Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.03.2023 14:20 | Juhani Katajisto | ||
| Oltiin porukalla kaksi yötä putkeen kuvattu Pohjanmaan radalla. Tässä vaiheessa alkoi jo väsy hieman painaa. Vähää aiemmin yön pimeimpinä tunteina oli pohjoisen suuntaan menossa ollut tavarajuna joutunut pysähtymään Köykärissä punavaloa näyttävän tolpan taakse. Kuljettajan nähdessä meidät radan varressa kameroineen tuli ulos veturista ja sanoi meille. Oletteko lintubongareita? En tiedä mitä kuski ajatteli, kun kerroin, että nyt näet aitoja junabongareita. Tämän parven yhtäaikainen äänekäs lentoon lähtö ois voinut näkynä painua aitojenkin lintubongareiden mieliin. | ||||
|
07.03.2023 14:12 | Marko Vornanen | ||
| 2816 tulossa Oulusta apuun. | ||||
|
|
07.03.2023 13:19 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Tunnelma on kuin Linnut-elokuvasta! | ||||
|
07.03.2023 13:06 | Timo Anttila | ||
| Mukava kuva on tämäkin katsella… | ||||
|
07.03.2023 12:49 | Hannu Peltola | ||
| 49 vuotta sitten... | ||||
|
07.03.2023 10:29 | Kurt Ristniemi | ||
| "You load sixteen tons and what do you get? Another day older and deeper in debt". Lapioipa hiiltä kuinka paljon hyvänsä, velka yhtiön kaupalle vain kasvoi: "I can't afford to die. I owe my soul to the company store." |
||||
|
07.03.2023 10:21 | Hannu Peltola | ||
| Tämä olisi ainakin yksi vaihtoehto maalauskaaviolle! Tämä on tosiaan replika vuodelta 2012, mutta vastaava vaunu ja numerolla #65 on ollut aikanaan WW&F:llä. Väri on saattanut olla alkuperäisessä vaunussa sama. WW&F:n nettisivut puhuvat tästä vaunusta maitovaununa, ei jäähdytysvaununa. Vaunun päissä sijaitsevia jääsäiliöitä tässä ei ilmeisesti ole, mutta maitotonkkien jäähdytys on voitu hyvin hoitaa peittämällä ne jäämurskeella. | ||||
|
|
07.03.2023 10:11 | Kari Haapakangas | ||
| No jaa, kyllä 800 kg on ihan kohtuullinen määrä lapioitavaa. Tosin laulun mieshän lapioi päivässä 16 tonnia "number nine coal" ja olevansa vain "deeper in depth" | ||||
|
07.03.2023 09:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuonna 1900 Axel von Knorring mainosti Baume & Marpentin toimittaneen 100 avointa tavaravaunua Suomen Valtionrautateille. Teknikern nro 217, 100, s. 33. Lähisivuilla on muitakin Axel von Knorringin rautatieaiheisia mainoksia. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122645?page=33 |
||||
|
|
07.03.2023 08:30 | Kurt Ristniemi | ||
| dt on tosiaan desitonni, tonnin kymmenesosa, eli 100 kg. Dekatonnin lyhenne olisi dat. Annoin kuvan https://vaunut.org/kuva/95235? kommenttien sekaannuttaa ajatukseni. Samaan johti tuo lomakkeen esimerkin alhainen lukema: 08 desitonnia, eli 800 kg. Seison korjattuna. |
||||
|
|
07.03.2023 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Eikös kuvien https://vaunut.org/kuva/17819 https://vaunut.org/kuva/39393 kuuppavaunun päädyssä lue 8dt? eli kuuppavaunussa olisi Kurtin mukaan 80 tonnia kivihiiltä. Nyt Teppo ei ymmärrä.... Paljonkos Tr1 ja Hr1 sarjojen tendereihin menikään hiiltä, entä Hv1-3 sarjojen tendereihin? |
||||
|
|
