Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.03.2023 19:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi vaunuista näyttää olevan Gbk, samassa roikassa on myös Gbt (valkoisine nurkkakolmioineen). | ||||
|
08.03.2023 19:29 | Miska Sallinen | ||
| Mitä tälle vaunulle nykyään kuuluu? | ||||
|
08.03.2023 19:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muodin perusteella itse ehdottaisin kuvan ottoajankohdaksi 1940-luvun loppupuoliskoa tai 1950-luvun alkupuoliskoa. Sanalla sanoen: - Jussi Kustaa Paasikiven aikaiseksi. |
||||
|
08.03.2023 19:28 | Timo Anttila | ||
| Onkohan takaseinällä ennen sotia pidettyjen Berliinin kesäkisojen juliste? Ja pommikoneillakin näköjään jo pelotellaan... |
||||
|
08.03.2023 19:04 | Teemu Saukkonen | ||
| Varmaan kenkää tulee jos on rallikuskien "kaatopulloa" vastaava eväs matkassa ja se nautitaan ajan kuluksi... | ||||
|
|
08.03.2023 18:18 | Ilkka Hovi | ||
| Siellä ovat 1930-luvun lopulla valetut viljasiilot. Olivat ensimmäiset Suomessa liukuvaluna valetut betonisiilot. Rakentajina oli saksalainen yhtiö. | ||||
|
|
08.03.2023 17:57 | Elias Murto | ||
| Onko tuolla kaukana takana Suomen Rehun tai siis Valtion viljavaraston siilot? Jotenkin niin kuin ei ne kuuluisi tähän aikakauteen ollenkaan! Mutta sielläpä ne vaan näyttäisi olevan. | ||||
|
08.03.2023 16:58 | Petri Nummijoki | ||
| Vr1- ja Vr5-vetureiden loppuaikojen työmääristä Helsingissä on lisätietoja hakemistoissa https://rautatiearkisto.info/epolho/Veturisarjat/L1-Vr1/ ja https://rautatiearkisto.info/epolho/Veturisarjat/Vr4-Vr5/. Vr5-vetureiden osalta ajot näyttäisivät päättyneen toukokuussa 1962. Vr1-vetureiden osalta on huomattava, että yksi Pasilan Vr1 oli Karjaalla ja sillä ajettiin paljon enemmän, kuin Helsingin omilla Vr1-vetureilla. Tuon mukaan Vr1-vetureillakin aktiivisemmat ajot ovat loppuneet Helsingin omassa käytössä jo huhtikuun 1962 paikkeilla, vaikka pieniä ajomääriä löytyy kesäkuuhun 1963 asti. Tuskin silmänpalvonta oli keskeisin syy korvata höyryvaihtoveturit dieselvetureilla Helsingin henkilöpäivystyksessä. Perustelu on siinä, että Helsinki alkoi saada runsaammin dieselvaihtovetureita vuodesta 1958 lähtien, kun Vr11-vetureiden toimitukset aloitettiin mutta ne tulivat aluksi lähinnä tavarapuolelle, satamapäivitykseen sekä Rantaradan tavarajuniin. Sen sijaan Helsingin henkilöaseman päivystyksessä on ollut höyryvetureita ainakin vielä 1961 https://www.vaunut.org/kuva/90517 ja Vr1-vetureiden kilometrisuoritteista päätellen todennäköisesti jossain määrin alkuvuoteen 1962 asti. Henkilöpäivystys lienee siis viimeisten joukossa, joka Helsingissä muutettiin dieselvetureille. Mikä sitten olisi syynä höyryvetureiden poistumiseen henkilöpäivystyksestäkin 1961-1962 niin voisi spekuloida ainakin sillä, että Helsingin henkilöasemalta poistui kai höyvetureiden vesitysmahdollisuus noin 1962, kun ratapihamuutostöissä kaukojunaraiteita pidennettiin ja junanlähetysopastimet siirrettiin kauemmas asemalta. Helsingissä säilyi senkin jälkeen viskuri satamaradalla mutta luultavasti oli henkilöpäivystyksessä hankalampaa käydä vesityksellä siellä. Vr1 lienee ollut Helsingin