|
|
17.03.2010 20:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hassua muuten, että käytit sanaa "Tunnelbana", koska se on käytössä vain Tukholmassa, vaikka siellä kolmesta linjasta vain yksi on oikea metro. Punaisella ja vihreällä linjalla niin pieni määrä asemista on maanalaisia, että on ihan naurettavaa sanoa niitä linjoja metrolinjoiksi. (vai?) | ||||
|
|
17.03.2010 20:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mika: Berliinin metrolinjojen pintaosuuksia: U1: 13 asemaa/8 maanpinnalla. U2:29/8 U3:15/6, U5: 20/9, U6: 30/3. Loput ovat kokonaan tunnelissa. Helsingissä on linjalla 14 asemaa, joista haarasta riippuen 6 tai 5 maanpäällisiä. Berliinin linjoista siis kolme on vastaavia. Eivätkö ne ole oikeita metroja? | ||||
|
|
17.03.2010 20:06 | Ilkka Myllyniemi | ||
| No mikä ettei! Lähestymistapa tekee tästä mainion. | ||||
|
|
17.03.2010 20:04 | Leo Männistö | ||
| Tuosta virtakiskohässäkästä tuli mieleen Hauptbahnhofin ja/tai tuon kaupungin läpi menevän raiteen uudistustoimet ennen Hbf:n valmistumista. Silloinhan S-Bahnit ajoivat kaukoliikenneraiteita, eli ne raiteet oletettavasti on virtakiskotettu, mutta entäpä ajojohtimet, ei kai niitä sentään pois purettu? | ||||
|
|
17.03.2010 19:48 | Perttu Karttunen | ||
| Onpas tyylekäs kuvauspaikka, ei sen aina junan tarvitse olla etualalla, tällaiset löydökset on mahtavuutta! | ||||
|
|
17.03.2010 19:40 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä joo. Kustannus- ja/tai tilanpuutesyistä Helsingin opastimet jäivät edellisen järjestelmän mukaisiksi, joskin sittemmin on esiopastimien vilkkuminen vaihtunut kiinteiksi valoiksi. Kannattaa muuten käydä tilaisuuden tullen Helsingissä, varmasti ensikertalaiselle paljon nähtävää. | ||||
|
|
17.03.2010 19:13 | Topi Lajunen | ||
| Mun mielestä on jokseenkin tarpeetonta kategorisoida raskasta raideliikennettä metroiksi ja ei-metroiksi. Esim. Helsingin alueella toimii kaksi eri raskasta raidejärjestelmää paikallisliikenteessä. Toista operoi VR brändillä "lähijuna", ja toista HKL brändillä "metro". Molemmissa liikennöinti muistuttaa paljon toisiaan. | ||||
|
|
17.03.2010 19:06 | Timo Valtonen | ||
| Miinavaara! | ||||
|
|
17.03.2010 18:57 | Jussi Liimatta | ||
| Klo 11:25. | ||||
|
|
17.03.2010 18:52 | Joni Alavesa | ||
| Hieno kuva! Ei voi muuta sanoa =) | ||||
|
|
17.03.2010 18:26 | [Tunnus poistettu] | ||
| Monenko aikaan meni ohi? | ||||
|
|
17.03.2010 18:08 | Mika Hakala | ||
| Siten, ettei se ole kunnon maanalainen (tunnelbaaana). meneekö edes neljäsosakaan tunnelissa. Tässähän suunitelman mukaan maanalainen osuus pituuteen nähden on suurempi. Ainii joo, olihan sitä Vantaankoskelle asti jo tehty. | ||||
|
|
17.03.2010 17:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mika: Ihan vaan sellaista kyselisin, että millä sä tuon väitteesi perustelet? | ||||
|
|
17.03.2010 17:33 | Jyrki Längman | ||
| Eipä tuo rata enään jatku tuohonkaan. Nykyään päätepiste on lähempänä Porvoon asemaa | ||||
|
|
17.03.2010 17:11 | Jyrki Längman | ||
| Hieno kuva paikasta, joka on muuttu niin paljon. | ||||
|
|
17.03.2010 16:28 | Tunnus poistettu | ||