07.03.2023 08:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Katalogissa on kyllä kolme Uudenkaarlepyyn kapearaiteisen radankin vaunua: sivut 100-101. Raideleveys 600 mm. |
||||
|
07.03.2023 08:09 | Joni Jurmu | ||
| Ei ole minulla tietoa, mutta onhan siellä voinut mylly ollakin. Ainakin nimen perusteella. | ||||
|
07.03.2023 08:08 | Tapio Keränen | ||
| LEVEÄraiteinen vaunu. | ||||
|
07.03.2023 08:06 | Joni Jurmu | ||
| Juuri näin, Jukka. Niin se vain aika menee, tästäkin reissusta on jo lähes 11 vuotta! Uusintareissukin olisi paikallaan. Toisaalta, en ole vieläkään oikein kerennyt toteuttamaan jo vuosikausia suunnittelemaani Pesiökylä-Vääkiö "dokumentaatioreissua". | ||||
|
|
07.03.2023 08:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on Baume-Marpentin katalogista vuodelta 1908: - https://fliphtml5.com/osdtj/uvpr/basic - https://www.tassignon.be/trains/PDF/Baume-Marpent_1908.pdf |
||||
|
|
07.03.2023 07:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Liittyy kuvaan https://vaunut.org/kuva/160975 Kuva on Baume-Marpentin katalogista vuodelta 1908: - https://fliphtml5.com/osdtj/uvpr/basic - https://www.tassignon.be/trains/PDF/Baume-Marpent_1908.pdf |
||||
|
|
07.03.2023 07:23 | Kurt Ristniemi | ||
| dt on dekatonni, kymmenen tonnia. Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mittayksik%C3%B6n_etuliite#Massa https://vaunut.org/kuva/95235? kommentit. Kuponki on tosiaan vuodelta 1964. |
||||
|
07.03.2023 07:15 | Joni Jurmu | ||
| Niin oliko tästä päätetty millon liikenne lakkaa osuudella? | ||||
|
07.03.2023 06:04 | Timo Anttila | ||
| Harmittaa kun ei ole VeturiVanhus saanut kattoa päälleen. Ehkä sitten joskus. Hyvä kun on vielä olemassa eikä romutettu. |
||||
|
|
07.03.2023 05:57 | Timo Anttila | ||
| Kovin näyttää tutulta… Eli ymmärsinkö oikein että kyseessä on kylmävaunu? Ostin Ebayltä pihajunaan rikkonaisia vaunuja, olivat huonossa maalissa yms. Nyt ne on kunnostettu mutta tekstit puuttuu. Kuvan vaunusta saisi aiheen nurkasta kiinni. |
||||
|
07.03.2023 01:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Uwe, Suomen tasoristeyssymbolissa on yhä tuo kuvailemasi 1830-luvun höyryveturi! Tällainen siis: https://liikennemerkkeja.fi/public/images/signs/a26-rautatien-tasoristeys-ilman-puomeja.jpg | ||||
|
|
06.03.2023 23:53 | Uwe Geuder | ||
| Mikä yksikkö on dt? Desitonni olisi 100 kg, Jos kirjoitetaan kahdella numerolla 08 olisi vain 800 kg. Ei kai höyryveturi pääse sillä kovin pitkälle. Myös suurin mahdollinen määrä 9,9 tonnia ei kuulosta vielä kovin paljolta. Ilmeisesti vuodesta 1964? |
||||
|
06.03.2023 23:37 | Uwe Geuder | ||
| Juu, en tarkoittanut, että se olisi suuri ongelma. Rautatiekalustoa on iät ja ajat kuljettu laivalla ilman että se olisi ollut junalautta. Se oli vain semmoinen havainto, että rekisteröinti toiseen maahan näyttää olevan helppoa, mutta hyväksyntä ei ole. Taitaa Tanskassa olla erilainen turvajärjestelmä? | ||||
|
06.03.2023 23:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuoreveden Hallin taajaman kutsumanimi 1970-luvulla: - "Halliwuud". | ||||
|
06.03.2023 22:10 | Hannu Peltola | ||
| Ehdit siis vielä julkaista tämän 5.3. kuvan? | ||||
|
