Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.03.2023 04:25 | Jouni Halinen | ||
| Mikähän tuossa Volgan lauttureissa kuvaa suomettumista, ainakaan minusta siinä ei ole muuta ”suomalaista” kuin sen piirtäjä, vetohan oli Karilta vuonna 1958 todella rohkea, ja se itsessänsä aiheutti suuren raivon veli venäläisessä. Eihän kuvassa nöyristele yksikään Suomalainen vaan vaikuttaa että kuvassa olevat läntiset ulkomaan elävät sitä tekevät, katsovat poispäin kun Neuvostoliitto kurittaa vaikutus piiriinsä kuuluvia itäblokin maita. En siis ainakaan minä ymmärrä mikä on kuvan idea?.Täysin päinvastainen ilmiö minusta kuin mitä suomettumisella tarkoitettiin. Karihan ei piirtänyt kuvaa Hesarissa julkaistavaksi, vaan Lontoossa pidettyyn sarjakuva kilpailuun, jossa se voitti lähes 300 kuvan joukosta pääpalkinnon. Seuraavaksi kuva matkasi Nykiin, sielläkin se voitti koko kilpailun ja järjestäjä olisi halunnut ripustaa siitä tehdyn mainoslakanan YK:ta vastapäätä olevan talon seinään, koko olisi ollut 20 metriä leveä ja 4 kerrosta korkea. Näin oli toimittu aikaisemminkin. Siinä kävi lopuksi niin että Kari itse (jostain syystä?) vihelsi pelin poikki, eikä lakanaa näin ollen ripustettu talon seinään. Voi vain kuvitella mitä olisi tapahtunut jos kuva olisi ollut talon seinässä ja Venäjän delekaatio olisi kävellyt siitä ohi? Ensireaktio olisi ollut tietenkin se että Kari olisi tippunut seuraavalla viikolla 6:nen kerroksen parvekkeelta kadulle. |
||||
|
24.03.2023 01:32 | Jouni Halinen | ||
| Meni sen verran väärin, että ensin maadoitettiin tulopuoli ja sitten lenkki siitä lähtöpuolelle ja tämä tehtiin ennen mittarin asennusta. Potenttiaalin tasauskiskosta laitettiin myös 16 mm/2 eristetty KeVi piuha keskuksen KeVi kiskoon. | ||||
|
24.03.2023 01:01 | Jouni Halinen | ||
| Kyllähän saa, ainakin 10 minuutin pysäköinnin Stadin keskustassa. | ||||
|
|
24.03.2023 00:44 | Jouni Halinen | ||
| Potentiaalin tasauksesta (maadoitus) hurjin esimerkki on seuraava. Takavuosina (ehkä -80 luvulle?) vesi rakennuksiin tuli kupariputkia pitkin ja jatkui myös vesimittarista eteenpäin kupariputkella tai ns. mustalla putkella. Itse tein vuoteen 1979 sähköhommia. Kun rakennukseen tuli vesi sisään ja sisähommatkin olivat valmiit, niin tuli aika hoitaa maadoitukset kuntoon. Pääkeskuksen alle laitettiin potentiaalin tasauskisko siitä sitten parinkymmenen metrin kirkas 16 mm/2 kupari kaapeliojaan tai avonaiseen sokkelikaivantoon, seuraavaksi maadoitettiin samalla kuparilla kaikki metalliset putket. Anteenimastokin olisi pitänyt maadoittaa se vain tuntui joskus unohtuvan?. Sitten se kaikista tärkein, tämän laiminlyönti on aiheuttanut ihmishenkien menetyksiä. Kupari vietiin ensin aivan vesimittarin viereen lähtöpuolelle ja siitä sitten lenkki mittarin tulopuolelle, eli näin potentiaalit tasattiin. On käynyt tosiaan niin että mittarinvaihtaja on heittänyt henkensä jos tämä on jätetty tekemättä, eli mittarin irrottamisen jälkeen putkien välillä saattaa olla hengenvaarallinen jännite. Sitä en ole ikinä miettinyt mikähän sen jännitteen määrä oli?. Osaako Timo sanoa?. |
||||
|
|
23.03.2023 23:44 | Markku Laaksonen | ||
