Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.02.2024 12:58 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuon kuvan kommenteissa luki, että Dr13:sta on 4000 litran polttoainetankki https://vaunut.org/kuva/88440 | ||||
|
|
15.02.2024 10:32 | Raimo Harju | ||
| Paljonko se Dr13 hörppäs sitä polttoöljyä. | ||||
|
15.02.2024 08:26 | Kari Haapakangas | ||
| Melkoisia viritelmiä stukiin tosiaan tehtiin, alle kolmen tonnin koneessa tonnin ilmapommi on melkoinen kuorma! Kahden 37 mm tykin asennus teki sekin melko höpöä lento-ominaisuuksille, mutta oli kyllä tehokas panssareita vastaan. Ei toki Saksa ainoana harrastanut järeänpuoleista tykkiaseistusta lentokoneissa. Britit esimerkiksi varustivat jo hävittäjäksi vanhanaikaisen hurricanen 40 millin tykeillä ja aiheuttivat "erämaan ketulle" melkoisesti päänvaivaa. Jenkkilässä rakennettin lentokone 37 mm tykin ympårille. Lopputulos ei omia pilotteja miellyttänyt, mutta venäläiset ihastuivat. Hulluuden huipentuma oli "Luftwaffwen sytkärin" varustaminen 75 mm pst-tykillä. Tulos ei ollut erityisen onnistunut, mutta säikäytti varmasti T-34 miehistöltä huonot housuun. Matalalentoa tekevä nelimoottorinen (mutta kaksipotkurinen) oli kuitenkin melkoisen helppo saalis "taivaallisille ohiampujille". Mahtoivatko Rudelin hoitelemat neljä panssarijunaa olla panssarijunia vai pikemminkin rautatietykistöä? Etulinjaan änkeävä panssarijuna oli sentään tuossa maailmanpalossa jo pahasti vanhentunut asejärjestelmä. |
||||
|
|
15.02.2024 07:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oberleutnant Hans-Ulrich Rudel Junkers Ju 87 - Stuka-pilottina upotti "Marat"-taistelulaivan Kronstadtin satamaan 21.9.1941 tuhannen kilon pommilla. Osui ilmiselvästi ammusvarastoon. Marat oli oikea järkäle laivaksi: uppoumaltaan 23 000 bruttorekisteritonnia. Rudel muutenkin rikkoi neukkukalustoa ihan riittämiin: 519 panssarivaunua, neljä panssarijunaa, yhdeksän vahvistettua ilmavoittoa, 70 maihinnousualusta, yhden risteilijän, yhden hävittäjäaluksen, yli 800 maakulkuneuvoakin. Yli 2500 sotalentoa, tuli itse alas ammutuksi 32 kertaa, menetti toisen jalkansa ja eikun taivaalle taas tekojalan turvin liihottelemaan. Neukut kovin pahoittivat mielensä: käskivät ampua alas Stukan, jossa oli "pitkät tangot" (37 mm pst-tykit siipien alla, ilmeisesti konetyyppi oli Ju 87 G). Rudel sekoili sodan jälkeen uusnatsipiirien kanssa. Oli vissiin jäänyt sotamoodi päälle...? |
||||
|
15.02.2024 07:18 | Jimi Lappalainen | ||
| En silti halunnut häiritä yksityisaluetta, vaikka se ehkä sallittua olisikin ollut. Ja ihan hyvä kuvahan tästä näinkin tuli :) | ||||
|
|
14.02.2024 22:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, "sotilasasiantuntija Paasonen", etunimistöiltään Guyla Arpad Aladar...? Alias tiedustelupuolen taitaja ja myös erinomaisen kunnostautunut. Älkää sentään lähettäkö minua Kolyman hiilikaivoksiin siksi, kun en tähän hätään heitellyt heittomerkkejä Aladar - nimineuvoksen etunimiritirimpsuun. |
||||
|
|
