Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 09.06.2024 00:25 Ari-Pekka Lanne  
  Jo vain. Jt-1969 62 §: »1. Rajamerkki osoittaa vaihteessa ja raideristeyksessä paikan, johon saakka raidetta voidaan käyttää estämättä viereisen raiteen liikennettä.» Tuon ajan Jt tunsi rajamerkkeinä kuvan teräsköyden sekä puna-valko-punaisen maalauksen kiskossa: https://vaunut.org/kuva/37905 .

Jt-1957 kuvasi näiden lisäksi rajamerkiksi rautaisen tai puisen paalun. Vaihtotyösanastoon »paalu» kuuluu edelleen oleellisena. Ainakin Turun ja Uudenkaupungin seudulla käytetään sen sijaan termiä »nappula», joka johtunee tällaisen teräsvaijerin nupista.

Mutta entäs tuo kantikas grafiittipötkylä? Vihjeenä voisi kertoa, että se on näköjään myöhempien aikojen hapatuksia, koska Valtionrautateitten v. 1971 toimittamassa opuksessa »Dieselveturit ja moottorivaunut II» kuvataankin näköjään luvussa »Sv 12- ja Sr 12-veturit» tuollaisten tuubien sijaan toisenlainen järjestely asian hoitamiseksi.
kuva 08.06.2024 23:22 Jimi Lappalainen  
  Oho, mielenkiintoinen ympäristö! :)
kuva 08.06.2024 22:47 Eemil Liukkonen  
  On kyllä huikea otos!
kuva 08.06.2024 22:25 Jimi Lappalainen  
  Myös aikaisemmin (2014–2015) oli normikokoonpano 18 Soek. https://vaunut.org/kuvat/?tt=16&i1=T&i2=3101 + https://vaunut.org/kuvat/?tt=16&i1=T&i2=3106
kuva 08.06.2024 22:22 Jimi Lappalainen  
  Esim. https://vaunut.org/kuvat/?tt=16&i1=T&i2=6306
kuva 08.06.2024 22:21 Erkki Nuutio  
  Tärkeässä muistelmateoksessa Emil Skog - sosialisti ja patriootti muistelee (WSOY, 1971, 412 s) muistelija kertoo Rovajärven harjoitusalueen ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaj%C3%A4rven_ampuma-alue ) synnystä vuonna 1949 seuraavasti (s.272):

Sodassa menetettiin tykistön ampuma-alueita [ennen kaikkea Perkjärvi]. Niinisalon Pohjankankaalla voitiin ampua, mutta kaista oli niin kapea että pienikin suuntausvirhe vei ammukset siviiliasutusten puolelle. Pääesikunta ja PM alkoivat siksi vuonna 1949 etsiä vaatimukset täyttävää aluetta. Rovaniemen - Kemijärven radan pohjoispuolelta löytyi sopiva, lähes asumaton 40 km leveä ja 50 km pitkä alue, joka oli sopiva maastonsakin perusteella.

" Mutta se oli Lapissa, joka presidentin [Paasikivi] mukaan oli ulkopoliittisesti arka alue. Lunastusta ei voitu viedä Valtioneuvostoon ennen kuin olin [Skog] keskustellut presidentin kanssa. Presidentti oli tällä kerralla erittäin hyvällä tuulella. Katselimme karttaa, johon oli sinikynällä piirretty rajat.

Kysyin voiko tälle alueelle perustaa harjoituspaikkaa. Presidentti sanoi, ettei itsenäinen maa voi mennä kysymään vieraalta valtiolta, mitä se alueelleen aikoi rakentaa. Mutta Lappi on erikoisasemassa, enkä soisi että tämän vuoksi tulisi neuvostolehtiin ikäviä kirjoituksia. Annan ministerille sen neuvon, että pääesikunta lähettää Neuvostoliiton, Yhdysvaltain ynnä muiden maiden Suomessa oleville sotilasasiamiehille kutsun saapua meidän uuteen harjoitusalueeseemme Lappiin.
Tämän käynnin jälkeen näemme kyllä, miten suurvallat asiaan suhtautuvat.

Tämä oli loistava idea. Muutaman päivän kuluttua pääesikunnan upseerit veivät junalla koko sotilasasimieskunnan paikan päälle. Kokonaisen päivän ajan vieraat tutustuivat alueeseen. Kaikki kehuivat paikan sopivuutta ja alueen karua kauneutta. He tietenkin raportoivat omille hallituksilleen tutustumiskäynnistä, mutta mitään kirjoituksia tai kommentteja ei tullut."

