin avautuvat. Sitten viedään sähköjarrun kahva ensimmäiselle jarruportaalle; sähköjarru on portaattomasti säädettävä, mutta jostakin tasosta on aloitettava. Veturin ohjausreleistö ymmärtää nyt, että veturinkuljettaja haluaa käyttää sähköjarrua, ja käynnistyy tapahtumasarja: ns. lukitusvaihtokytkin konehuoneessa, massiivinen neuvostovalmisteinen sähkömekaaninen valssikytkin siirretään sähköisesti ohjatulla paineilmaventtiilillä eli ns. EP-venttiilillä toiseen asentoon ja se muuttaa ajomoottorien kytkennän sellaiseksi, että jokaisen ajomoottorin ankkurilta eli roottorilta muodostuu sähköinen yhteys jarruvastuksiin. Samalla kaikkien neljän ajomoottorin kenttäkäämit eli staattorit kytkeytyvät sarjaan ja niitä aletaan syöttää Strömbergin ns. magnetointitasasuuntaajalla, joka on portaattomasti säädettävää, sähköjarrutuksen magnetointivirtaa syöttävä tyristorisilta. Samankaltaisella EP-toiminnolla avautuu ajomoottorin tuuletuskanavasta luukku, ns. ilmaläppä, ja ajomoottorituuletus alkaa puhaltaa jäähdytysilmaa veturin katolle, sähköjarrun vastuksiin, 2100-2200 kW, lähteestä riippuen. Rajakytkimet havaitsevat nämä toiminnot, ajomoottorikontaktorit sulkeutuvat ja jarrutasasuuntaaja alkaa syöttää magnetointivirtaa ajomoottoreiden kenttäkäämeille, jotka magnetoivat ajomoottoreita, joiden ankkurit alkavat syöttää jarrutusenergiaa veturin katolle jarruvastuksiin: veturi käyttää nyt ajomoottoreitaan generaattoreina ja jarruttaa moottoreillaan. Tässä oli alun perin tuo sama nopeusohje -toiminto, eli jos nopeusohje on esim. 80 km/h, ja nopeus on yli 80 km/h, sähköjarrun magnetointi toimii ja sitä voidaan sähköjarrun jarrukahvan asennolla säätää. Ja kun nopeus laski alle 82 km/h (arvot eivät ole ihan tarkkoja), Strömbergin säätöyksikkö pienensi hiljalleen sähköjarrun magnetointivirtaa, kunnes nopeudessa 80 km/h ja sen alapuolella magnetointi oli nollassa ja sähköjarru ei jarruttanut. Tämä muutettiin myöhemmin niin, että sähköjarrun nopeusohje on aina 0. Kuitenkin aina sähköjarrun laitimmainen asento eli hätäjarrua vastaava asento antoi täyden magnetoinnin ajomoottoreille. Koska tällainen ns. dynaaminen sähköjarrutus vaatii ajomoottoreilta jonkinlaista kierrosnopeutta toimiakseen, sähköjarrun teho pienenee nopeuden pienentyessä; käytännössä alle 30 km/h nopeudessa sähköjarrun kokonaisteho laskee, kunnes nopeus on 0, jolloin jarruteho on 0. Strömberg poistaa kaiken magnetoinnin nopeudessa 3 km/h juuri siksi, että sähköjarrun teho siinä nopeudessa on jo mitätön. Esim. Sr2:ssa nopeusohje toimii niin, että veturi vetää, kunnes nopeus saavuttaa nopeusohjeen, ja siitä ylöspäin veturi siirtyy automaattisesti sähköjarrutukseen ja taas nopeuden hidastuessa alle nopeusohjeen, veturi alkaa vetää. Mutta jälleen kerran: Sr1 on neuvostoliittolainen veturi, ja on mahdollista, ja tietyllä tavalla todennäköistä, että neuvostoliittolaisissa vetureissa ei vastaavaa sähköjarrua ollut , joten ei ole varsinainen ihme, että edes Strömbergin kanssa lopputulos ei muodostunut kovin edistykselliseksi. (Oli varmaan riittävän monisanainen selostus, eh? ) |
||||
|
|
24.05.2024 18:52 | Hannu Peltola | ||
| Vertti, minne päin olet matkustamasas? Muista kulkaista kuvia Vorgissa! Ja Oton hienoihin Slovakia-kuviin pitää nyt viikonloppuna tutustua kunnolla. |
