Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 01.03.2023 18:37 Lari Åhman  
  Kaunis kevättalven kuva, valo leikkii hienosti lumipöllyn kanssa junarungon erottuessa silti kokonaisuudessaan.
kuva 01.03.2023 17:49 Timo Anttila  
  Mitenkähän paljon henkilökuntaa on kyseisen laitoksen käyttäminen vaatinut?
Äkkiseltään aika pelottavan näköinen...
kuva 01.03.2023 17:34 Tapio Keränen  
  Jyrkillä on kuva myös tästä kadunpuoleisesta julkisivusta.
kuva 01.03.2023 17:24 Markku Naskali  
  Kommentti noin jälkikäteen kun sattui kuva tulemaan. Jos lumi on aiheuttanut, ei kiirettä korjaukseen ole ollut.
Tuo valkoinen perä on ikäiselleni tuttu juttu. Tosiaan ihan lailla määrätty.
kuva 01.03.2023 17:11 Esa J. Rintamäki  
  Purkajia saa pikkurahalla, mutta suojelua gryndereitä vastaan ei mikään maailman mammona riitä tai auta. On tämä nähty!
kuva 01.03.2023 16:53 Jyrki Längman  
  Tikkurila, ei vanhin mutta ei myöskään uusinkaan
kuva 01.03.2023 16:50 Joona Kärkkäinen  
  Sekä Sr2 että Sr3-vetureissa on akselikohtainen tehonsäätö. Sr2:ssa se perustuu pyörien pyörimisnopeuteen kun taas Sr3:ssa veturi mittaa tutkalla nopeutta suoraan radasta jolloin veturilla on tieto siitä, mitä nopeutta veturi oikeasti liikkuu ja sen takia kolmosen luistonesto on varsin hyvä. Kuljettaja pyytää tehokahvalla molemmilla näillä vetureilla tiettyä vetovoimaa jonka veturin ohjausjärjestelmä sitten pyrkii toteuttamaan jos pitoa on riittävästi. Sillä ei ole väliä ajetaanko veturista vai ohjausvaunusta, mutta lumipöllykelillä kyllä huomaa, että työntävä veturi luistaa enemmän.
kuva 01.03.2023 16:12 Antti Grönroos  
  Huomasin eilen, että tämä Gb-vaunu oli Turun ratapihalla ja ajattelin mennä ottamaan kuvan mutten mennyt.
kuva 01.03.2023 16:10 Antti Grönroos  
  Kuulemma suojeltu rakennus oli tämä ja silti purettiin.
kuva 01.03.2023 16:08 Antti Grönroos  
  Joku on tainut kattoa Kippari Kallea kun on piirretty tuohon vaunuun. Joku on piirtänyt Bamsenkin tuohon toiseen vaunuun.
kuva 01.03.2023 15:36 Antti Grönroos  
  11 jälkeen niitä ei tainnut enää asemalla olla vaan umpivaunuja ja yksi Sr1 veturi päässä. Olet ehkä huomannut Kimmo, että Kantasatamasta on osa raiteista purettu.
kuva 01.03.2023 15:00 Panu Breilin  
  Sekä Tornion uudempi että vanhempi asemarakennus on suojeltu ns. rautatiesopimuksen perusteella eikä niitä saa purkaa.
kuva 01.03.2023 14:42 Timo Salo  
  Petri, mielenkiintoinen ilmiö! Eli jännitettä säädetään telikohtaisesti? (taajuus kaikissa moottoreissa vakio toisiinsa nähden?) Mitäs sutimisilmiölle tapahtuu, kun veturi onkin työntämässä esim. raskasta IC-junaa? Pystyykö kuski säätämään jotain kiinteitä parametriasetuksia tilanteen mukaan? (ja mietin nyt näitä uudenaikaisia vetureita)
kuva 01.03.2023 14:22 Kari Haapakangas  
  Aggregaattivaunusta on tullut näköalavaunu!
Kuvasarja:
Cierny Balog, 13km metsärataa
 
