|
|
20.03.2010 21:19 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Tornivolvo vuodelta 1989, ihan mukavasti on jo ikää tosiaan. Onko tuossa Merivaaran teollisuusraiteella ollut jotain liikennettä viime aikoina? | ||||
|
|
20.03.2010 21:05 | Matti Turunen | ||
| Kansallisbiografia tietää yhtiön historiasta seuravaa: "Berndt Grönblomin öljyteollisuudesta hankkima kokemus vaikutti osaltaan siihen, että Grönblomit, isä ja pojat, perustivat 1912 öljytehtaan Finska Oljefabriken E. Grönblom Ab:n. Sen omistus jaettiin Berndt Grönblomin sekä hänen kahden veljensä Edgar ja Gunnar Grönblomin kesken. Berndt Grönblomista tuli yhtiön toimitusjohtaja, ja hän paneutui innokkaasti öljytehtaan kehittämiseen. Aluksi tehdas valmisti uusia öljytyyppejä ja voiteluaineita, hieman myöhemmin mukaan tulivat petrolin ja bensiinin maahantuonti sekä jakelu. Tuottavaksi osoittautunut yritys myytiin hyvällä hinnalla juuri ennen 1930-luvun alun pulavuosia öljy-yhtiö Masutille (vuodesta 1930 Shell) ja Nobel Standardille (sittemmin Esso)." | ||||
|
|
20.03.2010 20:50 | Marko Nurmi | ||
| Villi veikkaus siitä, että kuukauden päästä Karjaan asema ei näytä noin keväiseltä tässä kuvassa kuin vuosi sitten. | ||||
|
|
20.03.2010 20:33 | Jarno Piltti | ||
| Onko kellään tietoa kuinka myöhään nuo ihka ensimmäiset matkustajavaunut oikein oli käytössä? Tässä kuvassa voi keskimmäisen vaunun kyljestä tarkalla silmällä tai hyvällä tahdolla ajatella erottavansa rivin luukkuja. Siinä tapauksessa olisi kyse yhdistetystä I ja II luokan vaunusta. Näistä luukuista käsin hoidettiin vaunun lämmitys työntämällä kuumalla vedellä täytetty säiliö sisään. Kolmannen luokan vaunuissa ei ollut minkäänlaista lämmitystä. Tämä on aika hataraa arvailua, ainut kuvallinen referenssi johon olen törmännyt, esittää rautatiemuseon pienoismalleja. Veikkaan että kuvan juna liikkuu Lahden ja Vesijärven sataman välillä. Eräässä postikorttikuvassa seisoo samannäköinen kolmen vaunun juna samalla raiteella. Kuva löytyy ainakin kirjasta "Lahti-Pietari -kulttuurirata". |
||||
|
|
20.03.2010 20:18 | Tapio Keränen | ||
| Nyt tärppäsi! Juna on tulossa Hakkilan montulta Tikkurilaan ja etualalla näkyy Tikkurilantie. | ||||
|
|
20.03.2010 19:47 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Tikkurila? | ||||
|
|
20.03.2010 19:44 | Tapio Keränen | ||
| Ei ole Raisiostakaan. Juna on tulossa silloiselta sorakuopan raiteelta. Nykyään tietääkseni soranotto kuopalla on lopetettu tai ainakaan sitä ei kuljeteta junilla. | ||||
|
|
20.03.2010 19:30 | Pekka Viitamäki | ||
| Raisio (kauppalaksi 1966). | ||||
|
|
20.03.2010 19:30 | Tapio Keränen | ||
| Kuva lienee otettu jollakin konepajalla siirtolavan päällä. Oikealla näkyvät siirtolavan sähköjohdot. Pudotus traverssilta kiinteälle raiteelle on melkoinen. | ||||
|
|
20.03.2010 19:25 | Tuomas Salo | ||
| Yksi miinusääni näille vanhoille penkeille. Penkillä on vaikeaa pitää tavaroita, kun ne voi luiskahtaa selkänojan alta lattialle. Ongelmahan koskee tietysti lähinnä vain Helsingin ulkopuolista periferiaa, jossa tavaroita mahtuu suuremmala todennäköisyydellä pitämään penkillä olematta röyhkeä. |
||||
|
|
20.03.2010 19:09 | Karri Pietikäinen | ||
| Kyllä junissa aina silloin tällöin näkyy "junapartioita", viimeksi to Z-junassa Lahdesta tullessa oli poliisi virkapuvussa. ja kyllä poliisit yöllä Helgingin asemalla pyörivät. | ||||
|
|
