Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 19.03.2010 18:20 Tapio Keränen  
  Parissa kuvassa nuo makasiinit näkyvät. Täytyypä laittaa näytille heti!
kuva 19.03.2010 17:57 Tuukka Ryyppö  
  Tässä 114 vuotta vanhassa joukkoliikennekartassa näkyy hyvin tuota rakennetta: http://www.schmalspurbahn.de/netze/Netz_1896_klein.gif .
kuva 19.03.2010 17:45 Heikki Itävuo  
  Pikemminkin tuo tien kuvaajan puolella oleva rakennus. Tien ja radan välissä oleva talo lienee yhä olemassa oleva asuintalo?
kuva 19.03.2010 17:23 Pirkko Alanen  
  Etualalla oleva silta on ns. Savisilta ja se on vieläkin kevyenliikenteen käytössä. Radan ja tien välissä, joen vasemmalla rannalla oleva rakennus _voisi_ olla Ylivieskan meijeri.
kuva 19.03.2010 17:19 Tunnus poistettu  
  Juuri niin. Nykypenkit voivat kelvata lyhyille väleille, mutta johonkin Tampere-Helsinki välille ne ovat aivan sopimattomat.
kuva 19.03.2010 17:07 Tuukka Ryyppö  
  Tässä linjakarttoja, joista näkyy Ostkreuz hyvin: Vuosi 84, DDR vielä voimissaan: http://www.schmalspurbahn.de/netze/Netz_1984_klein.gif . Vuosi 88: Lännen olemassaolo jossainmäärin myönnetään, aluejunat mukana vihreinä: http://www.schmalspurbahn.de/netze/Netz_1988_klein.gif . 90: Muuri murtunut, raja vielä olemassa: http://www.schmalspurbahn.de/netze/Netz_03_1990_klein.gif .
kuva 19.03.2010 16:53 Iiro Niemi  
  Saha (Rantasalmi Oy hirsitalotehdas) ei ole historiaa mutta tehtaan raide ei ole enää yhteydessä rataverkkoon.

Ohn vaunun kohdalla on ollut tuohon aikaan vielä kaksi osuusliikkeen makasiinia, jotka jäävät kuvassa veturin ja sahatavaravaunun katveeseen. Makasiinit sijaitsivat raiteiden 3 ja 4 välissä. Olisikohan näistä kellään kuvia?
kuva 19.03.2010 16:47 Jarkko Korhonen  
  Mustakin nää on mun selälle ja ahterille paljon mukavammat kuin kovikset ja saa rennomman asennon. Kyse ei ole pelkästä nostalgiasta vaikka aimo annos sitäkin mielipiteeseen vaikuttaa.
kuva 19.03.2010 16:29 Tunnus poistettu  
  Jos kortissa mainitaan kuvaajaksi Karhumäki, niin sehän se on. Ei noilta ajoilta tarkkoja,lisäksi hyvin sommiteltuja ilmakuvia juuri muita ole. Ajoitus pitäisi tehdä rakennuskannan mukaan, mutta kuka meistä enää sitä tietäisi, ellei sitten vanhempien sukupolvien kuvista, joita on todella vähän, jotain vihjettä saisi.
kuva 19.03.2010 16:15 Tuukka Ryyppö  
  Valokuva kyseiseltä laiturilta: https://vaunut.org/kuva/56320?u=250 . Kuvassa näkyy kuinka toisen suunnan raiteella ei ole laituria. Kuukkelikartasta voi katsoa, miten laiturille olisi tilaa ja mistä sille saisi johdettua kulkureitin. Toisella puolen laituria näkyy käytöstä poistetut raiteet, joille pääsy on estetty seislevyllä. Raiteet löytyvät yhä laiturin ohi sen päähän asti, mutta siitä eteenpäin ne, sekä toinen niiden alla aikanaan olleista silloista on poistettu.