01.03.2023 14:00 Jukka Viitala  
  Radan sivuston https://www.chz.sk/ kuvagalleriasta löytyy hilpeä kuvasarja Skoda- rata-auton suunnanvaihtolaitteesta toiminnassa.
kuva 01.03.2023 13:50 Petri Nummijoki  
  Oikosulkumoottoreilla varustetuissa vetureissa (Dr16, Sr2, Sr3) täytynee kaikkien pyörien pyöriä samalla nopeudella mutta sarjamoottoreilla varustetuissa Dr12- ja Sr1-vetureissa tämä ei kai ollut niin tarkkaa. Jälkimmäisissähän saatettiin sorvissakin käsitellä vain yksittäinen akseli eli kaikki pyörät eivät välttämättä olleet edes halkaisijaltaan identtisiä. Toisaalta Dr16- ja Sr2-vetureissa ja varmaan Sr3-sarjassakaan kaikki akselit eivät vedä oletusarvoisesti samalla voimalla vaan etutelin akseleille annetaan vähemmän vetovoimaa, koska veturin keulimisen vuoksi etutelin akselit sutisivat muuten takatelin akseleita helpommin. Periaatteessa etutelin sähköinen kevennys lisättiin Sr1-vetureihinkin muutaman vuoden käytön jälkeen mutta siinä takatelin vetovoima on vain hieman etuteliä suurempi (5-10 %). Ilmeisesti Sr1:ssä takatelin moottorit eivät kestäisi suurempaa kuormituseroa.
kuva 01.03.2023 13:33 Jaakko Pehkonen  
  En usko että on purettu. Telinavaihtoraide/alue on tästä eteläänpäin siellä missä ennen oli tavara-asema ja/tai makasiineja. Tämä asema on yksityisomistuksessa ja tästä kaavailtiin lehtijutun mukaan joulupukin asemaa.
kuva 01.03.2023 13:27 Jukka Viitala  
  Ruuvit etiketeissä on toimiva esimerkki vetolootan sisällöstä... täytyypi ottaa käyttöön. Kilkkeiden penkomiseen menee usein enemmän aikaa kuin asennukseen.
kuva 01.03.2023 13:22 Esa J. Rintamäki  
  Huomatkaa muuten teksti: " ETv - RTo - 18". Aika paljolti olen nähnyt lumiauroissa myös muotoja ETv - Rto ja Etv - Rto.

Kuvan aura on näköjään käynyt Vaasan konepajalla 1964.
kuva 01.03.2023 13:13 Esa J. Rintamäki  
  No voi sääksmäkeläisen säämiskähousut! Kuva on todella hieno tunnelmaltaan. NAMI!
kuva 01.03.2023 13:09 Esa J. Rintamäki  
  Loistava selostus, herra Timo! Kiitän ja kumarran maahan ja tomuun asti!

Juuri se kierroslukujen synkkaaminen oli tuttu ongelma jo aiemminkin. Saksassa veturinsuunnittelu joutui toteamaan että nopean ajon kanssa oli raja tullut vastaan, kuten huomasivat sarjassa BR05. Perinteellisen mäntähöyrykonesysteemin tilalle oli mietittävä jotain uutta.

Syynä oli männän nopeus sylinterissä, kun tämä korreloi koneiston kierrosluvun ja edelleen ajonopeuden kanssa. Eikä sovi unohtaa edestakaisin heiluvien veturinosien massan muodostamaa ongelmaakaan: suurimpana vetopyörin vastapunttien aihettamat "hammer-blow"-iskut.

Autonmoottorien suunnittelijat joutuvat myös miettimään mäntänopeutta sylintereissä, joten asia on tapetilla yhä tänäänkin.

Yksi ratkaisu höyryveturin vetovoimakäyrän saamiseksi "suoremmaksi" oli käyttää useampia sylintereitä, mutta tällöin etupäästä tuli hyvinkin painava, kuten baijerilaisissa S3/6-vetureissa ja koesarjan Einheitslok-sarjassa BR02. Toinen ratkaisu oli käyttää turbiinivetoa, mutta siinäkin oli omia vaikeuksiaan, turbiinien vaatiman suuren kierrosluvun takia.

Siten, Henschel alkoi suunnitella ns. Einzelachsantrieb-koneiston (lapiolla tehdyllä käännöksellä: "yksittäisakselikäyttö".) soveltamista höyryveturissa. Yksittäisakselikäytön hyvät puolet olivat jo tiedossa kokemusperäisesti sähkövetureiden myötä.

