Kuvasarja: Sr2 3209:n telin vaihto Seinäjoen ratapihalla 26.2.2023. |
26.02.2023 16:48 | Timo Salo | ||
Kyllä tosimies tuon pakkasen kestää, kun tuloksena on hieno työkuvasarja! Tuo tuuli on se pahin! Totesin sen itse, kun tänäpä kävin pyörimässä Akaan seudulla. | ||||
![]() |
26.02.2023 16:32 | Eljas Pölhö | ||
Kiitos tiedosta. Nyt jää jännitettäväksi onko liikennepaikkaa ilmaisseita kylttejä ollut kaksi vai onko yksi vain siirretty. Kilpisen ratakaaviossa kyltti on piirretty radan länsipuolelle (sivuraiteen puolelle), joten ei ole kovin todennäköistä, että hän olisi tehnyt tuplavirheen (raiteen etelä/pohjoispää+kummalla puolen rataa) tuntien hänen tarkkuutensa asioissa. Kuten Jimi jo sanoi, niin tämä on "ohhoh" julkaisu ja jotenkin huvittaa, että tällainen henkilöliikenteelle avaamaton lastausraide on osoittautunut monia vaihtoehtoja tarjoavaksi kohteeksi. | ||||
![]() |
26.02.2023 16:16 | Tapio Keränen | ||
Tasapäästä tämän lisäksi minulla on vain lähikuva samasta vaihdekojusta, mutta valoa on päässyt laikkuina filmille selvästi enemmän kuin tässä kuvassa. Korjailin tämän kuvan valolaikkuja taivaalta. Muuten siinä näkyisi kaksi pystyssä olevaa valkoista tolppaa. | ||||
Kuvasarja: Sr2 3209:n telin vaihto Seinäjoen ratapihalla 26.2.2023. |
26.02.2023 15:48 | Rainer Silfverberg | ||
Oliko tämä se veturi jossa oli tulipalo moottoreissa? | ||||
![]() |
26.02.2023 15:34 | Eljas Pölhö | ||
Intoilu on mielestäni väärä sana ainakin minun kohdallani. Ärsytys olisi parempi. Kun on seurannut rataosaselostuksia livenä jotain 50/60-lukujen taitteesta (silloin sain ensimmäiset kuljettajien aikataulukirjat ja rataosaselostukset) ja nyt sitten vanhana käy läpi vielä vanhempaa aineistoa, niin kaikki epäjohdonmukaisuudet pistää heti silmään. Ratoja oikaistaan ja uusi mittaus muuttaa lukuja. Yksi luku, kuten Vorgin listalla, antaa hassun kuvan, kun eri vuosien ja vuorikymmenten mittaustulokset ovat sekaisin ilman selitystä ja osa lakkautetuista seisakkeista on nykyisen oiotun radan kilometreillä ja osa perinteisillä silloin kuin seisake perustettiin. Jos puhti riittää, niin teen Toijalan [tulevaan] arkistoon listat eri vuosikymmenten mittauksista, tai ainakin niin monelle rataosalle kuin ehdin. Ymmärrän kyllä, että useimmille riittää "noin", mutta kun tuli alettua tarkka kirjanpito, niin siitä ei enää osaa luopua... |
||||
![]() |
26.02.2023 14:47 | Markku Naskali | ||
Kiitos tiedosta. Kyllähän moni asia KVG- systeemilläkin löytyy mutta ei sitä kaikkia paikkoja muuten tiedä. Joskus huvittaa intoilu joistakin kilometrinpätkistä paikan kohdistamisessa. | ||||
![]() |
26.02.2023 14:27 | Jimi Lappalainen | ||
Muistaakseni myös toisessa Karjalan radan kuormausaluekuvassa ( https://vaunut.org/kuva/57644 ) on nimenomaan Markun vanhan käyttäjän kysymys :) | ||||
![]() |
26.02.2023 14:20 | Eljas Pölhö | ||
Kiteen eteläpuolella, Kesälahden ja Puhoksen välillä, (Lappeenranta-) Parikkala-Onkamo (-Joensuu). | ||||
![]() |
26.02.2023 13:42 | Markku Naskali | ||
Missä kohtaa Suomen karttaa tämä on? Tavalliselle tallaajalle eivät kilometrilukemat kerro paljon mitään, etenkin kun sieltä maailman navalta Helsingistä lähtee ratoja eri suuntiin. |
||||
![]() |
26.02.2023 12:35 | Eljas Pölhö | ||
