Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: NJ - Nykarleby Jernväg |
13.02.2024 11:37 | Jorma Rauhala | ||
| Uudenkaarlepyyn siniseen matkustajavaunuun liittyen lisäkuvia tässä sarjassa: https://vaunut.org/sarja/1094 | ||||
|
13.02.2024 11:18 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ole Nord Milano ja helpotetaan: ei ole mikään muukaan Italian lukuisista rautatieyhtiöistä. Laitoin Nord Milanon monipuolisen sähkö- ja moottorikalustoluettelon (n. 1975 asti) keskustelupuolelle https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14569.0 |
||||
|
|
13.02.2024 10:39 | Hannu Peltola | ||
| Nyt menee vahvasti arvauksen puolelle, mutta onko kyseessä Ferrovie Nord Milanon E600-sarjan sähköveturi? Netissä olevissa kuvissa on yhteneväisyyksiä tämän kuvan veturin kanssa, mutta nykyinen museoitu E600-veturi on ilmeisesti palautettu alkuperäiseen asuunsa ja se ei täysin vastaa tätä kuvaa. EDIT: Ei kyllä olekaan E600! Telit poikkeavat toisistaan... |
||||
|
|
13.02.2024 10:17 | Eljas Pölhö | ||
| 1920-luku on oikein, mutta ei ole Itävallasta eikä Espanjasta. Veturia käytettiin tavaraliikenteessä, joka oli jo hiipunut 1970-luvulle tullessa, sekä toimi varaveturina henkilöliikenteessä. Tähän veturisarjaan kuului kaksi samanlaista veturia, joista tämä on se toinen. | ||||
|
13.02.2024 08:34 | Jari Välimaa | ||
| Liikenne jatkaa sähköistymistään. | ||||
|
|
13.02.2024 01:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Itävaltalainen mutta ei ÖBB:n. Jonkun paikallisradan, Wiener Lokalbahnen tai vastaavan, työveturi. 1920-luku. | ||||
|
13.02.2024 00:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja kalterit ikkunoissa, asemakassan varjelemiseksi? Vai onko Soson vaikutusta sen vuoksi? | ||||
|
13.02.2024 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitkä juna, mutta onhan kuvauspäivänä sunnuntai. "Ja pålle, pålle, pålle, älä aisalles kaki, sillä huomenna on markkinapäivä!" |
||||
|
12.02.2024 23:59 | John Lindroth | ||
| Tapsalta upea kapsukuva täynnä aitoa nostalgiaa! | ||||
|
|
12.02.2024 23:15 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva! Näin se liikenne muuttuu! | ||||
|
|
12.02.2024 23:09 | Hannu Peltola | ||
| Nyt on mielenkiintoinen kuva! Veturia en tunnista, mutta jotenkin tulee Espanja mieleen... | ||||
|
12.02.2024 19:05 | Mika Hakala | ||
| Kuvan voi ladata harmaan alueen alaoikean ikonista. | ||||
|
|
12.02.2024 18:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva ei sisällä pornoa kuten ei sisällä mikään muukaan Flickr-galleriani kuvista. Ongelma on tiedossani ja olen sitä yrittänyt ratkaista. | ||||
|
12.02.2024 16:26 | Timo Salo | ||
| https://illustrationprize.com/fi/217-electrical-tachometer.htmlSuurin DC-käyttöjen nopeusongelmien aiheuttaja on tuo DC-tako. Jo pelkästään se, että tuota staattoria pidetään huollon aikana ilman rautaa sisällään aiheuttaa sen, että kestomagnetismi heikentyy. Se taas aiheuttaa sen, että takon antojännite laskee. Ja se taas aihettaa moottorin nopeuden nousua, kun moottorin täytyy pyöriä kiivaammin, että tavoitearvo saavutetaan... Kieroa, mutta totta!Tuolla nelinapaisella johdolla yleensä vain varmistetaan takon ja säätäjän välinen yhteys tuplajohdotuksella. | ||||
|
|
