Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.09.2024 07:49 | Noah Nieminen | ||
| Olen itse tehnyt noin 2 vuotta projektia, jossa yritän saada kuvattua kaikki Sr1-veturit jotka ovat vielä ajossa. Melkein olen tyytyväinen, mutta 3016, 3026, 3027, 3039, 3071 ja 3081 puuttuvat. |
||||
|
|
28.09.2024 07:47 | Noah Nieminen | ||
| Juu vähän ihmettelin, kun joku oli tehnyt havainnon avoimessa datassa 3071:sestä. | ||||
|
28.09.2024 07:44 | Noah Nieminen | ||
| 27.9 oli Sr1 3023&3036. | ||||
|
|
28.09.2024 07:43 | Noah Nieminen | ||
| Itse ajattelin, että voisi viime vuodelta otetun kuvan lisätä, kun siinä oli kaksi punaista Sr1 ja molemmat nykyään hylätty. Sr1 3051&3097. | ||||
|
28.09.2024 05:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| SLHS:n Linja-autokuvaston 1950 - 1992 mukaan kuvan bussin korimalli on Autokori -1. Se on teräskorinen. Mallin valmistusajaksi kerrotaan vuodet 1958 - 1959. |
||||
|
28.09.2024 01:55 | Rasmus Viirre | ||
| Mein Gott! | ||||
|
28.09.2024 00:09 | Lasse Holopainen | ||
| Piti itsekin tsekata tuo kappale. Musiikillisesti hiukuan omalla tavallaan erikoinen ainakin alku. Sanoituksista sen verran, että hyvä kun niissä nyt jotenkin tajutaan, ettei ihminen kaikkeen pysty. Toki se siitä jää puuttumaan, että jos ihminen meinaa omalla toiminnallaan ja siitä lähtien saada maailmaa paremmaksi paikaksi, olematta kunnolla perillä minuudestaan, sekä transcendenttisestä, on homma vaikea, oikeastaan mahdoton. Minuuden löytyminen ja sen selkeytyminen terveellä tavalla on kyllä kokemus, jossa tulee henkisesti ja psyykkisesti kypsemmäksi. Sekään ei onnistu kylläkään ilman käsitystä absoluuttisesta oikeasta ja väärästä, sekä yläkerran Isästä, joka ei halua ihmisille pahaa, vaikka olisikin omat hommat ihmisillä mennyt päin metsää. Tältä vapauttavalta pohjalta kun näkee asiat, avartaa se mielen ja psyyken niin, että toivottomaltakin näyttävissä asioissa näkee paljonkin toivoa. | ||||
|
27.09.2024 23:42 | Eljas Pölhö | ||
| Vaihdelyhtyjen kokeiluhistoriaa: 1962 elokuun 15 päivästä lukien vaihdelyhdyn asemasta Jt:n 26 §:ssä mainittua opastelyhtyä saa kokeilla [Juojärvellä] siten muutettuna, että levyn toiseen reunaan on kiinnitettynä 10x40 cm suurinen suorakaiteenmuotoinen levy näyttämään opastetta myös vaihteen ollessa johtamassa suoralle raiteelle (Ve 1) ja levyn vaihteen asentoon osoittavat valkeat kuviot on päällystetty valkealla heijastinkankaalla. (en tiedä johtiko Juojärven kokeilu mihinkään, aihe on minulle outo) | ||||
|
|
27.09.2024 23:32 | Timo Salo | ||
| http://vesapetays.net/NEWGAL/g397.html | ||||
|
|
27.09.2024 23:31 | Eljas Pölhö | ||
| "Kulta-ajan bussit 1957-1963"-kirjan mukaan tämä on Mercedes-Benz OP 312/4830 Autokorin korilla, vuosimalli 1959. | ||||
|
27.09.2024 23:24 | Eljas Pölhö | ||
| 1.6.1964 alkoi uittopuunippujen kuljetus Suolahdesta. Kuljetus käsitti 5 junaa päivässä ja vaunustona käytettiin 80 kpl Hkk-vaunuja, joihin asennettiin pankot aluksi vain kesän ajaksi. Rautakavakuljetukset käsittivät 8747 vaunukuormaa 426 junalla. 1965 rautakanavakuljetuksia varten muutettiin Pieksämäen konepajalla 115 Hkk-vaunua pankkovaunuiksi 20.5.1965 alkanutta kautta varten. 1965 toteutui sitten 723 junaa, jotka käsittivät 15529 vaunukuormaa. ... 1968 ajettiin 703 junalla 17556 vaunukuormaa. 1968 suurin käyttäjä oli Yhtyneet Paperitehtaat Oy (4826 vaunua). 1968 suurin yksittäinen tuoteryhmä oli havutukit 3'843'381 m3 (koivutukit toisena 865'351 m3). Vuonna 1968 Suolahden rautakanavaa käytti 9 firmaa. |