20.03.2010 19:07 | Tapio Keränen | ||
| Ei ole Noposta tämä kuva. Nykyään tämä alue on kaupunkia. Nuoruudessani se oli kauppala ja lapsuudessani kunta. | ||||
|
|
20.03.2010 19:02 | Pekka Viitamäki | ||
| Noppo. | ||||
|
|
20.03.2010 18:49 | Tapio Keränen | ||
| Tehtävään helpotus: Ollaan linjan Pori - Hamina eteläpuolella. | ||||
|
|
20.03.2010 17:38 | Tunnus poistettu | ||
| Ei ole vielä tullut asiantuntijatason kommenttia, mutta palasipa mieleen, että näin oli ainakin ennen. Ollessani 60-70 luvuilla Hesassa opiskelurahoja tienaamassa, tuli käytetyksi usein kovin öisiä junavuoroja, ja silloin oli välillä virkavaltaa asemilla ja junissa. | ||||
|
|
20.03.2010 17:00 | Joona Kärkkäinen | ||
| Sen purkaminen aloitettiin Tiistaina, mutta oli se vielä eilen suurimmaksi osaksi tallella. | ||||
|
|
20.03.2010 16:28 | Tapio Muurinen | ||
| Karri, koska olet konduktööri, niin ajattelin kysyä, vieläkö junissa näkyy poliiseja "junapartiossa", eli matkustavat virkapuvussa ja ovat tarvittaessa teidän apuna, jos apua tarvitaan. | ||||
|
|
20.03.2010 16:13 | Tunnus poistettu | ||
| Vieläkö tuo maltaita maksanut rätti komistaa tornia? | ||||
|
|
20.03.2010 16:10 | [Tunnus poistettu] | ||
| Oulussa on myos tollanen tasoristeys nallikarissa, holstinsalmentien tasoristeyksessa | ||||
|
|
20.03.2010 15:51 | Tunnus poistettu | ||
| Juna Alepan asemalla. Aina joskus tulee tuollakin käydyksi joten paikka on tunnistettu. Mikä on tuo laiturilla oleva ajoneuvo, ja mitä tointa toimittaa? | ||||
|
|
20.03.2010 15:24 | Tunnus poistettu | ||
| Onneksi ei noita paljon tehty. Ei sovi suomalaiseen mentaliteettiin. Jos tuttu porukka saa yhteisen kopin, niin se on ihan eri juttu. Yksittäisen matkustajan (tietenkin luonteesta riippuen) on aika hankala mennä eriöön ventovieraiden kanssa. Outojen kanssa sitä tavallisessakin vaunussa yleensä matkustetaan, mutta tilanne on ihan toisenlainen. | ||||
|
|
20.03.2010 15:11 | Niila Heikkilä | ||
| Porvoo-Koskenkylä moottoriliikennetie valmistui moottoritien jatkeena vuonna 1987. Yleinen tienrakennuspolitiikka oli ollut kääntyneenä moottoriteitä vastaan jo 1970-luvun puolenvälin energiakriisistä lähtien, ja hieman kärjistettynä piti niitä jopa kerskakulutuksen välikappaleina. Myöskään idän suunnan liikennemäärien suurta kasvua ei osattu ennakoida, koska Neuvostoliiton lopullinen hajoaminen rajan avautumisineen ei varmaankaan vielä tässä vaiheessa voinut olla liiemmälti ennustettavissa. Turusta Vaalimaalle läpi asti johtava E18 moottoritie olisi ollut ajatuksena melko kannattamaton hanke. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alkuvuosina elettiin muutenkin varsin seesteistä kautta tieverkon yleisessä kehittämisessä, ja ajateltiin että pakolliset moottoriväylätasoiset tiet, jos niitä ensinnäkään enää edes tehdään, rakennetaan pitkälle tulevaisuuteen moottoriliikenneteinä, tai tyydytään parantamaan nykyistä kaksikaistaista tieverkkoa. Jopa Hämeenlinna-Tampere kolmostien uusiminen olisi senaikaisten suunnitelmien mukaan tehty Valkeakosken kautta moottoriliikennetienä. Eipä siis ihme että moottoritierakentaminen oli Suomessa käytännössä pysähdyksissä 1980-luvun loppupuoliskolle asti. Porvoo-Koskenkylä moottoriliikennetien lyhyet sillat olivat kuitenkin harvinainen säästöilmiö, sillä moottoriliikenneteitä rakennettaessa oli kuitenkin aina tiedossa optio mahdollisesta moottoritiestä. Järvenpää-Lahti moottoriliikennetie oli aikanaan mieleenpainuvin esimerkki valmiiksijatketuista silloista. Vaikka sitä rakennettiinkin 1980-luvulla senaikaisella rahoitusmallilla äärimmäisen hitaasti, (n. 1982-1987) ja työt olivat siitä syystä välillä jopa pitkiä aikoja pysähdyksissä, yhtään siltaa ei tarvinnut purkaa ja rakentaa uudelleen tien valmistuessa lopullisesti moottoritieksi vuonna 1999. | ||||