kuva 19.03.2010 16:10 Tuukka Ryyppö  
  Laiturille on ollut tilaa vain toiseen suuntaan (kohti keskikaupunkia) kulkiessa. Toiseen suuntaan oli aiemminkin kuljettu pysähtymättä, mikä aiheutti joillekin ulkopaikkakuntalaisille matkustajille hämmennystä. Ennen kaikkea uskoisin ongelmia aiheutuneen, kun lentokenttäjunasta saattoi jäädä asemalla pois hostellin luona, mutta paluumatka lentokentälle ei onnistunutkaan samalta asemalta. Laiturilta ei käytännössä ikinä noussut kukaan kyytiin, koska se oli syrjässä muista laitureista ja koska sillä pysähtyi juna vain 20 minuutin välein, eikä juna mennyt mihinkään, mihin ei alemmalta laiturilta pääsisi noin neljän minuutin vuorovälein. Koska laituri oli aina 20 minuuttia kerrallaan tyhjillään, uskoisi siellä olleen silloin tällöin järjestyshäiriöitä, joskaan kyseistä laituria fanittavana en ikinä mitään häiriöitä nähnyt, mitä nyt pusikosta löytyi käytettyjä kortsuja. Ostkreuzilla junasta poisjäävät voivat vaihtaa edellisellä asemalla junaa laiturin yli, mikä ei ole aivan valtava vaiva. Kaiken kaikkiaan, pysähdys oli kohtuullisen turha (palveli 20 minuutin välein arviola 30 poisjäävää matkustajaa), aiheutti sekaannusta matkalaisissa ja mahdollisesti aiheutti järjestyshäiriöitä. Laiturissa on saattanut olla enemmän järkeä kun yhteys pohjoisen suuntaan vielä oli käytössä. Siinäkin suunnassa pysähdyttiin vain toiseen suuntaan, mutta pysähtyvä juna oli kehälle palaava, jolloin laiturin yli sai vaihdettua junaan, joka jatkoi kehää. Tultaessa lentokentän suunnasta se on voinut olla ihan järkevää. Ehkä.
kuva 19.03.2010 16:04 Eljas Pölhö  
  Tai ilmailuasiantuntijoille :) Tuskin noita ilmakuvia kovin paljoa otettiin ennen 20-luvun puoliväliä.
kuva 19.03.2010 15:58 Eljas Pölhö  
  Parista Dm8:a korvaavasta Dm7-junasta löytyi kulkuaikatietoja: 6.2.1966 MP87 Pm 11min myöh-Jns 52min myöh. 7.2.1966 MP88 Jns lähti ajallaan-Pm 12min myöh. 7.2.1966 MP87 Pm 45min myöh-Jns 56min myöh. Jälkimmäisen päivän perusteella Dm7 näytti selviävän ihan siedettävästi pikajunan aikataulusta, vain 11-12min ajan menetys, vaikka keli ei varmaan ollut paras mahdollinen (kylmää ja lunta). Juuri kyseisellä viikolla Hv1, Hr1 ja Tr1 saivat tuurata monessa pikajunassa eri puolilla maata.
kuva 19.03.2010 15:33 Tunnus poistettu  
  Tästä kiipeilytelineestä mielelläni luovun.
kuva 19.03.2010 15:29 Tunnus poistettu  
  Itse asiassa nämä tietyissä olosuhteissa hiostavat penkit olivat ergonomisempia istua kuin nykyiset. Kauhulla odotan taas, kun Sm4-vehkeellä pitäisi Pääsiäiseksi matkustaa Helsinkiin pari tuntia.
kuva 19.03.2010 15:22 Olli Keski-Rahkonen  
  Mille vuosikymmenelle tämän ajoittaisi? Rautatiesiltoja on jo kahdet vierekkäin, eli Iisalmen suunnan rata on avattu tai ainakin rakenteilla. Puhutaan siis aikaisintaan 20-luvun alkuvuosista. Karhumäen veljeksetkin lentelivät näihin aikoihin jo ympäri Suomea, joten heitetään pallo paikallistuntijoille :)
kuva 19.03.2010 13:56 Anton Carlsson  
  Mites, nostiko Pekkaniska nuo romut aseman yli, vai ajettiinko ne autolla laiturilta?
kuva 19.03.2010 12:57 Otto Karikoski  
  Minkäs takia tuolta kehäradan ja kaupunkiradan väliseltä yhteydeltä sitten jätetään laiturit pois? Liian vähän käyttäjiä?
kuva 19.03.2010 12:51 Eljas Pölhö  
  Laitoin Loviisan vetureista havaintojani osoitteeseen http://poelhoe.blogit.fi/
kuva 19.03.2010 12:50 Tuukka Ryyppö  
  Saksassa on jossain määrin sama juttu kuin Bretagnessakin – ja kaikkialla paitsi Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Kanadassa ja Venäjällä (ja ehkä Alaskassa). Ikkunat ovat ohuita ja kun ulkona on syksy, vilustuu suomalainen lämpimiin taloihin tottunut. Ehkä osasyy siihen, että saksalaisten on vaikea ymmärtää miten Suomessa voi kukaan asua on, että niin iso osa kansasta on tottunut huonosti eristettyihin taloihin. Saksalaisiin taloihin taitaisi Suomessa jäätyä elävältä.
