Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.02.2023 16:40 | Jarno Piltti | ||
| Kapsudieselsähkö! Onko tämän tekniikasta jossain enemmänkin? | ||||
|
25.02.2023 16:13 | Timo Salo | ||
| Harvoin näkee noin VARMATOIMISTA kytkentälaitetta!!! | ||||
|
25.02.2023 15:58 | Timo Salo | ||
| Mahtoiko veturi olla veturina, vai työntyrinä? Jälkimmäisessä tapauksessa tilanteen havaitseminen melkolailla vaikeampaa toisesta päästä junaa. Täytyy jonkun varolaitteen toimia? | ||||
|
|
25.02.2023 15:44 | Vertti Kontinen | ||
| Ilmeisesti jotain ajomoottoriin tai laakereihin liittyvää mennyt mäsäksi. Sillä ei liene mitään yhteyttä vallitsevaan säätilaan (fiksummat saa tarkentaa). Veturi korjattaneen kentällä (Sk859 & 860 tehty kapasiteettivaraus "Rikkoutuneen veturin telin vaihto/korjaus.") Kestäisi ikuisuus hinata se aputelin päällä remonttiin, ellei kumipyörillä kuljeta | ||||
|
25.02.2023 15:32 | Eljas Pölhö | ||
| Vorgin liikennepaikkaluetteloon merkityn sijainnin voi korjata. Se sijoittaa Vinskan vähän liian etelään. | ||||
|
|
25.02.2023 15:28 | Timo Salo | ||
| Mielenkiintoinen kuva! Ilmeisesti Sr2 on arka näille kevätkeleille. Välillä alusta tummana paikallaan ollessa kerää lämpöä ja lumet/jäät sulaa. Sitten taas ajoviima jäädyttää ne ja lisää lunta/jäätä tarttuu alustaan. Joku arka kohta? Kaikenlaisia tavallisuudesta poikkeavia ajoääniä havaittu viimepäivinä noissa vehkeissä... Olisko jonkunsortin ilmanohjaimista apua?Hinaamalla hissunkissun remonttiin? | ||||
|
25.02.2023 15:24 | Eljas Pölhö | ||
| Jimin toive on toteutettu https://vaunut.org/kuva/160849 | ||||
|
25.02.2023 14:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva :) | ||||
|
25.02.2023 13:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Puujuna välillä Oula–Ahlholm :) | ||||
|
25.02.2023 12:24 | Petri Sallinen | ||
| Niinpä — asian ratkaiseminen on hyvin yksinkertaista, jos se vain viitsii tehdä :) | ||||
|
25.02.2023 12:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän vaunun historian vaiheet ovatkin mielenkiintoisia: Se valmistui alun perin Oulun rautatielle tilattuna postivaununa P 9936, vuonna 1886. Vaunu tuhoutui talvisodan aikana 29.12.1939 Jyväskylässä, lentopommituksessa. Vuonna 1941sen aluskehys sai päälleen kuvassa näkyvän konduktöörivaunun korin: siis F 3851. Vaunu hylättiin vuonna 1979. Pituus puskimineen oli 10 730 mm (toisen tiedon mukaan 10 744 mm), valaistuksena korkeapainekaasuhehkuvalo tyyppiä Pintsch. Osa tiedoista Tapio Keräsen postivaunuartikkelista Junat -lehdestä 4/1988. (Kolmiakselinen...?) |
||||
|
25.02.2023 11:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sukkanauha - Volvosta yksi pikku knoppitieto: jostain olin lukenut, kuinka joku pininfarilainen autonmuotoilija oli laatinut ehdotuksen 300 - Volvon muotokielen päivittämiseksi. Se ei Volvolle kuitenkaan kelvannut, vaan ehdotusta käytettiin sitten Citroen BX:ssä. Kieltämättä kummassakin autossa on "sukunäköä", etenkin suoraan sivusta päin katsottuna. |
||||
|
|