| Kyllä meilläkin osataan maadoittaa. Espoon Kivenlahdessa metron kääntöraiteella kuljettajien WC:ssä kaikki, vesikalusteet mukaan lukien, on maadoitettu. Jostain syystä on valittu teräksiset kalusteet ja kai siellä kulkee paksua sähköäkin riittävän lähellä. | ||||
|
|
23.03.2023 23:27 | Jouni Halinen | ||
| Katso Jorma mitä kirjoitin 15.47 Mähän tämän käänsin sivuraiteelle 22.03 04:21 ja nyt pyysin että ylläpito siirtäisi tämän setin oikealle ”sivuraiteelle”. Sitä tulee tuskin kuitenkaan tapahtumaan?. Niin kuin Timo ylempänä kirjoitti. niin olisi aina hyvä lukea mitä aikaisemmin on kirjoitettu, ei tulisi turhaa toistoa. | ||||
|
|
23.03.2023 23:13 | Jorma Toivonen | ||
| Jokohan tämä KUVAN kommenttiketju on ryöstäytynyt liian kauaksi sivuraiteen vaihteesta - taitaa "porkkana" jo pyyhältää kaukana hiekkatiellä - nuo nykyiset "Kaukot"... | ||||
|
|
23.03.2023 23:11 | Stefan Baumeister | ||
| Viideltä eurolta ei oikeasti saa enää mitään :-) | ||||
|
|
23.03.2023 22:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari H.: syvästi valittaen joudun toteamaan, että en osaa ja kykene pitämään sellaisia poliitikkoja hölmöinä, jotka nimenomaan toimivat ihmisten oikeuksien hyväksi. Hölmöyttä on omasta mielestäni sen sijaan tuudittaa ja vaalia rahan oikeuksia kerääntyä harvojen oligarkkien kynsiin. Rahahan sisältää siihen sisältyvää valtaa. Muun muassa vakuutusyhtiölääkärit tietävät tämän erinomaisen hyvin! Olen vikapää luuloon, että talous on ihmisiä varten, eikä ihmiset taloutta varten. Jos olen tämän vuoksi hölmö jonkun mielestä, niin se on tämän jonkun oma valinta. Mitä STS-"lenkkimakkarapankkiin" tulee, sehän tallasi omistavan luokan varpaille olemalla vaihtoehto. Siksi se "jahdattiin kuoliaaksi". Yhtenä syynä oli myös se kuuluisa suomalaisen johtajiston perkeleen surkea taso. Mitään ei ole ikinä opittu, samoja johtajia kierrätellään firmoista toiseen tuholaismaista toimintaansa "toteuttamassa", milloin milläkin tekosyyllä. Kunhan ovat määrätynlaisten "koirasmarttakerhojen" jäseniä! |
||||
|
23.03.2023 22:07 | Arto Papunen | ||
| Kalvitsassa taitaa olla jatkossa maanantaisin sellainen tilanne kun Kalvitsasta lähtee maanantaina juna ja maanantaina menee Kaipolaan juna. | ||||
|
|
23.03.2023 21:22 | Tuomas Pätäri | ||
| Mielettömän hieno hetki saatu ikuistettua! Vaikka Fenniarail ja Operail/North Rail jo aika suuresti Suomessa operoivatkin, junamäärät siltikin ovat vielä niin pieniä, ettei tällaisia tilanteita (saman operaattorin tuplia) kovin tiuhaan tule. Noin kuukausi sitten itselläni oli tarkoitus kuvata mahdoillinen 7311:n ja 7318:n kohtaus Juurikorvessa, mutta Finntrafficin datan saanti reistaili ja viimeisistä saaduista tiedoista päättelin, etteivät junat sillä kertaa kohtaisi siellä. No, kohtasivathan ne sittenkin, mutta itse olin 10 km väärässä paikassa... Kyseinen kohtaus on tapahtunut useamminkin Juurikorvessa, vaikka aikataulun mukaisesti kohtaavatkin pohjoisempana linjalla. |
||||
|
23.03.2023 19:16 | Timo Salo | ||
| Kyllä Pasi kuvata osaa, kohde vaan on........ | ||||
|
|
23.03.2023 18:30 | Onni Tikkala | ||
| Kuva ansaitsee isot kehut, loistavasti sommiteltu! | ||||