||||
|
|
27.09.2024 23:14 | John Lindroth | ||
| Tähän ja koko maailman tilanteeseen sopii juuri nyt kovasti tykkäämäni kappale "In Our Small Way"Michael Jackson 1972 Motown Records säv.Verdi/Yarian. | ||||
|
27.09.2024 23:03 | Lasse Holopainen | ||
| En tiedä aiemmista äänityksistä, mutta mieskuoro Aikamiehet on sen ainakin äänittänyt käsittääkseni 60-luvulla. Voi ehkä olla uudempikin. | ||||
|
|
27.09.2024 23:01 | Lasse Holopainen | ||
| Esa, se on todellakin näin. Pienetkin positiivista ilmapiiriä tuovat asiat voivat vaikuttaa isosti. | ||||
|
|
27.09.2024 22:59 | Timo Salo | ||
| Jonkun aikaa mietittyäni muistan(?) tarkoittamana porilaisen yhtiön nimen: V. Keto-Seppälä, mutta tämä ei ole samaa lafkaa... | ||||
|
27.09.2024 22:57 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä. Monessa Bachin teoksessa tulee myös niiden sanoma suoraan sieluun, niin että kun musikaalinen sanoma on juuri kohdallaan, puhuttelee se myös tunteita. Mikä tulee mieleen niin teos BWV 78 Karl Richterin johtamana vuodelta 1961 on mahtava, varsinkin alkuosa, sitten myös erityisesti lopussa oleva resitatiivi ja aria Kieth Engenin laulamana. Näissä Richterin johtamissa vanhoissa äänityksissä on myös musikaalisesti sitä jotain, mikä uudemmista äänityksistä puuttuu, vaikka onkin samat nuotit, mutta kuulostaa niin erilaiselta. | ||||
|
27.09.2024 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin taustan ruskea jarrukoppivaunu olisi Reichsbahnin peruja? | ||||
|
|
27.09.2024 22:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Aallokko rantaan lyö ja valot satamassa loistaa", lauloi Suomen ensimmäinen underground-yhtye eli Metro-tytöt. Vai oliko se "Geschwister Waltoonen"? |
||||
|
27.09.2024 22:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei "Hitlerin kosto" olisikin vuosimallia 1966 tai 1967? | ||||
|
|
27.09.2024 22:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotenkin muistuu mieleen Suolahti - Keljonlahti rautakanavan vaunut. Taisivat olla pankotettuja Hdk:ta alkuaikoina? |
||||
|
|
27.09.2024 22:13 | John Lindroth | ||
| Hyvä Esa ja WoW,sekä sydämen kuva! | ||||
|
|
27.09.2024 22:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos teidän lähipiirissänne on joku, joka on muuttunut entistäkin hiljaisemmaksi ja syrjään vetäytyvämmäksi, niin älkää jättäkö häntä yksin!!! Jo se, että taputatte olkapäälle saattaa pelastaa hänen päivänsä. Eikä paljon sanojakaan tarvita. Tilanteesta riippuen pystytte kyllä arvioimaan, että mitä sanoa ja kuinka paljon. Emmehän me ole täällä vain itseämme varten... |
||||
|
27.09.2024 21:57 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kuvassa keisariinan kivestä pallo ja kaksoiskotka vielä puuttuvat, ne laitettiin paikoilleen vasta vuonna 1971. Aiheesta Wikissä. ”Helmikuun vallankumouksen jälkeen 17 huhtikuuta 1917 venäläiset matruusit vetivät alas muistomerkin pronssisen pallon ja kaksoiskotkan sekä poistivat jalustassa olevat inskriptiot. Kaksoiskotka rikkoontui, mutta se ja sen alustana oleva pallo säilyivät tallessa. Ne asetettiin korjattuina takaisin paikoilleen vuonna 1971, kun asiasta oli ensin konsultoitu Neuvostoliittoa ja varmistettu, ettei naapurimaalla ollut mitään tätä vastaan”. |
