Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.01.2024 23:33 | Jorma Rauhala | ||
| Tankovirroitin on Euroopan raitioteillä käytössä myös Väinänlinnassa. Riiassa on sekakäyttö eli vanhemmat Tatrat käyttävät trolleytankoa, kylläkin varustettuna johdinautoista tutulla hiililaahaimella eikä rullalla, mutta uudemmat Škodat käyttävät sielläkin yksipolvista virroitinta. Portossa modernit ratikat käyttävät tietysti myös moderneja virroittimia. Lissabonin vanhan kaupungin museaalisilla linjoilla on myös tankovirroitinkäyttö. Helsingissä käytettiin trolleytankoa 1900-1908. | ||||
|
Kuvasarja: Porton sporat |
07.01.2024 23:04 | Jorma Toivonen | ||
| Onpahan melkoisen monipuolinen kokoelma ratikoita museossa, myös melkoinen kirjo liikenteessä. | ||||
|
07.01.2024 23:02 | Markus Selin | ||
| Kiitos vastauksesta. Nykyäänhän yleinen tapa hoitaa linjavariaatiot on lisäkirjaimella, mutta mielenkiintoista että Portossa on ollut sekä poikkiviiva- että lisäkirjainreittejä. |
||||
|
|
07.01.2024 22:57 | Uwe Geuder | ||
| Riiassa ilmeisesti edelleenkin käytössä: https://vaunut.org/kuva/162854 Myös Manx Electric Railwaylla, mutta siellä koko kalusto on saavuttanut jo museoikää: https://vaunut.org/kuva/116272 Saksassa viimeinen kaupallinen käyttö oli Hamburin raitiovaunuilla. Liikenne lakautettu 1978. Kuvia esim. tuossa: https://de.wikipedia.org/wiki/Stra%C3%9Fenbahn_Hamburg |
||||
|
07.01.2024 22:50 | Stefan Baumeister | ||
| Tosi hieno kuva Panu! Odottin tähään junaan kokon päivän Jyväskylässä kovalla innolla ja lopuksi se saapuu pimessä yli kaksi tuntia myöhässä ja meni heti piileen toisen (tavaran) junan takana etten edes yksi kunnon kuvan sain. Ihmetelin vain miksi Jyväskylään tämä rikkinäistä kalusto siiretiin? | ||||
|
07.01.2024 22:47 | Arto Papunen | ||
| Miten erottaa Vok ja Voh vaunut? Eikö molemmat samantyyppisiä | ||||
|
|
07.01.2024 22:07 | Lari Åhman | ||
| Joensuun Syväsatamassa niihin lastataan haketta tms ja lastattu vaunusto palautuu Lauritsalaan. Ovat siis kotimaisessa liikenteessä. | ||||
|
07.01.2024 22:01 | Hannu Peltola | ||
| Upea on! | ||||
|
|
07.01.2024 22:00 | Lari Åhman | ||
| Näinpähän se näyttää olevan, korjattu tietoihin. | ||||
|
07.01.2024 21:51 | Timo Haapanen | ||
| Tässä otos 30 päivän ajalta: https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=past&range=30&locomotive=Sr1 | ||||
|
|
07.01.2024 21:49 | Timo Haapanen | ||
| Komppaan edellistä kommentoijaa. Muuten, etummaisen veturin numero on 2556, jos oikein näen. | ||||
|
|
07.01.2024 21:47 | Ilari Inkiläinen | ||
| Onko muuten Sr1-vetoisia IC-junia vielä säännöllisesti vai oliko tämäkin jonkinlainen poikkeus? | ||||
|
07.01.2024 21:41 | Timo Haapanen | ||
| Näinkin päin: Dr16-pari KLI-OL sai PYO 262 aikataulua puoli tuntia kiinni (lähtö Kolahrista viivästyi 31 minuuttia kalustoa odottaessa, Oulun asemalle juna saapui enää minuutin verran myöhässä). | ||||
|
|
07.01.2024 21:29 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllä lähtö kuitenkin kannatti. Lopputulos erinomainen! | ||||
|
|
07.01.2024 21:27 | Rasmus Viirre | ||