14.02.2024 21:55 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva on vuodelta 1936. Lähde Johannes Mälkönen "Viimeisellä rajalla" (Vapaussoturien Huoltosäätiö, 1982, 240 s.), s. 61. Mälkönen itse oli Rajajoen junien konduktööri 1.9.1934 alkaen Talvisodan aloittaneisiin tykinlaukauksiin asti 30.11.1939 asti. Järeät laukaukset tulivat silloin taistelulaivoilta Marat ja Oktjabrskaja Revolutsija, jotka olivat 3 km päässä Terijoen rannasta ja Rajajoen asema oli kohteena. VR:n erityisluvalla oli asemalla Paasikiven neuvottelumatkojen alettua lokakuusa 1939 aina lähtövalmiina I & II luokan telimakuuvaunu henkilöstöä varten ja käyttövalmis veturi. Ei yövuorossa olleet henkilöt vietiin aina vaunussa yöajaksi Terijoelle ja takaisin Rajajoelle aamuksi. Sodan sitten alettua koottiin henkilöstö nopeasti vaunuun ja vietiin turvaan ja kulkuraiteilla olleiden ratapihan miinojen nallit pistettiin paikoilleen. Oheisesta kuvasta syntyy vaikutelma, että VR:n veturi odotti sillalla Suomeen tulevia matkustaja- ja tavaravaunuja. Ainakaan 30-luvun loppupuolella ei näin liene ollut. Kun neuvostoupseeri (KGB) oli tunnistanut tulijat rajaviivalla, jatkoi suomalaisjuna Valkeasaareen, missä rahti siirrettiin neuvostovaunuihin suomalaiskonduktöörin (useimmiten mainittu Mälkönen) ohjauksessa neuvostoupseerin valvoessa. Nämä olivat suomentaitoisia ja toiminta oli luontevan ystävällistä puolin ja toisin. Aseman kahvilaa ja kioskia (sanomalehdet, vodka jne.) sopi käyttää. Vastaavasti rahdin siirto suomalaisvaunuihin tapahtui Rajajoella. Neuvostolaiset viljavaunut saatettiin kuljettaa pidemmällekin Suomeen. Sivuutetaan tässä käytäntö henkilövaunuja koskien. Paasikiven ensimmäisen matkan aikoina lokakuun 1939 alussa tavaraliikenne supistui. Bensiinin ja polttoöljjen tulo loppui ja muidenkin tavaroiden tulo väheni. Viljantulo väheni olemattomiin. Ainoastaan suolantulo jatkui. Mälkösen kirjassa on täsmällisimmin kuvattu välikohtaus, joka tapahtui Rajajoen sillalla ilmeisesti 15.101939, kun sillan NL:n puoliskoa ilman selityksiä alettiin lankuttaa ja tilkitä mullalla ajoneuvoajoa varten. Suomalaiset rajavartijat ampuivat varoituslaukauksia ja sen perään laakatultakin ennen perääntymistään kauemmaksi. Mälkönen ja neuvostoupseeri rauhoittivat kohta tilannetta ja suomalaisten tietoon tuli, että sillan ylittäisi autolla Paasikiven neuvottelujen sihteeri Nykopp ja sotilasasiantuntija Paasonen. Nämä olivat tuomassa nopeutetusti toisen neuvottelumatkan tuloksia hallitukselle ja Mannerheimille. Neuvostoupseeri jätti rajavartijoiden laakatulituksen huomiotta, koska he itse olivat rikkoneet rajarauhansopimusta laiminlyömällä sopimuksen määräyksen omien toimien ennakkoilmoittamisesta vastapuolelle. Lankut tulivat varsinaiseen käyttöön pari viikkoa myöhemmin. Sitä tarkoitusta varten ne varmaan oli hankittukin. Suosittelen konduktööri ja suojeluskuntaluutnantti Mälkösen kirjaa mitä tulee mm. liikenteeseen Rajajoella ja Valkeasaaressa 30-luvun loppupuolella. |
||||
|
14.02.2024 20:01 | Timo Järvi | ||
| Hyvän näköinen rautatiemiljöö ja vauhdin hurmaa. | ||||
|
14.02.2024 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mälkönen oli Karjalan poikii. Eikä ihme, että oli samalla suojeluskunta-aktiivikin. "Rajalla on rajan kirot." |