|
|
20.03.2010 15:04 | Nalle Fyrqvist | ||
| Jep, oikein meni eli Sköldvikin öljyradalla ollaan. | ||||
|
|
20.03.2010 14:24 | Antti Havukainen | ||
| Kalliomäki, Olli-Sköldvik | ||||
|
|
20.03.2010 14:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos! Hyvä kun laitoit tämän kuvan. Näin hyvää kuvaa asemarakennuksesta ei täällä olekaan. | ||||
|
|
20.03.2010 13:48 | Harri Junttila | ||
| Liekkö Tarja tekemässä lumiukkoja jossain kuvan ulkopuolella :) Nostan kyllä hattua että matkustaa normaali junassa ns. "kansan parissa" | ||||
|
|
20.03.2010 13:03 | Tunnus poistettu | ||
| H-juna Kotkassa. | ||||
|
|
20.03.2010 12:39 | Kimmo Säteri | ||
| Leo Männistö kirjoitti: "Tuosta virtakiskohässäkästä tuli mieleen Hauptbahnhofin ja/tai tuon kaupungin läpi menevän raiteen uudistustoimet ennen Hbf:n valmistumista. Silloinhan S-Bahnit ajoivat kaukoliikenneraiteita, eli ne raiteet oletettavasti on virtakiskotettu, mutta entäpä ajojohtimet, ei kai niitä sentään pois purettu?" Ainakin kesällä 2002 S-Bahn -llikenne Hbf:n ohitse oli järjestetty niin, että S-Bahn -junat ajoivat kaukoliikenneraiteita. Kalustona tosin oli Nürnbergistä ja Ruhrin alueelta lainattuja BR143-vetureita lähiliikennevaunuineen, joten ei tarvittu virtakiskoja vaan ilmajohtoja.;) | ||||
|
|
20.03.2010 12:30 | Kimmo Säteri | ||
| Ari: olen itsekin ihmetellyt tuota tarroitusta. Tuntuu olevan lähes jokaisessa Samissa tarrat aseteltu tuolla tavalla. | ||||
|
|
20.03.2010 12:24 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ei taida näkyä Harja Talosta tässä kuvassa. | ||||
|
|
20.03.2010 12:20 | Tunnus poistettu | ||
| Ei saneeraus, siten kuin se tehdään, mitään auta portaisiin, mutta sitä olen minäkin ajatellut, että kuinka vaikea ratkaisu olisi juuri jokin välipala vähän ratikoiden tyyliin. | ||||
|
|
20.03.2010 11:15 | Topi Lajunen | ||
| Päättelisin, että toinen Kaisankujalta 4-raiteen laiturin kautta, ja toinen Elielinaukiolta 11-raiteen laiturin kautta. Mistäs muualtakaan. | ||||
|
|
20.03.2010 11:01 | Otto Karikoski | ||
| Noistahan saisi olohuoneeseen hyvän sohvan. | ||||
|
|
20.03.2010 03:16 | Teemu Salonen | ||
| Raumalla majailee ainakin yksi tällänen. | ||||
|
|
20.03.2010 02:34 | Eljas Pölhö | ||
| Kiljavan soraraiteella romutettiin Vr2 954, Tv1 1211 ja Hv3 784. Dv15 1956 hinasi ne sinne 30.8.1977. Riihimäeltä lähdettäessä klo 9:24.15 letka oli 1956 +(2218-2561-954-1211-784). Tulo Hyvinkäälle 10:12.15 ja dieselit jätettiin sinne ja Dr13 2318 hinasi ne Hyvinkään asemalta konepajalle. Romuvetureiden letkaa pukattiin takaisinpäin 10:31.10 ja 10:34.50 matka jatkui Hangon radan vaihteelta kohti Kiljavaa. | ||||
|
|
20.03.2010 01:55 | Jussi Mäkinen | ||
| Näissä voi vaihdella asentoja, tarvittaessa jopa löhöillä, nykypenkeissä istua vain yhdessä asennossa. | ||||
|
|
20.03.2010 01:54 | Jussi Mäkinen | ||
| Välivaihe emalikirjainten ja maalattujen tekstien välillä: edellisten sijoittelu, jälkimmäisten tekniikka. :) | ||||
|
|