25.02.2023 10:59 | Vesa Höijer | ||
| Kuvaajan nimi on Simo Räsänen. Lähde on Wikimedia Commons. Nuo kun laittaa näkyville, on kaikki kunnossa. | ||||
|
25.02.2023 10:55 | Juhana Nordlund | ||
| Vagnfabriks-Aktiebolaget i Södertelge. Yhtiön nimi johdettiin tuollaisesta kirjoitusasusta. | ||||
|
25.02.2023 10:29 | Seppo Rahja | ||
| Autojakin on tunnistettavissa: harmaa VW Transporter Pritschenwagen ja punavalkoinen VW Transporter bussi, molemmat mallia T1 (1950-1967). | ||||
|
|
25.02.2023 09:58 | Martti Vuorikoski | ||
| Ja vabis, vagn fabrik i södertelje | ||||
|
25.02.2023 09:41 | Ilkka Hovi | ||
| Tsekeissä valmistetut BN30 veturit olivat O&K tehtaan mallia DM2. Nordhousenin tehtaalta lähetettiin 421 valmista tai osat Prag-Vosacany tehtaalle valmistettavaksi. Näitä vetureita koottiin tai piirustuksilla valmistettiin vuoteen 1956 asti. (Sattuipa hauskasti kun viikko sitten katselin kirjaa jossa oli tämä tieto. Ei ollut yksinkertaista tarkistaa tietoa mutta siellä se oli parin lauseen välissä) | ||||
|
|
24.02.2023 23:59 | John Lindroth | ||
| Myös kuvassa näkyvät laivat ja vesi ovat erinomaisesti toteutetut, | ||||
|
24.02.2023 23:55 | Eljas Pölhö | ||
| Maantiesilta, jolta kuva on otettu, sijaitsee rautatiekilometrillä Km 459+580 ks. Kitee rautatieasema.pdf sivulla https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14062 | ||||
|
24.02.2023 23:52 | Eljas Pölhö | ||
| Silta valmistui 1966 ja sen sijainti on Km 445+397 ks. Kitee rautatieasema.pdf sivulla https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14062 | ||||
|
24.02.2023 22:49 | Antti Grönroos | ||
| Kävin tänään kuvailemassa ja Pansiossa on puupinoja. Sinne menee taas joskus liikennettä. | ||||
|
24.02.2023 22:47 | Antti Grönroos | ||
| Kiitti Kimmo. | ||||
|
|
24.02.2023 22:18 | Jouni Halinen | ||
| Tupla on poistettu | ||||
|
|
24.02.2023 22:10 | Jouni Halinen | ||
| Tarkoitus oli (on) kirjoittaa tähän kuvaan vähän laajempi juttu tästä asemasta, Kun hain tähän matskua nettiavaruudesta niin minä onneton tein sivuston huippu saivasteroiden mielestä sikaison mokan, eli käytin täysin vapaata materiaalia. Eli pitääkää saatana tunkkinne. Mulla on kaksi tuttua Taunoa toinen on 96 vuotias ja toinen syntyi viime syyskuussa veljen tyttärelle. Olleja on yksi noin 49 vuotias serkkupoika. | ||||
|
24.02.2023 21:54 | Mikko J. Putkonen | ||
| Komppaan edellisiä kommentoijia tämän sattumakuvan suhteen. | ||||
|
|
24.02.2023 20:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jouni, heitä tuo rimpsu vielä kuvatekstin yhteyteen. Ihan kaikkea tuota ei toki tarvitse, mutta jos haluat, niin siitä vaan. Jos oikein ymmärrän, niin tuon rimpsun – tai sen relevantin osan – kuvan yhteyteen lätkäisemällä pääset ihan laillisille vesille :) | ||||
|
|
24.02.2023 18:57 | Petri Sallinen | ||