||||
|
|
27.09.2024 21:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole tämä lavialainen, herra Lasse. Autokori Oy Turussa harrasti tuon näköisiä logoja, kuin mitä kuvan bussin tuulilasin alapuolelta näemme. Kutterilla kun oli se heidän Dieffenbacher-puristimensa, niin siinä on pääasiallinen selitys Lavian Autokorin kutteristiseen sukunäköön. Lavian omat puristimet olivat taatusti kevyempiä... Kuvan bussin kyljessä on nähtävissä omistaja: P. Sookari, siten kuvassa oleva auto olisi uskoakseni maitokahvin ruskea? |
||||
|
|
27.09.2024 21:38 | John Lindroth | ||
| On olemassa musaa joka menee suoraan sieluun ja tunteisiin,niissä on usein rakkauden viesti!Kannattaa myös muistaa mitä Richard Wagnerin upeassa oopperassa"Nuernbergin Mestarilaulajat" sanotaan ,viesti on"Älkää Unohtako vanhoja mestareitanne"! (Vergisst eure alten Meister nicht) |
||||
|
|
27.09.2024 21:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Jos kohta noin 99 prosentissa näkemistäni vaihdelyhtykuvista lyhtyjen päätyikkunat ovat kirkasta lasia, tuossa se näyttäisi olevan helmiäisvalkeata: https://vaunut.org/kuva/168354 . Lisäksi Jukka Ahtiaisen ja Jari Auvisen »VR Suomi ― Dieselien aikaan» -kirjan sivulla kaksitoista olevassa kuvassa numero yksitoista on nähtävillä vesiviskurin lyhtyopastin, jonka päätylasi on »maitolasi». | ||||
|
27.09.2024 21:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laura Ingalls Wilderin "Pieni talo preerialla" - kirjasarjan osassa "Hopeajärven rannalla" kuvittajan tekemän piirroksen mukaan nuo "puistonpenkit" vaikuttavat tyyliin hyvin sopivilta. | ||||
|
|
27.09.2024 21:32 | John Lindroth | ||
| Itse olen pikkupoikana isäni kanssa nähnyt VR1 veturin eli "Kanan" ottavan vettä juuri tuosta kuvan vesiviskurista! | ||||
|
|
27.09.2024 21:11 | Lasse Reunanen | ||
| Onko tämä Lavian Autokorin rakenne, vaikka erehdyttävästi näyttää Kutterin veljesten korilta? Lavialaisethan osti muotopellit valmiina Kutterilta ja sen takia yhdennäköisyys. Lavian Autokori oli viimeinen puukorien valmistaja Suomessa. Lopettamiseen v. 1982 asti valmistivat puukoreja. | ||||
|
27.09.2024 20:58 | Teppo Niemi | ||
| Ja junan toinen, kolmas ja neljäs vaunu ovat normaaliraiteisia tavaravaunuja, ja ovat todennäköisesti kuormattu rullapukeille. Junan ensimmäinen vaunu on sen sijaan 1000.mm raideleveyden välivaunu,.josta löytyvät kapearaiteisen kytkimien lisäksi myös normaaliraitesen kaluston kytkentää varten korotetussa sijainnissa olevat normaalit.puskin- ja vetolaitteet. | ||||
|
|
27.09.2024 20:58 | Lasse Holopainen | ||
| Kuuntelin sen taas uudestaan, ja kyllä se on muuten hyvä homma, että on tehty sen aiheisia musiikkikappaleita oikealla tavalla. Nämä vanhemmat kappaleet monesti tukevat myös psyykkistä ja henkistä terveyttä, niiden tekijät kun nähdäkseni olivat useammin lähempänä elämää, kuin mitä nykyään. Meinaan mitä on kuullut radiosta ja ties mistä toosasta tulevan näitä tämän vuosituhannen uusia biisejä, niin sanoitukset ovat monesti aika kaukana terveistä asenteista, jota kautta myös psyykkisestä ja henkisestä terveydestä, miksei epäsuorasti myös fyysisestä. Mutta näissä vanhemmissa kappaleissa myös musiikillinen sanoma on monesti paljon parempi ja inhimillisempi, niissä on sitä jotain. | ||||