| Mitäs noilla vokeilla tehdään nykyään? | ||||
|
07.01.2024 21:12 | Timo Haapanen | ||
| On kyllä hieno, kaikki neljä samassa kuvassa. | ||||
|
|
07.01.2024 21:07 | Hannu Peltola | ||
| Rullavirroitin oli käytössä Yhdysvalloissa aina raitioteiden normaaliliikenteen loppuaikoihin, Lissabonissa virroitin on edelleen käytössä nostalgiakalustossa: https://vaunut.org/kuva/118891?s=1 ja San Franciscossa nostalgiakalustossa: https://vaunut.org/kuva/95025?s=1 | ||||
|
07.01.2024 20:59 | Hannu Peltola | ||
| Portugalissa hyvin suosittua on Vinho Verde, vihreä viini. Portviiniä on rubiininvärisenä Ruby-versiona, ruskeahkona Tawnynä ja valkoviininä. Viimeksi mainittu ei enää iskenyt skandinaaviseen makuhermoon! | ||||
|
|
07.01.2024 20:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vihreää portviiniä? Ai, onhan vihreitä viinirypäleitäkin...? | ||||
|
|
07.01.2024 20:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunussa näkyy olevan ns. rullavirroitin, aivan alkeellista. Jos se kerran toimi hyvin, niin mikäpä siinä sitten. | ||||
|
07.01.2024 20:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rätinä ja välähtely, nehän ovat "Sudentulet"! Revontulethan ovat eri juttu...? |
||||
|
07.01.2024 20:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaatesuunnittelijoilla ei näytä enää olevan värikarttoja käytössään. Niinpä käyttömuoti onkin sitten yhtä "riemunkirjavaa" kuin antifasistisessa Volodjanmaassa, tuolla itärajan takana. Missä olet 1970-luku? Missä olet, oranssi toppaliivi, Archie Bunker, punainen pilkkihaalari, 500 markan seteli, Tatjana-huivi, Hannu Karpo ja muutenkin yleinen "viattomuus"...? |
||||
|
|
07.01.2024 20:33 | Jonne Seppänen | ||
| Mukava talvikuva ja kokoajan harvinaistuvaa vetovoimaa päivä-IC-junissa | ||||
|
Kuvasarja: Porton sporat |
07.01.2024 19:57 | Markku Naskali | ||
| Joskus parikymmentä vuotta sitten olin kiertomatkalla Portugalissa. Vaunuja en kytännyt, varsinkin kun matkan teemana olivat erilaiset viinit. Portossakin yövyttiin tietenkin, onhan portviini kuuluisa, mutta Lissabonissa kiinnitin huomion paikallisiin ratikkoihin. Monet näyttivät paljon vanhemmilta kuin silloin Helsingissä liikkeellä olleet vanhimmat sporat, mutta melkoisia mäkiä ne vain ajelivat ihan rautapyörin ilman mitään hammaskiskoja tms. | ||||
|
07.01.2024 16:54 | Niko Padatsu | ||
| Liekö nuo kaksi muuta palikkaa pimeinä? Ainakin ensimmäinen yritys numerolla T5612 jäi heti Kemin jälkeen linjalle haittaamaan muuta liikennettä. |
||||
|
|
07.01.2024 16:42 | Eljas Pölhö | ||
| Poikkiviiva kertoo, että reitti poikkeaa "normaalista". Useimmiten se tarkoitti lyhyempää reittiä (ei ajeta keskustasta aivan perille). Linjan 2 kohdalla se tarkoitti, että 2 ja 2/ ajoivat samojen päätepisteiden välillä käyttäen eri reittiä (yhdessä 2 ja 2/ muodostivat renkaan). Portossa 1950-luvulla näitä poikkeusreittejä olivat 2/, 6/, 7/, 7//, 9/, 9//, 10/, 10//, 10E, 14/, 15/, 15E, 18// ja 21/. | ||||
|