12.02.2024 16:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voi hyvinkin olla edelleen alkuperäiset takot hiilillä. Sr1 Kuljettajan ohjekirjassakaan (Helsinki/Novocherkassk 1987) ei kerrota tarkemmin, mitä takot ovat syöneet, mutta niitä on yksi jokaisella akselilla, ja niistä jokaiseen menee 4-napainen johto, jonka toinen pää löytyy ympärilyönninestolaitteiston (YLE) elektroniikkayksiköstä. YLEä voi koittaa kuittailla edellä linkittämässäni kuvassakin näkyvällä hälytykset- ja ohjauspiirit -nappulalla, mutta kun oire ei toennut silläkään, soittelin siitä vikailmoituksen. Vika pysyi siksi lievänä, ettei se haitannut menemistä muuten, kuin ravintolavaunussa saattoivat verhot heilahtaa parissa kohtaa. Ainakin Parolan jälkeen ja Vanattaran paikkeilla. | ||||
|
12.02.2024 15:39 | Tommi K Hakala | ||
| https://www.metsagroup.com/fi/uutiset-ja-julkaisut/tiedotteet/2024/metsa-group-suunnittelee-merkittavaa-investointiohjelmaa-pehmopaperitehtaalleen-manttaan/ Eipä investoinneissa ja hiilineutraalisuustavoitteissa ainakaan rautatieliikenne ole ykkösenä. Vai onko sitten tavoite muuttaa kumipyöräliikenne akkukalustoon - mitä suuresti epäilen. |
||||
|
|
12.02.2024 15:23 | Timo Salo | ||
| Takometrin hiilet jumissa, tai kuluneet. Piuhassakin voi olla sanomista, mutta menevät/tulevat/tilapäiset häiriöt usein juurikin hiilien jumittumisesta. Näinä päivinä ei enää erillistä takoa tarvita, vaan nopeustiedon saa pulssianturista F/V-muuntimella. F= taajuus ja V=tasajännite... (Sudessa vielä hiilillä tehdyt takot?) Akselisäätäjissä yleensä ns. tako-valvonta, joka heittää pyyhkeen kehään, jos nopeustakaisinkytkentäsignaali puuttuu... | ||||
|
12.02.2024 15:00 | Jukka Ahtiainen | ||
| Mukava nähdä kaveri 43 vuoden takaa vielä linjalla. Long live 3040! https://vaunut.org/kuva/139581?u=2471&tag0=2%7CSr1%7C3040 Taylor Swift - Long Live https://youtu.be/F5TMU6916U8 |
||||
|
|
12.02.2024 13:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näyttävä kuva harmillisesta myöhässäkulkutilanteesta. Helsingistä Tampereelle asti junaa veti Sr1 3029, jossa esiintyi ajoittain kuvassa https://vaunut.org/kuva/80817 näkyvää oiretta siihen liittyvine satunnaisine vetovoiman katkomisineen. | ||||
|
|
12.02.2024 12:21 | Jussi Tepponen | ||
| Yllättävän paljon kuvasta on vielä tänäänkin jäljellä. JR 3, JR 1 (projektina osissa), JR 11 ja aika monia avotavaravaunuja. Myös Humppilan meijeri on edelleen pystyssä, vain kapeat kiskot sen edestä puuttuvat (nyt rata päättyy pari sataa metriä ennen meijeriä). Hyvin samankaltaisen junan saisi vieläkin liikkeelle. Joskus olin mukana kun ajettiin kaksinajoa museorautatielläkin ja silloin käytettiin vihellintä ja ajotuntumaa (vaihteiden vaihdot olivat konekohtaisia, kun esim pyörät ovat eri tavalla kuluneita). Kännykkä tai radio ei näissä vanhoissa vetureissa oikein toimi, kun melu hytissä on sen verran kova, että mitään ei kuule. |
||||
|
|
12.02.2024 10:12 | Erkki Nuutio | ||
| Hyvä kuva ja mainio todiste tällaisestakin liikennetilanteesta: Perinteistä kaksin/yhteisajoa, eli kahta veturia ajetaan kahdesta veturista. Miten viestittiin: lähtökiihdytys ja vaihteiden vaihdot käsimerkeillä ja jarrutukset ääniopasteilla? Kännykät olivat vielä tulevaisuutta. |
||||
|
