Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.03.2023 22:55 | Niko Rolamo | ||
| Tilanne pari vuotta sitten... Onkohan vielä pressun alla vai lopulta hajonnut ruskeaksi pölyksi raiteille? Nyt kun lumet alkavat vähitellen sulaa, voisi käydä tarkastamassa mitä on jäljellä. Kenen vastuulla museon omistuksessa oleva konepajan raiteen kalusto mahtaa olla, jos kyselisi lupaa vähän tarkempaan tarkasteluun? | ||||
|
22.03.2023 22:54 | Mikko Ketolainen | ||
| Mitenkähän on huomisen T7146 lähtöaikataulu Suolahdesta kun ei ole muita junia liikenteessä, lähteeköhän matkaan etuajassa? T7145 pääsi perille Suolahteen kolme tuntia etuajassa. Varsinainen saapumisaika olisi ollut kello 0.06, mutta olikin perillä "jo" kello 20.57. | ||||
|
22.03.2023 22:49 | Niko Rolamo | ||
| Sattuukohan kukaan tietämään yksilön historiikkia tarkemmin, lähinnä kuinka se on Haapamäelle päätynyt ja minne jäivät rungon kaksi muuta vaunua? | ||||
|
22.03.2023 21:38 | Timo Salo | ||
| Kyllä on siistä, kun kaikki on uutta! Pistää myös silmään tuo tutuksi tullut saksalaisten kova maadoittamisen tarve, ehkä kuitenkin paikallaan tässäkin tapauksessa! | ||||
|
22.03.2023 21:08 | Roope Prusila | ||
| Junan vaunumäärästä tulee mieleen VR:n "mörkö". Paljonko mahtaa kulua dieseliä siinä, kun tuo vaunuletka kiihdytetään matkavauhtiin... | ||||
|
22.03.2023 20:47 | Jouni Halinen | ||
| Timo älä nyt hermostu. Kyllähän linkki "tiedon luokse" on aina hieno juttu, varsinkin jos se luotettava, niin kuin nyt on. Sen olen itsekkin joskus huomannut että joskus leukoja lonksutellaan aivan turhaan, asia on jo kerrottu edellisissä kommenteissa (tai niiden linkissä). Sen verran olisit voinut laittaa hups herrat ovat xx ja cc + linkki | ||||
|
|
22.03.2023 20:28 | Timo Salo | ||
| Noita linkkejä on vissiin turha tänne laittaa, kun kukaan ei niitä lue! Nytkin tuossa Visavuoren museonjohtaja Päivi Myllylän blogissa kerrotaan keitä nuo ulkomaan ihmettelijät on tuossa Volgan Lautturit-piirroksessa... :-( | ||||
|
|
22.03.2023 19:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, oikeanpuoleinen alanurkan hattupääherra on "Ike" Eisenhower (kaksi kautta USA:n presidenttinä 1950-luvulla). Oli meinaan sotasankari, joka oli johtavana sieluna Normandian maihinnousussa 1944. | ||||
|
|
22.03.2023 15:43 | Erkki Nuutio | ||
| Etummaisin herra on suuresti kunnioitettu Britannian Pääministeri Harold Macmillan. Tämä vieraili maassamme tukitoimien ajajana Talvisodan aikana ja virallisesti pääministerinä 60-luvun alkuvuosina. Hän vieraili mm. Valkeakoskella, jossa itsekin seurasin suuressa kansanjoukossa hänen autosaattueensa ohikulkua. Macmillanin muistelmissa 1939-1945 (The Blast of war) on pätevät kappaleet The Russian Thrust (s.13-27) ja The Winter War (s.28-59). Edellinen selvittää itsenäisyytemme alkuvuosia ja jälkimmäinen itse sotaa. Kappaleessa The New Allies Macmillan esittää (s.146) laajan pahoittelun Suomen menetyksistä ja Baltian tuhosta 1941-1945, joka alkoi: So it came about that, in December 194§1, to my great sorrow, Britain declared War on Finland. I have always thought that this was an error. .... Toinen kokonaamallinen herra etualalla on joko presidentti Dwight Eisenhower tai ulkoministeri John Foster Dulles (joka ei suostunut lähettämään onnittelusähkettä presidentti Kekkoselle tämän astuessa tehtäväänsä vuonna 1956). |