kuva 19.03.2010 12:45 Tuukka Ryyppö  
  Itä-länsi -suunnassa kulkee ohi Puolaan suuntaava junaliikenne sekä Rummelsburgin varikolle rahjustavat IC- ja ICE-junat. Paikallisjunaraiteita löytyy itä-länsisuunnassa kaksi raideparia (koska liikennettä on Ostbahnhofille asti liikaa, että yhdellä pärjättäisiin). Pohjois-etelä -suunnassa kulkee lisäksi rata (Kehärata), jolta on myös yhteys itä-länsi -radalle (Kaupunkirata). Tämä yhteys on suljettu remontin ajaksi ja sen raiteet toistaiseksi purettu pois. Uudella asemalla kehälta kaupunkiradalle siirtyvät junat eivät enää pysähdy Ostkreuzilla. Aiemmin on löytynyt myös yhteys kehältä pohjoisesta tultaessa, mutta se on purettu kymmenisen vuotta sitten. Pohjois-etelä -suunnassa on kulkenut myös kaukojunaraiteet, kuten vielä googlen ilmakuvissa näkyykin. Niiltä on yhteys sekä Lichtenbergin asemalta alkavalle itäradalle, että S3-linjan vartta kulkevalle läskivyölle. Jos siis kaikki yhteydet laskee mukaan, on Ostkreuzista periiaatteessa päässyt yhteensä yhdeksään eri suuntaan.
kuva 19.03.2010 12:36 Tuukka Ryyppö  
  Berliinissä /oli/ reittitakseja joulukuuhun 2009 asti. Mikäli siis reittitaksilla tarkoitetaan sitä pikkubussijärjestelmää, joka ei oikeasti ole taksia nähnytkään ;) Kaupungin laita-alueiden yöbussilinjat toimivat aivan samalla tavalla kuin Venäjän marsut, Viron ekspress-bussit tai Kenian tai Bolivian vastaavat laitteet. Kyytiin avaamalla pakun liukuovi käsin, ovi suljetaan itse perässä (kun ensin on lyöty pää kattoon). Maksu hoituu kuljettajan olan yli. Nykyään nuo yöbussit on syrjäytetty virallisemmanoloisilla pikkubusseilla, joihin noustaan edestä ja joissa on käytävä bussin läpi. (eli samalla epähiivatilla kuin isossa osassa Pietaria ja Moskovaa nykyään) Vähän harmittaa, koska niissä uusissa ei ole tekokuituista seeprantaljaa sisustuksena :D
kuva 19.03.2010 11:54 Riku Outinen  
  Yleensäkin ottaen It-miesten osuus sotilaskuljetuksista rautateillä on 2000-luvulla jäänyt häviävän pieneksi. Lohtajan leirille ei ole tiettävästi enää vuosiin mennyt kokonaisia sotilasjunia. Lähinnä yksittäisiä vaunukuormakuljetuksia Kouvolasta(SalpItPsto) ja Järvenpäästä(HelItr) esim.https://vaunut.org/kuva/46694 Nyt kun HelItr on Parolassa ovat kuljetukset laskeneet vielä entisestään.
kuva 19.03.2010 11:40 Eljas Pölhö  
  Ainakin helmikuussa 1966, kun Dm8-junat Joensuuhun oli peruttu, ajettiin korvaava juna Dm7:llä muutaman kerran. Ei kuitenkaan koko yllä mainittua kautta, vaan junavuoro peruttiin kokonaan useaksi viikoksi.
kuva 19.03.2010 10:03 Risto Itkonen  
  Rantasalmen saha nykyään historiaa???
kuva 19.03.2010 10:01 Risto Itkonen  
  Muistan ainakin Dm8-moottorivaunujen moottorien olleen alkujaan lattianalusmoottoreja ilman kotelointia. Moottorit koteloitiin talviongelmien vuoksi ilmeisesti jo vuonna 1965?
