Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.02.2023 22:26 | Uwe Geuder | ||
| Hauska VKM-tunnus: D-ZUG. Sehän tarkoitti perinteisesti Saksassa pikajuna. | ||||
|
19.02.2023 22:20 | Petri Nummijoki | ||
| Eivät tainneet 1940-luvulla rakennetut henkilöautot olla Suomessa yleisiä sodan ja säännöstelytalouden vuoksi, joten olisiko 1930-luvun puolelle ajoittuva vuosimalli todennäköisempi? Se voi muuttaa asiaa, jos auto olisi käytettynä tuotu esim. Korean suhdanteen aikaan mutta silloin kuva olisi pakostakin 1950-luvulta. | ||||
|
|
19.02.2023 22:02 | Heikki Jalonen | ||
| Epähelppo on tämä. 1-sukupolven Ford Anglia E04A (1939-47) on vähän tuota muotoa, mutta siinä olisi astinlaudat ja maskin kehys maalattua peltiä, ilman tuota pientä koristetta. Lyhtyjen paikat sopisivat siihen tasan just, ja monissa oli tuollainen kangaskatto. Vaan ei oikein ole tuo sellainen. Morrikset ja Austinit jäävät pois laskuista, niissä oli maskeissa sellaista kaarevuutta ja alaspäin kapenevaa muotoa. Etulokasuojatkin olivat useimmisssa malleissa sutjakkaasti astilaudoiksi venyvää mallia. Mutta, entäpäs DKW F7? Mallia Meisterklasse Cabrio Saloon ja vuosiluokkaa 1938-39. Ehkäpä jopa jonkin matkaa 1940-luvun puolelle, sellaisia aikansa "uustuontiautoja", suoraan ensimmäiseltä omistajalta; rekisterikilven alku "WH"... Siihen suuntaan vinkkaisi kenttämallinen suora etupuskuri. Lokasuojien muoto ja korin astinlaudattomuus sopisivat melkoisen hyvin DKW:lle. Paremmissa varusteluissa maski oli kromikehäinen, keskellä olevalla pystypienalla ja siinä oli täsmälleen tuollainen pikku embleemi ja tasan tuossa samassa kohdassa. Tuossa embleemissä oli - sattumoisin - ne tutut neljä rinkulaa, jotka nykyään löytyvät merkin perillisen keulalta. Nykyinen mallisto ei tosin ole kaksitahtista... |
||||
|
19.02.2023 21:42 | Kari Aho | ||
| Timo: Olen aina halukas oppimaan jotain uutta, niin pistä pari esimerkkikuvaa kuinka tällainen kuva pitäisi ottaa. Itse en siinä näe reilua ylivalotusta enkä taiteellisuutta. Arvot mielestäni mahdollisimman maltilliset ISO 300, f5.6, 1/320 sek. Jälkikäsittelyssä valotusta on nostettu 0,09%. Olen myös kuvannut paljonkin filmille mutta kuvat kehitin itse, joten silloin oppi myös niistä pilalle menneistä miksi ne olivat pilallisia. | ||||
|
19.02.2023 21:07 | Antti Grönroos | ||
| Martinlaakso tuli itsellenikin mieleen. | ||||
|
19.02.2023 21:05 | Antti Grönroos | ||
| Sanon Tervola. | ||||
|
|
19.02.2023 20:30 | Jussi Tepponen | ||
| MRY:n arkistossa tuon kuvan kommenteissa (Virtasen Martin käsialaa) lukee, että kuva olisi 1940-luvulta ja auto ehkä Morris E mallin(?) henkilövaunu. Kähärän Pentin kanssa oli sovituu, että katsotaan ja ajoitetaan näitä kuvia, mutta sitten tuli Korona väliin ja sitten olikin liian myöhäistä. Kuva löytyy täältä: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/411 |
||||
|