||||
|
14.02.2024 19:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, enemmänkin ns. tykkivenediplomatiaa! Hupsista, klo 4.45 aamulla syyskuun ensimmäisenä 1939 Danzigissa Westerplatten redillä... Muuten, Aatulle sota lävähtikin yllätyksenä, kun hänen vanha kiristystaktiikkansa ei toiminutkaan. Niin kuin oli toiminut Reininmaalla, Anschlussissa ja Sudeettikriisissäkin. Jätkät oli täysin pallo hukassa, että mitäs nyt tehdään, vaikka itse olivat tunkemalla tunkeneet kohti sotaa. Aatu oli kuin oppimiskyvytön murtovaras, aina samalla taktiikalla, kunnes naapureiila tuli mitta täyteen. Ja niin jäi samppakaljakauppias von Ribbentrop joukon jatkoksi kuin Pokkila punakaartissa, ei mitään käyttöä (ennen kuin muistui Risto Rytty eiku - anteeksi ööö tuota - Ryti mieleen kesällä 1944). |
||||
|
|
14.02.2024 19:38 | Erkki Nuutio | ||
| Pikajunan ylikonduktöörinä toimineen Johannes Mälkösen kiinnostavassa ja hyvin kirjoitetussa muistelmakirjassa "Viimeisellä rajalla" (Vapaussoturien Huoltosäätiö, 1982, 240 s.) on 12 sivuinen omakohtainen ja epäilemättä täsmällisin kuvaus pelastus-, ensiapu- ja raivaustoimista onnettomuuden henkilövahinkojen lieventämiseksi. Mälkönen johti näitä toimia määrätietoisesti, tärkeänä apunaan junassa matkustaneet ja itse vähin vaurioin selvinneet kolme lääkäriä ja kolme sairaanhoitajaa sekä majurin johtamana toiminut varusmiesryhmä. |
||||
|
14.02.2024 18:57 | Ossi Rosten | ||
| Tästä (sattumakuvasta) ei ihan äkin uskoisi että ollaan "keskellä" Helsinkiä | ||||
|
|
14.02.2024 18:41 | Kari Haapakangas | ||
| Enpä usko kolmannella valtakunnalla olleen paljon käyttöä diplomatian kielelle... | ||||
|
|
14.02.2024 15:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisaalta, englanninmongerrus oli jätetty saarivaltakuntalaisille melko suosiolla. Saksa ja ranska vallitsivat Euroopassa, saksan ollessa tieteen ja tekniikan kielenä ja ranskankielellä hoidettiin diplomatiakielenkäytöt ja keskustelut. Herra Kari, ei se nyt niin kovin alisteista ollut. Suuriruhtinasaikana, ja etenkin sen loppuvuosina ryssänkielen ehdottomaan pakollisuuteen reagoitiin aika tavalla yksimielisesti, joten saksankieleen paneuduttiin iso uhma päällä. Englanti kulki voittokulkuaan, polttoaineenaan lähinnä ylimielisyys. Kolonialismi levisi ympäri maailmaa, jäykän ylähuulen säestyksellä. "Aurinko ei koskaan laske imperiumissamme", etenkin Enklannin-Petti kakkosen valtakauden alkuvuosien aikana. |
||||
|
|
14.02.2024 15:08 | Hannu Peltola | ||
| Ja mukavaa, että matkustusmahdollisuus on ollut myös sotakoirilla! Harvinainen lippu, en ole ennen tällaista nähnyt (enkä ollut huomannut 2017 lisättyä kuvaa...) |
||||
|
14.02.2024 14:55 | Panu Breilin | ||
| Tämä tiilestä tehty on Tornion uudempi asemarakennus vuodelta 1928. Siihen aikaan oli koristelu jo alkanut mennä pois muodista. Alkuperäinen puinen asemarakennus on tämän pohjoispuolella: https://vaunut.org/kuva/157004 | ||||
|
|