Muistan asuessani Pieksämäellä Joensuun kiitojunia korvatun välillä Pieksämäki- Joensuu Dm 7:llä.
kuva 19.03.2010 09:43 Tapio Muurinen  
  No hyvä, eli oli niitä sitten useampia vastaavia. Taka-ajatuksena oli, että nämä olisivat olleet jotain kokeiluja, eli harjoitusta sinällään, kuinka liikekannallepano hoidataan. Sellainenkin kuulokuva on jäänyt, että porukka olisi "marssinut" ensin Kouvolaan ja lastattu vasta siellä. - Nythän it-miesten ei tällaisia Haminassa tarvitse mietiskellä.
kuva 19.03.2010 09:11 Topi Lajunen  
  Tapio, Haminan satamasta tosiaan lähdettiin, veturin perässä ensin pari sinistä skappareille, tämän jälkeen Eims-vaunut varusmiehille, niiden perässä kaksiakselinen keittiövaunu, ja näiden perässä ajoneuvokalusto. Muistelisin kuitenkin, että reitti kulki Savonrataa, Iisalmesta Ylivieskaan, josta Kokkolaan, joten Riihimäellä ei käyty. Sieltä sitten moottorimarssilla Lohtajalle. Paluumatka jostain syystä tehtiin linja-autoilla.
kuva 19.03.2010 09:11 Jouni Hytönen  
  Olin Pietarissa kielikurssilla kevätlukukauden 2005 ja tutustuin pikaisesti paikallisen lämmitysperinteen erikoisuuksiin. Kylmä ei asunnossa ollut missään vaiheessa, ongelma oli se, ettei pattereissa ollut termostaatteja. Joko ne puhkuivat punaisina tai olivat kiinni ja kylmiä. Suljimme sitten osan pattereista ja jätimme jonkin kaukaisen patterin puhkumaan punaisena. Paikalliset taitavat säädellä asuntojensa lämpötilaa tuuletusikkunoilla. Nykyistä asuntoani vastapäisessä talossa taitaa asua venäläisiä, kun tuuletusikkunat ovat päivittäin tuntikausia auki.
kuva 19.03.2010 08:37 Riku Outinen  
  Eims-vaunut poistuivat 2007 syksyn sesongin jälkeen. Oli kyllä varsin asiallista matkustaa Eims-vaunuilla Vuohijärveltä Niinisaloon ja takasin. Puuta vaan kaminaan niin ei tullut kylmä. :)
kuva 19.03.2010 08:02 Teemu Sirkiä  
  "Tähtäimet" tarkoittivat sitä, että pääopastin ei ollut riippuvainen vaihteiden asennosta, eli periaatteessa oli mahdollista näyttää aja-opastetta myös sivulle. Tästä johtuen nopeusrajoitus oli myös suorille ajettaessa 50 km/h. Merkki poistui käytöstä Jt-uudistuksen myötä 2005.
kuva 19.03.2010 07:38 Joni Alavesa  
  Mitä nuo "rieskat" tuossa opastimen yllä tarkoittaa?
kuva 18.03.2010 23:58 Eljas Pölhö  
  Pohjoismaissa sisällä on lämmintä, vaikka ulkona on kylmä. Guernseyn saarella, missä asuin kolme vuotta, sisälämpötila seurasi aika hyvin ulkolämpötilaa. Esim ulkona +10 = sisällä +15, ulkona +5 = sisällä +11. Osa paikallisista kulki vielä silloin shortseissa, vaikka minä kaipailin jo lämmintä ylle. Minä tukin ikkunoita lakanoista revityillä suikaleilla, mutta paikalliset piti vielä ikkunoita auki. Se on niin erilaista muualla.
kuva 18.03.2010 23:31 Jaakko Tuominen  
  Täällä Lahdessa on Bretangesta kotoisin oleva kaveri joka sanoi olevansa mieluummin täällä kuin kotiseudullaa koska talvet ovat siellä hyytäviä joka menee luihin ja ytimiin. mielestäni rankkaa tekstiä kotimaastaan.
kuva 18.03.2010 23:27 Timo Valtonen  
  Sekoitetaan vielä vähän pakkaa. Berliinissä on busseja (Bus), raitiovaunuja (Straßenbahn), lauttoja järvillä, joilla ja kanavilla (Fähre), periaatteessa maan alla, mutta usein myös maan päällä ja pilareillakin kulkevia junia (U-Bahn) ja ns. kapunkiradan junia (S-Bahn), jotka myös kulkevat maan alla, maanpinnan tasossa tai pilareilla. Kaiken kruunaavat Metrobussit (Metrobus) ja Metroraitiovaunut (Metrotram), jotka harvemmin sukeltavat tunneliin. Nämä ovat lähinnä päälinjoja, joita liikennöidään 20 tuntia vuorokaudessa vähintään 10 minuutin välein. ( selitystä englanniksi: http://www.bvg.de/index.php/en/17104/name/Metro+Routes.html )

Sitten on vielä pikabussilinjoja. Neukkulasta ja muualta Itä-Euroopasta tuttuja reittitakseja sen sijaan ei Berliinissä ole.