| Creative Commons on hieno järjestelmä. Halutessaan valokuvaaja voi turvata ottamansa valokuvan tekijänoikeudet, päättää kuvansa käyttöperiaatteista — ja asettaa kuvansa yleisön nähtäväksi netissä. Jos kuvaaja on asettanut kuvalleen vapaat käyttömahdolliset sillä ehdolla, että kuvaajan nimi ja muut tiedot on mainittava, niin vaatimus ei liene kohtuuton. Jos tästä huolimatta rikkoo asetettuja ehtoja, niin siitä saattaa joutua maksamaan. Yleensä maksumieheksi joutuu sivusto/nettilehti, joka on sallinut moisen toiminnan sivustollaan. Creative Commons -ehtojen rikkominen on niin selkeä tapaus, että tästä seuraa yksinkertaisesti lasku. Keskimääräinen lasku on 150 euroa per kuva. Laskun lähettää yleensä joku lakiasiaintoimisto, joka hoitaa tällaisia asioita valokuvaajien puolesta. Meillä on duunissa kokemuksia tästä, kun muutaman kerran avustajat ovat julkaisseet nettijulkaisuissamme Creative Commons -kuvia ilmoittamatta tekijää — maksoimme laskut mukisematta. Suuret kuvatoimistot saattavat pelkästään periaatteellisista syistä viedä tekijänoikeusrikkomuksen käräjille, jossa kallispalkkaiset lakimiehet hoitavat asiaa tuntitaksalla. Tämä on kannattavaa, koska se tiedetään jo etukäteen, kuka voittaa jutun. Hävinnyt joutuu maksamaan — yleensä myös oikeudenkäyntikulut ja juristien työtunnit, joita voi yllättäen kertyä paljon. Monesti ajatellaan, että kukaan kuvaaja ei ryhdy penäämään 150 euron arvoisia oikeuksiaan, koska perimiskulut voivat olla saatua korvausta suuremmat. Näin ei kuitenkaan ole. Valokuvaajan ei tarvitse edes ryhtyä hoitamaan asiaa itse. Esim. PhotoLawyer hoitaa asian kuvaajan puolesta — samankaltaisia palveluntarjoajia on muitakin. Ilmoituskynnys on tekijänoikeusrikkomuksista tehty matalaksi. Nettilomakkeen avulla voi tehdä helposti ilmoituksen valokuvaan liittyvistä tekijänoikeusloukkauksista. Sellainen löytyy oheisen linkin takaa. Linkin takaa löytyy muutenkin runsaasti tietoa valokuvien tekijänoikeuksista, joiden olemassa oloa kenenkään ei kannata vähätellä. https://photolawyer.turre.com/ |
||||
|
|
24.02.2023 16:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Sen muistan että tavaratila oli riittävän iso ja ajo-ominaisuudet muuten kohdalllaan, mulla sattui olemaan 2 litraisella moottorilla niin että suorituskykyä oli, mutta kulutus vieläkin kovempi. Kaikki paikat alkoi hajota vähitellen, ja sitä sai jatkuvasti korjata, mulla se oli 15 vuotiaaksi ja 300.000 km asti. | ||||
|
|
24.02.2023 16:01 | Antti Ojala | ||
| Vanhojen miesten katkeraa puhetta, sanon minä. Tänään 343 olisi nuorison suursuosikki, jos niitä olisi säilynyt näihin päiviin. Lyhyt akseliväli ja takaveto takaavat naisonnen maakuntain katuralleissa. 343 kuuluu minunkin allani kuluneisiin numerosarjoihin. En keksi muuta moitittavaa, kuin ison automaattivolvon kulutuksen yhdistettynä vaatimattomaan suorituskykyyn. Kuljetin sillä avonaisen rakenteen ansiosta kokonaisia sohvia, rakennuslevynippuja sekä lankkupinoja vaivattomasti. | ||||
|
|