Muistelija Emil Skog oli sotien jälkeen pitkäaikainen ja arvostettu Sdp:n puheenjohtaja. Vuoden 1948 Fagerholmin ensimmäisestä hallituksesta lähtien hän oli puolustusministeri seitsemän vuoden ajan. Häntä pidetään yhtenä maamme parhaista puolustusministereistä. Rovajärven harjoitusaluekin on osaksi hänen ansiotaan.
Tietysti Emil Skog muistetaan paljolti skogilaisista ja TPSL:stä sdp:n hajottua, mikä oli monimutkainen juttu.
Hänen muistelmansa ovat järeimpiä ja täysipainoisimpia kuvauksia etenkin ay-politiikan tapahtumista ja toimijoista sotien aikana ja sotien jälkeen.

Wiki väittää ettei Rovajärven harjoitusalueen muodostamisessa olisi täytetty lainmukaisia vaatimuksia! Outo ja sikamainenkin väite kun tietää ne olosuhteet, joissa maamme, puolustusvoimamme ja Lappi sotaa seuranneina vuosina joutuivat toimimaan.
kuva 08.06.2024 21:56 Lasse Hinkkanen  
  Vaijerinpää on rajamerkki.
kuva 08.06.2024 21:55 Toni Lassila  
  Tuo Kemin sellujuna on kyllä mukava lisä tähän raakapuupainotteiseen pohjoisen liikenteeseenkin. Muutamaan vuoteen ei Kemistä lähtenytkään säännöllisesti sellua rautateitse maailmalle.
kuva 08.06.2024 21:45 Vertti Kontinen  
  Kieltämättä. Vectronin huomiovalot sopivat tähän oikein hyvin
kuva 08.06.2024 21:40 Jarno Piltti  
  Todella hieno sumukuva! Hyvä että meni itsekritiikistä läpi!
kuva 08.06.2024 21:12 Antti Grönroos  
  Uutta asemalaituria ei ole tuolla.
kuva 08.06.2024 19:40 Jarno Piltti  
  Taianomainen tunnelma tässä! Veden ei aina tarvitse olla mitään kansallismaisemajärveä tehdäkseen kuvasta erityisen.
kuva 08.06.2024 19:38 Jarno Piltti  
  Upea!
kuva 08.06.2024 19:02 Ossi Rosten  
  Missäs Janin puhkikuvatut arkikuvat sitten kaikki on? Käyny tyyliin kerran tunnissa katsomassa jotta josko täällä ois jo kuva täältä :D (no en oikeasti :p)
kuva 08.06.2024 17:47 Ari-Pekka Lanne  
  »Lätistymästä» kirjoitetaan ainakin prujun »Ratakiskon elinkaari» (Mikko Kauppinen, Liikennevirasto, 2011; https://core.ac.uk/download/pdf/39980793.pdf ) s. 46.