19.02.2023 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alokkaat periaatteessa olivat koeajalla. Monissakin käskylehdissä on nimiluetteloita, joissa on lueteltu VR:ltä kelpaamattomana erotettuja. Saattoi olla pitkäkyntisiä tai terveydeltään vähän sitä sun tätä. Asennevammaisiahan nyt ei pitkään siedetty. Vasta liikenneosaston peruskurssin käynyt saattoi ajatella saaneensa jalkansa oven väliin ja siten jäädä taloon. |
||||
|
19.02.2023 16:25 | Tero Korkeakoski | ||
| Voishan tuonne jotain rekkajunaliikennettäkin olla, mutta on "halvempaa" ajaa rekoilla. | ||||
|
|
19.02.2023 15:38 | Jouni Halinen | ||
| Henkilökuntaa ainakin (ovatko näissä luvuissa mukana kaikki Helsingin eri liikennepaikkojen henkilökunnat?) riitti. Luvut ovat kirjasta Rautatiehakemisto. Helsingin henkilökunnan määrä vuonna 1964 oli 1300 ja 1400 välillä, mm. 135 konnaria, 62 kuormausmestaria, 126 vaihdemiestä, 152 junamiestä, 278 asemamiestä, 108 autonkuljettajaa ja 148 alokasta. Tämä virkanimike alokas oli ihan oikeasti VR:kin käytössä (ei mitään tekemistä intin alokkaiden kanssa). Tähän vielä päälle konttorihenkilökuntaa ym. erillaisia päällikköjä | ||||
|
19.02.2023 13:40 | Panu Breilin | ||
| Ruotsissa saa liikkua yksityisillä teillä ja metsissä ihan siinä missä Suomessakin, eli ei ole estettä miksei tähän sillalle voisi mennä kuvaamaan. | ||||
|
19.02.2023 13:30 | Uwe Geuder | ||
| Täysin villi arvaus on, että tämä oli Baarle-Nassaun asemarakennus: https://www.google.com/maps/@51.4431395,4.9275452,3a,75y,192.74h,86.67t/data=!3m6!1e1!3m4!1sCC41BTKsLmvXHZjF17L0jA!2e0!7i16384!8i8192 Rata oli talon toisella puolella ja se on nyt pyöräbaana. | ||||
|
|
19.02.2023 13:10 | Uwe Geuder | ||
| > Niin, tuossa belgialais-hollantilaisessa kaupungissa ei mainittu olevan asemaa... Hyvä pointti. Oli siellä joskus rautatie. Meni 5,5 km:n matkalla 7 kertaa valtionrajan yli. https://nl.wikipedia.org/wiki/Spoorlijn_29_Aarschot_-_Tilburg Asemasta en ole löytänyt nopeasti kuvaa. Tässä eräs rajanvartijatalo: https://nl.wikipedia.org/wiki/Spoorlijn_29_Aarschot_-_Tilburg#/media/Bestand:Bels_lijntje_-_seinwachtershuisje_20_-_Baarle_Nassau.jpg |
||||
|
|
19.02.2023 12:24 | Timo Salo | ||
| Vertille ja Karille: Jotta ymmärtäisitte mistä on kohdallani kysymys noitten taidekuvien suhteen. Kuvasin 70-, 80- ja 90-luvulla jonkun verran Petrin kinofilmikameralla. Filmi ja vallankin kehitys Nokian Valokuvatarvikkeessa maksoi asuntovelkaiselle paljon. Niinpä teimme oranssilla kuplafolkkarilla ajavan toimarin kanssa sopimuksen. Hän katsoo kuvat ennen kehitystä ja poistaa kaikki reilusti tärähtäneet, rajausvikaiset, ali-/ylivalottuneet kuvat kehityskulujen säästämiseksi. Tuo ylläoleva kuva olisi joutunut silloin armotta roskiin. Nyt se on taidetta ja tehosteita. Digikuvaus on lyönyt ällikällä tälläisen kinomiehen. Silloin kuvia ei kehityksen yhteydessä juurikaan pystynyt petraamaan (ainakaan taloudellisesti järkevällä tavalla), mutta nyt on toista. Kuvia saa räpsiä ja kokeilla kaikkea mahdotonta ja mahdollista.... | ||||