|
23.03.2023 16:33 | Markku Naskali | ||
| Noinhan se toimi aikoinaan. Matkustin esim. Lempäälän Hakkarista Raumalle samassa vaunussa istumalla. Matkalla junaa pätkittiin. Yksi osa taisi irrota Tampereella ja jatkaa muualle. Kokemäen Peipohjassa sitten osa lähti Raumalle ja osa Poriin. |
||||
|
23.03.2023 16:12 | Mikko Herpman | ||
| Katos, eivätkös nämä rungot olleet seisontaraiteilla aiemmin. Miksiköhän on siirretty tähän laituriraiteille, ainakaan Julian mukaan ei ole vielä tälle päivälle muuta matkustajajunaliikennettä kuin seuraavan aamupendon siirtyminen Ilmalasta Joensuuhun. | ||||
|
|
23.03.2023 16:07 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuva lättäliikenteen ajalta. Kuvassa tapahtuva nopea vaunujen irrotus tai liittäminen oli varmasti Dm7 vaunujen hienoja ominaisuuksia. Etummainen veto-liite-veto on jo irti kun taemman rungon kuljettaja on saanut "pöydän auki" ja ajovalot ovat jo kytkettyinä. Lieneekö ollut normaalia että jälkimmäinen runko on liite-veto-liite-veto, eli onkohan tuo viimeinen liite lisätty runkoon lisävaunuksi taikka onko vain siirto Savonlinnaan. |
||||
|
23.03.2023 15:48 | Timo Salo | ||
| Hulppee yökuva! | ||||
|
|
23.03.2023 15:47 | Jouni Halinen | ||
| Ensinnäkin eikö olisi fiksua siirtää tämä setti keskustelun puolelle vaikka nimellä ”suomettumisen aika”?. Olisko jo mahdollista saada ”sivuraide” takaisin elävien kirjoille?, tuleeko puoltoääniä?. Hommahan voisi mennä niin että perättäisiä kommentteja tehdään muokkaamalla edellistä ja uusi aloitetaan vasta sen jälkeen kuin joku muu on lisännyt kommenttinsa, näin keskustelun etusivu pysyy siistinä. Puoltoääniä?. Törmäsin tähän pro gradu työhön jokunen aika sitten, se tuntui mielenkiintoiselta joten lukaisin sen. Asian ytimessä on se, että miten kommarit onnistuivat hukkaamaan rahansa (100:milj mummoja). Koko porukasta käytetään tekstissä nimitystä KD-leiri, siihen kuului suuri määrä yhdistyksiä, kirjapainoja ym muita osakeyhtiöitä. Pahimmassa vauhtivaiheessa 80-luvun jälkipuoliskolla leirin keskeinen taloudenhoitaja ajeli valkoisella kalliimman hintaluokan Mersulla. Kuinka korroosio eteni – ja vei Koitosta Koittoon. Suomen Kommunistisen Puolueen talouskriisiin 1981–84 johtanut kehitys, kriisin torjunta, torjujat ja seuraukset ”Hyvät toverit! Luokkataisteluun välittömästi liittyvä kysymys on taistelun rahoittaminen.” SKP:n Turun piirin edustaja Jorma Valtakari SKP:n IX edustajakokouksessa 1951 ”Käsitämme asiat hullusti, jos odotamme, että Nl maksaisi meille kaikesta mitä teemme.” Järjestösihteeri Martti Malmberg SKP:n puoluetoimikunnassa 4.6.1947 ”Hevoset ovat alue, josta kukaan ei osaa sanoa mitään varmaa.” Taloudenhoitaja Jorma Sorvari SKP:n keskuskomitealle kirjeitse 27.5.1988 Poliittisen historian pro gradu -työ. Turun yliopisto, kesäkuu 2020 Hannu Miettunen Tarkastettu Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/151068/Miettunen_Hannu_opinnayte.pdf;jsessionid=EA0E1A1A8FA93D682167C351344F4E76?sequence=1 |
||||
|
|
23.03.2023 15:40 | Petri Sallinen | ||