||||
|
|
22.03.2023 15:17 | Jouni Halinen | ||
| Näihin kuviin Karin ura Hesarissa päättyi, alkuun niitä julkaistiin, sitten tuli stoppi ja Kari sanoi itsensä irti samantien. https://www.youtube.com/watch?v=gWIUx-EcM1Q | ||||
|
|
22.03.2023 14:57 | Jouni Halinen | ||
| Mä arvelin että he ovat Suomalaisia, koska ovat niin nöyristelevän näkoisiä, eivät halua edes katsoa tapahtumaa, eihän länsipoliitikkojen olisi tarvinnut näin käyttäytyä?. | ||||
|
|
22.03.2023 14:47 | Timo Salo | ||
| Lue Kari tuo linkki, niin tiedät... | ||||
|
|
22.03.2023 14:40 | Kari Haapakangas | ||
| Eivät ne ole suomalaispoliitikkoja, vaan läntisen maailman johtajia. Hrutsevhan huutaa heille: "hävetkää, imperialistit", joten ei siihen oikein voi suomalaispoliitikkoja kuvitella. | ||||
|
|
22.03.2023 14:02 | Timo Salo | ||
| Hups:http://palvipalvelu.blogspot.com/2015/10/ | ||||
|
|
22.03.2023 13:55 | Jouni Halinen | ||
| Alkuperäinen lja Repinin maalaus "Volgan lautturit" https://fi.wikipedia.org/wiki/Volgan_lautturit_%28maalaus%29 | ||||
|
|
22.03.2023 13:51 | Timo Salo | ||
| Veikkaan sitä Olavi Honkaa ja Tuure Junnilaa... | ||||
|
|
22.03.2023 13:18 | Jouni Halinen | ||
| Tässä Karin alkuperäispiirros https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002791372.html Myös tästä suomalaiskuvasta nousi jättikohu 1958. Kari julkaisi suomettumista kritisoivan Volgan lautturit piirroksen vuonna 1958 Lontoossa poliittisten piirrosten näyttelyssä. Presidentti Urho Kekkonen pahoitteli piirrosta julkisesti Neuvostoliitolle. Mulle ei tule mieleen ketä ovat nuo kaksi suomalaismiekkosta oikeassa alanurkassa?. https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tasta-suomalaiskuvasta-nousi-jattikohu-1958/5cd32544-1b84-39b3-8b3d-933fcc369260 |
||||
|
22.03.2023 12:46 | Juhani Katajisto | ||
| Kolmeviikkoisen yleislakon jälkeen 21.3.1956 ensimmäisenä lähti liikkeelle niin rauta- kuin raitioteilläkin lumiaurat. Ja aurattavaa riitti. Helsingissä koko raitioteiden aurauskalusto oli lehtietojen mukaan liikenteessä. Tuli tuosta Pertin linkistä mieleen. Yleislakon aikana hiihtelimme Helsingin edustalla meren jäällä. En kyllä muista oliko mitään laivaväyliä auki, tuskin. Meitä oli Vallilassa valtava joukko nuoria, jotka toivoimme, että Yleislakko alkaisi, koska emme olleet koskaan kokeneet mitään vastaavaa. Emme luonnollisestikaan ymmärtäneet tuolloin kuinka vakavasta asiasta oli kysymys. Joskus vuoden 1954 paikkeilla matkustimme Turussa ykkösen ratikalla satamaan. Vierailimme isossa ulkomaanliikenteen rahtilaivassa ja sain ensimmäistä kertaa eläissäni syödä banaania. Kovin oudolta ja vieraalta maistui tämä sittemmin suureksi herkukseni noussut etelän hedelmä. | ||||
|
|
22.03.2023 12:17 | Juhani Katajisto | ||