14.02.2024 14:37 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan se kuitenni tiilestä tehty! Sellainen ei todellakaan ollut tavallista köyhän suuriruhtinaskunnan valtionrautateiden asemarakennuksissa. Kieltämättä alakerrasta tulee mieleen, että ei olla oltu oikein varmoja rakennetaanko tässä asemaa vaiko konepajaa... |
||||
|
|
14.02.2024 14:35 | Kari Haapakangas | ||
| Suomalais-saksalaiselle suhteelle tyypillistä, että saksa on tässä se alisteinen kieli. Kaikin paikoin ei alusmaan kieltä vaivauduttu käyttämään lain. Opetelkoot herrakansan kieltä, jawolh! Hyvin saksalaista tuo leimasimen käyttökin. Ei niin pientä herraa, etteikö olisi löytynyt oma henkilökohtainen leimasin, jolla saattoi arvonsa leimata näihin ylen tärkeisiin ja monilukuisiin papereihin. |
||||
|
14.02.2024 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Härmä, kirrrves ja perrrkeles! Tullahan Härmän asemalle, seinät veres ja puukkoo oves pystys!" | ||||
|
|
14.02.2024 14:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisi kirjoitettu saksalaisten Luftwaffen "Feldluftpark Porin" esikunnan toimistossa? Sellainen iso ilmailuvarikko oli sodan aikana juuri Porissa. Ja vieläpä kapteenin arvoinen lippukirjuri...? Salaussyistä käyttivät juuri kenttäpostin toimipaikan postinumeroa. Muutoinhan olisi ne "toisen kenttäpostinumeron" (= "Andere Feldpostnummer") jannut keksineet paikan olemassa olemisen? |
||||
|
|
14.02.2024 13:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan sotasilla oleminen ja sen yhteydessä "Revoljutsija" syönyt Ryssänmaan valtionkassaa siinä määrin, että "halvalla", kuten Tankki täyteen - nimisessä kovasti huvittuneisuutta herättäneessä näköraario-ohjelmasarjassa? | ||||
|
14.02.2024 11:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Aloin itse etsiä sveitsiläisten veturivalmistajien eri malleista ja SLM:n eri yksityisradoille valmistama Be 4/4 osuu lähimmäksi mutta sen valmistus alkoi vasta 1931. | ||||
|
|
14.02.2024 09:57 | Vesa Höijer | ||
| Katto on oikein tyylikäs. | ||||
|
|
14.02.2024 00:31 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos vastauksesta... | ||||
|
|
13.02.2024 22:44 | Hannu Peltola | ||
| Tuo rata ei käynyt edes mielessäni! En tiennyt, että radalla oli sähkövetureita enkä tiennyt vilkkaasta tavaraliikenteestä. Huippumielenkiintoinen kuva! | ||||
|
13.02.2024 22:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun edesmennyt isä sanoi n 50 vuotta sitten kun ajettiin mökille tuota taaempana kulkevaa maantiesiltaa pitkin, osoittaen lättähattujunaa joka ajoi rautatiesillalla, että "10 vuoden päästä nuokin junat kulkee sähköllä". Hieno kuva joka tapauksessa! |
||||
|
|
13.02.2024 21:44 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä, AEG on valmistaja ja rautatie on Portugalissa Sociedade Estoril yhtiön rata, joka siirtyi valtiolle 1977. Pari vuotta sitten julkistettiin suunnitelma sähköistyksen muuttamiseksi samaksi kuin muuallakin maan rautatieverkolla. En ole seurannut onko tehty tai onko edistynyt. | ||||
|
|