henkilöpäivystykseen alimittainenkin veturi 1960-luvulle tultaessa, jolloin viikonlopun ja juhlapyhien ruuhkaliikenteessä saattoi olla 60-80-akselisia junia. Helsingin vaihtoveturikannassa vallitsi 1960-luvun alkupuolella melkoinen tyyppikirjavuus, kun oli sekaisin Vr11-, Vv13-, Vr1- ja Vr5-sarjoja sekä jossain määrin jopa Pr1 ja Tk3 https://www.vaunut.org/kuva/141393. Tampereen saadessa keväällä 1962 uusia Vv16-vetureita, voitiin sieltä vapauttaa Vv15-sarjaa niin, että loppukesästä 1962 oli Helsingissä jo 20 kpl Vv15-vetureita (1976-1995). Voisin kuvitella, että huollon ja veturinkuljettajien työvuorosuunnittelun kannalta oli melkoinen helpotus, jos aikaisemman 4-6 veturityypin sijaan lähes kaikissa päivystyksissä pystyttiin käyttämään jatkossa Vv15-sarjan vetureita. |
||||
|
|
08.03.2023 16:21 | Kari Haapakangas | ||
| Aika äkkiä sitä alakaa pasianssi kyllästyttää, jos vaikka pelikortit olisikin mukana. Pitäisi olla aina sitä peliseuraakin. | ||||
|
08.03.2023 15:58 | Lari Åhman | ||
| Vähän myöhässä tulee vastaus, mutta parempi kuin ei milloinkaan. Yöjunat käyttivät tuohon aikaan aina kakkosraidetta, jolle pääsi suorien vaihteiden kautta. Tällä on varmaan ajateltu matkustusmukavuutta, mutta toisaalta IC-runko vietti yönsä kolmosella, joten sinne ei olisi päässytkään: https://vaunut.org/kuva/29647 | ||||
|
|
08.03.2023 14:15 | Oula Ahlholm | ||
| Voi myös olla, että huonossa tapauksessa eväät ja kahvi loppuvat. | ||||
|
|
08.03.2023 12:44 | Tero Korkeakoski | ||
| On muuten aika perseestä odottaa tuollainen aika. Voipi tulla aika pitkäksi. Vetureissa voisi olla vakiovarusteena (ainakin Lapissa) pelikortit ja ristikkolehtiä. | ||||
|
|
08.03.2023 12:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuota tavarakäsittelyä mä kanssa epäilin syyksi. Sellainen muistikuva on että lähtävät ja saapuvat matkatavarat vietiin ja haettiin eri pisteissä ihan kuten lentoasemilla. Sitten oli länsisiivessä kanssa Tulli ulkomaan matkatavaroita varten. | ||||
|
|
08.03.2023 11:58 | Jorma Rauhala | ||
| Läntisiltä raiteilta on lyhyempi laiturivaunuajo Saapuvan Matkatavaran Toimistolle sekä Postitalolle ajettaessa. Postitunneli ei ole vielä matkustajien suosima kulkuväylä koska se ei johda Asema-aukiolle vaan vain aseman "takapihalle". Lähtevän Matkatavaran Toimisto on tuossa edessä keskellä missä on katossa kaari. Siinä olevat ovet avataan asemahalliin vain laiturivaunuille ja niiden kulun vaatiessa. Logistisesti lähtevien/saapuvien junien sijoitus itä/länsi on toimiva niinkuin Rainer/John jo mainitsevat. Laiturivaunujen ristiinajo on minimoitu. | ||||
|
08.03.2023 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikamoisen kallis yritys koneistamon johtajalta parannella impotenssiaan pelkällä Mersulla. Viagra-paketti olisi ollut paljon halvempi ja pelkkää sildenafiilia sisältävä tablettilevy vieläkin halvempi! Taisi kolahtaa johtajaan, kun noin suuttui...? Tyypillistä... |
||||
|
08.03.2023 11:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22531 lojui pitkän aikaa Haapamäen veturipuistossa ja siirrettiin sieltä kotvan aikaa sitten "Paitapiiskan" (lue: Kurikan) asemalle. | ||||
|