| Ollaan kohtalaisen syvällä, mutta kyllä nykyinenkin metropätkä käy melko alhaalla. Rautatieaseman vesivuodon ei olisi tarvinnut olla paljoakaan pahempi, niin katastrofin aneet olisivat olleet käsillä. | ||||
|
|
17.03.2010 16:09 | Mika Hakala | ||
| Tähän tulee siis Suomen ensimäinen oikea metro eli tunnelbaana. kun taas varsinainen metro oikeeta nähnytkään. | ||||
|
|
17.03.2010 15:56 | Anton Carlsson | ||
| Ja eikös Rauman henkilöliikenne päättynyt siihen? Tai ainakin sinä vuonna. | ||||
|
|
17.03.2010 14:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Push-pull -junat poistuvat Berliinistä vähitellen kun aluejunaliikenteen linjoja kilpailutetaan. Ilmeisesti syynä se, että junia ajetaan joka tapauksessa vakiokokoonpanoilla. DB:ltä tulee parin vuoden sisällä liikenteeseen Talent 2 -sähkömoottorijunia, Arrivalle kuuluva ODEG taas saa liikennöitäväkseen muutaman HBf:nkin kautta kulkevista linjoista, tullen operoimaan niitä Stadlerin Dosto-kalustolla (joka ainakin ulkoisesti on kaksikerros-Flirt). Tällä hetkellä sekä Frankfurtista (Oder) eteläkautta Schöneweideen että pohjoiskautta Lichtenbergiin kiertävät linjat ovat ODEGin ajamia ja kun Ostkreuzin kautta kulkeva linja yhdistää nämä kaksi linjaa yhdeksi jättiläismäiseksi ringiksi, voisi odottaa ODEGillakin olevan mahdollisuuksia liikenteen voittamiseen. Toisaalta, kun tuo rinki kuitenkin on 70-prosenttisesti sähköistämätön, saatetaan Ostkreuzin kautta vetää joku muukin linja. Tuota pätkää ajetaan samalla kalustolla kuin nyt Königs Wusterhausenista itään päin, saattaa Ostkreuzin ylälaitureilla kuulla jatkossa vaikka dieselinmurinaa, vaikka sähköt löytyvätkin. Näinhän toimitaan Lichtenbergistä lähtevillä aluejunalinjoilla nytkin. Lopulta Ostkreuzille ilmaantuva kalusto taitaa olla vielä aika täysin auki. Jos ajetaan sähkökalustolla, ODEGin odottaisi ajavan Stadlereilla (Dosto tai Flirt), DB:n taas Bombardierin Talent-kalustolla. Jos liikenteen sitten voittaakin Veolia, jolla on nyt hoidossaan Ostbahnin liikenne sekä Karow'sta luoteeseen suuntaavat junat, voi kalusto olla vähän mitä vain. Tähän mennessä ovat ajaneet Siemensin Desiroilla. Jos liikennettä aletaan hoitaa dieseleillä, voi lopputulos olla vähän mitä vain. | ||||
|
|
17.03.2010 13:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Väittäisiin että virtakiskot puretaan pois, kuten tehtiin Friedrichstraßelakin kun keskilaituri siirtyi jälleenyhdistymisen myötä takaisin kaukoliikennekäyttöön. En keksi mitään hyvää syytä virtakiskoja siinä pitää. Ja kuten SRS:n lättäretkeltä muistamme, virtakisko on ainakin Helsingina metrossa VR:n ATU:n sisällä. Virtakiskon ja ajojohtimen pitäminen samalla radalla on myös teknisesti hankalaa, eli tuo lisäkustannuksia, koska 15 kV ajojohtimen ja 0,75 kV virtakiskon paluujohdin on yhteinen (kiskot). Virtakiskon ja ajojohtimen pelittämisestä samalla raiteella artikkeli täällä: http://www.bueker.net/trainspotting/voltage_berlin.php . | ||||
|
|
17.03.2010 13:34 | Heikki Jalonen | ||