kuva 18.03.2010 23:08 Jaakko Tuominen  
  Markulle: Jos olit Lappeenrannan ja savonradan varressa olin yksi niistä roikkujista mikäli aika oli loppukesästä Misiin ja takaisin.
kuva 18.03.2010 22:37 Tuomas Pätäri  
  Porvoo-Koskenkylä moottoriliikennetielle näitä varauksia ei 80-luvulla tehty. Kun se sittemmin levennettiin moottoritieksi, kaikki ylittävät sillat (muistaakseni 5 kpl) jouduttiin uusimaan kokonaan, ja iltapäivälehdistö nostatti "mokasta" jopa pienimuotoisen kohun. Toki ihan syystäkin.
kuva 18.03.2010 21:51 Markku Blomgren  
  Melkoinen risteyshässäkkä tossa Ostkreuzin alueella mitä Google Earthista katselin. Lichtenbergissä lienee jokin vaunuvarikko. Iso asema 'vain' kolmelle linjalle, vai kulkeeko ohitse myös kaukoliikennettä?
kuva 18.03.2010 21:47 Tapio Muurinen  
  Entistä haminalaista uteluttaa kysyä Topilta, oliko se valtion kyyti juuri niitä harvoja, ellei yksi ainoa, KymItR:n kuljetuksista, joka/jotka lastattiin Haminan satamassa (ajankohta passaa). Sieltä roikka vetäistiin diisselillä sähköjohtojen alle, josta Sr1:lla Riihimäkeen. Roikka oli kuulemma melkoisen pitkä, muisteli tämä herra https://vaunut.org/kuva/18466?u=832&m=1&kv=2005&liikp1=2133 joka oli puikoissa, tai oli siellä tuplamiehitys jostain syystä.
kuva 18.03.2010 21:44 Ari Palin  
  Oslossa osa metroverkosta on varustettu virtakiskon sijasta ajojohtimilla. Tosin työ myös tällaisten rataosuuksien muuttamisesta virtakiskollisiksi on käynnissä. Parhaillaan muutostyön alla on ainakin Holmenkollenin rata. Ajojohdollisuus johtuu historiasta. Oslon metroverkko on kasattu vähitellen erillisistä yksityisistä rautateistä, joista Holmenkollbanen on yksi. Aluksi yhdistettiin erikseen verkon länsiosan radat keskenään ja itäosan radat keskenään. Tämän johdosta metroverkon itä- ja länsiosat olivat erillään toisistaan, kunnes ne yhdistettiin tunnelissa Oslon keskustan alla. Verkon länsiosassa käytettiin ajojohtovirroitusta ja itäosassa sivukiskovirroitusta. Vuodesta 2006 idän ja lännen yhdistäviä osuuksia on ollut kaksi, kun keskustan kehärata valmistui. Toinen Oslon metroverkon erikoisuus oli se, että ainakin Kolsåsin radalla lännessä myös raitiovaunut käyttivät samoja kiskoja, mutta sekin on tainnut viimeaikaisen remontin myötä jäädä historiaan.
kuva 18.03.2010 21:01 Topi Lajunen  
  Mun mielestä tuokin määritelmä on tarpeeton. Tuon mukaan esimerkiksi Helsingin kaupunkiratojen lähiliikennekin on "metro". No, miksi se ei olisikaan. Metron määritelmäksi voisin periaatteessa hyväksyä seuraavan: "Kaupunkialueella liikkuva raskas (ei katukelpoinen) raideliikennemuoto, joka ei ole yhteensopiva kaupunkialueiden välisen raideliikenteen (rautatiet) kanssa." Mutta tämäkin määritelmä on mielestäni tarpeeton. Otetaan esimerkiksi Japani, kun siellä nyt tuli käytyä ja ihmeteltyä. Osakassa toimii muutama eri rautatiefirma, joista kaikki ajavat myös puhtaita "metromaisia" kaupunkijunia. Lisäksi Osakassa on "subway", jossa kulkevat junien kanssa täysin samaa kokoluokkaa olevat kulkineet. Subway käyttää sivukiskovirroitusta, rautatiet ajojohtimia. Kuitenkin eräs rautatiefirma ajaa yhtä linjaa, joka osittain käyttää keskustassa subwayn kanssa samaa rataa. Näin ollen kauempana keskustastakin tämä rautatielinja on sivukiskovirrotteinen. Onko nämä rautatien junia vai metrojunia? Vastaus on: "mitä väliä?" :) (Britanniassahan on ihan kiistattomasti rautatielinjoja virtakiskoilla, ja muualla maailmassa ajolangallisia järjestelmiä brändätty metroiksi.)