|
|
27.09.2024 20:49 | John Lindroth | ||
| Paikka lienee Wernigerode-Hasserode. | ||||
|
|
27.09.2024 20:49 | Lasse Holopainen | ||
| Se on mahdollinen väritys myös. Itselle tuli ekana mieleen sage-vihreä bussi, jossa pilarit ja muut kirkkaammat osat olisivat vaaleankeltaisia. Sellaisessa värityksessä olen nähnyt kuvan vastaavasta bussista, en ole varma oliko ihan sama malli. | ||||
|
|
27.09.2024 20:42 | Timo Salo | ||
| Nyt on nostalginen otos, olisipa vaan väreissä! Täällä kotikonnuilla liikkui "Porilaisia" linikoita, jotka oli muistaakseni sinisiä/vaalean harmaita. Olisko tuo sellainen, malli on ainakin samannäköinen...? Hieno kuva! | ||||
|
|
27.09.2024 20:28 | Jyrki Talvi | ||
| Wv Kupla 1300 vanhoilla rekisterikilvillä. | ||||
|
27.09.2024 19:44 | Heikki Jalonen | ||
| Ilkan täsmennys on oikea ja aiheellinen. Täsmennän siksi kommenttiani. Camel- (Camelback-) rakenteessa tulipesä on selkeästi kattilan lieriöosan takana, arinan ollessa melkoisesti kattilalieriön alapuolella. Arina on laaja syystä, jonka Ilkka mainitsi. Arina on pituuteensa nähden kuitekin melko kapea. Juuri pituuden vuoksi lämmittäjä työskentelee koko ajan tenderin puolella. Tulipesän katto oli voimakkaasti takaviistoon kallistettu, joten kuljettajan hyttiä ei voitu sijoittaa sille alueelle. Konstruktööri Ross Winans sijoittikin hytin mahdollisimman eteen veturin painonjakauman parantamiseksi. Johde- tai laahausakseleita ei ollut, eikä niitä tulipesän alueelle olisi sopinutkaan. Myös hankauspainon maksimointi oli tärkeää, olihan veturit suunniteltu ensisijaisesti raskaan ja hitaan tavaraliikenteen tarpeisiin. Kaikki Winans-Camel-veturit olivat pyörästöltään tyyppiä 0-8-0. Ohjaamon sijoituksen johdosta veturin pituus ei myöskään kasvanut tarpeettomasti. Camel-veturien suunnittelija, ellei peräti keksijä, oli Ross Winans. Hän oli läheisissä suhteissa (sekä työ- että sukusuhde) Baltimore & Ohio-rautatiehen ja käynnisti oman veturituotantonsa Baltimoressa, Mt Claressa noin vuonna 1848. Camel-rakenteen vetureita tehtiin noin vuoteen 1860 saakka, kaikkiaan 200...300 kappaletta. Viimeinen yksilö romutettiin vuonna 1898 (*). "Mother Hubbard" on erilainen perusrakenne. Senkin päätarkoitus on tarjota suuri arinapinta matalan lämpöarvon hiilen (antrasiitti) käytölle. Tulipesä ei ole erikoisen pitkä, mutta sitäkin leveämpi, melkein se mitä gabariittiin mahtuu. Rakenteesta käytetään nimitystä Wootten-tulipesä kehittäjänsä John E. Woottenin (P&R Railroad) mukaan, patentti 1877. Rakenne on siis myöhaisempi kuin Camel. Tulipesän korkeus ja arinan korkeussijainti ovat normaaleja. Leveys kuitenkin vaikeuttaisi suuresti ajoa ja tähystämistä, joten kuljettajan hytti on myös näissä vetureissa sijoitettu tulipesän etupuolelle kattilan kupeelle. Lämmittäjällä on puolestaan oma suojuksensa tulipesän takapuolella. Lämmittäjän työtaso on varsinaisen veturin puolella, kulku tenderiin kuten vetureissa yleensä. Mother Hubbard-vetureissa oli käytössä myös johde- ja laahausakseleita. Apropå: Ross Winans muuten teki kauppaa myös Keisarillisen Venäjän suuntaan. Juuri hän lähetti Venäjälle (veljiensä lisäksi) edustajakseen erään George H. Whistlerin. Hänen vaikutuksensa me vieläkin havaitsemme... (*) John H White: A History Of The American Locomotive - Its Development 1830-1880; Dover Publictions N.Y. 1979) |