20.03.2010 01:40 | Jaakko Tuominen | ||
| Mitä reittiä nuo nosturit ajettiin laitureille? | ||||
|
|
20.03.2010 00:57 | Jorma Toivonen | ||
| Tämähän oli varsinaista "taiteilua" ennen - Dv12 + "puuvaunut". Joku ajoi T-vaihteella Keravalle asti ja lopun matkaa nopeusaluevaihteen M-asennolla - pidemmät pysähdysten välit. Toiselle kelpasi M-asento koko matkaksi. Lähtiessä 7-porrasta valmiiksi päälle ja suoratoimijarrun täydellä paineella junan paikoillaan pysymisen varmistaminen - lähtöluvan jälkeen ratti suoraan B-portaalle, toinen piti pienemmillä paineilla junan paikoillaan 3-portaalla - nopeammin tyhjeni jarrusylinterin paineet, mutta tehot nousivat yhtä nopeasti ratin "räikyessä" B-portaalle. Vanhemmat Riihimäen Sm-kuljettajat eivät edes koskeneet "rattiin", vaan Psl:n koneapulaiset saivat hoidella ajohommat. Ajotavasta riippumatta 10-15min. myöhässä Riihimäellä - saman verran aiemmin käytetyllä Dm7-kalustolla (3xvetovaunu + 1xliitevaunu). Jarrutusten onnistuminen taisi olla kaikkein ratkaisevin asia matkan jouduttamiseksi - kerran kun "kahvaan" tarttui, oli jarrutuksen onnistuttava, kiristää pystyi, muttei löysätä voinut (=2-paineiset jarrut veturi+vaunut). | ||||
|
|
20.03.2010 00:18 | Ari Palin | ||
| Kuvassa on mielenkiintoinen yksityiskohta: Pitääkö uutta HSL:n matkakorttia käyttävien nousta junaan vasemmanpuoleisesta ovesta ja vanhaa korttia käyttävien oikeanpuoleisesta? | ||||
|
|
20.03.2010 00:13 | Ari Palin | ||
| Muistelen jostain lukeneeni tai kuulleeni, että tulevaisuudessa tämä seisake lakkautettaisiin satama-alueen rakentamisen myötä ja henkilöliikenteen pääteasemaksi tulisi jälleen Kotka. Mahdollisesti aseman laitureita siirrettäisiin samalla hieman satamaan päin maantiesillan kohdalle. Pystyykö joku vahvistamaan tämän tiedon? | ||||
|
|
20.03.2010 00:09 | Topi Lajunen | ||
| Jos ei tiedetä? | ||||
|
|
19.03.2010 23:33 | Sakari Kestinen | ||
| Nuo penkit plyysikankaalla olisivat täydelliset. Kernipenkkejä tulee kyllä ikävä, toivottavasti vielä ehtii matkustaa niillä! | ||||
|
|
19.03.2010 23:32 | Sakari Kestinen | ||
| Sm2 on periaatteessa alumiinirakenteisena ikuinen. Käytännössä saneerauksen ja matalalattiaisen välipalan asentamisen jälkeen Sm2:illa voidaan ajaa vielä ainakin 2030-luvulle asti huoletta. | ||||
|
|
19.03.2010 23:31 | Sakari Kestinen | ||
| Upeaa, asjallisenvärinen "metrojuna" Kymenlaakson pääkaupungin termiinuksessa ja hitto mikä jugendtalo! | ||||
|
|
19.03.2010 23:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei, mutta saneeraus kertoo kaluston vanhenemisesta, eli hylkäyksen vääjäämättömästä lähestymisestä. Johan Sm1-kalustosta on osin päästy eroonkin. Ikävä ei tule, kunhan pari yksilöä jää molemmista sameista museoihin. | ||||
|
|
19.03.2010 21:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikö vastata? | ||||
|
|
19.03.2010 20:03 | Jyrki Längman | ||
| Ei kestä enään kauaa kun viimeinen tämän värinen juna poistuu liikenteestä :( | ||||
|
|
19.03.2010 19:39 | Eero Heinonen | ||
| Suomessa ne ovat sen verran kovempi sana, että niitä käytetään suurimuotoisessa järjestelytyössä... ;) | ||||
|
|
19.03.2010 18:48 | Ari Palin | ||
| Ei saneeraus näitä portaita pois vie. | ||||
|
|
19.03.2010 18:41 | Leo Männistö | ||
| Ja tuosta kartasta ei ole vaikea päätellä, miksi Berliinin kiertävää Ringbahnia kutsutaan välillä Hundekopfbahniksi, eli koiranpääradaksi. | ||||