06.03.2023 21:23 | Jouni Hytönen | ||
| Veikkaisin, että tämäkin nauttii Pendolinojen alkuaikojen kohtalosta eli jokainen pienikin ongelma pääsee lehtien palstoille. | ||||
|
06.03.2023 19:59 | Jorma Rauhala | ||
| Jokos on oikea muoto tullut esille? Siis Alavuen, Alavuelta,... Lukekaa täältä totuus: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502257?page=51 |
||||
|
06.03.2023 19:23 | Jyrki Längman | ||
| Oho wau... Mahtava kuva. Iso kiitos tästä kuvasta. | ||||
|
|
06.03.2023 19:01 | Timo Anttila | ||
| Varmaan ylpeinä ja hyvillään on tuonkin rakennuksen tekijät aikoinaan työtään katsoneet kun ovat sen valmiiksi saaneet. Hieno kuva! |
||||
|
|
06.03.2023 17:05 | Timo Salo | ||
| Jumikulaari:https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000009435949.html | ||||
|
06.03.2023 16:29 | Kimmo Huhta | ||
| Onko havaintoja, milloin loppui käytännössä tavaraliikenne Särkisalmessa? 'Radan varrella' mainitsee vuoden 2002, joka taitaa olla hallinnollinen lopetus. Ainakin raakapuun kuormauspaikka tämä on ollut. | ||||
|
06.03.2023 15:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Oma Nuorten Kokeilijain ja Keksijäin Kirjani on viides painos, vuodelta 1929. Sen toisessa luvussa on koe nro 8, 'Siipiroottori': "- Olet tietysti kuullut puhuttavan saksalaisen keksijän Flettnerin purjeettomasta purjehtijasta ja sen lieriömäisillä pyörivillä roottoreilla saavutetuista tuloksista. Kotimaassamme on insinööri Savonius tehnyt mielenkiintoisia kokeita erilaisilla siipiroottoreilla, jollaisen kokeiluroottorin kuvan näet tässä (34:s kuva I a) tavallisen tuulipyörän (34:s kuva 2) rinnalla ja sen kanssa kilvoittelemassa. Antoipa tällöin siipiroottori aina 30 % paremman tuloksen kuin 18-siipinen tuulipyörä..." |
||||
|
06.03.2023 15:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen hytinä, että Torkkelin asematalo olisi Jarl Ungernin kynänjälkiä. | ||||
|
06.03.2023 13:58 | Jouni Hytönen | ||
| ERA:n sivuilta voi hakea viimeisimmän VKM-listauksen: https://www.era.europa.eu/domains/registers/vkm_en | ||||
|
06.03.2023 13:42 | Antti Grönroos | ||
| Todennäköisesti tulee. | ||||
|
|
06.03.2023 12:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun käsitääkseni kulkee vielä tavarajunalautta Malmö tai Trelleborg - Rostock tai Travemünde. Mutta luulen että se on ongelmista pieniin miten saadaan tämä veturi aikanaaan Saksaan takaisin. | ||||
|
06.03.2023 09:40 | Erkki Nuutio | ||
| Edelliseen liittyen jatkan sivuraiteella. Amkit Suomeen luoneet sd-hallinnoijat tappoivat teknikot. Neliportaisuus (työntekijä, tekn, ins, DI) ei istunut AMKien kolmiportaseen malliin. Teknikkokoulutuksen perusvika oli lisäksi sen suosio sekä liian hyvä laatu ja tarpeellisuus työelämässä. Rakennusala sai vuosia taistelemalla sen (rakennusmestarin) takaisin. Muilla aloilla teollisuuden rivit hajosivat, kun eräs julkimo Nokian nimissä kielsi teknikkojen tarpeen. Teknisten liiton palkka/työehtomalli oli lisäksi sietämätön kivi EK:n kengässä. TEKUjen insinööritutkinto on eurooppalaisen selvitykseen (Feani) perustuen korkeakoulututkinto (B.Sc.). Teknikkokoulutuskin olisi kai pienehköin