07.01.2024 16:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Ennen tämän sillan (tien) rakentamista kolmioraiteen haara erkani heti Aavasaksan ratapihalta alkaen. Paikkatietoikkunassa on vuoden 1947 ilmakuva, josta asia selviää. Vuoteen 1965 mennessä oli jo rakennettu tämä kolmioraiteen uusi haara. | ||||
|
|
07.01.2024 15:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallista :) https://vaunut.org/kuva/22670 | ||||
|
07.01.2024 15:27 | Timo Salo | ||
| Tälläistä jotain uumoilinkin. Oli sentään koronatkin tässä välissä, mutta kai sinne täytyy yrittää joku heinäkuun lauantai-iltapäivä... (Todennäköisin aukioloaika) Nuo netin tiedot firmoista/nähtävyyksistä on aika epäluotettavia. Nettisivut saattaa toimia ihan ok, vaikka firma on lopettanut parikin vuotta sitten. Niin kävi itsellekkin, kun yritin soittaa erääseen maahantuontifirmaan pari päivää. Sitten sain tietää ko. putiikin lopetuksesta muita teitä... Tämä on nykyaikaa? | ||||
|
|
07.01.2024 14:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On siellä ollut ravintolakin toiminnassa vuosikymmeniä, mutta viime vuosina toimintaa on ollut vaihtelevasti: https://ls24.fi/uutiset/vesitorni-on-todellakin-tuulinen-paikka-liiketoiminnalle-marraskuussa-aloittanut-yritys-sulkee-ovet . Viime kesänä ravintolan tiloissa toimi muutaman opiskelijan pyörittämä kesäkahvila, mutta ymmärtääkseni torni on ollut nyt syksyn ja talven ajan taas kokonaan suljettu. | ||||
|
07.01.2024 14:21 | Erkki Nuutio | ||
| Carl Borgward aloitti perustamalla vuonna 1919 Bremeniin jäähdytintehtaan. Se toimitti Hansa-Lloyd -autotehtaalle mm. jäähdyttimet ja vuonna 1924 alkoi menestyksellisesti tehdä kolmipyöräisiä Borgward -moottorikärryjä tavarakuljetuksiin. Hansa-Lloyd Werke upposi talousvaikeuksiin vuonna 1929 ja Carl Borgward osti sen edullisesti. Vastapäätä sitä olleen Bremer Carosserie Werken soveliaan koritehtaan hän oli ostanut edullisesti vuonna 1928. Näin Borgward-konserni aloitti menestyksellisen nousun suureksi, rakensi vuonna 1938 edistyksellisen suurtehtaan ja teki sota-aikana kuorma-autoja tehtaidensa pommitukseen asti. Carl Borgward oli intenoituna 1945-1948. Nosti uudelleen yhtymänsä suurvalmistajaksi sodanjälkeisillä Lloyd-, Borgward- ja Hansa-autoilla, kunnes vuonna 1960 - liiaksi rönsyilleenä joutui tuottavuusongelmiin ja ajettiin kilpailijoittensa myötävaikutuksella selvitystilaan ja lopetukseen. Autosuunnittelija ja -tehtailija Carl Borgward kuoli elämäntyönsä tultua tuhotuksi sydänkohtaukseen vuonna 1963. |
||||
|
07.01.2024 13:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Tyylikäs muotoilu. Harmi että jäi ainoaksi lajissaan. | ||||
|
|
07.01.2024 13:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Vesitornissa on ylätasanteella ravintola, sinne voi mennä syömään ja ulkona sitten voi kuvata. | ||||
|
|
07.01.2024 13:47 | Timo Salo | ||
| Upea kuva sattumana Raumalta ja Suomen energiantuotoskeskuskin näkyy... Mahtaako tuonne vesitorniin päästä kuka vaan kuvaamaan milloin vain? Ainakin Mapsissa se on merkitty kuvauspaikaksi... | ||||
|
|
07.01.2024 13:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