| Kesällä 1951 me pienemmät ja vähän isommat pojat lähdettiin kävelemään Pasilan ratapihan laidalta Rantaradan viertä tarkoituksena kävellä Porkkalaan, kun siitä kuuli niin paljon puhuttavan. Mikähän se semmoinen paikka on? Onneksi joku aikuinen tuli vastaan ja kysyi. Minnes pojat on matkalla. Ollaan menossa Porkkalaan. No ette te sinne jaksa kävellä paras kääntyä takaisin. Hyvä oli, että toteltiin häntä. Ehkä meitä innosti, kun tuolloin näki niitä isoja punatähtisiä venäläisiä höyryvetureita ja varsinkin niiden mahtipontiset "preeria vihellykset" olivat niin poikkeavia. Ihailtiin venäläisiä vetureita useamman kerran, kun lähtivät nousemaan Pasilan ratapihalta Rantaradalle viemään sotilasjunia Porkkalaan. Vuosi ja tämä kävely jäi siitä mieleen, kun mukana ollut isoveli ei enää seuraavana kesänä kuulunut perheeseemme. | ||||
|
|
22.03.2023 11:42 | Pertti Hiltunen | ||
| Talvi 1956 oli harvinaisen ankara. Tässä linkki YLE:lle: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/28/kevattalvi-oli-poikkeuksellisen-ankara-1956 Kuva voisi olla huhti-toukokuun vaihteesta. Itse en voi muistaa tuota kevättä, mutta tilastoista voi päätellä tuolloista säätilaa. |
||||
|
|
22.03.2023 09:28 | Timo Salo | ||
| Nuorisolle: https://fi.wikipedia.org/wiki/Porkkalan_palautusTästä oman ymmärrykseni mukaan oli "puhe"? (Sekaantumista Suomen sisäpolitiikkaan. Siitä alkoi Kekkosen aika ja itse -54 syntyneenä luulin pitkään, ettei muunnimisiä presidenttejä voi ollakkaan!!! :-) ) | ||||
|
|
22.03.2023 09:13 | Petri Sallinen | ||
| Hesari julkaisi sadun ja siihen liittyvän pilapiirroksen. Tämä seurauksena päätoimittaja joutui presidentti Kekkosen ja ulkoministeri Karjalaisen puhutteluun :) | ||||
|
22.03.2023 09:09 | Timo Salo | ||
| Juuri näin, tai sitten elokuun pari ensimmäistä viikkoa ovat myös hyviä. Silloin pahin turistirynsis on ohi ja mutiaisia ei yleensä enää näy! Pahimpaan räkkäaikaan ei todenpuhuakseni juurikaan nauti ulkonaolosta... | ||||
|
|
22.03.2023 08:33 | Kari Haapakangas | ||
| Oikea ajoitus on kaikki kaikessa. Juuri ennen juhannusta kun on liikkeellä, niin lumet ovat (toivottavasti) sulaneet, vedet laskeneet mutta hyttyset eivät ole vielä heränneet. Miinuspuolena tietysti se, että turistipaikatkaan eivät ole vielä heränneet, joten palveluissa voi olla puutteita. | ||||
|
|
22.03.2023 06:35 | Kari Haapakangas | ||
| En taida olla tarpeeksi Jonne, koska ymmärsin hyvin mistä oli kysymys:) | ||||
|
|
22.03.2023 05:53 | Timo Salo | ||
| Jos Petrillä on tarkoitus tehdä "virallinen" kevään avaus tämän kuvan kera, niin siinä onnistut vallan hienosti... (toivottavasti tuo ulkoilma vaan noudattaa päätöstämme kevään avauksesta? :-) )Tuonne TÄYTYY taas päästä, paskat hyttysistä!!! | ||||
|
|
22.03.2023 04:21 | Jouni Halinen | ||
| Kari Suomalainen 60-luvun alkuvuosina: Olipa kerran pieni poika, jolla oli porkkana. Silloin tuli eräs iso poika ja sieppasi sen, mutta puraistuaan sitä iso poika huomasi, ettei oikeastaan välittänyt siitä, kun oli jo syönyt niin paljon karjalan piirakkaa. Niinpä hän antoi sen takaisin sanoen, että pidä porkkanas! Ja pieni poika tuli niin iloiseksi, että juhli tapausta vielä 10 vuoden kuluttua ja muisteli isoa poikaa suurella kiitollisuudella. Sen pituinen se! Nuorempi väki ei taida ymmärtää mistä tässä on kysymys?. |