Tuloksena oli sarjan BR19.10 höyrymoottoriveturi, tyypiltään 1'Do1'. Kussakin neljässä vetoakselissa oli V-2 höyrymoottori kytkettynä joustoliitoksella akselin päähän. Kussakin sylinterissä oli myös tarvittavat luistit ohjauksineen. Höyrymoottoreissa sylinterin halkaisija ja iskunpituus olivat kumpikin 300 mm. Veturi 19.1001, sarjansa ainoa, valmistui vuonna 1941. Ilmeisesti koneistojen kierroslukuerot olivat olemassa, mutta lienevät olleet siksi pienet, ettei erityistä kierroslukujen kontrolleeraamista katsottu tarpeelliseksi siinä määrin, kuten herra Timo oli kommentissaan kertonut.

Vetopyörien halkaisija oli 1 250 mm (!), joten ajonopeudella 175 km/t oli kierrosluku noin 800 kierr./min. Kattilapaine oli poikkeuksellisesti 20 kg/cm^2! Veturissa oli myös yksiakseliset etu- ja laahustelit, sekä viisiakselinen tenderi, vesitilaltaan 38 m^3. Kattilan rakenne perustui tavarajunaveturi BR44 kattilaan.

Koeajoissa havaittiin BR19.10:n olevan poikkeuksellisen rauhallinen kulultaan, vielä 180 km/t nopeudessa. Sota-aika keskeytti enemmät kokeilut ja veturia käytettiin huhtikuu 1943 - elokuu 1944 välisenä aikana enemmän tai vähemmän säännöllisessä liikenteessä, kunnes se vaurioitui lentopommituksessa.

Amerikkalaiset joukot ottivat 1945 sen sotasaaliikseen Göttingenissä ja veivät sen USA:han, kunhan Henschel oli korjannut sen kuntoon. Se seisoi vuosia Virginiassa ja romutettiin vuonna 1952.

Vaikka projekti oli aloitettu jo vuonna 1934, ei asiasta enää jatkokehittelyjä tehty, dieselveto oli jo alkanut voittokulkunsa. Tässä mielessä BR19.10 oli kuten ns. "valkoinen elefantti"; sitä voi kyllä käyttää, mutta...