24.02.2023 15:32 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Jouni on ottanut kuvan Wikipediasta, josta alkuperäinen kuva löytyisi isompana ja kuvaajan tiedotkin löytyisivät: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tikkurila_Old_railway_station_or_city_museum_in_night_illumination_in_Tikkurila,_Vantaa,_Finland,_2022_October.jpg Kuvan yhteydestä wikipediasta löytyvät myös ne ehdot joilla kuvaa saa levittää. Tässä tapauksessa tekijän nimi on mainittava. Kuvan lisääjä voi siis ilmoittaa puuttuva tiedot, tai muussa tapauksessa kuva poistetaan vaunut.orgista. |
||||
|
|
24.02.2023 15:26 | Timo Salo | ||
| Kannattaako tuosta äläkkää nostaa, kuitenkin yleiseen levitykseen tarkoitettu kuva. Julkisuus tuollekkinen museolle on pelkkää plussaa... Hieno kuva kannattaa aina "levittää"! | ||||
|
|
24.02.2023 15:14 | Tauno Hermola | ||
| Taitaa todellinen kuvausaikakin olla joku muu, kuin yllä ilmoitettu 23.02.2023, ihan vaan lumen määrästä pääteltynä. | ||||
|
|
24.02.2023 15:09 | Tauno Hermola | ||
| Vähän herättää nyt kysymyksiä kuvan lähde - ja tekijänoikeudet - jos eilen otetun kuvan kuvaaja on tuntematon! | ||||
|
|
24.02.2023 14:01 | Kimmo Huhta | ||
| Erään ELY-keskuksen dokumentin mukaan täällä toimi Plan-Sellin saha 1978-1986. HS:n eräs uutinen vuodelta 1992 mainitsee Plan-Sellin konepajan toimineen vuosina 1976-1992. Raiteen todellinen käyttö on löytymättä. | ||||
|
24.02.2023 11:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos se "Iisakin kirkko"-rakennustapa johtui niistä rippusista, mitä eduskunta budjetistaan noihin aikoihin raaski antaa...? | ||||
|
|
24.02.2023 08:26 | Kari Haapakangas | ||
| Rinnevarjostuksen perusteella raiteen toteutus on ollut melkoisen metka. Portista ei todellakaan ole kuljettu veturi edellä. | ||||
|
|
24.02.2023 08:11 | Antti Grönroos | ||
| Tuli uutta tietoa. Tiedättekö kumpikaan koska liikenne lopetettiin tänne? | ||||
|
24.02.2023 07:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen muistikuva, että Seinäjoelta Haapamäen kautta Helsinkiin kulkeneessa sunnuntaijunassa P 44 (lähtö Vilppulasta klo 18.58) olisi alkanut loppuaikoina näkyä jonkun kerran myös CEit:tä. Muuten koko juna oli puuvaunuista koottu. Siinä vakituiseen näki talvella 1976 CEi-vaunua nro 2628. P 44 muuttui jokapäiväiseksi 28.5.1978 alkaen, mutta 1. luokkaa siinä ei silloin ollut. Junassa oli alkuun runkona Eht ja Eit. Sittemmin 1. luokka palasi mainittuun junaan, kun sitä alettiin ajaa Dm8 - 9 Porkkanoilla. Porkkanoiden siirryttyä historian hämäriin siinä oli sinisiä vaunuja, ilman 1. luokkaa. 1970-luvulla näki junaparissa P 41 - 42 joskus myös CEi:tä, itse muistan ainakin vaunut 2609, 2621, 2625 ja 2630. Asia vaatisi tarkistamista, muistiinpanoni ovat rautatiemuseolla. |
||||
|
23.02.2023 23:32 | Jorma Kattelus | ||
| Vanhan TeKun alue muuttuu. Melkoinen asuntoalue tulossa tuohon taustalle. http://publish.kuopio.fi/kokous/2020623606-5-2.PDF | ||||
|
|
23.02.2023 22:32 | Jukka Ahtiainen | ||
| Onpa komea! | ||||
|
|
23.02.2023 22:23 | Jouni Halinen | ||
| Asema iltavalaistuksessa. https://vaunut.org/kuva/160826?a=1 | ||||
|