|
19.02.2023 12:22 | Petri Nummijoki | ||
| Hyvä kysymys. Alun perin tuollaista läpyskää sen paremmin kuin läpyskän alla olevaa luukkuakaan ei näissä ollut. Olisiko läpyskä liittynyt ohjaamolämmityksen muutokseen ja siltä osin varmaankin ilmanottoon, kun näissä näyttäisi olevan jo parannettu ohjaamolämmitys asennettuna? Tuo läpyskä oli vetureissa myöhemminkin mutta tässä se on erityisen silmiinpistävä, kun läpyskän maalausta ei ole vielä sovitettu veturin muuhun ulkoasuun. Luukun takana taisi olla latauksen pistoke, joka alun perin oli ohjaamossa sisällä eli kaapeli piti viedä alkuperäisessä mallissa jostain oven tai ikkunan raosta ohjaamoon sisälle. Olisivat siis merkittäviä käyttömukavuutta parantaneita muutoksia. Joku veturin tekniikan tuntija korjannee, jos selitys meni metsään. Molemmat kuvan veturit modernisoitiin 90-luvun alkupuolella ja olivat liikenteessä Dr13-vetureiden loppuaikoihin asti, joten kuvaan on valikoitunut kaksi varsin hyväonniseksi osoittautunutta Dr13-veturia. |
||||
|
|
19.02.2023 10:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä nuo läpykät etukulmissa ovat? | ||||
|
|
19.02.2023 10:18 | Vertti Kontinen | ||
| Mielestäni tälläisissä lumipyryssä otetuissa kuvissa lievä ylivalottaminen on oikein hyvä keino korostaa lumimyräkkää. Ratapenkan yksityiskohdilla ei tämän tyyppisissä kuvissa ole niin väliä, kun se siistii kuvan etualaa ja entisestään korostaa kuvan aihetta, vauhtia ja lumisateen täyttämää keliä. Jos kyseessä olisi kirkas, aurinkoinen talvipäivä, olisi asia aivan toinen |
||||
|
19.02.2023 10:11 | Timo Salo | ||
| Tämä hieno otos kävisi hyvin joulukortista, talvista tunnelmaa parhaimmillaan... | ||||
|
|
19.02.2023 08:05 | Timo Salo | ||
| Arktista tunnelmaa Kari on ilmeisesti korostanut kokeeksi(?) reilulla ylivalotuksella. Pidän kyllä "alkuperäistä" kuvaa parempana. (vähensin reilusti valoisuutta kokeeksi tuolla W10:n kuvankäsittelyllä. Alkoi penkaltakin näkyä yksityiskohtia) | ||||
|
|
19.02.2023 05:30 | Kari Haapakangas | ||
| Hupaisa video, hyvinhän tuosta sai tekstityksellä selvää. Rajat aiheuttavat varsin mielenkiintoisia... ongelmia. Omalla länsirajallamme Märket ja suvereniteettisaaret ovat tällaisia ...ongelmia. Ja viime kesänä tuli huvittuneena pohdittua, mitä tapahtuisikaan jos lomalla oleva varusveijari hieman poikkeaisi naapurivaltakunnasa käydessään på Gränsen -kauppakeskuksessa. Niin, tuossa belgialais-hollantilaisessa kaupungissa ei mainittu olevan asemaa... |
||||
|
|
18.02.2023 23:33 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Vertille harvinaisesta (!) kuvasta - KAKSI ehjää (ehkä ?) Dm12:a matkalla Seinäjoelle. | ||||
|
|
18.02.2023 23:32 | Martti Vuorikoski | ||
| aamulla aura töitä tarjolla koko maassa. | ||||
|
|
18.02.2023 22:55 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komea, arktinen kuva. | ||||
|
|
18.02.2023 22:26 | Oula Ahlholm | ||