| Karjalan palauttamista koskevan keskustelun yhteydessä energiatoimialalla laskettiin se, mikä maksaisi korjata alueen sähkö-, kaukolämpö-, vesi- ja viemäriverkot ynnä energiantuotantojärjestelmä. Kokemusta ja tietoa oli, koska em. infraa oli ehditty saneerata suomalaisvoimin alihankintatöinä Neuvostoliitossa. Lopputulema oli, että Suomen kansallisuusvarallisuus ei olisi puuhaan riittänyt. Tämän lisäksi olisi pitänyt investoida muuhun infraan: maanteihin, rautateihin ja tietoliikenneverkkoihin kiinteistöistä puhumattakaan. | ||||
|
|
23.03.2023 15:12 | Kari Haapakangas | ||
| Sydämellisempiä, siis hölmömpiäkö? Pankkikriisin olisi voinut hoitaa paremminkin, mutta konstit olivat vähän vähissä. Oman lusikkansa pani soppaan oppositiokin, joka halusi kerätä fyffet talteen käytännössä arvottomasta STS-pankista. Siksi pankeille tuli annettua se kuuluisa avoin piikki. Ahon hallituksen aikana päästiin eroon niin sanotuista määrävähemmistösäännöistä (miltei jokainen menoleikkaus oli estettävissä määrävähemmistöllä), mutta ei SDP & co niistä ilmaiseksi luopunut! Varsinaiset isot leikkaukset tehtiinkin sitten suurten sydämien Lipponen I & II -hallituksissa. Onneksi meillä oli välillä Sipilänkin hallitus, ettei vasemman laidan tarvitse kansaa pelotella enää Aholla... |
||||
|
|
23.03.2023 14:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistettakoon, kuinka Neuvostoliiton suurlähetystön virkamies sekaantui metallityöläisten kolme kuukautta kestäneeseen lakkoon vuonna 1971. Kyseinen "toverinrakastaja" kuitenkin kärysi ja pistettiin rapsakasti Moskovan-junaan pelkällä menolipulla varustettuna. Jannu innostui leikkimään vallankumouspelastussaarnaajaa... Mitä Karjalan palauttamiseen tulee, niin sillähän olisi ollut aivan valtava boostaava vaikutus työllistämiseen. Oliko Koivisto tässä tapauksessa nero vai hylkiö, riippuu katsantokannasta. Tuolloisen laman aikana oikeistolaisimmat pellet riemuitsivat siitä, kuinka ay - liikkeen valtaa nyt murennetaan! Siinä mielessä lama tuli erityisen toivottuna. Tiedä sitten, kuinka olisikaan käynyt mikäli Työreformi-Ahon/Rahanpalvoja-Viinasen hallituksen tilalla olisi ollut edes vähän sydämellisempiä ihmisiä! Nähdäkseni Koivistolla ei kovin montaa vaihtoaehtoa ollut...? Herra Erkin kommentin viimeinen kappale on kovin kovasti totta. Silti selviydyimme siitäkin ajasta! |
||||
|
|
23.03.2023 14:37 | Timo Salo | ||
| Jos tuo nimitys Noki-Petteri ei oikein sovi, niin mites olis Mustanaamio? (ja pahan merkki) | ||||
|
|
23.03.2023 14:08 | Jouni Hytönen | ||
| Olikohan myslijogurtti 3,50 €. | ||||
|
|
23.03.2023 12:44 | Erkki Nuutio | ||
| NL:n edustajien (kuten ns. kotiryssät) jatkuva myyräntyö alkoi tehota kun poliitikot havaitsivat että joustavamman politiikan edustajien syytökset "neuvostovastaisuudesta" työnsivät periaatteellisimmat poliitikot syrjään ja pahimmillaan "valtakunnankiroukseen" (Tanner, Junnila, Ehrnrooth jne.). Kirouksesta saattoi vapautua vain täydellisellä nöyrtymisellä ja toistuvilla katumisharjoituksilla ja -matkoilla (kuten Leskinen). SDP:n osalta täydellinen antautuminen tapahtui kun Tanner saatiin lopullisesti sivuun. Siitä lähtien puolue tuotti suomettumisen puhtaimpia monumentteja (kuten Sorsa). Lopuksi kaikki peliin taipumattomat poliitikot olivat sivussa merkittävistä tehtävistä ja palkkioviroista ja enintään sirpalepuolueissa. |