23.02.2023 22:17 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ollut ei, lätissä eikä Sm1-2 kalustossa kahvinkeittomahdollisuutta (lieköhän edes Sm4-/Sm5 kalustossakaan?). Ne ovat/olivat suunniteltu "kiihkeärytmiseen" paikallisliikenteeseen - tunnin/parin matkoille, keskityttävä lyhyisiin pysähdysväleihin (ei aikaa kahvin nautiskeluun). | ||||
|
|
23.02.2023 22:03 | Eljas Pölhö | ||
| Kiteellä on 1984 ollut kaksi raidesopimusta: Kitee: Kiteen kunta ja Plan-Sell Oy, 473/38/76, 18.6.1976 Kitee (sahan raiteisto): Kiteen kunta ja Plan-Sell Oy, RH 609/38/78, 16.5.1978 |
||||
|
23.02.2023 21:55 | Hannu Peltola | ||
| Ja täältä löytyy tarkempaa tietoa eri liikennemuotojen osuuksista. Kumipyörät jyräävät USA:ssa! https://data.bts.gov/stories/s/Moving-Goods-in-the-United-States/bcyt-rqmu | ||||
|
23.02.2023 21:53 | Jorma Rauhala | ||
| Yleltä katsoin juuri tähän "naiskysymykseen" liittyneen ohjelman. Kaupunkien tavaratalot olivat 1800-luvulta lähtien ensimmäinen julkinen sisätila, jossa naiset saattoivat käydä vapaasti omaan tahtiinsa, viettää niissä aikaa ja tavata muita. On jopa mainittu että tavaratalot perustettiin 1800-luvun loppupuoliskolla nimenomaan naiset fokuksessa. Miehille oli ennestään olemassa ravintolat. |
||||
|
|
23.02.2023 21:44 | Hannu Peltola | ||
| Esa, vastaus kysymykseesi löytyy luonnolisesti Vaunut.orgista! :-) Ainakin osittain, linkin kuvassa on karttapohjalla kaavio maaliikenteen kuljetusmääristä vuonna 2002. Kartta on jo varsin vanha, mutta esimerkiksi Powder Riverin ja Mississipin osuudet ovat varmasti edelleen merkittäviä. Läntisten alueiden rautatieliikenne on kartan ajoista kasvanut huomattavasti. https://vaunut.org/kuva/147074?s=1 | ||||
|
|
23.02.2023 21:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Kummallisen likainen vaunu kyllä on. Se tuskin on kuitenkaan ollut höyryveturin perässä koska 1973 ei niitä liiemmin ainakaan etelä-Suomessa liikkunut enää, mutta voi dieselikin liata vaunua jos ei sitä pese säännöllisesti. | ||||
|
23.02.2023 21:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
23.02.2023 20:47 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs talvikuva! | ||||
|
|
23.02.2023 20:38 | Kimmo Huhta | ||
| Aika myöhään on tämä teollisuusraide tehty. Vuoden 1975 kartassa ei vielä näy raidetta eikä hallia. | ||||
|
|
23.02.2023 20:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoisia kommentteja, sanoisin. Minua kyllä kiinnostaisi myös vertailu tavaraliikenteen prosenttiosuudet tyyliin: rautatiet - rekkaliikenne - lentokoneet. Vesiliikennekin. Rekkaliikennehän "ryöpsähti" USA:ssa omalla tavallaan kansallisen moottoritieverkoston myötä. Lentoliikenteessä esimerkiksi jo ikääntyneitä, mutta silti hyväkuntoisia Boeing 747:ia on muutettu rahtikoneiksi. Tavaraliikenteen huonona puolena tosin on sen suurempi alttius eräässä mielessä "sattumanvaraisuuteen"...? Enkä tällä tarkoita sellaisia säännöllisiä kuljetuksia, sellaisia kuin meillä olevaa Raahe - Hämeenlinna - rullajunasysteemiä. Ellei se paljon kehuttu ilmastonmuutosvastarinta kovin etene, edessä on selvästikin rautateiden uusi tuleminen. |
||||