| Onko tämä silta yleinen silta, jossa saa vapaasti kuvata? | ||||
|
|
18.02.2023 20:38 | Petri Nummijoki | ||
| Nykyiset raiteet 1-3 sijaitsevat kyllä suurimmaksi osaksi vanhan ratapihan kohdalla mutta pohjoispäästään niille raivattiin puiston puolelta lisää tilaa. Kaippa työt aloitettiin Kaisaniemestä sen vuoksi, että ratapihan laidalta keskelle edettäessä riitti ehkä 1-2 vanhan raiteen poistaminen käytöstä kerrallaan. Kun nämä saatiin valmiiksi ja siirryttiin seuraavaan kohtaan, oli vastaavasti käyttöön saatu uudistettuja ja aikaisempia pidempiä sekä paremmilla laitureilla varustettuja raiteita, jolloin ratapihan suorituskyky parani tätä kautta. Näin ratapihan välityskysy oli töiden aikanakin ehkä vain hieman alentunut normaalitilanteeseen verrattuna, kun taas töiden aloittaminen ratapihan keskeltä olisi varmaan puolittanut ratapihan välityskyvyn vuoden ajaksi tai jotain. | ||||
|
|
18.02.2023 20:26 | Petri Nummijoki | ||
| Vielä 60-luvulla oli Helsingin ja Pasilan välillä vain neljä raidetta, joista kaksi läntisintä Pasilan alaratapihalle johtavia raiteita päivystäjille ja Pasilan talleille matkalla oleville vetureille. Pasilan matkustaja-asemalle johti vain kaksi itäisintä raidetta eli normaalitilanteessa kaikki Helsingistä lähtevät matkustajajunat niin Pääradalle kuin Rantaradalle käyttivät yhtä ja samaa raidetta ylös Pasilaan ja saapuvat matkustajajunat toista raidetta alas Pasilasta Helsinkiin. Sen vuoksi junia ei erityisesti vekslattu ratapihan laidalta toiselle ellet tarkoita sitä, että Töölön ratapihalla säilytyksessä olevat lähtevien matkustajajunien rungot jouduttiin kyllä siirtämään ratapihan yli, jotta ne saatiin lähtöraiteilleen. Käytännössä Ilmalan ratapihan käyttöönotto olikin edellytys Martinlaakson radan liikenteen käynnistämiselle, koska lisääntynyt paikallisliikenne ei olisi mahtunut enää Töölön ratapihan huoltoliikenteen sekaan. | ||||
|
|
18.02.2023 20:07 | Petri Nummijoki | ||
| 60- ja 70-lukujen vaihteen suuret ratatyöt Helsingin puolessa sisälsivät sähköistyksen lisäksi kiskonvaihtoa, lisäraiteiden rakentamista, turvalaitetöitä ja ratapihamuutoksia (muuallakin kuin Helsingissä). Näiden töiden voitanee katsoa alkaneen kovana pakkastalvena 1966 soranajolla Korson ja Keravan välille. Pikajunahuollon siirtyminen Ilmalaan, Martinlaakson radan käyttöönotto ja suurasetinlaitteen valmistuminen touko-kesäkuun 1975 aikana olisi ehkä takaraja, milloin alkoi olla valmista ellei sitten katso töiden jatkuneen vuoteen 1981 asti, kun Tikkurilan ja Keravan välinen kolmas raide saatiin käyttöön. | ||||
|
|
18.02.2023 19:08 | Uwe Geuder | ||
| Esa on kyllä lukenut historiansa. Jos sallitaan sivuraiteen kommentti: Aiheesta Euroopan historia minulle tuli heti mieleen tämä hauska video: https://www.arte.tv/en/videos/101463-002-A/crazy-borders/ Vinkki: On erilaisia kieliversioita (puhekuplan takana). Suomi ei ole yksi niistä, mutta jos valitsee toistonopeudeksi 0.75 (hammaspyörän takana) pystyy ehkä seuraamaan koulun vieraskielitaidolla. |