||||
|
|
24.05.2024 18:46 | Hannu Peltola | ||
| Juha-Pekka, hyvin ajoitit meuhkaamisen! Olin juuri koostamassa kuvasarjaa viime kesältä Revelstoken ympäristöstä Brittiläisestä kolumbiasta. | ||||
|
|
24.05.2024 17:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Alkaa vahvasti vaikuttaa siltä, että Juha-Pekka on väärässä paikassa, koska hänen mielestään nämä kuvat ovat väärässä paikassa eli kuvatarjonta ei lainkaan tyydytä Juha-Pekan vaativaa makua. On eri asia rohkaista kuvaajia julkaisemaan tietyillä tavoilla erilaisia kuvia, kuin mussuttaa siitä, miten on tylsää. Varmaan kaikilla nettisivuilla on mahdollisuus jättää kohteita väliin eli ns. skipata, enkä ymmärrä, miksi vorg olisi poikkeus. Nyt voisi olla hyvä hetki lopettaa tuo typerä narina. |
||||
|
|
24.05.2024 17:03 | Vertti Kontinen | ||
| Suunnittelin pientä kuvausreissua ulkomaille, mutta kun Juha-Pekka ei halua niitä tänne, voinkin lopettaa suunnittelun kokonaan :) | ||||
|
|
24.05.2024 16:28 | Otto Tuomainen | ||
| Tätä samaa surkuhupaisaa inttämistä on nyt nähty ainakin neljän eri kuvan kommenteissa. Juha-Pekan mielipide ulkomaan kuvista on tullut selväksi kaikille jo ajat sitten. Mihin tällä kommentoinnilla nyt edes pyritään? Kuvitteleeko Juha-Pekka ihan oikeasti että joku muuttaa kuvaustottumuksiaan kun tarpeeksi monta kertaa asiasta jankuttaa? | ||||
|
24.05.2024 16:15 | Hannu Peltola | ||
| Uskomatonta, että tämä on ollut jäljellä näinkin pitkälle! | ||||
|
|
24.05.2024 16:05 | Jyrki Talvi | ||
| Milloin Juha-Pekka oikeasti aikuistut lopeta toi lapsellinen käyttäytymnen ihmiset nauraa sinulle. Jos olo Vorgissa tuntuu hankalalta valikosta löytyy kohta poista tunnukset, ei tarvi olla muiden riesana teet oikeasti kaikille päivän palveluksen. | ||||
|
|
24.05.2024 15:56 | Hannu Peltola | ||
| Hienoa Juha-Pekka, että nostat taas minut erityisesti esille. Suosittelen sinulle tässä Tepon esittämää menettelytapaa. Amerikan kuvista suurin osa on itse ottamiani, ei jonkun lähettämiä. Historialliset kuvat ovat eri arkistoista tai kirjoista, mutta niissä on kuvaajatiedot kerrottu siltä osin, mitä on ollut saatavilla. | ||||
|
24.05.2024 15:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Nuo ovat 1 524 mm. Telinvaihtohallin toisessa päässä sitten 1 435 mm, näin olen käsittänyt. | ||||
|
24.05.2024 15:21 | Samuel Pajunen | ||
| Tämä tulee huomenna siirtymään Hyvinkäälle Sinisten vaunujen ystävät ry:n auttamana. | ||||
|
|
24.05.2024 15:14 | Teppo Niemi | ||
| Tämän https://vaunut.org/kuva/161827 kuvan kommenteissa on käyty tästä asiasta pitkää keskustelua. Miksi sitä pitää jatkaa uuden kuvan yhteydessä. Jos haluat muutoksia, esitäthän asian kirjallisesti kustantajayhdistysten hallituksille / johtokunnille ja pyydät asian käsittelyä yhdistysteb yleiskokouksessa päätösasiana. |
||||
|
|
24.05.2024 14:38 | Timo Haapanen | ||
| Jarruasia selvisi, kiitos! | ||||
|
|
24.05.2024 14:08 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Enemmän tänne SUOMALAISIA KUVIA. Amerikan kuvat ihan eri sivustolle. Niinku Peltolan kuvat! Oma sivusto, ulkomaalaisille kuville! Ja jossa, kuvaaja..ei lesota omalla ajoneuvolla..... Täällä ei kaikki harrastajat, ole kiinnostuneita, jonkun sinulle lähettämistä 'Amerikan kuvista'. | ||||