13.02.2024 21:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Siihen tulokseen minäkin olen tullut, koska mikän muu kuin Siemens ja AEG eivät valmistaneet ainakaan isoja sähkäreitä Saksassa 1926, ja Siemensiläisiähän on VR:llä. Tämä veturi on Portugalista, Lissabon-Estoril-Cascais paikallisradalta. Sinne on ainakin valmistunut AEG:n Bo' Bo' tyyppinen veturi 1500 V tasavirtajärjestelmälle. Tässä https://presenteepassado.blogspot.com/2014/05/a-linha-de-cascais.html on kuva kanssa |
||||
|
|
13.02.2024 21:22 | Jorma Rauhala | ||
| AEG-veturi. | ||||
|
13.02.2024 19:46 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Paulin myöhemmässä kuvassa Ohn-vaunuineen kerrotaan osoitteena olleen nimenomaan Kuusankoski: https://vaunut.org/kuva/55988 | ||||
|
13.02.2024 19:38 | Jarno Piltti | ||
| Mites tuo oveen maalattu tai maalin alta esiin haalistuva X? Muistelen jostain lukeneeni että itsenäisen Viron rautateillä tuollainen X tarkoitti vaunua, joka ei saa liikennöidä Venäjälle (vai oliko se toisin päin vaunu joka saa). Jotenkin koskettavaa jos entisen itsenäisen Viron vaunu käy sotilasjunassa Porkkalassa. | ||||
|
|
13.02.2024 19:37 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Millekähän sellutehtaalle menivät? Ihan vain Kuusankoskelle, Kymijokilaaksoon vai Lappeenranta-Joutseno-Imatra -akselille? | ||||
|
|
13.02.2024 19:23 | Eljas Pölhö | ||
| Lisää vinkkejä: Veturin valmistusmaata on sivuttu tavalla tai toisella, joten se on Saksa. Valmistaja on toimittanut vetureita Suomeen yksityisille, VR:lle vain koneistoja ja voimansiirtoja. Veturilla liikennöidyllä radalla oli kolmaskin sähköveturi, valmistettu Englannissa 1950/51. Muutoin yhtiöllä oli vain höyryvetureita, pienvetokalustoa ja suurin osa kalustosta oli sähkömoottorivaunuja/sähköjunia. Tästä radasta löytyy Vorgista kyllä kuva tai kuvia valtion liikennöintiajalta ja rata on edelleen ainakin henkilöliikennekäytössä. | ||||
|
|
13.02.2024 19:17 | Jarno Piltti | ||
| Häkellyttävän pieniä verrattuna nämä syrjäyttäneeseen Ohn-vaunuun. Isoja tietysti jos vertaa tuon Transitin lavaan. | ||||
|
13.02.2024 19:08 | Jarno Piltti | ||
| Hkba ja kaksi venäläistyyppistä teräskelavaunua, toisesta puuttuu kate. Moista ei paljon kuvissa näy! Vai onko kyseessä katteeton kelavaunutyyppi? | ||||
|
|
13.02.2024 19:01 | Jarno Piltti | ||
| Nyt on laadukas knoppi. Vihjeitä on vaikka kuinka ja siltikään ei löydy. Eniten häiritsee tuo että valmistaja on tehnyt vetureita myös Suomeen, sitä ei sanota onko valtiolle vai kenelle... | ||||
|
|
13.02.2024 18:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunut olivat entisiä Hdk:ta. | ||||
|
13.02.2024 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herra Juha. Luulisi VR:n pinttyneimmällekin kolikonsäästäjälle olevan kokemusperäisesti selvää, että keskellä tammi- ja helmikuun kylmiä ei pihakoivu yhtäkkiä puhkea lehteen ja ala samalla peipposet liverrellä, suvisen auringonpaisteen myötä. Ei, vaikka kuinka palavasti rukoilisit polvillesi vaipuneena ja silmät luotuna ylös taivaaseen...! |
||||
|
|
13.02.2024 18:46 | Pasi Seppälä | ||
| No nyt tuli taas varsin mieluinen otos. Tällaisesta hakejunasta olisi kiva nähdä samanikäinen linjakuva. | ||||
|