||||
|
|
18.02.2023 18:21 | Jouni Halinen | ||
| Oliko syy se että ensimmäisenä tehtiin sähköraiteet Kaisaniemenpuiston puolelle, että ne tehtiin "neitseelliseen" paikkaan=tuli lisäraiteita käyttöön, eli uusi kiskotus ja sähkösysteemit tehtiin samalla kertaa?. Junathan jouduttiin veklaamaan ennen Ilmalaa raiteiden itäpuolelta länsipuolelle. | ||||
|
18.02.2023 18:18 | Uwe Geuder | ||
| Niin kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/13206 keskusteltu, tuo ei ole amerikkalainen Janney-kytkin vaan belgialainen Henricot-kytkin. Linkki on hieman muuttunut, se on nykyisin https://en.wikipedia.org/wiki/Janney_coupler#Henricot_coupler . | ||||
|
|
18.02.2023 17:08 | Pasi Utriainen | ||
| Sekin vaikuttaa asiaan, että rataosan Helsinki-Kirkkonummi sähköistystyöt aloitettiin Kauniaisten ratapihalta ja ensimmäisenä valmistui osuus Leppävaarasta Kirkkonummelle. Helsingin pää valmistui viimeisenä. | ||||
|
|
18.02.2023 14:06 | Petri Nummijoki | ||
| Monet noista kuvista ovat Helsingin huoltoratapihalta (Töölön ratapihalta). Kaukojunien huolto siirtyi Ilmalaan vasta muutama viikko ennen kesäaikataulun 1975 alkua. Ei kai Töölön puolella sähköistykselle ollut koskaan muuta tarvetta, kuin kiitotavarajunien lähtöraiteina toimiminen ja sekin oli vasta 1975 lähtien, kun sähkövedolla päästiin Helsingistä Seinäjoelle asti. Vai vaihdettiinko johonkin kiitotavarajunaan veturia Toijalassa silloin 1974-1975, kun sähköistys ulottui Toijalaan? Vähän epäilen, kun kiitotavarajunilla ei liene ollut Toijalassa muuten pysähtymistarvetta. Kesällä 1969 oli Helsingissä sähköistystä vielä niukasti https://vaunut.org/kuva/114654. Mutta kesäaikataulukauden 1970 alussa eli niihin aikoihin, kun pääradan puolellakin ajettiin sähköjunilla Tikkurilaan asti https://vaunut.org/kuva/117456, näytti Helsingin aseman sisäpihalla jo aika lailla samalta, mikä näkymä oli 90-luvun puolivälissä tapahtuneeseen laitureiden korottamiseen/raiteiden madaltamiseen (ja ratapihan myöhempään kattamiseen) asti. |
||||
|
18.02.2023 14:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä näin on. Eikä toisaalta JKV:kään taivu autopilotiksi ― ainakin toistaiseksi se kuljettaja saa sitä junaansa ihan ajamalla ajaa, vaikka onkin JKV turvavarusteena. | ||||
|
|
18.02.2023 13:09 | Timo Salo | ||
| Eli, jos ymmärrän nyt oikein, niin esim. junan pysäyttäminen ulkopuolelta ilman JKV:ta on mahdotonta. Kuskin täytyy "oikeasti" ajaa junaansa, kun JKV ei pidä sitä "hallinnassa"...? (Näinollen Helsingissä on edelleen kuskin niinhalutessa "mahdollisuus" ajaa junansa asemahalliin asti. Kuten joskus HV-aikana vissiin kävikin? Mielenterveyden säännöllinen seuranta on yhtä tarpeen, kun lentokoneissa!)https://www.theguardian.com/world/2015/mar/24/german-a320-airbus-plane-crashes-french-alps | ||||
|
|
18.02.2023 12:31 | Jouni Halinen | ||