|
|
24.05.2024 13:55 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Teemu: Kyllä. Mutta myönnän, ajoitus väärä. Puhelimessa oli ajoitus pielessä. Mutta ei huono kuva. Meeriä näkkee harvoin pohjoisessa, hyvä että jokin kuva ees. Toisille ei kelpaa mikään.... | ||||
|
24.05.2024 13:49 | Juha Kutvonen | ||
| Onko taustan kallioleikkaus louhittu valmiiksi kaksoisraidetta varten? Niin ja hieno kuva :) |
||||
|
|
24.05.2024 12:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Seisontajarruja ihmeteltiin aikanaan kuvan https://vaunut.org/kuva/156460 alla. | ||||
|
24.05.2024 10:52 | Juha Kutvonen | ||
| Myöhemmin rakennettu betonilaituri, jossa kapearaidekiskot: https://vaunut.org/kuva/168261 | ||||
|
24.05.2024 09:09 | Hannu Peltola | ||
| Aina! :-) Matkakohteet tulisi käydä äärettömän tarkkaan ennalta läpi ja tutkia, mitä kaikkea lähistöltä löytyy. Useimmiten tämä käy ajanpuuteen vuoksi mahdottomaksi. Toisaalta monesti melkein jokaisella matkalla näkee sellaista, mitä en ollut suunnitellut. Tällä matkalla mm. sain vinkin Wenatcheessa, että paikallisessa kotiseutumuseossa kannattaa vierailla siellä olevan hienon pienoisrautatien takia. Vinkki oli loistava, se olisi muuten jäänyt näkemättä. Pienoisrautatiestä otetut kuvat toimivat nyt yhtenä kuva-aineistona syksyn SRHS:n esitelmään ja siitä varmasti tulee myös kuvasarja Vorgiin. | ||||
|
|
24.05.2024 07:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuinka paljon ulkomaanreissujesi yhteydessä on käynyt tuota, että kotona huomaat että "ai tuolla olisi ollut tuollainenkin!" ? | ||||
|
24.05.2024 07:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Tätä kuvaa ei näköjään ole ottanut kukaan :) | ||||
|
23.05.2024 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, kuinkas sattuikin, minulla on kesäturisti vuodelta 1973. Sen mukaan: pikajuna P 109 (Turku satama - Tampere), lähtö Turusta klo 21.05. Tulo Tampereelle klo 23.35. Junassa oli kahvila ja makuuvaunu tai -vaunuja Turusta Ouluun via Parkano, junassa P 61. |
||||
|
|
23.05.2024 22:58 | Jorma Toivonen | ||
| Vieläkö lienee Sr1:ssä käytössä "virta-avain" (oikealla olevien kytkinten yläpuolella), jolla saisi ohjaamon laitteiden lukituksen pois? | ||||
|
23.05.2024 22:57 | Timo Haapanen | ||
| Tässä lähikuvakin: https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0%AD%D0%9F70#/media/%D0%A4%D0%B0%D0%B9%D0%BB:TEP70-0293-in-Pskov.jpg | ||||
|
23.05.2024 22:50 | Timo Haapanen | ||
| Tällaiset muistelukset ovat mielestäni vorgin suola. | ||||
|
|
23.05.2024 22:43 | Timo Humalisto | ||
| Muistuupa tästä vastaavasti jokin kesäperjantai-ilta 1973. Pikajuna Turusta Tampereelle kokoonpanolla Sr12(?) ja puuvaunut, lähtöaika 21:15(?). Jossain pienehkön sivutien tasoristeyksessä ennen Kyröä punainen pikku-Fiat (127?) pyrki junan alle. Töytäystä en viimeisessä vaunussa istuessani huomannut mutta juna jarrutti aika kovaa ja ja pysähtyi. En muista tarkkaan, kuluiko siinä puoli tuntia vai tunti, kun tapausta setvittiin. Matka jatkui myöhässä mutta suunnilleen normaalisti. Lähtiessä ohitettiin radan sivuun siirretty törmäyksen toinen osapuoli, joka muistaakseni oli nokastaan huomattavasti lyhentynyt. Henkilövahingoista en muista mitään tietoa saaneeni. | ||||