||||
|
23.03.2023 12:25 | Raimo Harju | ||
| Kyllä vaan, tai edes ulkoisesti kunnostettuna. | ||||
|
|
23.03.2023 12:10 | Petri Nummijoki | ||
| Paasikivi uskalsi kuitenkin nimittää hallituksia, jotka eivät olleet Neuvostoliitolle mieluisimpia vaihtoehtoja eikä myöskään vetänyt omilta hallituksiltaan tilaisuuden tullen mattoa alta. Olennainen kysymys suomettumisen kannalta onkin, miksi 1958-1981 olisi ollut välttämätöntä harjoittaa pidemmälle menevää myöntyväisyyspolittiikkaa, kuin 1940-luvulla ja 1950-luvun alkupuolella? Kaiken järjen mukaan Neuvostoliitolla oli kuitenkin vähemmän painostuskeinoja, kun sotakorvaukset oli jo maksettu, Porkkala saatu takaisin, Suomen kansainvälinen asema parantunut eikä elintason kasvun myötä sisäisen epävakauden uhka enää kovinkaan korkea. | ||||
|
|
23.03.2023 11:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitähän tuolla ruhtinaallisella viiden euron setelillä mahtaa ravintolavaunusta tämän päivän hinnoilla edes saada? :D | ||||
|
|
23.03.2023 10:21 | Petri Sallinen | ||
| Aika yleisesti suomettumisen ajan tulkitaan käynnistyneen Kekkosen ensimmäisestä presidenttikaudesta ja jatkuneen Neuvostoliiton hajoamiseen asti. Oliko Kekkonen pelkästään reaalipoliitikko vai oliko mukana myös henkilökohtaisia intressejä — en tiedä. YYA-sopimus itsessään oli jo yksi suomettumisen muoto, samoin Neuvostoliiton mahdollisuudet vaikuttaa Suomen sisäpolitiikkaan ja määritellä hallituskelpoiset puolueet. Vaikutus ulottui myös Suomen ja NL:n väliseen kauppaan, joka oli hyvinkin politisoitunutta. Suomettumiselle on helppo naureskella jälkikäteen ja ihmetellä, miksi siihen suostuttiin. Oliko se kuitenkin keino selvitä hengissä ja itsenäisenä suurvallan kyljessä — tässä on jälkiviisaille tehtävää. |
||||
|
|
23.03.2023 09:50 | Petri Nummijoki | ||
| Kyllähän Kekkosen toiminta yöpakkasten aikaan 1958 tai vuoden 1961 noottikriisissä palveli Kekkosen omaa henkilökohtaista etua. Vaikea nähdä, että Suomen etua olisi palvellut, kun Neuvostoliittolle käytännössä taattiin tästä eteenpäin veto-oikeus Suomen hallituksen kokoonpanoihin ja presidentinvaalien ehdokasasetteluun. Jos sitten katsotaan, mitä Ukrainassa tällä hetkellä tapahtuu niin en osaisi nähdä suurena virheenä, ettei Koivisto innostunut ajatuksesta Karjalan palauttamiseen. Tuskin siihen olisi ollut 1990-luvun alkupuolella edes varaa, kun Suomen talous oli muutenkin konkurssin partaalla. |
||||
|
|
23.03.2023 09:44 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös tämä ole ainoa säästynyt kiitojunan vaunu eli muut tämän rungon vaunut on romutettu jo kauan sitten. Ja tämän ainoankin kunto on lohduton. Jos ihan fantasiamaailmassa ilman resurssirajoitteita haaveilisi, Hr11-vetoinen kiitojunarunko, jossa siis olisi toimiva Hr11 1950 veturina ja mukana tämä vaunu kunnostettuna sekä kaksi replikavaunua, olisi ollut vaikka rautateiden 150-vuotisjuhlissa 2012 melko hieno näky. :) | ||||
|
|
23.03.2023 09:14 | Erkki Nuutio | ||