12.02.2024 09:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vetureiden siirroissa on tosiaan monenlaisia konsteja, ja tähän liittyen Hannu Taanila mainitsi radiopäiväkirjassaan perjantaina 20/7-2001 eräästä havaitusta tapauksesta. Helsingin hiippakunnan piispa Eero Huovinen ja kirkon ulkoasiain osaston teologisten asioiden sihteeri Juhani Forsberg olivat soittaneet Taanilalle edellisiltana, torstaina 19/7-2001, Pylkönmäestä yrittäen houkutella Taanilaakin sinne saunomaan ja kupattavaksi. »...No sitten sanoi väliin Huovisen Eero ― tämä piispa siis ―, että hänellä on hiukan huono omatunto siitä, että kun hän oli nyt, maanantainako, ollut vastassa niitten poikaa Jaakkoa, joka tuli junalla ― tottakai ― Helsingistä, sitten Tampereelta Haapamäelle, ja sitten Myllymäen asemalle. Ja Eero sanoi, että siinä oli kaksi dieselveturia ja kolme matkustajavaunua. Että se, että siinä oli kaksi niitä vetureita, että se häkelsi hänet niin, että häneltä unohtui panna muistiin niitten vetureitten numerot, ja tehdä sitten minulle veturi-ilmoitus ― jonka mainitun veturi-ilmoituksen tekemisessä piispa Huovinen on tunnollisesti ja erittäin kristillisesti kunnostautunut. Minä Eerolle, että älä ota murheita, että ne ovat olleet ne kaksi veturia Dv12-sarjan vetureita ― joko 2500-sarjaa tai 2700-sarjaa. Ja se, että niitä on ollut kaksi, tarkoittaa vain sitä, että Tampereelta on siirretty Seinäjoelle yksi veturi lisää. Vielä ylistin piispa Huovista sen tähden, että hänessä elää ja sykkii pyrkimys hyveeseen ja sen toteuttamiseen käytännön elämässä, mutta että eihän meistä kukaan ole aina täydellinen. Niin että sitten kun seuraavan kerran kuljet junalla ja katsot veturit ja niitten numerot, niin ihan rauhassa sitten merkitset numerot muistiin ja soitat minulle.» |
||||
|
11.02.2024 21:57 | Rasmus Viirre | ||
| Kylmän kuulas keli, pöllyävä pakkaslumi, jäinen veturi ja vaunusto. Kyllä hieno on kuva ”arktisesta” teräsjunasta! | ||||
|
11.02.2024 21:49 | Rasmus Viirre | ||
| Vai että oikein punkkavaunu! Onkohan särmätty.. :D | ||||
|
11.02.2024 17:42 | Panu Breilin | ||
| Sinänsä eihän se laitonta ole mennä tämänkaltaiselle varastoalueelle vaikka siellä olisi kyltti missä lukee "yksityisalue". | ||||
|
|
11.02.2024 12:56 | Antti Grönroos | ||
| Paimio ei ole kuvauspaikkana paras mahdollinen koska asema on yksityisessä käytössä ja taas tämä piha-alue, joka on asemarakennuksen vasta päätä, on yksityisaluetta. Kuvauspaikkana se missä on koirapuisto, niin ei ole kauhean hyvä kuvauspaikka. Aina voi mennä kysymään, että saako mennä kuvaamaan tai jos on huoltoajoa, niin ehkä sitten voi näpsäistä kuvia. | ||||
|
|
11.02.2024 12:00 | Teemu Saukkonen | ||
| Onpas nyt vähän eri mietteet kuin 5 vuotta sitten juuri ennen koronaa, mutta mitään konkreettista ei ole edelleenkään tehty. Paitsi itse ajan paikallisesti tuotetulla biokaasulla enimmät ajoni, ja maksan 100% korkeampaa ajoneuvoveroa siitä kiitoksena. Miksi valtio ei voi oikeasti kannustaa kuskaamaan tavaraa raiteilla, meillä olisi niin paljon helpompaa kun pitemmät matkat ja kärrit saa helpommin kyytiin? |
||||
|
11.02.2024 11:37 | Timo Salo | ||
| Ikävä historia noilla seuduin (Huruslahden arpajaiset): https://yle.fi/a/3-10085663 | ||||
|
11.02.2024 11:25 | Timo Salo | ||