08.03.2023 11:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoisia nuo pystyraudat päätyoven molemmin puolin. Suunniteltiinkohan tähän vaunuun laitettavaksi ylimenosuojukset? Epäilen. Po 9809 (eli kuvan 9835:n palanut perusvaunu) ei kuulunut EPö:n listojen mukaan Porkkalan-luukuilla varustettuihin postivaunuihin. |
||||
|
08.03.2023 11:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu näyttää olevan eksyksissä: kesimmäisessä luukussa on teksti: Siilinjärvi - Kokkola. Vilppulassakin näki ennen vanhaan nostokaatovaunuja, joissa luki keskiluukussa: Tuu - Män - Tuu. Silloisen koulupojan tulkinta: kaksi - miestä - kaksi. |
||||
|
08.03.2023 10:01 | Hannu Peltola | ||
| Taas satunnaiskuvana tuli mielenkiintoinen kuva! Tässä on onnistunut ja poikkeava kuvan rajaus! | ||||
|
|
08.03.2023 09:48 | Timo Salo | ||
| Mainio kuva Jormalta! Tänäpäivänä rahan mahti on niin kova, että huomasin saman ongelman jo työurani aikana! (huoltojen laiminlyönnit) Olen tainnut siitä ennenkin kertoa, kuinka yritin myydä koneistamon TJ:lle huoltoja. Pihassa oli iso musta MB500 CD(?). Evättyään huollot, kysyin häneltä, että huollattako tuon 500.000 eken mersun 5.000.000 tuotantokoneen sijasta? Suuttui... :-( |
||||
|
08.03.2023 09:05 | Erkki Nuutio | ||
| Savupiipputollisuutta on taustalla, joten esiteollisessa kolkassa ei olla. Ja kieseillä kuljetetaan paikkakunnan rautatieseisakkeelle. Ei ole kiesien edessä kyntöhärkää, vaan komea liinakko. Taitaa olla liinakon ohjissa valkolakkinen nuorukainen. Hyvä että kuva on säilynyt. Onko kamerasta säilynyt tietoja. |
||||
|
|
08.03.2023 08:47 | Marko Vornanen | ||
| Veturinkuljettajien ylityö- ja vuoronvaihtokielto aiheuttaa ongelmia jopa kollegoiden auttamisessa. | ||||
|
|
08.03.2023 07:03 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Siis seisoiko kyseinen juna tosiaan tuon yli seitsemän tuntia linjalla? Mistä nämät oudot, ylipitkät odotukset johtuu? Kemissä on kuiten vapaita vetureita aina, varikolla, 1,5h päässä... | ||||
|
|
08.03.2023 05:35 | Timo Anttila | ||
| Näin se maailma on ennen avautunut pienelle paikkakunnalle. Selvä maamerkki pysäkille. Ja kohta siihen saatiin sateensuoja. |
||||
|
08.03.2023 00:58 | John Lindroth | ||
| Kertakaikkisen upeasti restauroitu sisämiljöö,kiitos kaikille tekijöille! | ||||
|
08.03.2023 00:45 | John Lindroth | ||
| Kertakaikkiaan upea ja tunnelmallinen Dv12 poseeraus Porvoon kulttuurimiljöössä! | ||||
|
08.03.2023 00:09 | John Lindroth | ||
| Hieno tunnelmallinen Pekkajuna VR 150v.juhlilta! | ||||
|
|
07.03.2023 23:46 | John Lindroth | ||
| Se taitaa olla pääasiassa niiknkiuin Rainer sanoo. tuota ennen noin pari vuotta niin sai vielä ihailla HV vetoisten henkilöjunien liikennöintiä.Ne oli helppo havainnoida Pekoista ja Ristoista jo kaukaa tenderien kapeudesta jo ennen junan eteen tuloaan ,jo tuolloin tiesin mennä sopivan martkan päähän odottamaan Hv junan lähtöä kuullakseni lähtökiihdytyksen ja kerran sain myös kunnon hiet päälleni juuri kohdallani mitä siitä kaikki unohtumatonta nostalgiaa ,ja yhtäkkiä vuoden 64 loputtua niitä ei sitten koskaan enää ollutkaan.Koskaan en tuolla höyryvaihtoveturia surukseni töissään ehtinyt nähdä!Uskoisin että VRn korkealta taholta oli jo ajoissa tullut määräys ei höyryjä päärautatieasemalla!Tuon ajan konehallinnolista kirjeenvaihtoa olisi kiva jonkun joskus tutkia.Se tiedetään että sarja VR5 Hesassa lopetti vuonna 62 ja VR1 vuonna 63. | ||||