07.01.2024 12:21 | Tuukka Heinonen | ||
| Tomi Hämäläinen, Tämä on kuvattu sieltä päin. Tarkalleen se kohta, mistä raide kaarta leveäraiteen yli. | ||||
|
|
07.01.2024 12:00 | Tomi Hämäläinen | ||
| Veikkaan, että kuvassa on Vanhanradankadulta kaartava osuus kohti pietarinrataa Saksalassa. | ||||
|
|
07.01.2024 11:57 | Sergei Chebunin | ||
| 7054 +7052 7053 +7051 |
||||
|
07.01.2024 11:56 | Sergei Chebunin | ||
| 7054 ja 7053 | ||||
|
|
07.01.2024 11:35 | Pasi Seppälä | ||
| Tyylikäs pakkaskuva iltapäivähämyineen. Videossa näkyy hyvin kuinka virroittimen hiili on kovilla. | ||||
|
07.01.2024 10:47 | Teemu Saukkonen | ||
| 1973 joulukuisessa hesarissa oli huoli omavaraisuuden katoamisesta. Seuraavalla viikolla olikin jo tilanne päällä öljykriisin iskettyä huolella. 50 vuotta mennyt eikä vieläkään mitään opittu? |
||||
|
|
07.01.2024 10:19 | Markus Selin | ||
| Onko punaisella vinoviivalla linjakilvessä jokin merkitys? | ||||
|
|
07.01.2024 09:38 | Teppo Niemi | ||
| Julian mukaan Sr1 kävi Majajärvelle hyytyneen junan hakemassa. | ||||
|
|
07.01.2024 08:57 | Jari Välimaa | ||
| Vuoden vaihteessa oli 84000 sähköautoa Suomessa ja 128 000 ladattavaa hybridiä. Sähköbussien osuus kasvoi 55 prosentilla. Kuten Resiina 4/2023 pääkirjoituksessaan kirjoitti Euroopassa hankitaan nyt akkujunia diesel-junien tilalle ja on vain ajankysymys koska sama ilmiö rantautuu Suomeen. Ajoneuvojen akkuihin voi jo varastoida sähköä ja samoin tulee käymään myös junien akuille. Sähköntuotantoon tuli viime vuonna lisää 1500 MW tuulivoimaa ja 412 MW aurinkovoimaa. Ensimmäiset akkuvoimalat alkavat nousta tulevina vuosina satojen megawattien luokkaan. |
||||
|
|
07.01.2024 05:51 | Timo Salo | ||
| Yllätys, yllätys! Sunnuntain PYO262 tuli pari tuntia myöhässä Tampereelle. Nokilla oli Sr1 ja Marsu-ressukka hinauksessa... | ||||
|
07.01.2024 03:52 | John Lindroth | ||
| Juuri sinä Hv tuot meille takaisin ne meidän ikimuistettavat hyvät höyryajat! Please tule takaisin! "Bringing on back the good times"Love Affair 1969, | ||||
|
|
07.01.2024 03:15 | Lasse Reunanen | ||
| Suomessa ei käsittääkseni ole jäljellä kuin yksi Republic -kuorma-auto. Se on nykyään entisöitynä Veteraaninuorma-autoseuralla. Linkissä lisätietoja Republiceista Suomessa. https://vetku.fi/julkaisut/autoesittelyja/republic-1912-1929/ | ||||
|
07.01.2024 01:33 | John Lindroth | ||
| Komea kanjonin ylittävä rautatiesilta kuva,myös joessa virtaava vesi ja muu maisemointi on kiitettävästi onnistunut! | ||||
|
07.01.2024 00:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Samuli, kokeile lentokonevaseliinia esim. ketjuihin tai ilmailuluokan öljyä napavaihteistoosi. Siitä, että mistä näitä saa, niin en osaa sanoa mitään varmaa, mutta eiköhän asia ole muillakin jalgratas-ajajilla jokseenkin tiedossa? Korkealla kun on kylmä, niin lentokoneluokan voiteluaineille asetetaan omat vaatimuksensa. |
||||
|
|
07.01.2024 00:01 | Hannu Peltola | ||
| OK, kiitos Jorma täsmennyksestä! | ||||
|
|
06.01.2024 23:27 | Jorma Rauhala | ||
| Hesassa oli torniautoja merkeiltään FIAT ja Republic. | ||||