Tavanomaisessa kaksisylinterisessä höyryveturissa vetovoimakäyrän muoto on sykkivä, kolmisylinterisessä käyrä oli jonkin verran "suorempi", mutta yksinkertaisen rakenteensa vuoksi se oli kelvannut hyvin ympäri maailmaa, myös täällä koto-Suomessa.
kuva 01.03.2023 12:27 Kimmo Huhta  
  Aamupäivällä kylpi aseman ratapihalla auringossa pitkä ja kuormattu Sp-/Sps-roikka. Sai rapuroikan näkeminen Turussa samanlaisen ilon mieleen kuin joskus kauan aikaa sitten Keitelepohjassa.
kuva 01.03.2023 12:02 Jorma Toivonen  
  Teemulta aivan oikea paikannus.
SKS
kuva 01.03.2023 10:55 Jimi Lappalainen  
  Sivustolla https://www.destia.fi/artikkeli/rata-eurooppaan-loytyy-torniosta/ sanotaan, että "Paikalla oli vanhoja Tornion asemarakennuksen perustuksia" sekä "Vanhan aseman purkutyöt käynnissä". Onko tämä asemarakennus tosiaan purettu?? o_o
kuva 01.03.2023 10:50 Timo Salo  
  Taas niitä hienoja Vertin tunnelmakuvia!
kuva 01.03.2023 10:46 Jimi Lappalainen  
  Hyvältä näyttää :)
kuva 01.03.2023 10:42 Timo Salo  
  Oleppa hyvä!
Hahaa, sitä on itse "syyllistytty" samaan päiväunirikokseen (Kun on niin hyvä tieto)! Sillä saa rytmin sekaisin totaalisesti. Toinen konsti on hankkia kissa! Ovat yöelukoita ja kevät tekee niistä tosi levottomia... :-) Meni vähän sivuraiteelle, mutta so what...
P.S. Kimmo T. Lumirakeen videon nähtyäni totesin, että minusta ei olisi ollut veturimieheksi. Nukkua missä sattuu, milloin sattuu... Ei olisi tullut mitään!
kuva 01.03.2023 08:43 Topi Lajunen  
  Ja jotta ollaan mahdollisimman tarkasti oikeassa, se on "paikantamismerkki".
kuva 01.03.2023 08:41 Topi Lajunen  
  Markus, tuonsuuntaisesti. En nyt ulkoa muista niitä 200 km/h osuuksia. Rataosan mutkaisuuden vuoksi 170 km/h on myös yleinen nopeus.
kuva 01.03.2023 08:39 Timo Anttila  
  Kiitos.
Koeta ensi yönä nukkua paremmin. Eli ei päiväunia tänään.
Nyt tiedän maallikkotasolla mikä on pulssianturi.
Ja mikä sen ero on pyörintävartijaan.
kuva 01.03.2023 08:18 Timo Anttila  
  Hieno kuvasarja!
Hymyilyttää hieman vaikka Kreikasta kuuluu huonoja uutisia…
kuva 01.03.2023 03:34 Timo Salo  
  Eipä taas juurikaan nukuta, niin kerrataanpa: (Jukka A. voi varmentaa, jos haluaa kertoa, että onko käsitykseni oikeita)
Pyörintävartija on yksinkertaisimmillaan vain 1 kpl induktiivinen anturi joka virittää logiikassa olevaa ajastinpiiriä. (voi olla myös irrallinen boxi, jossa on käyttöjänniteliitäntä ja ulostulo) Sillä ei kuitenkaan saada tarkkaa tietoa, kuinka joku akseli pyörii. Nopeus, asema ja suunta ovat ymmärtääkseni sähköveturin tapauksessa tärkeitä. Ennenvanhaan höyryvetureissa kankikoneisto huolehti siitä, että kaikki (esim. Tr1 8kpl) vetävät pyörät vetävät samalla voimalla. Jos esim. lähdössä joku pyörä luistaa, niin kaikki luistaa. Eli kaikki vetävät pyörät ovat tavallaan mekaanisesti naimisissa.
Sähköveturissa taas yleensä 4 kpl akseleita/moottoreita täytyy kytkeä yhteen niin, että kaikki vetävät samalla voimalla samaan "tahtiin". Silloin tarvitaan joka akselilta/moottorilta ns. pyörinnän oloarvo. Se taas saadaan tarkasti pulssianturilla. Se taas on laite, joka lähettää yleensä kanttiaaltoa (voi olla myös siniaaltoa). Siinä on yleensä kolme kanavaa: A,B ja Z. A- ja B-kanavat ovat 90 asteen vaihesiirrossa keskenään ja vaihesiirrosta voidaan päätellä pyörintäsuunnan muutos. A/B kanavien avulla voidaan myös tehdä pulssianturista takometri, jolla taas valvotaan pelkästään nopeutta. (F/V-muuntimen avulla.) Pulssitaajuuden noustessa ulostulojännite kasvaa. Z-kanava taas on ns. merkkikanava (referenssipulssi), jolla voidaan paikantaa anturin asento 360 asteen kehältä. A ja B taas mittaavat anturin tarkkaa kulmaa. Näillä eväillä voidaan ohjata jokaista moottoria niin, että veto kaikilla akseleilla on yhtäsuuri. Sitä en osaa sanoa onko samalla akselilla molemmissa päissä samanlainen anturi. Sillä voitaisiin ainakin valvoa anturien kuntoa. (onko ulostulo identtinen molemmissa päissä akselia) Usein vallankin uudemmissa pulssiantureissa on ns. negaatiokanavat yksittäisen anturin tilan tarkemman valvonnan takia. Eli A-neg, B-neg ja Z-neg. Yksi akseleista täytyy olla ns. masterakseli, johon muut kolme slaveakselia on synkronoitu. Näin ymmärtääkseni muodostetaan sähköinen kankikoneisto. Sellaiset asiat kuten luistonesto on myös helpompi toteuttaa, kun jokaista akselia/moottoria voidaan valvoa erikseen. Sama pätee ABS-jarruihin.
70-luvulla, kun nuo anturit tulivat markkinoille, niin niitten toimintavarmuus oli sitä sun tätä. Anturihan toimii esim. niin, että on vaikka lasikiekko johon on merkattu vaikka 635 pulssia. (neljännestuuma lineaariliikkeenä, 0,01 mm erotustarkkuudella) Kiekko pyöriin valolähteen ja fototransistorin välissä ja tuottaa dataa. Kehitysversio ykkönen oli siitä surkea, että vaikka valolähteen (silloin hehkulamppu) sammuessa datan tulo loppui ja ajava moottori meni virtarajalle saadakseen liikettä aikaiseksi. Tästä johtui monet pahat kolarit mekaniikassa. (myös johdon katkeaminen aiheutti samanlaisen ryntäämisen). Tänäpäivänä anturit on niin tarkkaan valvottu, ettei moista enää juurikaan tapahdu. Prosessoritekniinkan kehitys mahdollisti monenlaista valvontaa. Tänäpäivänä myöskin erilaisten kulma-anturien tarjonta on uskomatonta. Myöskään pulssiluvulla ei enää ole merkitystä. Anturin pulssiluku sovitetaan oikeaksi parametreillä. Prosessori laskee montako pulssia tarvitaan tietyn astemäärän siirtoon. Toisaalta suurempi pulssiluku mahdollistaa tarkemman asematiedon!
Eli valosähköinen kulma-anturi ei ole ainoa tapa ratkaista pyörivän akselin aseman valvontaa. Alkuaikojen ratkaisu oli (60-/70-luvulla), etenkin rapakon toisella puolella ns. resolveri, mutta se taas on ihan toinen juttu!
Kuvasarja:
BG 040165-3
 