|
|
07.03.2023 23:41 | Harri Junttila | ||
| Katsoin iltapäivällä nopeuskäyrää/ karttaa ja kiinnitin huomion että vauhti oli noin 600m matkalla pudonnut 74kmh 0kmh ja mietin että onko se tehnyt hätäjarrutuksen. Aluksi vähän mietin että joku onnettomuus/allejäänti. | ||||
|
|
07.03.2023 23:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Nämä kuvat ennen sähköistystä ovat aina mielenkiintoisia. Oliko niin että kaukojunat lähtivät aina itäspuoliskon raiteilta ja saapuivat länsipuoliskolle? | ||||
|
07.03.2023 23:34 | Petri Sallinen | ||
| Kuvassa näkyvä IK-vaunu 50472 muutettiin vuonna 1927 Ma-sarjan vaunuksi 85472. | ||||
|
|
07.03.2023 23:04 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan, olisi mukava tietää todellinen syy ongelmiin. Tuskin kyseinen operaattori paljastanee häiriön syytä (huoltovälin pitkittyminen/huoltamattomuus)??? | ||||
|
07.03.2023 22:36 | Jorma Toivonen | ||
| Onneksi Riihimäen kunnostettu Hv1 554 on päässyt veturitallin suojaan. Tosin yleisöltä näkymättömiin... | ||||
|
|
07.03.2023 22:32 | John Lindroth | ||
| Nostalgiaa pur ,ne vanhat hyvät ajat! | ||||
|
|
07.03.2023 22:26 | Jorma Toivonen | ||
| Matka jatkui numerolla T 58134 (Ytr-Kem) klo 18;19 7h:n odottelun jälkeen, juliaan kirjattu syyksi "mäkeen jäänti"? | ||||
|
07.03.2023 22:17 | John Lindroth | ||
| Hyvä Pekkajunakuva ja tuo vesi on aina hieno elementti,nuo satunnaiskuvien pyoriminen on hieno keksinto saattaa silmään sattua komea kuva joka formaatistaan huolimatta on aikanaan jäänyt vähälle huomiolle ja näinollen asia korjaantuu. | ||||
|
|
07.03.2023 22:05 | Hannu Peltola | ||
| Satunnaiskuvana tuli upea kuva! | ||||
|
07.03.2023 21:14 | Juhana Nordlund | ||
| Zürichin S-Bahnista tuttu vaunuhan tuo on. Minun muistikuvani mukaan tuota esiteltiin yleisölle kuvan tilanteessa nimenomaan kaksikerroksisena lähiliikennevaununa (joka se tietysti on). Kuva tuli sattumakuvana. | ||||
|
07.03.2023 21:11 | Teppo Niemi | ||
| Valtion Rautateiden Rataosaston urakkatyösaavutukset tunsivat vielä M -sarjan tasapohjavaunujen tyhjennyksenkin siinä kuin sepelöinnin Maa -sarjan sepelivaunuistakin. | ||||
|
07.03.2023 21:10 | Hannu Peltola | ||
| Jarno, eihän ratkaisun tarvitse olla sen kummempi, kuin peltilattia, jossa on hivenen kaatoa ja reikä lattian läpi kaadon alimmasta kohdasta... | ||||
|
07.03.2023 20:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| 16 tonnia kuulostaa tutulta suuruusluokalta. Teininä olin vuokratyövoimana töissä, ja kerran saatiin keikka tyhjentää Roberts Coffee -kahvilaketjun kontti. No, mitä siellä nyt on? Pahvimukeja, servettejä, jne. Kahteen pekkaan tyhjennettiin. No, avattiin kontin ovi. Päällimmäinen kahvisäkki putosi alas, osin päällemme. Kysyimme työnjohtajalta, mikä osuus kontista on kahvisäkkejä. Kaikki. Paljonko? 18 tonnia. Aivan. Eipä ollutkaan pahvimukeja. No, sitten kahteen pekkaan, ilman mitään aiempaa kokemusta vastaavasta, tyhjensimme 18 tonnia kahvisäkkejä kontista. Oli jokusen päivän ajan lihakset kipeinä :D |