Kuva on suunnilleen paikasta Km 440+300. Tasapää oli vuonna 1968 439+980 ja Vorgin listalla 439+992 ja rakennuskertomuksessa sijainti on 440+000 eli sivuraiteen eteläisen vaihteen kohdalla. Sinne Tapani Kilpinen myös merkitsi nimikyltin sijaitsevan 13.6.1968. Sivuraidetta mainitaan kiskotetun 412 m K30 kiskoilla. Vuonna 1968 hyötypituudeksi annettiin 285 m. Lähimmät tilusteiden tasoristeilyt olivat Km 438+374 ja 441+097, joten niistä ei ole apua. Kuvassa näkyvää sivuraiteen ylittävän tien tasoristeyksen sijaintikilometriä minulla ei ole. Satuitko Tapio kuvaamaan myös Tasapään eteläpään eli oliko Tasapäällä kaksi nimikylttiä, yksi lastausraiteen kummassakin päässä? |
||||
Kuvasarja: Kolínská řepařská drážkad - Kolinin sokerijuurikasrata |
26.02.2023 12:33 | Hannu Peltola | ||
Robertilta taas erittäin mielenkiintoinen kapearaidekuvasarja, kiitoksia! | ||||
![]() |
26.02.2023 11:58 | Jimi Lappalainen | ||
Paikkatietoikkunasta löytyvässä vuoden 2020 Maanmittauslaitoksen ilmakuvassa vaihde on vielä paikoillaan, joten suhteellisen tuore asia on kyseessä. | ||||
![]() |
26.02.2023 11:54 | Jimi Lappalainen | ||
Ohhoh! Suurkiitos tästä kuvasta, en olisi ikinä uskonut näkeväni :) | ||||
![]() |
26.02.2023 11:53 | Jimi Lappalainen | ||
Korjasin tämän Mulon sijainnin kuvaan. | ||||
![]() |
26.02.2023 11:36 | Eljas Pölhö | ||
Mulon sijainti vuonna 1968 oli 615+573, mikä 1974 peruskartalta mitaten on lähempänä totuutta. Hernesuo 617+573 on sama 1968 ja Vorgin listalla Haapaniemi oli 617+770 vuonna 1968. Vorgin 618+470 vie seisakkeen aivan liian pohjoiseen Haapalahden oikaisulle lähelle Haapajoen siltaa. Sinne ei ollut mitään tietä 1974 eikä Kansalaisen karttapaikan mukaan edelleenkään. Km 617+770 on Haapaniemen Löttölahden ranta-asutukselle johtaneen tien tasoristeyksessä, silloin kun se oli (nyt radansuuntaiseksi kääntyvän tien mutkassa), joten se lienee oikeampi sijainti. Hakolahden ero on vähäinen (619+568 ja Vorg 619+540). Toiseen suuntaan Niittylahti oli 613+478 ja nyt Vorgin listalla 613+475 |
||||
![]() |
26.02.2023 10:44 | Jussi Laukkanen | ||
Kuvaaja ja kuvausajankohta ovat nyt kunnossa. Tämä keskustelu on sopiva opastus siitä, kuinka näiden Creative Commons -lisenssien kanssa on meneteltävä. | ||||
![]() |
26.02.2023 06:32 | Tapio Keränen | ||
Kiitos tarkennuksista, Esa! | ||||
![]() |
26.02.2023 06:26 | Timo Salo | ||
https://veturinkuljettajat.blogspot.com/p/sr2-jarrujen-paalla-olon-valvonta-ja.html | ||||
![]() |
26.02.2023 04:23 | Mikko Ketolainen | ||
Google Earthista kun katsoo ilmakuvaa tältä kohtaa, niin näyttää siltä, että yhteys noille hakkeenlastausraiteille on katkaistu poistamalla tuo kuvassa näkyvä vaihe. | ||||
![]() |
26.02.2023 02:20 | Esa J. Rintamäki | ||
"Vuoden auto, joskus jopa kahden!" | ||||
![]() |
25.02.2023 22:13 | Esa J. Rintamäki | ||
Minä muistan erään kuljettajan kommentoineen Huru 13:n suunnittelufilosofiaa siten, että ensin laitettiin paikoilleen moottorit ja generaattorit. Sitten tehtiin kori. Kaikki muut vermeet sijoitettiin sen jälkeen, miten nyt sattui jokin soppi löytymään. | ||||
![]() |
25.02.2023 22:05 | Jorma Kattelus | ||
Mukavan "avaran oloinen" konehuone. Voin kuvitella työskentelyn tuolla ajon aikana kun koneet huutaa täydellä teholla. | ||||
![]() |
25.02.2023 22:04 | Esa J. Rintamäki | ||
Jo on erikoisen näköinen laituritupa! | ||||
![]() |
25.02.2023 20:24 | Tauno Hermola | ||