kuva 18.03.2010 20:39 Petri Soronen  
  Myös Kemissä on 4-tiellä moottoritien rakennushanke menossa. Siellä on myös viisaasti kaikki sillat tehty valmiiksi 4 kaistalle.
kuva 18.03.2010 20:24 Risto Saarela  
  Olen samaa mieltä kuin Leppäsen Aki ja Naskalin Markku eli AL: "Metro ei meinaa mitään maan alla kulkevaa, vaikka siellä sen käsitetään yleensä kulkevan. Vaan metropolitan train tms. Tiheällä vuorovälillä kaupungissa kulkeva juna."ja MN:" (metro-)sanalla ei sinänsä tarkoiteta maanalaista rataa tai junaa, vaan ison kaupungin alueella liikkuvaa, kuitenkin lähinnä rataa käyttävää julkista liikennevälinettä, joka mm tilan ahtauden vuoksi laitetaan osin tunneleihin tai silloille." Muut määritelmät tuntuvat vähän kuin - anteeksi hyvät herrat - jokelleltaisiin hiekkalaatikolla. Vastaanotan nyrkiniskuja =).
kuva 18.03.2010 19:49 Tapio Keränen  
  Timantteja hangella!
kuva 18.03.2010 19:30 Mika Hakala  
  joskus ala-asteella 1995-2001, noina vuosina käytiin läpi, ilmeisemmin 2. tai 3.luokalla kulkuvälineitä. Ja kysyinkin tuolloin, että mikä se metro on? opettaja selitti sen junaksi, joka kulkee maan alla. Sitten yläasteella oli tuo tunnelbaana. Kun ensimäisen kerran kävin synnyinseudulla Helsingissä kesällä 2002, mummon luona niin oli se pettymys kun koko metro piti ajaa ja tunnelia oli vain Kampista-Sörnäisiin? asti.
Siitä on siis lähtöisin se, että oikea metro menee tunnelissa, sekä maalla, oikeestaan korvessa kasvaneena vuodesta -89 lähtien on tottunut paikallisille tavoille, jossa Helsingistä mökeille tulevat ovat sitä mitä ovat (omahyväisiä, raittiita, hienostuneita ja eivät ehkä syö lihaakaan).
kuva 18.03.2010 18:44 Olli Keski-Rahkonen  
  Syksyllä 2007 mentiin Eims-vaunuilla Vuohijärveltä Niinisaloon. 100 km/h Parkanon radalla Sr2-vedolla oli puuvaunuille harvinaista herkkua :)
kuva 18.03.2010 18:32 Topi Lajunen  
  Millos porukkaa roudattiin viimeisen kerran Eims-vaunuilla? 1998 allekirjoittanut pääsi/joutui vielä kokemaan sen "ilon" matkalla Haminasta Kokkolaan.
kuva 18.03.2010 18:16 Timo Valtonen  
  Sen Suokin vieressä on sitten myös Pihlajasaari nakurantoineen. Ja toiseen suuntaan Kuivasaari, jossa on jopa lyhyt radanpätkäkin. Ja oliko nyt Euroopan suurin toimiva kaksoispiippuinen tykki.
kuva 18.03.2010 18:11 Timo Valtonen  
  Chemin de fer métropolitain eli kaupunkirautatie.

Katso historiallista taustaa: http://en.wikipedia.org/wiki/Compagnie_du_chemin_de_fer_métropolitain_de_Paris
kuva 18.03.2010 16:46 Tunnus poistettu  
  Sananselittäjät sun muut etymologit sen selittäkööt, mutta minunkaan mielestäni sanalla ei sinänsä tarkoiteta maanalaista rataa tai junaa, vaan ison kaupungin alueella liikkuvaa, kuitenkin lähinnä rataa käyttävää julkista liikennevälinettä, joka mm tilan ahtauden vuoksi laitetaan osin tunneleihin tai sillolle.
kuva 18.03.2010 16:27 [Tunnus poistettu]  
  Tästä keskustelusta mulle heräsi sellainen kysymys, että mitä sana "metro" itse asiassa tarkoittaakaan? Metropolijohdannainen se kaiketi on, mutta minkä verran?