01.03.2023 02:35 Esa J. Rintamäki  
  Vaunu on entinen Em 2470 vuodelta 1955. Se on ollut myös XG 040409. BG:ksi se muutettiin vuonna 1983.

Odottakaapa nyt vaikkapa 10 vuotta tästä eteenpäin, niin eiköhän tämä BG ole yhtä kurjassa kunnossa kuin museon Fo 22637/22537...?
kuva 01.03.2023 02:30 Esa J. Rintamäki  
  Miten olisi "Z -kirjaimen" muotoinen liitos, jossa mainittu "Z" olisi riittävän pitkä, esin noin 250 - 300 mm? Ellei pitempikin ja pulttiliitoksilla vahvistettu. Luuliima välissä ei tietenkään haittaa.

Tarvittava havainnekuva löytynee hirsirakennusten kunnostusoppaasta. Missään tapauksessa kohtisuoraan poikkaistujen päiden puskuliitos ei tule kestämään!

T. Nimimerkki: Siirtolapuutarhamökin kuistin nurkkapylvään vaihtanut ehjään.
kuva 01.03.2023 02:23 Esa J. Rintamäki  
  Vasemmalla alhaalla olevan laatikon etiketissä on näemmä ihkauusi kreikkalainen kirjain: - töpsilon, joka on epsilonin ja piiskansivalluksen yhdistelmä...?
Kuvasarja:
BG 040165-3
 