| Täydennetään vielä että Macmillanin valtiovierailu Suomeen tapahtui 8.1963. Isantä oli tietysti Kekkonen ja Valkeakoskella isäntä oli tietysti Juuso Walden. Suomi ei ollut suomettunut 50- ja 60-luvuilla. Kekkosen kanssakäyminen neuvostojohdon kanssa tapahtui lähinnä Suomen talousetujen ja -tarpeiden vuoksi sekä Suomen turvaamiseksi neuvostouhkaa vastaan. Kekkosen kaveeraus etenkin Hrustsovin kanssa tähtäsi Karjalan palautukseen. Muun bolsevikkijohdon tietäen se toki oli epärealistista. Koiviston aikana se tuli mahdolliseksi. Tämä ei uskaltanut tarttua Venäjän hallituksen esittämään tarjoukseen. |
||||
|
|
23.03.2023 00:09 | Jouni Halinen | ||
| Mä kopsasin tämän Sakulinkin tuonne keskustelun puolelle, löytyy tulevaisuudessa paremmin. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14108.0 | ||||
|
|
22.03.2023 23:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä luulen että se on sama vaunu jota pidettiin Herttoniemen ratapihalla jonain työmaakoppina 1970-80 -luvulla. | ||||
|
|
22.03.2023 22:57 | Jukka Ahtiainen | ||
| Potentiaalintasaus on hyvä juttu, koska metallirakenteisiin voi indusoitua varaus tai osa voi tulla jännitteiseksi läheisen osan / kaapelin eristyksen vaurion vuoksi. Tuossa ollaan ajomoottorin puhaltimen kyljessä. | ||||
|
22.03.2023 22:55 | Niko Rolamo | ||
| Tilanne pari vuotta sitten... Onkohan vielä pressun alla vai lopulta hajonnut ruskeaksi pölyksi raiteille? Nyt kun lumet alkavat vähitellen sulaa, voisi käydä tarkastamassa mitä on jäljellä. Kenen vastuulla museon omistuksessa oleva konepajan raiteen kalusto mahtaa olla, jos kyselisi lupaa vähän tarkempaan tarkasteluun? | ||||
|
22.03.2023 22:54 | Mikko Ketolainen | ||
| Mitenkähän on huomisen T7146 lähtöaikataulu Suolahdesta kun ei ole muita junia liikenteessä, lähteeköhän matkaan etuajassa? T7145 pääsi perille Suolahteen kolme tuntia etuajassa. Varsinainen saapumisaika olisi ollut kello 0.06, mutta olikin perillä "jo" kello 20.57. | ||||
|
|
22.03.2023 22:49 | Niko Rolamo | ||
| Sattuukohan kukaan tietämään yksilön historiikkia tarkemmin, lähinnä kuinka se on Haapamäelle päätynyt ja minne jäivät rungon kaksi muuta vaunua? | ||||
|
|
22.03.2023 21:38 | Timo Salo | ||
| Kyllä on siistä, kun kaikki on uutta! Pistää myös silmään tuo tutuksi tullut saksalaisten kova maadoittamisen tarve, ehkä kuitenkin paikallaan tässäkin tapauksessa! | ||||
|
|
22.03.2023 21:08 | Roope Prusila | ||
| Junan vaunumäärästä tulee mieleen VR:n "mörkö". Paljonko mahtaa kulua dieseliä siinä, kun tuo vaunuletka kiihdytetään matkavauhtiin... | ||||
|
|
22.03.2023 20:47 | Jouni Halinen | ||
| Timo älä nyt hermostu. Kyllähän linkki "tiedon luokse" on aina hieno juttu, varsinkin jos se luotettava, niin kuin nyt on. Sen olen itsekkin joskus huomannut että joskus leukoja lonksutellaan aivan turhaan, asia on jo kerrottu edellisissä kommenteissa (tai niiden linkissä). Sen verran olisit voinut laittaa hups herrat ovat xx ja cc + linkki | ||||
|
|
22.03.2023 20:28 | Timo Salo | ||
| Noita linkkejä on vissiin turha tänne laittaa, kun kukaan ei niitä lue! Nytkin tuossa Visavuoren museonjohtaja Päivi Myllylän blogissa kerrotaan keitä nuo ulkomaan ihmettelijät on tuossa Volgan Lautturit-piirroksessa... :-( | ||||