||||
|
07.03.2023 20:21 | Arto Papunen | ||
| Kuinkahan paljon noita kuusiakselia sähkövetureita on oikeasti käytössä maailmalla verrattuna neliakseliin tavarakäytössä? Kuusiakseliseen saisi varmaan isommat moottori myös dieselkäytölle kuin vaikka Vectronissa on. | ||||
|
07.03.2023 19:57 | Jarno Piltti | ||
| Aah, 2650 puhuttelevassa asussaan! Hienoa myös koko vaunuston kirjaaminen tunnisteisiin. | ||||
|
|
07.03.2023 19:50 | Jarno Piltti | ||
| Vuosi 1939 tuntuu yllättävän myöhäiseltä, vai kuinka? Tekniikan käsikirja vuodelta 1937, työennätyksiä, miehen työennätys 8 tunnin urakkatyössä: hiekan lastaaminen vaunuun 15 kuutiometriä, hiekan lastaaminen vaunusta 20 kuutiometriä. | ||||
|
|
07.03.2023 19:33 | Jarno Piltti | ||
| Vanhat jäähdytysvaunut on mielenkiiintoinen oma lukunsa. Jääsäiliöissä sulamisvesi on aina johdettu hallitusti pois. Jos tonkat yksinkertaisesti peitetään jäämurskeella, lilluu vesi lattialla ja tärvelee vaunun rakenteet. Eli mitenköhän tässä on tehty? Vaunun ovi näyttää kyllä ihan lämpöeristetyn vaunun ovelta, ainakin eurooppalaiseen tottuneeseen silmään. Ikkuna on mielenkiintoinen, sisällä tarvitaan valoa mutta miksi? | ||||
|
07.03.2023 19:02 | John Lindroth | ||
| Hannu,se lienee vanha Athearn ,siinä on metallikehys ja muovikoppa mulla muistaakseni se oli melkoisen nopea voimakkaalla moottorilla mutta vetovoima ei ollut kehuttava. Se kuitenkin inosti tekemään kuminauhavedon varhaiseen Suomi Ds1 malliin joka tuolloin ei kuitenkaan toiminut.Tämä oli aikakautta kun välitykset jamuut HO osat olivat vaikeasti saatavilla! | ||||
|
|
07.03.2023 18:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa on ensimmäinen Baume & Marpentilta tilatusta 100:sta tukki- ja lankkuvaunusta. Vaunujen numerot olivat 50472—50571. Kuva saattaa olla vuodelta 1898, sillä ensimmäiset 20 vaunua tarkastettiin ja luovutettiin liikenteeseen helmikuussa 1899. |
||||
|
|
07.03.2023 18:29 | Juha Toivonen | ||
| Mahtaisiko tämäntyyppisille vetureille olla tarvetta suomessa? Onko yksikään operaattori edes harkinnut moista? https://www.stadlerrail.com/en/products/detail-all/eurodual/40/ ja https://www.czloko.com/products/lokomotivy-1/dualshunter-2000-1.htm . Näitä voidaan käyttää sekä sähköllä, että dieselillä. | ||||
|
|
07.03.2023 18:09 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! Olikohan mallisi vanha Athearnin malli, niissä joissain ainakin oli kuminauhavälitys. Ostin muutama vuosi sitten messinkimallin harvinaisesta Great Northernin NW5:stä ja suureksi pettymykseksi siinä oli kuminauhavälitys! Veturi odottaa edelleen voimalinjan täydellistä uudelleenrakentamista. | ||||
|
|
07.03.2023 17:47 | Juha Toivonen | ||
| Mikä moiset hyytymiset aiheuttaa? Joku telien akseleista jumittaa? Eihän tuosta ole pitkääkään aikaa, kun vastaava tapahtui Parkano - Seinäjoki välillä. | ||||
|
|
07.03.2023 17:40 | Juha Toivonen | ||
| Toki, toki. Toivotaan että VR saa omat jo yli 50 vuotiset saasteongelmansa korjattua uudella Dr19 sarjalla. | ||||