Saman tien kuvausaika oikeaksi eli 12.10.2022, sekin löytyy Wikimedia Commonsista. | ||||
![]() |
25.02.2023 20:22 | Juhana Nordlund | ||
Fiat 128 tuli markkinoille 1969 ja valittiin vuoden autoksi vuonna 1970. | ||||
![]() |
25.02.2023 20:12 | Tauno Hermola | ||
Manuaalilaatikko, Volvon nelivaihteinen M45R tai viisivaihteinen M47R, tuli kai 1979 ja sen jälkeen valtaosa 300-sarjan Volvoista lienee ollut manuaalilaatikolla. Myös manuaalilaatikko oli takana, pultattu tasauspyörästöön. Taka-akselisto oli de Dion tyyppinen, "akselinpätkien" molemmissa päissä on nivellet, jolloin vaihteisto ja tasauspyörästö on voitu pultata runkoon. (Wikin mukaan ne olisi pultatu de Dion akseliston putkeen, mutta tämä ei pidä paikkaansa.) | ||||
![]() |
25.02.2023 20:10 | Erkki Nuutio | ||
128 esiteltiin vasta vuonna 1974 , ja sen c-pilari leveämpi kuin kuvassa (vieläkin viimeisempi kommentti). | ||||
![]() |
25.02.2023 19:31 | Jarno Piltti | ||
Oliko tämä kesällä kuinka kasvihuone? Aurinko paistaa joka paikasta sisään? | ||||
![]() |
25.02.2023 19:27 | Jarno Piltti | ||
Kiitos! Mielenkiintoisia vekottimia. | ||||
![]() |
25.02.2023 19:24 | Seppo Rahja | ||
Tuoko DAF? Minusta näyttää ihan 4-oviselta Fiat 128:lta. | ||||
![]() |
25.02.2023 18:59 | Teppo Niemi | ||
Noin kuukautta aikaisemmin vaunulla on tehty välikohtaus Pasilassa, jossa yhteydessä näyttäisi osa seinäpaneleista uusitun. | ||||
![]() |
25.02.2023 18:36 | Vertti Kontinen | ||
Veturina taisi olla | ||||
![]() |
25.02.2023 18:32 | Robert Sand | ||
Tässä veturissa on samanlaista tekniikkaa vaikka teho on pienempi ja moottori bensiinillä toimiva. https://vaunut.org/kuva/113684?s=1 | ||||
![]() |
25.02.2023 17:45 | Erkki Nuutio | ||
Koska olemme avaroituneet sujuvasti Tikkurila-Volvo/DAF kommentteihin, lisään vielä yhden (itseltäni viimeisen). Wiki ( https://en.wikipedia.org/wiki/Volvo_300_Series ) kirjaa 340:n tehonsiirron takapyörille: kartioveto/tasauspyörästö, jonka molemmin puolin kumivariaattori TAI 4- tai 5-portainen keppivaihteisto. Variaattori oli aluksi Daf 66:n tapainen, mutta yksinkertaistui myöhemmin. Silti variaattoriversiossa tuli kummankin variaattorin jälkeen vielä alennusvaihde ja akselinpätkä pyörälle . Gyllenhammarin kammottavasta osto- ja myynti-peluustä Volvon kustannuksella kertoo loistavasti Jan Hökerbergin Spelet om Volvo (350 s., 2000). Yhtä loistava ja avoin fuusiopelien kuvaus on Hökerbergin Spelet om Saab. Se mm. kertoo mielenkiintoisesti Saab-Valmetin Tj. Juhani Linnoisen tiukoistakin otteista Saabin kanssa. Kiitos Kekkosen, oli tällä riittävästi kättä pidempää valvoa Saab-Valmetin etua. Ilmeisesti Häkerberg ei saanut kirjoittaa kirjaa Spelet on Scania, koska Scanian tj. Leif Östling kirjoitti itse muistelmakirjan I backspegeln - min tid i Scania, Volkswagen och Wallenbergsfären (tai On the road: My Time at Scania och Volkswagen). Varmaankin kiinnostavia. |
||||
![]() |
25.02.2023 17:23 | Jan Jahkola | ||
Kiitos Aapo vinkistä, kerkesin juuri ja juuri kuvaamaan `paluujunan` omiin arkistoihin. | ||||
![]() |
25.02.2023 17:21 | Markku Naskali | ||
Ikään kuin olisi katkaistu. Näin selittyisi kolmiakselisuus? | ||||
![]() |
25.02.2023 17:09 | Robert Sand | ||
32kW tasavirtageneraattori joka tuottaa virtaa kahdelle tasavirtamoottorille on kytketty suoraan dieselmoottoriin. Veturin tehonsäätö tapahtuu Škoda 3S110 dieselmoottorin kierroksilla. Aika vähän tietoa näistä olen löytänyt netistä. | ||||