|
|
23.05.2024 22:21 | Timo Haapanen | ||
| KTZ TEP70-veturin tekniikkaa: päämoottori V16 Kolomna 2A-5D49 220.8 L 4000 hv/1000 rpm, 6 vaihtovirta-ajomoottoria ED-121AU1 à 413 kW yht. 2478 kW paino 135 t pituus 21.7 m sn 80 km/h top 160 km/h (!), valmistettu 576 kpl vuosina 1973-2006. | ||||
|
|
23.05.2024 21:43 | Timo Haapanen | ||
| Millainen seisontajarrusysteemi vetureissa on? | ||||
|
|
23.05.2024 21:17 | Timo Haapanen | ||
| Kiitoksia tietopaketeista, hyvät herrat! | ||||
|
23.05.2024 21:10 | Jaakko Tuominen | ||
| Kyllä. + suunnanvaihto laatikko, käsikytkin, en muista oliko 2 portainen vaihteisto.(ainakin). Sekä 6v sähköjärjestelmä. |
||||
|
|
23.05.2024 21:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ykkönen on analoginen, virtapiireihin ja vipukytkimiin perustuva pappalaitos, jonka pöytä on avattava ja suljettava nappula nappulalta ―, kun sen sijaan Kakkonen ja Kolmonen ovat väyläohjattuja painikedigitoosia. Hiutale tuossa kaivoi veturia esitellessään näytille jo suihkuturbiinipäiset yhteisajokaapelitkin, joita pitkin johtuu joitain käskyjä ja juoruja johto- ja apuveturin välillä. Määräänsä enempää tietoa niihin ei kuitenkaan sovi kulkemaan. Jos vaikkapa tupla-Sutta ollaan valmistelemassa ajettavaksi pelkkänään, vaunuitta kulkevana veturisiirtona ― ja tätä aikomusta varten veturiparin häntään halutaan sytyttää loistamaan punaiset loppuopastelyhdyt ―, asianmukaisten punalamppujen prätkytyksen mahdollistava nappula löytyy apuveturin johtoveturia vasten olevan väliohjaamon ajopöydästä. Joskus tämä(kin) nappula saattaa erehdyksessä jäädä ohjaamosta poistuttaessa väärään asentoon: https://vaunut.org/kuva/88827 . Linkin kuvassa näyttää unohtuneen sen lisäksi kyseisen, vaunuja vasten olevan, ohjaamon manuaalisesti eli lihasvoimin avattavat ja suljettavat peilit auki. |
||||
|
23.05.2024 20:04 | Teppo Niemi | ||
| Tämän kuvan junat ovatkin sitten astetta haastavampia. Raiteelle 26 odotetaan saapuvaksi RE1 linjan junaa 4001 Nuernberggistä ja raiteella 23 oliIsi RB 26 linjan juna 59233 Landshut (Bay)stä. Tuo juna olisi siis tuo kaksikerroksinen juna. Raiteella 25 olevalle junalle en löytänyt sopivia tietoja. | ||||
|
23.05.2024 19:50 | Teppo Niemi | ||
| Raiteella 13 näyttäisi olevan tosiaankin lähdössä oleva ICE 692 Frankfurt am Mainiin ja raiteella 14 olisi silloin Donauwörthis saapunut ja varikolle natkaava ICE 981. Lisäksi raiteella 12 olisi saapuneena RJX 61 Budapestiin |
||||
|
Kuvasarja: Loukolammen–Montolan kapearaiteinen rata |
23.05.2024 19:28 | Panu Breilin | ||
| Keväällä/alkukesästä 1953 tapahtui kolme pahaa raiteilta suistumista. Näistä viimeinen oli 1.6, minkä jälkeen liikenne lopetettiin. Lopettamisen taustalla oli se, että radan peruskorjaus oli aiemmin päätetty jättää tekemättä. Ilmeisesti koska se olisi tullut liian kalliiksi. Sinänsä suistumiset olivat ylipäätään hyvin yleisiä. Niihin myötävaikuttivat radan kevytrakenteisuus, paikoin hyvin hankala ratageometria ja radan huono kunto varsinkin sodanjälkeisenä aikana. |
||||
|
|
23.05.2024 18:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T., tavoitenopeus? Ymmärsinkö oikein, että kyseessä on jonkinlainen isomman luokan "Cruise Control" eli vakionopeuden säädin? |
||||