01.03.2023 01:31 Robert Sand  
  Hieno vaunu hyvässä käytössä.
kuva 28.02.2023 23:57 Jimi Lappalainen  
  Näin, kun ne saapuivat yöllä Turkuun.
kuva 28.02.2023 23:46 Teemu Sirkiä  
  Itse asiassa tässä vuoden 1969 ilmakuvassa näkyy vielä paremmin alue, https://kartta.hel.fi/link/c4Mpp4 Näkyy myös rakennus, jossa tuo piippu on ollut. Se on purettu jo 1980-luvun lopulla.
kuva 28.02.2023 23:29 Teemu Sirkiä  
  Jos hahmotin oikein, niin oltaisiin siis vuoden 1988 ilmakuvassa tässä kohden: https://kartta.hel.fi/link/c4LYxF ?
kuva 28.02.2023 21:33 Jarno Piltti  
  Onko Mukkulan raiteella seis-levy? "4.1.2023 8:15 alkaen Ratainfran kunnon vuoksi liikenne keskeytetty toistaiseksi."
kuva 28.02.2023 21:18 Jorma Toivonen  
  Tarkempi paikannustieto kuvaan. Malmin ja Tapanilan nurkilla runsaanpuoleisesti kuljeskelleina aloimme yhdessä JTT:n (ei siis Jtt eikä se toinen JTT) ihmetellä, josko tuo arvelu MKT-tehtaista voisi kuitenkaan pitää paikkaansa. Jo se, että veturi olisi etupää pohjoista kohti, olisi tuiki harvinaista Malmille sijoitetulle vaihtotyöveturille. Kun sitten siirryttiin tutkimaan takana olevaa kerrostaloa, kuvan paikannus siirtyi Tapanilan kaupunginosaan – kylläkin Malmin raiteistoon kuuluvana. Tuo entinen Suomen Puhallintehdas Oy:n rakennus seisoo edelleen paikallaan, asuinrakennukseksi saneerattuna, osoitteessa Kuoppatie 4a. Veto-Jusseista ja muistakin Otsoista on julkaistu Hanno Jussilan kaksiosainen artikkeli Resiinoissa 1/1993 s. 4–14 ja 3/1993 s. 10–15. Artikkelissa siteerataan myös ylempänä mainittua Rautatieliikenne-lehden kirjoitusta Malmin Veto-Jussista.
SKS
kuva 28.02.2023 20:16 Esa J. Rintamäki  
  Pumpputehtaan asennusporukassa mukana olleena muistan, kun vierintälaakerit lämmitettiin uunissa max 110 asteeseen Celsiusta ja krympättiin akseleille. 120 asteessa alkoi jo ns. päästyminen, jolloin lujuusominaisuudet heikkenivät "anhittomiin".

Lämpöjen puolesta jarruvikaisen veturin vierintälaakerit menevät takuuvarmasti uusintaan.
kuva 28.02.2023 19:37 Timo Anttila  
  Onko se harkoista tehty vanha asema piilotettu tämän sisälle?
kuva 28.02.2023 19:05 Teemu Saukkonen  
  Alavuuvvele
kuva 28.02.2023 19:01 Teemu Saukkonen  
  Onpa onnistunut pimeänkuva.
kuva 28.02.2023 18:42 Antti Grönroos  
  Huomasin, että Muhkurissa on vaunuja ja jos en ole väärässä, niin Turun asemalla oli tänään Rbnqss-y tavaravaunuja joihin DV-veturi oltiin menossa kiinnittämään.
kuva 28.02.2023 18:04 Timo Anttila  
  Kaima on oikeassa. Kuva kertoo kaiken...
Varmaankin pyörinnänvartija neljällä ruuvilla kiinni.
Ammatillisessa mielessä kiinnostaisi tietää tuo laakerointi ja teli yleensä.
kuva 28.02.2023 17:52 Petri Nummijoki  
  Hyvä huomio Jarno. Hr12/Dr12 ei siis ollutkaan ainoa VR:n veturityyppi, jossa käytettiin kylkimainoksia :)

Malmi oli kai yksi ensimmäisistä liikennepaikoista, joka sai käyttöönsä Veto-Jussin. Siellä oli aikaisemmin käytetty höyryvetureita, kuten Hk1-sarjaa. Kustannussäästö lienee ollut merkittävä. Malmin Veto-Jussin käyttöönotosta kirjoitetaan jossain Rautatieliikenne-lehden numerossa talvella 1958-1959.

Mikko kysyi Helsingin seudulle sijoitetuista Veto-Jusseista. Malmin ja Pitäjänmäen lisäksi sellainen on ollut ainakin Tikkurilassa ja Keravalla. Tosin Tikkurilassa oli välillä järeämpikin veturi eli Vv13/Tve3: https://www.vaunut.org/kuva/62892. Järvenpäässäkin on töitä tehty Veto-Jussilla mutta olikohan siellä koskaan omaa vai ainoastaan Keravan Veto-Jussi vierailulla https://www.vaunut.org/kuva/61294?
kuva 28.02.2023 17:51 Jukka Tölkkö  
  Tai oikeastaan se on paikannusmerkki nykyisin. Junan perästä näkyy vähän punaista perävaloa lumipöllyn seasta.
kuva 28.02.2023 17:47 Joona Kärkkäinen  
  Viialassa on 120 rajoitus vain läntisellä raiteella.
kuva 28.02.2023 17:35 Vertti Kontinen  
  Erinomainen yökuva!