Kuvasarja: Umpitavaravaunujen sisustaminen armeijan kuljetuksissa |
13.02.2024 18:04 | Juha Toivonen | ||
| Gd, Gb, Ga vaunuissa en ole milloinkaan matkustanut, mutta 1980-luvun "rintamajermuna" jouduin kerran ja hieman vastentahtoisesti vastaanottamaan valtion tarjoaman ilmaisen Tammikuun helteiden meno-paluun Kv - Tpe - Sk - Kok - Kn. Vaunuluokka oli ruhtinaallinen Gbkk/Gblk - all inclusive, mutta ei ylimääräinen lämpö. Toki vaunukamiina oli, mutta pskatkos tuosta... ei turhia hiostanut. | ||||
|
|
13.02.2024 17:26 | Juha Toivonen | ||
| Miksi VR:n kaluston paineilmajärjestelmiä ei huolleta säännöllisesti, tai tarpeen vaatiessa jopa tihennetyin huoltovälein? Eihän tässä kai ole mistään muusta kysymys? Talvi ja pakkanen, tulee Suomeen yhä, - vieläpä joka ainoana vuotena. | ||||
|
13.02.2024 17:22 | Juha Toivonen | ||
| Nättihän tuo Vectron on Fennian väreissäkin. BTW: - Miten Fenniarailin vaunu-uudistus etenee? Onko tullut uusia vaunuja, tai edes uus-maahantuotuja eu-vaunuja? | ||||
|
13.02.2024 15:52 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Viime kesänä, rakennus oli pystyssä mutta rakennuksen käyttöaste on ilmeisesti 0% | ||||
|
|
13.02.2024 15:18 | Erkki Nuutio | ||
| Ei samanlainen, mutta tyylillisesti läheinen on ollut kapearaiteinen (600 mm) Berliner Maschinenbaun historiikissa 75 Jahre Schwartzkoppf (1927) sivun 177 kuvassa 266 näytetty sähkö- ja benzolkäyttöinen veturi Kolonialen Bergbau-Gesellschaftille Lounais-Afrikkaan. | ||||
|
|
13.02.2024 15:05 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on myös varustettu tyhjiöjarruilla ja onko käytössä ollut jokin poikkeava kytkin? Ruuvikytkimen alla on melkein kuin Rocon lähikytkin... | ||||
|
|
13.02.2024 14:45 | Eljas Pölhö | ||
| Helpotetaan: Euroopassa ollaan ja valmistaja on tehnyt vetureita myös Suomeen. Kuvan veturi on vuosimallia 1926, 1500V dc, nykyisin rata kuuluu valtiolle ja sen operaattorille (kuvausaikaan oli yksityinen yhtiö). | ||||
|
|
13.02.2024 13:49 | Hannu Peltola | ||
| Hmm, nyt on suljettu jo pois Espanja, Itävalta, Italia ja Balkanin maat! Veturi saattaisi periaatteessa olla saksalainenkin, mutta mitään tämänkaltaista ei ole koskaan tullut kuvissa vastaan. Sveitsistä ei ole koskaan tullut vastaan kuvia tämännäköisistä koneista. Katsoin myös esimerkkejä Unkarista ja eksoottisemmista rautatiemaista Turkista, Tunisiasta ja Algeriasta, eikä niistä löytynyt tällaisia. | ||||
|
13.02.2024 12:58 | Raimo Harju | ||
| Tummanpuhuva tausta korostaa hyvin veturien väriä. | ||||
|
|
13.02.2024 11:50 | Eljas Pölhö | ||
| Jos Balkan koostuu seuraavista maista: ent. Jugoslavia (Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Kroatia, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Slovenia), Albania, Bulgaria, Kreikka ja Romania, niin kuvassa ei olla missään näistä maista. | ||||
|
|
13.02.2024 11:40 | Jorma Rauhala | ||
| Ollaankohan Balkanilla? | ||||
|
Kuvasarja: NJ - Nykarleby Jernväg |
13.02.2024 11:37 | Jorma Rauhala | ||
| Uudenkaarlepyyn siniseen matkustajavaunuun liittyen lisäkuvia tässä sarjassa: https://vaunut.org/sarja/1094 | ||||