||||
|
22.03.2023 01:50 | Miro Salo | ||
| Olisko tämä juna? CN Addison Local, ainakin aiemmin junan tunnus ollut L527. https://www.youtube.com/watch?v=vFTLsztS5SY | ||||
|
22.03.2023 00:14 | Miro Salo | ||
| Onko kuva kenties täältä? https://www.google.com/maps/@41.8608199,-87.8649188,536m/data=!3m1!1e3 | ||||
|
22.03.2023 00:11 | Miro Salo | ||
| 504 on General Electric B32-8WH, vanhempi linjaveturi, käytössä vielä lähinnä työjunissa, jonkin verran ratapihalla ja varavetureina. Amtrak on tilannut 36 veturin satsin saneerattuja GP38-3 vetureita juuri tuontyyppiseen käyttöön yhteinäistääkseen vetokalustoaan, joten nämä GE:t lienee ihan viimeisiä hetkiä enää käytössä. | ||||
|
21.03.2023 23:11 | Miro Salo | ||
| Pari hyvää sivustoa, jonne on koottu tietoa Chicagon ja lähialueiden kiinnostavimmista rautatiepaikoista. https://blog.chicago-rail.info/ https://www.dhke.com/ |
||||
|
|
21.03.2023 22:39 | Miro Salo | ||
| Union Station on tosiaan Amtrakin ja osin Metran käytössä. Viereinen "yläpuolella" oleva Ogilvie on Metran Union Pacific-linjojen pääasema. LaSalle Street on pääasiassa Metran Rock Island-linjan junien käytössä. Millennium taaseen Metran Electric-linjojen, sekä NICTD:n South Shore (Viereisen Indianan osavaltion lähijunien) pääasema. Chicagon alueen rautatieinfra on lopulta jättimäinen eri yksityisten toimijoiden aikaansaama palapeli, jossa ei esim. keskinäistä yhdysliikennettä tai vaihtoyhteyksiä muuhun joukkoliikenteeseen ole alun perin välttämättä suunniteltu pelaamaan millään tavoin yks yhteen. Lähiliikenneverkko palvelee edelleen todella huonosti itse Chicagon kaupungin alueella, ja vaihtoyhteysmahdollisuudet vaikkapa CTA:n metroverkkoon eivät ole aina mitenkään jouhevat, vaikka raiteet kulkisivatkin vierekkäin/risteäisivät keskenään. CREATE-projekteilla on kovasti yritetty virtaviivaistaa kaupungin rataverkkoa, saada yhteydet jouhevammaksi, ja poistaa esimerkiksi lukuisia tasoristeyksiä niin katujen kuin muiden ratojen kanssa. Tekemistä olisi toisaalta vielä aika paljon, ja isot infraprojektit tiheään asutulla kaupunkialueella ei tietenkään ole lähellekään yksinkertaisia eivätkä halpoja. Ja henkilöliikenteen puolella palapeli on vielä jokseenkin helposti ymmärrettävissä. Tavaraliikennepuoli on sitten ihan oma lukunsa, vaatii aivan omanlaista paikallistuntemusta ja lukuisia pätevyyksiä esim. tavaraliikennetoimijoiden henkilökunnalta, joka saattaa työpäivän aikana kulkea usean eri toimijan rataosuuksilla, joista jokaisella tietysti omat säännöstönsä, opastinjärjestelmät, bulletinit, ym. |
||||
|
21.03.2023 22:32 | Miro Salo | ||