Termin »jäyste» opin 90-luvun loppupuolella yläasteen metallitöissä legendaariselta raumalaiselta teknisen työn opettajalta Matti Pursiheimolta ( https://www.uutisrauma.fi/mielipiteet/tlee-suviki-jalle-6.331.145665.5bc717f52e ).
kuva 08.06.2024 17:00 Erkki Nuutio  
  Viilarin eteensä saamissa työpiirustuksissa luki jokseenkin aina: purse poistettava tai purseet poistettava.
Jos sai vain terävyyden poistaa liioittelua varoen, luki : terävät särmät poistettava.
Jäysteen poisto oli myös tunnettu termi, tarkoittaesn samaa kuin purseen poisto.
Kerran muistan kun kaverin iskiessä lekalla, lensi lekan särmästä irtautunut pursepalanen ainakin 10 metrin päähän, mutta ei osunut silmääni.
kuva 08.06.2024 16:24 Teemu Saukkonen  
  Siirsin jo reissua viikolla eteenpäin "varmuustoimena", arvaus sattui siis.
kuva 08.06.2024 15:51 Markku Naskali  
  Jos tarkoitetaan tuota kiskossa tapahtunutta muutosta, kaksi ensimmäistä kuvausta tuntuvat paljon paremmilta kuin purse.
Eihän tuossa mitään pursu minulle tuttujen mielikuvien mukaan. Jokuhan on sitä joko jäystänyt, tai sitten se on vähän lätistynyt.
kuva 08.06.2024 14:30 Rasmus Viirre  
  Paikkaa voisi luulla maiseman mukaan joksikin Kiuruvesi-Iisalmi välin alueeksi jos kuvassa ei olisi IC:tä ja rkm -tolppaa
kuva 08.06.2024 14:14 Rainer Silfverberg  
  Pikkukuvasta voisi kuvitella että ollaan Brittein saarilla!
kuva 08.06.2024 13:27 Simo Virtanen  
  Jäyste ja lätistymä ovat minulle täysin vieraita sanoja. Purse sen sijaan on normaalia kieltä. Yleensä tosin puhutaan vaikkapa valupurseista, mutta purseita nekin.
kuva 08.06.2024 12:43 Tero Korkeakoski  
  Ihan normaali suunniteltu huoltoseisakki. Päättyy viikonloppuna ja sitten junatkin taas kulkee.
kuva 08.06.2024 12:40 Tero Korkeakoski  
  Juu, sinne ei ole jalankulkijalla edes asiaa. Isot työkoneet käyttävät tuota siltaa.
kuva 08.06.2024 10:15 [Tunnus poistettu]  
  Mitäs mitäs täällä on käynyt vieraileva kuvaaja hiiviskelemässä kotinurkilla... Hieno kuva minulle
niin puhkikuvatusta ja arkisesta liikenteestä!
kuva 08.06.2024 10:10 Teemu Saukkonen  
  Eipä tainnut olla North Railin vaunustoa HVA:ssa, eli 12.6 ei kulje T7333? Toivottavasti sinne menee T7332 että viikkoa myöhemmin olisi kulussa tuo toinenkin... Pyörikö tehdas kuitenkin normaalisti, itäliikenteen ollessa katkolla?
kuva 08.06.2024 09:53 Tuomas Pätäri  
  En käynyt, nopeasti vain vilkaisin aluetta juuri tätä ennen. Nopeasti, koska junan kulkutiedot käyttäytyivät tosiaan jo aiemminkin niin oudosti, että piti etsiä kuvauspaikka valmiiksi ettei pääsisi "yllättämään". Yksittäisiä paikannuspisteitä alkoi ilmestymään Juliaan vähän ennen yhdeksää joten tiesin sitten tässä seisoskellessani että tulossa se on. Muilta osin Julian tiedot näyttää että juna olisi kulkenut viimeisen pätkän vasta aikataulussaan paria tuntia myöhemmin.

Olin ajatellut että asema-alueella olisi voinut kuvata vaunujen poishaun, mutta sehän meni 54077:n kanssa päällekkäin jota kuvasin lähempänä Tahkoluotoa. Reissu piti sen verran kiireellä suunnitella, että myöskään omat kulkutiedot eivät etukäteen olleet ihan tarkkoja :)
kuva 08.06.2024 08:39 Ossi Rosten  
  Odottanutkin että tulee kuvaa täältä päin. Aittaluodon asemalla et käyny kuvaamassa?
kuva 08.06.2024 07:01 Ari-Pekka Lanne  
  Luulen että aika moni satunnaisista rautatiematkustajista olettaa moista touhua nähdessään isojen äijien leikillään ruovittelevan. Meneehän sekin monelta kadunkäyttäjältä yli hilseen, kun päivystäjä vetää vaunuroikan vaihteen taakse ja sitten työntää sen jälleen tulosuuntaansa. Vallankin, kun jossain junien pilkkomisissa tällaista sahausta saattaa jatkua loputtomiin. XoD
kuva 07.06.2024 23:05 Tuomas Pätäri  
  Kiitos valaisusta, järkevän syyn löytyminen olikin odotettavissa ja olisi ollut ehkä keksittävissäkin, jos olisi uhrannut muutaman tovin miettimiseen :)
kuva 07.06.2024 21:24 Juha-Pekka Marttila  
  Komea otos! Raameja vailla.!
kuva 07.06.2024 21:12 Markku Naskali  
  Voi pientä kulkijaa...
kuva 07.06.2024 17:47 Panu Breilin  
  Nokian ja Varkauden Akonniemen öljyvarastojen välillä kuljetetaan taas polttoainetta.
kuva 07.06.2024 17:44 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, mainitsemasi ikkunan takana on/oli lämmityskomero.