muutoksin (kielet) tunnustettu sellaiseksi . AMK-tutkinnoilla ei selvityksiin perustuvia tunnustuksia ole. Eurooppalainen tunnustus nosti OPM:ssä kostonhalun ja käynnisti sen suunnittelun, jotka toteutui AMK-järjestelmänä. Itse taistelin yliopettajana (renkinä) insinöörikoulutuksen heikentämisen merkeissä 25 vuotta. Aikanaan insinöörioppilaana kesätöissä Ruotsissa vitsailimme Ruotsin gymnasiuminsinööreistä Suomen insinööreihin verraten. Vastaiskut tulivat sittemmin opetusministeri Suonion käynnistäminä. |
||||
|
06.03.2023 02:02 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs V218 kuva! Tässä on myös alkuperäisen v 160 veturin ilmettä(Lempinimeltään "Lollo") jonka tuotanto alkoi vuonna 1964, | ||||
|
|
06.03.2023 02:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen presiis samaa mieltä kanssasi, herra Erkki. NSU Ro 80 - auto on tosiaan vieläkin varsin modernin oloinen. Sen kiilamaisesti laskeutuvan konepeiton muoto johtui siitä, että kyseiseen Ännässuuhun oli voimalaitteeksi sijoitettu kaksikammioinen Wankel - kiertomäntämoottori. Wankelin ulkoiset mitat olivat aivan toista, kuin pystyssä olevalla tavallisella rivinelosmoottorilla. Wankelin ongelmana oli roottorien kulmissa olevien tiivisteiden runsas kuluminen. Jaappanialainen Mazdakaan ei löytänyt ongelmaan ratkaisua. Sääli sinänsä, sillä Wankel-moottori oli askel pois tavanomaisesta polttomoottorista, jonka äiti oli mäntähöyrykone! Mitä insinööri/teknikko - ammattikuntaan tulee, niin vanhan tekun antama koulutus oli oikeastaan riittävällä tavalla mitoitettu. Itsekin kunnostauduin alumiiniprofiilien suunnittelussa, kunhan sain joitakin perustietoja pohjaksi. Joillakin profiileilla käyttökelpoisuus oli tärkeintä ja joillakin taas ulkonäkö (tulivat yleisön nähtäville). Oma mielipiteeni on, että valtiovalta paskansi tosi pahasti muroihinsa lakkauttaessaan teknikkokoulutuksen. Kuvitelkaa, että neljä vuotta lusinut AMK-insinööri pistetään hoitamaan rakennusmestarin hommia! Johon riittäisi mainiosti 2 tai 3 opiskeluvuotta! Eikä AMK:kaan takaa mitään. Taannoin luin juttua siitä, kuinka AMK-sähköinsinööri EI OSANNUT laskea avojohtolinjan johtojen riippumaa! Siis asiaa, joka on tuttua kauraa sähköteknikoille! Tällöin muotoiluseikkoihin ei AMK:ssa takuulla kiinnitetä mitään huomiota, mielenkiinto ihan muualla. Omana aikanani tekussa käsiteltiin myös muotoilua (-kaunis tuote herättää omistamisen halun). Ja kaiken huipuksi: tulin kaupasta kotiin tässä parisen päivää sitten ja tyhjään liiketilaan oli tullut uusi yrittäjä: RIPSITEKNIKKO! Voi perrrrkele, mitähän ripsiä (silmän vaiko ripsipiirakan) täti harrastaa? Mitä autonmuotoiluun tulee, niin minulle kelpaisi oikein hyvin jokapäiväiseen ajoon nämä vaihtoehdot: Saab 99 GLE Combi Coupe, Mercedes - Benz 540 K vuodelta 1938, Messerschmitt KR 200 kääpiöauto nykyaikaiseksi päivitettynä, Amerikkalainen Crosleykin kelpaisi, päivitettynä. Kaikenlaiset mitsumatsunissatojosangyong-wongpashqait saavat minun puolestani jäädä osuuskaupan hyllylle! Lopuksi kerron, miten kiusasin yhtäkin AMK-insinööriä: Vor sechs Monaten wusste ich nicht, wie man Inschinjör schreibt, und jetzt bin ich einer! Jätkä ei edes tajunnut tätä! |