| Kytkin on nykyisin Faiveleyn valikoimaan kuuluva Unipact-vaihtotyökytkin; alunperin SAB Wabco (Remscheid) C-AK-kytkin. Sillä tartutaan vaunun puolella olevaan ihan tavalliseen UIC-koukkuun, mekaanisen kytkennän tapahtuessa ohjaamosta poistumatta. Erona vaikkapa Vapiti-kytkimeen on se, että kytkinvarsi välittää vedon lisäksi myös työnnön, puskinlautaset eivät ole kontaktissa kytkimen ollessa kytkettynä. Letkut kytketään käsin. | ||||
|
|
17.03.2010 12:38 | Tunnus poistettu | ||
| Mitähän korttiin tehdyt lisäykset mahtavat kertoa? | ||||
|
|
17.03.2010 11:19 | Johannes Erra | ||
| Tämä vaunu perävaunuineen on samaista Mannheim-tyyppiä kuin Helsingin vaunut HKL 151-154. Wienin vaunut ovat toki 1435 mm raideleveydellä, ja valmistettu lisenssillä Itävallassa. | ||||
|
|
17.03.2010 09:20 | Joni Alavesa | ||
| no en ole siellä käynytkään... on nuo jotain ns "vanhemman mallisia" opastimia? | ||||
|
|
17.03.2010 05:04 | Markku Blomgren | ||
| Eli kuvassa olevilla raiteilla tulevaisuudessa liikennöi RE-junat, olivat sitten veturivetoisia (useimmiten?) tai sähköjunilla ajettavia? Puretaanko noi S-bahnin virtakiskot pois siinä vaiheessa vai jäävätkö varalle? | ||||
|
|
17.03.2010 03:32 | Jari Kuusinen | ||
| Knoppi oli vaikeusasteeltaan sopiva, eli haasteellinen, muttei kuitenkaan mahdoton ratkaistava! Jos aletaan sormilla laskemaan, niin Suomen rataverkostolta ei tänä päivänä löydy enää kovinkaan paljoa näitä herkullisia ja tutkimusmatkojen arvoisia käyttämättömiä/hylättyjä teollisuusraiteita! | ||||
|
|
17.03.2010 01:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oikeanpuoleinen tosin näyttää olevan vain kolme vuotta vanha. Sen valmistanut tehdas kuuluu nykyisellään Vosslohille. | ||||
|
|
17.03.2010 01:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sinänsäkin yhtäläisyyttä deevereihin on, että molemmat kuvassa näkyvät veturityypit ovat MaK:n tuotantoa, johon deeveritkin pitkälti perustuvat. | ||||
|
|
17.03.2010 01:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tästä kuvasta olisi saanut sellaisen knopin, ettei sitä olisi ikinä arvattu :D | ||||
|
|
17.03.2010 01:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eli rakennusjärjestys on seuraava: 1) Rakennetaan se kokonaan uusi osa asemasta siihen kuntoon että siinä voi pysähtyä 2) Siirretään S-Bahnit väliaikaisesti uusille laitureille 3) Puretaan vanha laituri pois 4) Rakennetaan vanhan laiturin vanhalle paikalle uudet laiturit 5) Siirretään S-Bahnit takaisin omille, uusituille laitureilleen 6) Rakennetaan S-Bahnien väliaikaisesti käyttämä osa asemasta täysin valmiiksi 7) Aloitetaan RE-liikenne Königs Wusterhausenin suunnasta Lichtenbergiin (tai ehkä suunnitelmat muuttuvat --> Gesundbrunneniin?) | ||||
|
|
17.03.2010 01:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eivät pohjoisempana, vaan idempänä. Ostkreuzin ylätasolle tulee nykyisen kahden sijaan neljä raidetta. Kuvan S-Bahn -juna käyttää tulevia kaukoliikenneraiteita, jotka kulkevat sen linjan vieressä, jossa S-Bahn -raiteet olivat johin ne muutaman vuoden sisällä taas ilmaantuvat. Vanha laituri oli aivan tämän uuden vierellä. Vanhan linjan jäänteitä on nähtävissä tässä kuvassa, ne ovat tuo sepelipäällysteinen pinta nyt olemassa olevan linjan vierellä. Kuvan taustalla näkyy jyrkkä S-Mutka, jota pitkin siirrytään kaukoliikenneraiteilta (joilla ei vielä kaukoliikenne liikennöi) normaalille S-Bahn -linjaukselle. Samanlainen löytyy toisestakin suunnasta. | ||||