| Ihmeen vähän näissä kuvissa (rapiat 200 kpl) näkyy merkkejä ajolangoista, vuosina 1968-1972 ja kun vielä huomioidaan se että sähköjunat kulkivat jo pääradallakin vuonna 1972 https://vaunut.org/kuvat/?kv=1968&kv2=1972&paik=Helsinki+asema |
||||
|
|
18.02.2023 11:05 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos mielenkiintoisesta kuvasta. Harvassa kuvassa vanha ratapiha näkyy näin avoimena ja yksityiskohtia sisältävänä. Eikös sähköistys ollut vuoden 1969 alkupuolella valmis vasta itäisen siipirakennuksen päässä olevilla raiteilla eli tässä kuvan etualalla ei vielä vuotta myöhemmin ollut likimainkaan valmista? Tosin ei tuolla Kaisaniemessäkään taida näkyä vielä merkkejä sähköistyksestä mutta varmaan jotain jo olisi, jos tuo puuvaunurunko ei olisi tiellä. Ravintola Kaisaniemen läheltä raivattiin lisää tilaa, kun nykyisen ratapihan raiteita 1-3 pidennettiin ja suoristettiin sähköistyksen yhteydessä. Nämä maastotyöt ja raiteiden linjauksen muutostyöt olivat varmastikin jo käynnissä, vaikka sitä ei tästä erota. |
||||
|
|
18.02.2023 08:39 | Jouni Halinen | ||
| Noin vuosi sähköiseen aikaan siirtymiseen, mutta siitä ei ole mitään merkkejä näkyvissä? | ||||
|
18.02.2023 00:10 | John Lindroth | ||
| Pienoisrautatieharrastajille voidaan ilmoittaa että SMJ(Stockholms modelljärnvägsklubb Ekenholmabanan) tuottaa veturista H3/A6 messinki rakennussarjaa mittakaavassa HO asiasta kiinnostuneille. Ps tuo Eljaksen linkkaama video on erinomainen kohdassa 4.00 kaksi ruotsalaista Ten-Wheeleriä lähettää ilmoille todellisen äänellisen spektaakkelin! |
||||
|
17.02.2023 21:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se, kumpaan suuntaan kuormausovea laajennettiin, on selvästi nähtävissä oven sijainnista suhteessa portaihin. | ||||
|
17.02.2023 16:51 | Jussi Laukkanen | ||
| Aivan samaa aattelin. Voisi olla vaikea poimia noita millään kauhalla. Jännä sinänsä, että on kerätty, kun ei tuolla metallimäärällä oikein pääse tuntipalkoille. | ||||
|
|
17.02.2023 15:51 | Kari Roininen | ||
| Saattaapi olla nostomagneetilla tehty kasa. Kun on noin pyramidimainen. Sillä tulee ainakin kuvan kaltaista jälkeä... | ||||
|
|
17.02.2023 15:20 | Topi Lajunen | ||
| ...eli lisäyksenä vielä, koska ilmeisesti asia on hieman epäselvä: JKV ja liikenteenohjauksen raiteiston valvonta eivät mene yksi yhteen - eivät ole sama asia. On täysin mahdollista, että raiteet on valvottu virtapiireillä tai akselinlaskijoilla - ja näin varatut osuudet näkyvät liikenteenohjauksella - mutta paikalla ei ole JKV:tä lainkaan. | ||||
|
|
17.02.2023 15:17 | Topi Lajunen | ||
| Kuljettajan näkökulmasta JKV-alueelle ajaminen tai siltä poistuminen ei vaadi mitään erityisiä lupia. Lupa liikennöintiin annetaan samalla tavalla riippumatta JKV:n toiminnasta. Vilkkain alue ilman JKV:tä lienee Helsingin päärautatieaseman laituriraiteet laitureita lähimpine vaihteineen - asemalle saavuttaessa (Asemalta lähdettäessä JKV "herää" ennen vaihteita.) |