| Rata on lopulta melko vaatimattomassa kunnossa siihen nähden, että kyseessä on Metran vilkkain lähiliikennelinja Chicagosta Auroraan, radalla on erittäin reipas määrä tavaraliikennettä, sekä lisäksi iso osa Amtrakin Chicagosta lännen suuntaan suuntautuvasta liikenteestä. Radalla on paljon vilkkaita tasoylikäytäviä Chicagon ja Auroran välillä, vilkkalla ja tiiviillä esikaupunkialueella, ja se neljäs, paikoin viideskin pääraide olis jo aikoja sitten ollut kovasti tarpeen. Lähijunien vuoroväliä on nykykapasiteetilla mahdoton juuri kasvattaa, niiden pituuskin alkaa olla infraan nähden maksimiluokkaa, kymmenisen kaksikerrosvaunua. | ||||
|
21.03.2023 22:24 | Miro Salo | ||
| Tämä lienee LaVergnen liikennepaikalta, juna tulossa lännestä päin? https://www.google.com/maps/@41.8350652,-87.7845496,224m/data=!3m1!1e3 |
||||
|
21.03.2023 22:19 | Miro Salo | ||
| Paikka on LaVergne, https://www.google.com/maps/@41.836,-87.7819636,321m/data=!3m1!1e3 Alimmainen rataosa on BNSF:n "Racetrack" https://en.wikipedia.org/wiki/BNSF_Line, ja taustalla näkyy Ciceron ratapiha sekä kauempana Chicagon keskustaa. Ylempi on Canadian National-yhtiön Freeport Subdivision https://en.wikipedia.org/wiki/Freeport_Subdivision. Freeport Subdivision on tämän Chicagon puoleisen alkupään osalta enää hyvin vähällä käytöllä, ja koko radan tulevaisuus on melko epävarma. Mahdollinen lähiliikennekäyttö tulevaisuudessa voisi taata osuudelle vakaan tulevaisuuden ja infraakin todennäköisesti sen myötä kohennettaisiin. CN osti jo yli vuosikymmen sitten Chicagon esikaupunkialueilla kiertävän Elgin, Joliet & Eastern-yhtiön https://en.wikipedia.org/wiki/Elgin,_Joliet_and_Eastern_Railway, kiertääkseen Chicagon monet pullonkaulat, CN:n Chicagon alueen rataosuudet on aikojen saatossa koottu ostamalla/fuusioimalla monia eri yhtiöitä, joiden keskinäiset yhteydet Chicagossa eivät ole olleet järin jouhevia, ratapihakapasiteetti on ollut hajallaan. EJ&E-kauppa ratkaisi ongelman, siirtämällä suurimman osan läpimenevästä liikenteestä Chicagon reuna-alueita kiertävälle kehäradalle, josta on suorat yhteydet paitsi kaikille CN:n omistamille Chicagon alueen eri rataosuuksille, niin myös yhdysliikenneyhteydet käytännössä kaikille Chicagoon saapuville rataosuuksille. Sekä Jolietissa ja Garyssa isot ratapihat, jonne on luontevaa keskittää toimintoja. |
||||
|
|
21.03.2023 21:17 | Jukka Martio | ||
| Minulla ei ole enää mielikuvaa tuosta talvesta. Kyseinen filmi oli otettu maalis-huhtikuussa, joten lähinnä katunäkymän perusteella oletin kuvan olevan maaliskuulta, mutta voi hyvin olla huhtikuulta. | ||||
|
|
21.03.2023 21:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuulimylly on pystyssä vielä tänäkin päivänä. | ||||
|
|
21.03.2023 19:50 | Topi Lajunen | ||
| Diridon on näköjään joukkoliikennemyönteinen poliitikko: https://en.wikipedia.org/wiki/Rod_Diridon_Sr. | ||||
|
|
21.03.2023 19:29 | Juhana Nordlund | ||
| Eteen ylös on jo sijoitettu "aurinko" (linjanumerokilpiteline), mutta toisaalta 24V:n heikkovirtajärjestelmää ei ollut vaunuun asennettu. Tuo aurinko asennettiin vain osaan tämän tyypin vaunuista. | ||||
|
21.03.2023 18:50 | Erkki Nuutio | ||