|
|
17.03.2010 00:55 | Markku Blomgren | ||
| Vosslohin tuotantoa varmaankin? Erikoinen kytkin, sillä voinee hintata hieman kaikkea, esim. sähköjunia, ainakin näyttää toi pystyssä sojottava kytkin yhteensopivalta jonkin sorttiseen automaattikytkimeen? | ||||
|
|
16.03.2010 23:33 | Leo Männistö | ||
| Ilmeisesti tämä Ringin käyttämä osuus on jo täysin uudella linjauksella? Ennen laiturit taisivat olla hieman nykyistä pohjoisempana? Rostkreuz sumuisena ja tihkusateisena syysiltana on (tai oli) melko surrealistinen kokemus. Mikäli tämä noudattelee valmistuttuaan Südkreuzin ja Hauptbahnhofin tyylisuuntaa niin... No, makuasioita. OT: Voisiko Gesundbrunnenin nimetä Nordkreuziksi, kun sellainen jostain syystä kartalta puuttuu? | ||||
|
|
16.03.2010 23:24 | Martti Pulkkinen | ||
| Joo, sepä olisikin mukavaa nyt kun VR:kin on osakeyhtiö että arvoisat osakkeenomistajat tulisivat perkaamaan ratapohjaa männyntaimista. Kyllä sen verran pitää asevelihenkeä löytyä. | ||||
|
|
16.03.2010 22:56 | Sami Hovi | ||
| "Elämää nähneestä" olemuksestaan johtuen asema sai myös lempinimen Rostkreuz (=ruosteristi), mutta nyt saneeraus on monien lykkäämisten jälkeen todellisuutta. | ||||
|
|
16.03.2010 22:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Oijoijoi. Hieno! | ||||
|
|
16.03.2010 22:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Voi. Se satamarata oli sitten siinä. :( | ||||
|
|
16.03.2010 22:08 | Jimi Lappalainen | ||
| *nostaa hattua* | ||||
|
|
16.03.2010 22:07 | Jimi Lappalainen | ||
| *käy hakemassa hatun* | ||||
|
|
16.03.2010 21:02 | Panu Saarikuru | ||
| Erittäin onnistunut kuva! | ||||
|
|
16.03.2010 20:47 | Viljami Jokinen | ||
| Ei mene enään ikinä. :( | ||||
|
|
16.03.2010 20:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Hauska kuvateksti. :) | ||||
|
|
16.03.2010 20:32 | Teemu Peltonen | ||
| Hyvä kysymys, korjattu. | ||||
|
|
16.03.2010 20:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksi tunnisteissa mainitaan Vr5 5 (?) vaikka veturi on Tk3 1136? | ||||
|
|
16.03.2010 20:09 | Perttu Karttunen | ||
| No kyllä tää tuli täysin yllätyksenä. Yleensä se on ollut kulussa tuossa ennen kahta Sysmäjärveltä ihan päinvastaseen suuntaan - Kemiralle, eikä takaisin. Mutta lienee Laht.. siis ahtaajien lakko vaikuttanut, koska "Juankoskelainen" ei taida olla päivittäin kulussa, Vuonoksessakaan ei ole kohta kahteen viikkoon käyty. | ||||
|
|
16.03.2010 19:47 | Pasi Utriainen | ||
| Nämä kemiralaiset tuntuvat kulkevan milloin sattuu, vaikka jonkinlaiset aikataulut kai näilläkin on. | ||||
|
|
16.03.2010 19:19 | Jimi Lappalainen | ||
| No niinpäs on. Hyvä minä. | ||||
|
|
16.03.2010 18:55 | Teemu Sirkiä | ||
| Taitaa olla ajelut ajeltu tältä erää, sillä äsken oli Dm12 siirtoajossa kohti Karjaata. | ||||
|
|
16.03.2010 17:38 | Marko Nurmi | ||
| Tälläisellä kokoonpanolla saisi ajaa täällä jatkuvasti. | ||||
|
|
16.03.2010 17:27 | Tuukka Varjoranta | ||
| Hieno veturi | ||||
|
|
16.03.2010 16:33 | Topi Lajunen | ||
| Telin vieressä. | ||||