| Upea kuva sattumana ja tuollaisena Saksan itsekkin muistaa! Suoraa puuta ei tahdo löytää hakemallakaan... | ||||
|
10.02.2024 22:03 | Vesa Höijer | ||
| Onko tuo vielä pystyssä / käytössä ? | ||||
|
10.02.2024 21:43 | Vesa Höijer | ||
| Tuo on hieno. Ja hyvä, että sille on löytynyt uutta käyttöä taidenäyttelyiden muodossa. | ||||
|
|
10.02.2024 20:08 | Timo Humalisto | ||
| Eipä tuota "p*nispiippua" päässyt katsomaan ... kuva sisältää pornoa ja pitäisi kirjautua. | ||||
|
10.02.2024 18:49 | Mikko Mäntymäki | ||
| Minne suunnitellaan uutta Hakkarin seisaketta nykyiselle ratalinjalle? | ||||
|
10.02.2024 16:08 | Sami Perälä | ||
| Kaavoitustasolla Mankissa on 5 raidetta, tuo vihreä mökki on purettu ( nyt odottaa hylättynä valtion lunastusta tällä hetkellä ), koska jää radan alle. Me haaveilemme jo Espoon Kaupunkiradan jatkosta Kirkkonummelle, tai jopa Karjaalle. Viemme asiaa eteenpäin. Kirkkonummella on käynnissä valmistautuminen radan jatkoon. Siuntioon voisi rakentaa 3. raiteen, jossa seisova Y- voi odotella aikaansa. Kaupunki on piirtänyt kartalle alikulun poikittain nykyisen tien myötäisesti. Mankissa alkoi matkustajamäärät nousemaan, kun tänne on rakennettu lisää asuntoja 2008/2009 Lasitörmä 2 ( Espoon Kruunu/Asunnot), 2012 Lasimäki 2 ( TarveAsunnot-yhtymä ), 1/2016 Lasiportti 2 ( TA, Sato, Omistus, AA-säätiö, Nalli ), Tuossa kuvan oikeanpuolesessa laidassa on ab Esbo Gård - Espoonkartano oy koivumetsä, johon olisi tarkoitus tulla muutama kerrostalo, hanketta on jarruteltu joidenkin toimesta kovasti. | ||||
|
10.02.2024 10:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Kyllä nyt olisi ensiarvoisen tärkeää aloitta junalauttaliikenne uudelleen. | ||||
|
|
10.02.2024 09:23 | Samuel Pajunen | ||
| Mitä tälle kuuluu nykyään? Romuna? | ||||
|
10.02.2024 05:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
09.02.2024 23:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Näitä kuvia Humppilasta JFR:n kaupallisen liikenteen ajalta ei ole koskaan liikaa! | ||||
|
09.02.2024 18:39 | Eljas Pölhö | ||
| Paltasen soraraiteen varrella sekä Paltasen ja Venetmäen välillä oli useita pienia kapearaiteisia ratoja. 3-osainen artikkeli https://www.facebook.com/groups/407010126638118/search/?q=paltanen | ||||
|
08.02.2024 21:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dm6:ssa vetokytkimen korkeus kiskon selästä Scharfenbergin keskilinjaan oli 500 mm. Siis ennen korotustöitä. | ||||
|
08.02.2024 18:25 | Panu Breilin | ||
| Missään näistä kaavioista ei ole seisakkeita mukana, joten sillä perusteella ei pysty tekemään ajoitusta. Mutta kun esimerkiksi Hankasalmen ratapihan kaaviota katsoo, niin siinä on mukana sellaisia raiteita joita ei vuoden 1939 ilmakuvassa näy, mutta jotka 1950-luvun alun ilmakuvissa jo näkyvät. Jyväskylän kaaviossa huomio kiinnittyy siihen, että siinä raiteisto on hieman erilainen mm. Lutakon osalta kuin toisessa Jyväskylän kaaviossa joka liittyy rataosan Haapamäki-Jyväskylä-Suolahti profiiliin: https://vaunut.org/kuva/166755 |
||||
|
08.02.2024 17:17 | Timo Salo | ||
| Pitäisikö tuonne Itä-Suomen ratainfraan alkaa investoimaan Turun tunnin junan sijaan? Varoitusvalotolppa kaatuu kohta kiskoille, laitekopista ei löydy yhtään suoraa pintaa, kaapin lukitus(?) HIUKAN kyseenalainen, jne...??? Ne prioriteetit...!!! | ||||