| Entä jos vuonna 1899 Kylänsaareen tehty Platformskjul todellakin oli tyyppiä I. Kuvan Platformskjul on tyyppiä III, ja se ei todellakaan vaikuta tehdyltä jo vuonna 1899. Voisiko siten kuvan katos olla Kylänsaaren järjestyksessä toinen katos, joka tehtiin koska järjestyksessä ensimmäinen katos esimerkiksi sattui palamaan tuhkaksi? |
||||
|
|
21.03.2023 16:43 | Hannu Peltola | ||
| Topi: Hmm, totta! Olen ollut Chicagon Union Stationilla viimeksi 2011 ja silloin kuvittelin pohjois-eteläsuunnan päättyvien raiteiden olevan alemmalla ratatasolla. Ehkä minua hämäsi länsi-itäsuuntaiset raiteet, jotka ylittivät alemmalla tasolla olevat henkilöraiteet katutasossa. Tero: Vanhaan hyvään aikaan San Franciscon kaukoliikenteen asema oli Oaklandin puolella Oakland Molessa ja matkustajat kuljetettiin lautoilla merenlahden yli: https://vaunut.org/kuva/142206?s=1 |
||||
|
|
21.03.2023 15:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Nämä vanhat 50-60 luvun kuvat ovat aina mielenkiintoisia. Kuvan laatukin ihan kohtalainen. Onko tuo tuuulimylly tuolla taustalla vielä pystyssä? |
||||
|
|
21.03.2023 15:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johtuu siitä, että käyttämissäni Platformskjul - piirustuksissa I - tyypissä oli liikennepaikkaluettelossa mainittu myös Kylänsaari. Mainittu luettelo on tosi pitkä. Toinen vastaava haksahtamiseni sattui Tyrisevän kohdalla. Sekin oli mainittu skjulin luettelossa. Rautatiemuseon kuvakokoelmakaan ei ollut siten niin kattava, kuin olin odottanut. Menin lautapäänä sitten uskomaan tämän todeksi. Muilta kohdin piirustuksissa olleet luettelot kyllä olivat kohdallaan. Myönnän hämmästyneeni, kun tuo kuva tuli näkösälle. Aloitteleva tutkija... |
||||
|
|
21.03.2023 15:40 | Petri Nummijoki | ||
| Onko maaliskuu 1956 kuvausajankohtana todennäköinen vai arvio? Talvi 1955-1956 oli yksi 1900-luvun kuuluisista ankarista talvista, joten vähän mietityttää, olisiko maaliskuussa ollut Turussakaan vielä näin keväinen tunnelma. | ||||
|
|
21.03.2023 15:31 | Erkki Nuutio | ||
| Radan varrelta -kirjan mukaan Kylänsaareen 1899 tehtiin Platformskjul I . Onko kuvan Platformskjul III korvannut tämän alkuperäisen, kun näyttää juuri valmistuneelta? |
||||
|
|
21.03.2023 15:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Jäätelöraitsikka :) | ||||
|
21.03.2023 15:20 | Kari Roininen | ||
| Nosturi taitaa olla mallia " Joutsalainen". Myöhemmin kun tuli hydrauliset nosturit,niin sijoitus oli hytin vieressä,tai sitten takapäässä. Takapään nosturilla pystyi jo vaunuunkin kuormaamaan. | ||||
|
|
21.03.2023 15:00 | Tero Korkeakoski | ||
| San Franciscon asema on vaan San Francisco (ainakin 10 vuotta ollut) ja San Josen asema on "Diridon", sitä en tiedä mitä tarkoittaa. | ||||
|
21.03.2023 13:58 | Joonas Pio | ||
| Kiitoksia! Kelihän oli juuri sellainen, miltä näyttääkin. | ||||
|
21.03.2023 13:05 | Marko Vornanen | ||
| Sr1 3030 on vetänyt T4973 Mussalosta Sulkulahteen sunnuntaina 19.3.2023. Eli on voinut olla jo 18.3.2023 paikalla. Mutta hylätty ei ole. | ||||
|
21.03.2023 12:38 | Arto Papunen | ||
| Eikö ne GoCraftilla Virossa? (Ja GoRailin testiajossa oli Virossa) | ||||