![]() |
25.02.2023 16:40 | Jarno Piltti | ||
Kapsudieselsähkö! Onko tämän tekniikasta jossain enemmänkin? | ||||
![]() |
25.02.2023 16:13 | Timo Salo | ||
Harvoin näkee noin VARMATOIMISTA kytkentälaitetta!!! | ||||
![]() |
25.02.2023 15:58 | Timo Salo | ||
Mahtoiko veturi olla veturina, vai työntyrinä? Jälkimmäisessä tapauksessa tilanteen havaitseminen melkolailla vaikeampaa toisesta päästä junaa. Täytyy jonkun varolaitteen toimia? | ||||
![]() |
25.02.2023 15:44 | Vertti Kontinen | ||
Ilmeisesti jotain ajomoottoriin tai laakereihin liittyvää mennyt mäsäksi. Sillä ei liene mitään yhteyttä vallitsevaan säätilaan (fiksummat saa tarkentaa). Veturi korjattaneen kentällä (Sk859 & 860 tehty kapasiteettivaraus "Rikkoutuneen veturin telin vaihto/korjaus.") Kestäisi ikuisuus hinata se aputelin päällä remonttiin, ellei kumipyörillä kuljeta | ||||
![]() |
25.02.2023 15:32 | Eljas Pölhö | ||
Vorgin liikennepaikkaluetteloon merkityn sijainnin voi korjata. Se sijoittaa Vinskan vähän liian etelään. | ||||
![]() |
25.02.2023 15:28 | Timo Salo | ||
Mielenkiintoinen kuva! Ilmeisesti Sr2 on arka näille kevätkeleille. Välillä alusta tummana paikallaan ollessa kerää lämpöä ja lumet/jäät sulaa. Sitten taas ajoviima jäädyttää ne ja lisää lunta/jäätä tarttuu alustaan. Joku arka kohta? Kaikenlaisia tavallisuudesta poikkeavia ajoääniä havaittu viimepäivinä noissa vehkeissä... Olisko jonkunsortin ilmanohjaimista apua?Hinaamalla hissunkissun remonttiin? | ||||
![]() |
25.02.2023 15:24 | Eljas Pölhö | ||
Jimin toive on toteutettu https://vaunut.org/kuva/160849 | ||||
![]() |
25.02.2023 14:36 | Jimi Lappalainen | ||
Komea kuva :) | ||||
![]() |
25.02.2023 13:38 | Jimi Lappalainen | ||
Puujuna välillä Oula–Ahlholm :) | ||||
![]() |
25.02.2023 12:24 | Petri Sallinen | ||
Niinpä — asian ratkaiseminen on hyvin yksinkertaista, jos se vain viitsii tehdä :) | ||||
![]() |
25.02.2023 12:16 | Esa J. Rintamäki | ||
Tämän vaunun historian vaiheet ovatkin mielenkiintoisia: Se valmistui alun perin Oulun rautatielle tilattuna postivaununa P 9936, vuonna 1886. Vaunu tuhoutui talvisodan aikana 29.12.1939 Jyväskylässä, lentopommituksessa. Vuonna 1941sen aluskehys sai päälleen kuvassa näkyvän konduktöörivaunun korin: siis F 3851. Vaunu hylättiin vuonna 1979. Pituus puskimineen oli 10 730 mm (toisen tiedon mukaan 10 744 mm), valaistuksena korkeapainekaasuhehkuvalo tyyppiä Pintsch. Osa tiedoista Tapio Keräsen postivaunuartikkelista Junat -lehdestä 4/1988. (Kolmiakselinen...?) |
||||
![]() |
25.02.2023 11:55 | Esa J. Rintamäki | ||
Sukkanauha - Volvosta yksi pikku knoppitieto: jostain olin lukenut, kuinka joku pininfarilainen autonmuotoilija oli laatinut ehdotuksen 300 - Volvon muotokielen päivittämiseksi. Se ei Volvolle kuitenkaan kelvannut, vaan ehdotusta käytettiin sitten Citroen BX:ssä. Kieltämättä kummassakin autossa on "sukunäköä", etenkin suoraan sivusta päin katsottuna. |
||||
![]() |
25.02.2023 10:59 | Vesa Höijer | ||
Kuvaajan nimi on Simo Räsänen. Lähde on Wikimedia Commons. Nuo kun laittaa näkyville, on kaikki kunnossa. | ||||
![]() |
25.02.2023 10:55 | Juhana Nordlund | ||
Vagnfabriks-Aktiebolaget i Södertelge. Yhtiön nimi johdettiin tuollaisesta kirjoitusasusta. |