||||
|
|
27.09.2024 19:42 | Petri Nummijoki | ||
| Varmaan sähköjunat kävivät tuolla ratapihan pohjoispäässä kääntymässä https://www.vaunut.org/kuva/120799 mutta samoista raiteista tuskin on kysymys, koska Keravalle tehtiin 1960-luvun jälkipuoliskolla uusi ratapiha. Oikeastaan 1960-luvun lopun Helsinki-Riihimäki välillä tehtyjen suurien ratatöiden voitanee katsoa alkaneen soranajolla Korson ja Keravan välille talvella 1966 Keravan ratapiharemontin valmisteluun liittyen. | ||||
|
|
27.09.2024 19:24 | Lasse Holopainen | ||
| Aijai, paha juttu, Jouni. Itse olin muutama viikko sitten todistamassa tilannetta, jossa Hyvinkään asemalla henkilö jäi junan alle ja kuoli. Se on kyllä surullista, että näin käy, ja moni tekee sen vielä tahallaan. Niillä on psyykkinen ja henkinen vointi niin heikkoa, etteivät he pysty näkemään positiivisesti eteenpäin. Myöskään yleensä heitä ei osata auttaa niinkuin pitäisi. Toisaalta siitä tapauksesta tulee mieleen, että miksi näin? Jokainen ihmiselämähän on yhtä arvokas, vaikka sitä ei itse tajuaisi jossain elämänvaiheessa. | ||||
|
27.09.2024 19:15 | Marko Anttila | ||
| Ravintolarakennus oli rakennettu 1936 (Rautatierakennusten piirustusarkiston hakemistokortin tieto) | ||||
|
|
27.09.2024 19:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos Sähködeeveri (Sv1) oli Kakkosen isoäiti, Iso Vaalee on sen äiti. Jollei Strömberg olisi 70-luvulla innostunut askartelemaan GE:n 60-luvulla Nevadan autiomaan ufoista takaisinmallintaman gto-tyristorin ja taajuusmuuttajan parissa, sekä viimein 70- ja 80-lukujen taitteessa kokeillut yhdessä Valtionrautateitten kanssa Sähködeeverissä niiden sopivuutta kulkulaitoskäyttöön, oikosulkumoottori ― eräs Nikola Teslan lahjoista maailmalle ―, pyörittäisi kai vieläkin teollisuutemme vakionopeudella pauhaavia pumppuja, puhaltimia ja kuljettimia ― aarnetenkaskepa-asuisten veturinkuljettajien korventaessa eväitään kentänheikennys- ja sähköjarruvastusten päällä. Oikkarivetureiden evoluutio ei kuitenkaan päättynyt Kakkoseen ja Penaan. Niin eleettömästi kuin Kakkonen nuoruutensa voimissaan päätöinään vetikin 2000-tonnisia paperijunia Raumalle. Kolmosessa on monia uudisominaisuuksia ― ohjausvaunukäyttö- ja seka-ajovalmiutta ( https://vaunut.org/kuva/147571 ), »Last Mile» -genua ( https://vaunut.org/kuva/111963 ) ja ratskua ( https://vaunut.org/kuva/165919 ). Tällaiset kilikalit ovat lievästi sanoen hyödyllisiä, mutta myös substanssiasiaa on saatu vietyä eteenpäin. Niin suuriruokaisen kuvan kuin Kolmosesta saakin sen nimellistuntitehoa ja vetovoimakäyrää töllöttämällä, kaikkein kitsain ja lommoposkisin kuljettaja ei saa vietyä Kakkosella junaa paikasta A paikkaan B niin kohtuullisin kilowattitunnein kuin Kolmosella ― ei vaikka kaikkensa tekisi. Kolmonen on päivitetty versio Kakkosesta. Se on oikkarivetureidemme uusin sukupolvi. |
||||
|
27.09.2024 19:02 | Antti Grönroos | ||
| Hyvästi KSR:n liikenne, tulemme kaipaamaan sinua. | ||||
|
|
27.09.2024 18:55 | Jouni Halinen | ||