||||
|
17.02.2023 15:07 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava dokumentaatio ysilinjan rakentamisen vaiheista. Osa tuon linjan raiteista rakennettiin ja viimeisteltiin sangen myöhään liikenteen aloittamista ajatellen. Teollisuuskatu oli yksi niistä. Jämsänkadulle kiskot oli asennettu suurimmaksi osaksi paikoilleen jo 2007. Liikenne linjalla 9 alkoi 10.8.2008 eli vain reilu pari kuukautta Juhan kuvausajakohdan jälkeen. | ||||
|
|
17.02.2023 14:32 | Hannu Peltola | ||
| Lähinnä muistikuva on, että olen pikkupenskana ajanut junalla Järvenpään ohi mm. serkun luo matkaillessa ja juurikin makasiinin vierellä oli enemmän tai vähemmän pysyvästi parkissa Gg. | ||||
|
|
17.02.2023 14:25 | Juha Kutvonen | ||
| Iisalmen vaunusta onkin täällä kuva: https://www.vaunut.org/kuva/36142 Järvenpään aseman seuduilla olen pyörinyt 1970-luvun lopusta alkaen, mutten muista Gg:tä siellä nähneeni. Olikohan se jossain siinä makasiinin nurkilla? |
||||
|
17.02.2023 13:45 | Kimmo Huhta | ||
| Kyllä vetivät. Koko radan pituudelta ja molemmista suunnista. 1962 alkaen tulivat Vv15 ja vähän myöhemmin Vv16 aikataulukirjoihin. Tk3 säilyi kauimmin Jy-Äki välillä. Sielläkin se korvautui karhukoirilla 1964. Sv12 ja Sr12 aloittivat radalla jo 1966, aluksi läpiajavien tavarajunien vetäjinä, myöhemmin lyhyemmätkin junat vallaten. |
||||
|
|
17.02.2023 13:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Kylla Ameriikan mantereen poikki vievän rautatien viimeinen naula oli ihan oikea kultanaula, 17,6 karaattia, eli 75 % kultaa. Ei sitä varsinaisesti lyöty ratapölkkyyn, vaan se painettiin valmiiseen reikään. - Eikä sitä varmaankaan jätetty sijalleen. Ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Golden_spike |
||||
|
|
17.02.2023 13:14 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hyvä tyyppikuva Gg:stä! Vaunu on ollut kyllä hauska ilmestys! Aloin miettiä, etten varmaan ole koskaan nähnyt Gg:tä liikenteessä. Järvenpään ja Iisalmen tavara-asemilla seisoi vuosia Gg:t hylättyinä, mutta koskaan en saanut niistä kuvaa. | ||||
|
17.02.2023 13:01 | Mikko Herpman | ||
| Sinänsä liikennöinti kyllä periaatteessa onnistuu talvellakin mutta useimmilla museo-operaattoreilla kalusto seisoo ulkona taikka kylmässä hallissa. Sieltä kun lähdetään kalustoa herättelemään, on aika monen tunnin juttu. Lisäksi vielä mahdolliset lumityöt ratapihalla jotta päästään rataverkolle. Porhalla onneksi on mahdollisuus säilyttää kalustoa lämpimässä hallissa, josta pääsee suhteellisen helposti rataverkolle. Ja vaikka tosiaan moottorit ja koneisto saadaankin lämmittimillä "hereille" on sisusta kylmä ja kostea. Sitä ei nopeasti lämmitetä mukavaksi. |
||||
|
|
17.02.2023 12:02 | Kari Haapakangas | ||
| Eipä taida löytyä kultaista naulaa joukosta. Epäilen kyllä vahvasti, että aikoinaan käytettiin erikoistapaukseen kultaisehkoa naulaa. Täyskultainen ei taitaisi edes upota ratapölkkyyn. | ||||