||||
|
06.03.2023 00:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jukka: Kuvassa on asemalaituri. Kiskojen yläpinta on matalammalla kuin mitä näyt kuvasta hahmottavan. | ||||
|
|
06.03.2023 00:05 | Uwe Geuder | ||
| Rekisteröity Saksaan. Ruotsissa EU-jäsenyys näkyy raiteella enemmän, Suomessa kai vielä harvemmin. Mielenkiintoista, että veturi saa kulkea Ruotsissa ja Saksassa, mutta ei Tanskassa. Nyt kun rautatielautta Sassnitz - Trelleborg ei enää ole, veturi ei kai pääse enää omilla pyörillään kotiin. | ||||
|
|
05.03.2023 23:53 | Uwe Geuder | ||
| > Hyvin mielenkiintoisia ovat tuo huomiomerkin lisäkilvet! Minusta tuntuu, että kävelyreitti laiturilta jatkuu raiteen yli kuvan oikeassa alakulmassa. Raidetta ylittäviä matkustajia varoitetaan siis junasta. Tuo sähköjunasymboli korvasi aikanaan edellisen symbolin, jossa näkyi hyvin alkeellinen höyryveturi, jossa ei ollut edes suljettu ohjaamo. Sitä ei enää pidetty ajantasaisena yli 100 vuotta sen jälkeen kuin semmoinen malli oli liikenteessä ja yli 10 vuotta sen jälkeen että viimeinenkin höyryveturi oli ollut poistettu liikenteestä. Uusi symboli sai kritiikkiä siitä, että rautatiesäännökset vaativat junille 3 etuvaloa kolmiomuodossa, mutta symbolissa on automaiset valot. Liikenneministeriössä oli töissä vain autoilijoita. |
||||
|
|
05.03.2023 22:46 | Otto Tuomainen | ||
| Toivottavasti tälle raiteelle tulee liikennettäkin taas jossain vaiheessa. | ||||
|
05.03.2023 21:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Paistinpannuun mahtuvia piskejä ei tarvinnut lähettää kirjattuna matkatavarana vaan ne sai ottaa mukaan matkustajavaunuun. | ||||
|
|
05.03.2023 20:14 | Petri Nummijoki | ||
| Jos alkuperäismalliseen Dv12-veturiin vertaa https://www.vaunut.org/kuva/104122 niin ei Dr19 ole omasta mielestäni ulkoasultaan läheskään yhtä hyvällä maulla toteutettu. Toisaalta tarpeeksi isossa kuvassa esim. ihmisten ulkonäön ja nykyisten liikennemerkkien hahmojen https://fi.wikipedia.org/wiki/Suojatie#/media/Tiedosto:Finland_road_sign_E1-1.svg välillä ei juuri ole eroa. | ||||
|
|
05.03.2023 20:12 | Erkki Nuutio | ||
| Olemme varallisuudeltaan vähäisessä maassa. Yrityksemme ovat siksi pääosin suojautuneet "suurilta" muotoilijanimiltä. Isoissa yrityksissä nämä usein voivat valtavalla egollaan ja maineellaan rahastaa yrityksen hallituksen julkimoita ja poliitikkoja hyväksikäyttäen. Tuloksena saadaan kalliisti kehnoa ja huonosti toimivaa muotoilua. Pienehköissä yrityksissämme tuotteen muotoilee yleensä unohduksiin jäävä teknikko/insinööri. Tämä on tuotteen muiltakin osin suunnitellut. Jos erityistä muotoilijaa on käytetty, on hänet perehdytetty riittävästi tuotteeseen ja asiakkaan tarpeisiin. Tunnen parhaiten raskaat ajoneuvot, joista muutama esimerkki: Sisun S-malliston (SR, SM ja muut) muotoili teollinen muotoilija Eero Miettinen ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Eero_Miettinen ), Vanajan viimeisen nokallisen malliston 4x2 Kippi- ja 6x2 Teli-Vanajan muotoilivat yhteisesti suunnittelupäällikkö DI Veikko Muronen ja