| Vahvistusta kaivataan. Tätini kertoi minulle tapauksesta niiltä vuosilta jolloin Sr1 vetureilla suoritettiin koeajoja (-74-75?). Hän odotteli aamusella junaa Helsinkiin Keravan asemalla. Laituri alueella sitten kuulutettiin, että aseman ohittaa hetken päästä juna suurella nopeudella ja ihmisiä kehotettiin siirtymään turvallisen matkan päähän asemalaiturilla. Kauaa ei kulunutkaan kun aseman ohitti veturi (Sr1) ilman vaunuja kovalla nopeudella (km/h?). Hetken päästä kuului jotain ääniä (veturi hätäjarrutti?). Jonkin ajan kuluttua alkoi kuulumaan hälytysajoneuvojen ääniä, ja ne pysähtyivät laiturialueen eteläpäähän. Hetken päästä kuulutettiin, että on tapahtunut henkilövahinko ja junat etelään päin tulevat myöhästymään. Loppupeleissä myöhästyminen taisi olla tunnin/ parin luokkaa. Kuvassa näkyvän sillan kansi jatkuu jonkin verran kiskoista länteen päin. Tätini näki usein että sillan alta tuli aamusella päivävaloon ”heikommassa hapessa” olevia kansalaisia eli sillan alla ”asuttiin” vakinaisesti. Odottelun mittaan ihmisille selvisi että yksi asukkaista oli jäänyt junan (veturin) alle ja joku laiturilla oli nähnyt että hän seisoi hyvin lähellä kiskoja ja käsi lipassa. Henkihän siinä häneltä sitten lähti. Jukka Ahtiainen ainakin vaikutti noihin aikoihin Keravalla, ja oliko Jukka jo -73/-74 VR:n palkkalistoilla? tai kuuliko hän myöhemmin vanhemmilta työkavereilta tapauksesta. Voihan täällä olla muitakin tuon ajan Keravalaisia?. Nämä ovat siis omat muistikuvani tapauksesta, ja kaipaavat siten vahvistusta. Asuin itse noihin aikoihin Stadissa ja kävin Keravalla säännöllisti kevari Hondalla. Muistanko oikein että kuvan keskellä olevassa (tumma katto) rakennuksessa oli ainakin vielä 70/80-luvun taitteessa kodinkoneliike, nimeä en muista? Rakennus näyttää olevan muistikuvani mukaisesti tiilirakenteinen. Kovin pieneltä se näyttää, on suunnilleen nykyisten hehtaarihallien tuulikaapin kokoinen. |
||||
|
27.09.2024 17:58 | Teemu Saukkonen | ||
| Nämähän ovat ihan kotimaisia ex-EVR vaunuja. | ||||
|
|
27.09.2024 17:50 | Timo Haapanen | ||
| Kiitos oikaisusta, oli vain eräältä vorgilaiselta saamallani hylkylistalla. | ||||
|
|
27.09.2024 17:34 | John Lindroth | ||
| Lasse ,hienoa! | ||||
|
|
27.09.2024 17:32 | John Lindroth | ||
| Kuvasta näkyy selvästi katon muotojen rimoitus. | ||||
|
|
27.09.2024 16:56 | Onni Tikkala | ||
| 3071 on yhä ajossa. | ||||
|
|
27.09.2024 16:20 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Yli 3000 kpl, mutta varmasti vain pieni osa näitä pankoilla varustettuja versioita. Hkk-vaunuista tehtiin Hkb-vaunuja jatkamalla niitä keskeltä 2 m lisäpalalla, ja kuten tiedämme Hkb-sarjalaisia liikkuu edelleenkin. | ||||
|
|
27.09.2024 16:01 | Hannu Peltola | ||
| Kuinka paljon Hkk-vaunuja olikaan? | ||||
|
Kuvasarja: Filmikuvausta heinäkuussa 2024 |
27.09.2024 15:44 | Ilmari Tommola | ||
| Alkuperäinen tarkoitus olikin skannata negatiivista, mutta siihen tarkoitettu laite osoittautui vialliseksi. Toki jos kuvat saa jossain välissä digitoitua parempilaatuisina, uudet versiot voi vaihtaa nykyisten kuvien tilalle. | ||||
|
|
27.09.2024 15:23 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä nuo penkit ovat paljon asjallisemmat, tyylekkäämmät, jalkaanmenevämmät ja asianmukaisemmat, kuin millä tätä kirjoittaessa istun (eli Sm4:n penkillä). | ||||