|
08.02.2024 14:10 | Timo Salo | ||
| Kyselin URSAsta mikä on homman nimi, niin sieltä vastattiin kyseessä olevan ihmisen toiminta + muut saasteet(?)... (luonnosta juuri tuo Saharan hiekka ja Islannin tulivuorituhkat esimerkkinä) | ||||
|
|
08.02.2024 14:02 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Saharan hiekkaa? | ||||
|
08.02.2024 12:34 | Ossi Rosten | ||
| Kyllä ne naatit on oikein, mutta taidat käyttää firefoxia joka nakkaa näkymän vain melko pitkälle etelään siitä missä tuo naattien mukainen karttamerkki on. (zoomaa ulospäin ja siirrä ylöspäin niin tulee näkyviin) | ||||
|
|
08.02.2024 12:32 | Jukka Voudinmäki | ||
| Kaavion aikaikkunan tätä aikaa lähempänä oleva reuna sijoittunee 1930-luvun alkuun, sillä kaaviosta puuttuvat 1930-luvun puolivälissä ja sen jälkeen avatut seisakkeet, esim. Ruokosaari ja Kelkkamäki. Puuttuu myös 1940-luvulla avattu Kelkkamäen raide, joka johti Lievestuoreen varikolle. Sen olemassaolo on toki voitu salata sotilaskohteena. |
||||
|
|
08.02.2024 11:09 | Mikko Heino | ||
| Nuo karttapaikka- naatit heittää aika pahasti mehtään ainakin mun läppärillä. | ||||
|
|
08.02.2024 10:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri ja myöskin muut kiinnostuneet: Petrin mainitsema Lätän pyörien kokoero korostui aika tavalla ajettaessa sekayhdistelmällä Dm6 + Dm7, erityisesti sen jälkeen kun kuutosien koreja nostettiin Dm7:iin vastaaviksi. Operaation suurin syy ja motivaatio oli saada vetokytkimet samalle korkeudelle. Erään Turun varikon kuljettajan mukaan Dm6:n kiihtyvyys oli parempi juuri pienempien pyörien ansiosta. Eriparisissa junissa tuppasi Scharfenberg-vetokytkimille tulemaan ylimääräistä rasitusta juuri "rytkäyttelemisen" takia. Hyvänä puolena tietysti oli molempien tyyppien saaminen samoihin vaunukiertoihin. Muuten, se korkeusero (korien korkeuserojen mukaan laskettuna) on 210 mm. |
||||
|
|
08.02.2024 10:16 | Petri Nummijoki | ||
| Lättähatuissahan oli mahdollista, että vetopyörien halkaisijoiden erotessa riittävästi, joku moottorivaunuista ei vetänyt ollenkaan vaan kulki junassa ylimääräisenä painolastina. Tämmöistä ongelmaa ei kai kuitenkaan ole ollut missään muussa yhteisajokelpoisessa VR:n veturissa tai moottorivaunussa. Muissa voimansiirto on sähköinen tai hydraulinen eikä moottorin kierrosluku ole sidottu ajonopeuteen. Tosin Dv12-, Dv15- ja Dv16-vetureissa sekä Porkkanajunissa (Dm8-9) muuttuu ylimmällä vaihteella ajettaessa moottorin kierrosluku ajonopeuden mukaan, kuten käsivaihteilla varustetussa autossa mutta näissä ei edes silloin ollut mainittua ongelmaa. Jos olen selityksen oikein ymmärtänyt niin syy on siinä, ettei kuljettaja säädä varsinaisesti nopeutta tai kerroslukua vaan moottoreiden ruiskutusta, joten jokainen yksikkö antoi pyydetyn tehon riippumatta siitä, mikä pyörien täsmällinen pyörimisnopeus sattui olemaan. | ||||
|
|
07.02.2024 22:30 | Jorma Toivonen | ||
| Käytännössä ei tainnut olla mitään vaikutusta ajotapahtumaan tuollaisella sekaparilla. Ehkä junaa kiihdytettäessä saattoi havaita pienet nytkähdykset erilaisista vaihtopisteistä johtuen. | ||||
|
07.02.2024 19:29 | Osku Reinikka | ||
| Miksi kuvassa oleva varjoa pitää pahoitella? | ||||