|
|
22.03.2023 19:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, oikeanpuoleinen alanurkan hattupääherra on "Ike" Eisenhower (kaksi kautta USA:n presidenttinä 1950-luvulla). Oli meinaan sotasankari, joka oli johtavana sieluna Normandian maihinnousussa 1944. | ||||
|
|
22.03.2023 15:43 | Erkki Nuutio | ||
| Etummaisin herra on suuresti kunnioitettu Britannian Pääministeri Harold Macmillan. Tämä vieraili maassamme tukitoimien ajajana Talvisodan aikana ja virallisesti pääministerinä 60-luvun alkuvuosina. Hän vieraili mm. Valkeakoskella, jossa itsekin seurasin suuressa kansanjoukossa hänen autosaattueensa ohikulkua. Macmillanin muistelmissa 1939-1945 (The Blast of war) on pätevät kappaleet The Russian Thrust (s.13-27) ja The Winter War (s.28-59). Edellinen selvittää itsenäisyytemme alkuvuosia ja jälkimmäinen itse sotaa. Kappaleessa The New Allies Macmillan esittää (s.146) laajan pahoittelun Suomen menetyksistä ja Baltian tuhosta 1941-1945, joka alkoi: So it came about that, in December 194§1, to my great sorrow, Britain declared War on Finland. I have always thought that this was an error. .... Toinen kokonaamallinen herra etualalla on joko presidentti Dwight Eisenhower tai ulkoministeri John Foster Dulles (joka ei suostunut lähettämään onnittelusähkettä presidentti Kekkoselle tämän astuessa tehtäväänsä vuonna 1956). |
||||
|
|
22.03.2023 15:17 | Jouni Halinen | ||
| Näihin kuviin Karin ura Hesarissa päättyi, alkuun niitä julkaistiin, sitten tuli stoppi ja Kari sanoi itsensä irti samantien. https://www.youtube.com/watch?v=gWIUx-EcM1Q | ||||
|
|
22.03.2023 14:57 | Jouni Halinen | ||
| Mä arvelin että he ovat Suomalaisia, koska ovat niin nöyristelevän näkoisiä, eivät halua edes katsoa tapahtumaa, eihän länsipoliitikkojen olisi tarvinnut näin käyttäytyä?. | ||||
|
|
22.03.2023 14:47 | Timo Salo | ||
| Lue Kari tuo linkki, niin tiedät... | ||||
|
|
22.03.2023 14:40 | Kari Haapakangas | ||
| Eivät ne ole suomalaispoliitikkoja, vaan läntisen maailman johtajia. Hrutsevhan huutaa heille: "hävetkää, imperialistit", joten ei siihen oikein voi suomalaispoliitikkoja kuvitella. | ||||
|
|
22.03.2023 14:02 | Timo Salo | ||
| Hups:http://palvipalvelu.blogspot.com/2015/10/ | ||||
|
|
22.03.2023 13:55 | Jouni Halinen | ||
| Alkuperäinen lja Repinin maalaus "Volgan lautturit" https://fi.wikipedia.org/wiki/Volgan_lautturit_%28maalaus%29 | ||||
|
|
22.03.2023 13:51 | Timo Salo | ||
| Veikkaan sitä Olavi Honkaa ja Tuure Junnilaa... | ||||
|
|
22.03.2023 13:18 | Jouni Halinen | ||
| Tässä Karin alkuperäispiirros https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002791372.html Myös tästä suomalaiskuvasta nousi jättikohu 1958. Kari julkaisi suomettumista kritisoivan Volgan lautturit piirroksen vuonna 1958 Lontoossa poliittisten piirrosten näyttelyssä. Presidentti Urho Kekkonen pahoitteli piirrosta julkisesti Neuvostoliitolle. Mulle ei tule mieleen ketä ovat nuo kaksi suomalaismiekkosta oikeassa alanurkassa?. https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tasta-suomalaiskuvasta-nousi-jattikohu-1958/5cd32544-1b84-39b3-8b3d-933fcc369260 |
||||