tämän käsityönopettaja-vaimo ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_Muronen ). Nämä ovat kiistatta tyylikkäimmät nokkamalliset kuorma-autot kautta aikojen. Edelleen, useat Ajokin linja-autokoreista. Ne muotoili tuntemattomaksi jäänyt tuotesuunnittelija - luultavasti teknikko - ilman erityistä muotoilupalkkiota ja fanfaareita. Esimerkkeihin otan vielä veturin Sv/Dv12 - Erkki Aalto -pohjaisessa alkuperäisvärityksessään, ilman VR:n turhimohallitusten määräämiä myöhempiä häpäisyjä. Muotoilija oli unohdukseen jäänyt tuotesuunnittelija, luultavasti teknikko. Valmetin ns. pohjoismainen mallisto olkoon myös esimerkki. Traktorit muotoili muotoilija, mutta metsäkoneet muotoili samassa hengessä silloinen yhden suunnitteluryhmän johtaja, ins. Markku Murto pienoismallejakin hyödyntäen. Ei maksanut normaalipalkan päälle mitään. Ei alennuttu nuoleskelijoiden tapaan sutimaan konetta vihreäksi. Hakkasi kilpailijansa ulkonäössä. Entä muotoilu isommissa maissa ja suurtuotannossa. Jenkki- ja neukkukoneet ovat useimmiten olleet yhtä kolhoja. Näiden oleellisin ero on ollut, että jenkkikone toimii. Henkilöautoista sivuutan huvitteluun tarkoitetut, siis urheiluautot ja vastaavat. Sedan -henkilöautojen kautta aikojen tyylikkäin toteutus on mielestäni yksikäsitteisesti selvä. Se on Claus Luthen muotoilema NSU Ro80 (1967). Osaamisensa Luthe hankki NSU:n saippuakotelo-pikkuautojen parissa ja oli NSU:n jälkeen mm Audilla. Kun rahaa on mutta arvostelukyky puuttuu, syntyy surkeutta. Ulottamalla muotoilukäsite yritystunnuksiin, on Nokian (verkkotoimintojen) uunituore logo tästä hävettävä esimerkki. Syntyy epäilys onko yrityksen johto muutenkaan viisas. Olemme puoliautiolla saarella (tunneli Tallinnaan puuttuu). Lennokkaat konseptit eivät täällä useinkaan toteudu. Tämä varsinkin koska muotoilijalla on harvoin tuotealan riittävää tietämystä ja osaamista. Ilman perusteellista tekniikan osaamista ja yleensä vaikka sitä olisikin, syntyy JA kuolee esimerkiksi tällaista: ( https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13333/Asunmaa_Antti.pdf;jsessionid=6C3506D030C708CCB57BC1BE2275BA74?sequence=1 ). Jenkkilässä rahaa on ja hullutteluhaluisia (ja rahanpesijöitä) ja hankkeita voi toteuttaa estottoman näkyvyyden tuella, etenkin kun vetoaa vetytoteutukseen (todellisuudessa siis keskeneräiseen sellaiseen). Tässä esimerkki: ( https://www.hyperion.inc/xp1-car ) |
||||
|
|
05.03.2023 19:56 | Topi Lajunen | ||
| Taitaa olla vastaavat maavarat kuin Helsingin katujen sukulaisratikoissa. Ja ne ovat toimineet käsittääkseni lostavasti. | ||||
|
|
05.03.2023 18:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jokin paistinpannuun mahtuva piski kykenisi kyllä pakenemaan kaltereiden välistä. Kaasulampusta puuttuu lasikupu. |
||||
|
05.03.2023 18:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jarrujohdossa on myös hana, jonka avaamalla tapahtuu hätäjarrutus. Putken suu on taivutettu osoittamaan alaspäin, ettei jarruttajan virkalakki lentäisi kattoon... | ||||
|
05.03.2023 17:55 | John Lindroth | ||
| Näyttää siltä että monet yksityiskohdat sopii Ford Angliaan. | ||||