Vaunun 2393 lämmitysjärjestelmä: vesilämmitys höyryvastavirtalaitteella ja öljypolttoisella kaminalla. Lämpötilan säätö Clorius - termostaatilla (tilanne 1950- ja 1960-lukujen taitteessa).
kuva 07.06.2024 17:41 Kimmo Säteri  
  Viimeinen päivämääristä näyttää olevan 22.6.1941. Taisi olla sama päivämäärä, kun operaatio Barbarossa alkoi ja hirmuvalta vaihtui toiseen.
kuva 07.06.2024 17:26 Otto Tuomainen  
  Sekä tämän ST43:n että ST44:n (M62) maksiminopeus näyttäisi olevan 100 km/h.
kuva 07.06.2024 16:40 Ari-Pekka Lanne  
  En tiedä, mihin suuntaan menee tavaraa, mutta on siinä öljyvarastolla näkynyt viime aikoina liikettä.
kuva 07.06.2024 15:53 Timo Salo  
  Eli onko noilla tuotu Nokian öljyvarastolle tavaraa?
kuva 07.06.2024 15:47 Ari-Pekka Lanne  
  Ei nykyään enää mitään erillisiä koulutusjunia ajeta. Toki alkuun työnopastajan valvonnassa, mutta kuitenkin. Tämä taitaa liittyä Nokian ratapiharemonttiin. Siellä ei varmaankaan ole ollut ympäriajomahdollisuutta, niin Siuro on sitten seuraava mahdollisuus.
kuva 07.06.2024 15:47 Timo Salo  
  Huom. kuvaajan kulkine kestää vertailun: Helkama Jopo...
kuva 07.06.2024 15:21 Petri Nummijoki  
  Onko muuten Cik-vaunun sisätiloista kenelläkään kuvaa? Sellaisia ei ole tainnut aikaisemmin liikkua, joten olisi mukava nähdä. Kuvan https://www.vaunut.org/kuva/110493 yhteydessä oli asiasta aikaisemmin keskustelua ja osoittautui, että Cik-vaunuina aikaisemmin esitellyt kuvat olivat Rk-vaunuista ennen sisustusuudistusta.
kuva 07.06.2024 14:24 Rainer Silfverberg  
  Mikä tuo peltilaatikko joka peittää vasemman päädyn pientä ikkunaa on?
Kuvasarja:
Wolsztyn 3.6.2024
 
07.06.2024 11:46 Esa J. Rintamäki  
  Mahtaisan mielenkiintoinen kuvasarja, josta lujaa kiittelen!

Para saksanknoppia lisämausteeksi:

Wolsztyn = ent. nimi "Wollstein".
BR 38 - veturista (ex preussin P8): VER - P8 - ET (verpachtet, suomeksi: vuokrattu).
kuva 07.06.2024 11:40 Esa J. Rintamäki  
  Ja vanhan sanonnan mukaan: - anna hevosen murehtia, sillä on isompi pää!
kuva 07.06.2024 11:38 Esa J. Rintamäki  
  Seuraavana kysymyksenä: - mitä tietäjät sanovar näiden kahden tyypin ajonopeuksista?

Neukkulassa ei tiämmä ollut suuret nopeudet priorisoinneissa päällimmäisenä (M62 = saksaksi: "Taigatrommel").
kuva 07.06.2024 08:46 Jouni Hytönen  
  Skinest Rail on ainakin ollut virolainen operaattori. Tässä maailmantilanteessa Virossa tekeminen lienee melko vähissä, joten ovat ehkä hakeutuneet uusille markkinoille.
kuva 07.06.2024 00:32 John Lindroth  
  Tyylikäs kuva!
kuva 07.06.2024 00:32 Juha Toivonen  
  Erinomainen kuva!
Kuvasarja:
Wolsztyn 3.6.2024
 
07.06.2024 00:28 Juha Toivonen  
  Kiitos John.
kuva 06.06.2024 23:02 Petri Nummijoki  
  Eikös kokonaispaino ole näillä jokseenkin sama kuin M62:lla, joten akselipainoissakaan tuskin on suurtakaan eroa? Mutta olisiko tässä sveitsiläisen alkuperän vuoksi vähemmän jousittamatonta massaa teleissä ja rataan kohdistuva rasitus siitä syystä vähäisempi? Ainakin Hr12/Dr12-vetureissa oli jousitettu voimanvälitys ratamoottoreilta akseleille ja suunnittelu tehty samoihin aikoihin kuvan veturityypin kanssa.
kuva 06.06.2024 23:02 Vertti Kontinen  
  Tuosta kuvan oikeasta reunasta hieman vielä oikealle lähtee kuvaajaa kohti polku
kuva 06.06.2024 19:03 Teemu Saukkonen  
  Mistä kohtaa tähän pääsee?